Kaikki aineistot
Lisää
Nationella skogsstrategin 2035 godkändes av det nationella skogsrådet den 14 december 2022. Bakgrunden till reformen av strategin var den snabba förändringen av verksamhetsmiljön inom skogsbranschen, både nationellt och internationellt. Den nya strategin för 2035 beaktar på ett förutseende och tidsenligt sätt den övergripande hållbara utvecklingen och skogarnas betydelse för dämpandet av och anpassningen till klimatförändringarna. I strategin beskrivs de centrala målen och prioriteringarna för utvecklingen av skogsbranschen. Skogsstrategin har många beröringspunkter med olika nationella och internationella strategier. Nationella skogsstrategin 2035 utarbetades vid jord- och skogsbruksministeriet. Arbetet utfördes av experter i samråd med många andra aktörer. Målet var att samordna de regionala intressena och intressentgruppernas olika behov så bra som möjligt. Skogsstrategin är en näringsstrategi som samordnar människans, ekonomins och miljöns behov. Strategin utgör Finlands nationella skogsprogram. Nationella skogsstrategin 2035 strävar efter välmående skog och växande välfärd. Målen för den nationella skogsstrategin ska uppnås med hjälp av tre spetsprojekt som ökar skogarnas tillväxt, koldioxidbindningen och virkesproduktionen, ökar den biologiska mångfalden i ekonomiskogar och skapar en konkurrenskraftig verksamhetsmiljö för en ansvarsfull skogsbransch som förnyar sig.
Metsät ovat maallemme tärkeä voimavara, jota ihmiset käyttävät, erilaisiin tarkoituksiin. Siksi on olemassa erilaisia mielipiteitä siitä, miten metsiä tulisi hoitaa. Metsätaloussuunnitelma on metsänomistajan väline hoitaa metsiään paremmin. Metsätaloussuunnitelmat ovat kehittyneet massatuotannosta kohti asiakaslähtöistä palvelua. Apua metsätaloussuunnitelmien valmisteluun on saatu tietotekniikkaan kehittymisestä. Tämä on merkinnyt sitä, että on pystytty keskittymään enemmän metsänomistajiin eikä laskelmiin, jotka tietokone voi suorittaa. Tämän työn tarkoituksena on saada tietoa siitä, miten suunnittelu on kehittynyt ja miten se on vaikuttanut Hopomin kylän metsiin. Opinnäytetyössä vertaillaan Hopomin kylän aluesuunnitelmia, joista vanhin tehtiin vuonna 1976. Erot jo aineiston esittämistavassa ovat suuret. Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että uudistushakkuille ehdotettuja ajankohtia ei aina noudateta. Erilaisten metsänhoitotöiden määrä on lisääntynyt. Metsiköiden jako hoitokohteisiin poikkeaa enemmän tai vähemmän kaikissa suunnitelmissa. Tämä tekee tutkimukset metsikön tasolla vaikeaksi. Työ antoi hyvän käsityksen siitä, miten metsäsuunnittelu on kehittynyt ja miten tärkeitä elinympäristöjä on korostettu tämän päivän suunnitelmissa. Metsätaloussuunnittelu on tällä hetkellä murrosvaiheessa, kun uutta inventointimenetelmää ollaan ottamassa käyttöön.
Vuosittain tulee satojatuhansia metsänkäyttöilmoituksia sisään Suomen metsäkeskukselle. Kun teet myyntihakkuun, käsittelet metsän monimuotoisuuden säilymiselle erityisen arvokkaita elinympäristöjä ja kun metsämaata aiotaan ottaa muuhun käyttöön, niin on aina pakollista tehdä metsänkäyttöilmoitus. Tämän päättötyön tarkoitus olit selvittää kuinka monta oikeasti toteuttaa ne työt joka ne ovat ilmoittaneet metsänkäyttöilmoituksessa. Jotta näihin kysymyksiin saataisiin vastauksia, niin olin yhteydessä Suomen metsäkeskuksen kanssa, minne metsänkäyttöilmoitus on toimitettava. Heiltä sain metsänkäyttöilmoituksia joka olit jätetty sisään 2008,2009 ja 2010 Porvoon alueelta. Tulokset yllättivät minut itsekin, ja ne näyttivät että joka kategoriassa löytyi kuvioita joissa ei ollut tehty yhtään mitään toimenpiteitä.