Kaikki aineistot
Lisää
Syventävien opintojen opinnäytetyöni koostui kolmesta osiosta: mallivainajan valmistamisesta, kahdesta anatomisesta opetusvideosta ja kirjallisen raportin laatimisesta. Lisäksi laadimme monivalintakysymyksiä Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta (TLRT) -opintojaksolle. Mallivainajan valmistin yhdessä Maija Lukanderin ja Noora Nyyssösen kanssa. Minun päävastuualueeni mallivainajan preparoinnissa olivat yläraaja ja rintakehä. Valmistimme mallivainajan Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan anatomian opetusavaussalissa. Mallivainaja oli käytössä syksyn 2018 ja 2019 Anatominen ruumiinavaus -opintojaksoilla. Mallivainajasta opiskelijat pystyivät helposti näkemään, mitä rakenteita kullakin avauskerralla oli tarkoitus saada esiin. Opinnäytetyön toisena osiona tein kaksi anatomista opetusvideota yhdessä Maija Lukanderin ja Noora Nyyssösen kanssa. Aiheina olivat tyräportit ja vatsaontelon anatomia. Kuvauspaikkana toimi Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan anatomian opetusavaussali. Video on koostettu Maijan piirtämistä piirroskuvista, valokuvista ja videomateriaalista. Minun päävastuualueeni videoiden valmistamisessa oli kuvanmuokkaus. Tämän lisäksi selostin myös vatsaontelovideon. Esitimme videon ensimmäisen raakaversion CD3-vuosikurssin opiskelijoille syksyllä 2018 ja toisen raakaversion syksyllä 2019. Keräsimme molemmilla näyttökerroilla opiskelijoilta palautetta sekä videon laadusta että hyödyllisyydestä. Valtaosa opiskelijoista koki videon erittäin hyödylliseksi sekä tyristä että vatsaontelon anatomiasta oppimisen kannalta. Videon pitkän keston vuoksi päädyimme lopulta jakamaan videon kahteen erilliseen osaan. Tässä kirjallisessa työssä kerron mallivainajan valmistamisesta sekä opetusvideoiden tekemisestä ja sisällöstä. Kirjallisessa osiossa tarkastelen vatsaontelon anatomiaa ja vatsaontelon elinten yleisimpiä kirurgisia sairauksia kirjallisuutta hyödyntäen. Hyödynnän myös vatsaontelovideon piirros- ja valokuvia. Lopuksi analysoin opetusvideoista saamaamme opiskelijapalautetta.
Syventävien opintojen opinnäytetyömme koostui kahdesta erillisestä osasta sekä kirjallisesta työstä. Ensimmäinen osatyö oli kolmen opetusvideon tuottaminen. Niiden aihealueet olivat sydämen, keuhkojen sekä rintakehän ja -ontelon anatomia. Rakenteet on pyritty havainnollistamaan ensin anatomisella mallilla ja sen jälkeen preparoidun mallivainajan avulla. Myös hermotus ja muut rintaontelon merkittävät anatomiset kohteet käydään videossa läpi. Video koostuu kuvatusta kuvamateriaalista ja jälkikäteen käsikirjoitetusta sekä äänitetystä ääniraidasta. Videota on esitetty valinnaisen sydämen anatomia -avauskerran alussa vuosina 2017 ja 2018. Näillä kerroilla on kerätty opiskelijapalaute, jonka perusteella videota on paranneltu muun muassa videon kirkkauden ja ääniraidan selvyyden osalta. Pääosin opiskelijat kokivat palautteen perusteella videon hyödylliseksi avauskertoihin valmistautumisessa ja anatomian opiskelussa ja kertauksessa. Tarkempi opiskelijapalaute on taulukoituna tämän kirjallisen työn lopussa. Toinen osatyö oli anatomisen mallivainajan valmistelun Anatominen ruumiinavaus -opintojakson opiskelijoiden käyttöön. Preparointiin osallistui yhteensä neljä lääketieteen opiskelijaa, joilla jokaisella oli oma vastuualue. Meidän vastuualueenamme oli selän alueen lihasrakenteiden preparointi. Tarkoituksena oli luoda malli, jonka perusteella opiskelijoiden olisi Anatominen ruumiinavaus -opintojakson avausten aikana helpompi hahmottaa preparoitavat anatomiset rakenteet ja niiden preparointi. Mallivainaja oli käytössä vuosina 2016 ja 2017 Anatominen ruumiinavaus –opintojaksolla sekä C7 –opiskelijoiden kliinisen anatomian valinnaiskurssilla. Sekä mallivainajan preparointi että videon kuvaaminen on suoritettu Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan anatomian opetusavaussalissa. Kirjallisessa työssä käsittelemme opetusvideoiden sisältöä ja niihin liittyviä kliinisiä näkökulmia. Lisäksi kuvaamme opetusvideoiden tuotantoprosessia, videosta saatua opiskelijapalautetta ja sen perusteella suoritettua jatkokehitystä. Olemme tehneet myös lyhyen kirjallisuuskatsauksen alaselkäkivusta, keskittyen lähinnä alaselkäkipua aiheuttaviin anatomisiin muutoksiin.
Syventävien opintojen opinnäytetyön kirjallisen osion aiheena on vatsaontelon seinämän yleisimmät tyrät. Työssä käsitellään näiden tyrien kannalta olennainen anatomia sekä kliinisiä näkökulmia aiheesta. Opinnäytetyö sisältää kirjallisen osion lisäksi kaksi opetusvideota, mallivainajan sekä muuta oppimateriaalia, joiden työvaiheet raportoidaan kirjallisen työn ohessa.
D-vitamiini on steroidihormoni, jonka esimuotoa muodostuu ihossa tai saadaan ruoasta. D-vitamiinin vaikutukset välittyvä vitamiinireseptorin (VDR) kautta. Reseptoreita on kaikissa soluissa myös keskushermostossa. Useat kliiniset ja kokeelliset tulokset osoittavat D-vitamiinin vaikuttavan aivojen toimintaan. Tämä tutkimus keskittyi D-vitamiinin ja sen reseptorin vaikutuksiin hermostossa. Tutkimuksessa käytettiin geenimuunneltuja eläimiä, joissa D-vitamiinin vaikutus oli täysin tai osittain poistettu. VDR-poistogeeniset hiiret pelkäsivät uuden kohtaamista enemmän kuin normaalit. Lisäksi ne olivat herkempiä epileptisille kouristuksille kuin normaalit hiiret. VDR-poistogeenisten hiirten kuulo, tasapaino heikkenevät aikaisemmin kuin normaaleilla osoittaen varhaisempaa vanhenemista. Myös uimiskyvyn heikkeneminen viittasi tasapainohäiriöön. Sen sijaan makuaisti ja hajuaisti säilyivät normaalisti, samoin muisti. Tutkimus vahvistaa käsitystä, että D-vitamiini säätelee useita hermoston toimintoja ja että aivot ovat D-vitamiinin kohde-elin. Havainnoilla on merkitys aivojen vanhenemisen ja sen estämisen ymmärtämisessä.
Tässä tutkimuksessa on selvitetty rottien aivojen kehitystä ja toimintoja, sen jälkeen kun noradrenergiset hermosolut on tuhottu. Tuhoaminen tehtiin 6-hydroksydopamiini (6-OHDA) -neurotoksiini-injektiolla. Tutkimuksessa käytettiin seuravia menetelmiä: immunohistokemia, in situ hybridisatio, ligandien sitoutuminen ja käyttäytymiskokeet. Ensi kertaa todettiin, että 6-OHDA-injektion jälkeen tapahtui muutoksia pikkuaivoissa, muuan muassa Bergmannin gliasolujen rakenteessa ja sijainnissa, sekä pikkuaivojen solujen GABAA reseptorien 1 ja 6 aliyksikköjen ilmentymisessä. Lisäksi mikrogliasolut aktivoituivat. Injektion jälkeen ensimmäisen kuukauden ajan rotilla oli vaikeuksia suunnistautua uudessa tilanteessa. Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että noradrenergisten hermosäikeiden poistaminen aiheuttaa GABAergisen hermojärjestelmän kehittymisen hidastumista vastsyntyneiden rottien aivokuoressa ja pikkuaivoissa. Rotan aivojen kehitys ensimmäisen elinkuukauden aikana vastaa ihmisen sikiön viimeisten kolmen kuukauden kehitystä. Siksi raskaana olevien ei pitäisi käyttää lääkkeitä, jotka aiheuttavat muutoksia noradrenergisessä hermojärjestelmässä. Tällaisia ovat esimerkiksi masennuslääkkeet, jotka vähentävät monoamiinioksidaasin toimintaa.
Dissektiot eli ruumiinavaukset ovat perinteisesti kuuluneet anatomian opetukseen kirjoista opiskelemisen lisäksi. Tein opinnäytetyönäni opetusvideon, jossa esitellään kyynärpään alueen anatomiaa. Videota käytetään anatomian opetuksessa Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kursseilla. Videon kautta ihmisen rakenteiden kerroksellisuus ja kolmiuloitteisuus hahmottuu paremmin kuin kirjojen kuvista. Projekti alkoi anatomian opiskelulla. Vasta kun hallitsin kyynärpään rakenteet läpikotaisin, saatoin ryhtyä suunnittelemaan videon sisältöä. Samaan aikaan kahdella muullakin opiskelijalla oli käynnissä yläraajan anatomiaan liittyvä videoprojekti. Pääsimme harjoittelemaan vainajan preparointia muutamaan otteeseen ennen varsinaista kuvauskertaa. Myös videoiden kuvauksissa teimme yhteistyötä. Opetusvideoni sisältämät kuvaukset tehtiin pakastevainajasta yhden viikonlopun aikana joulukuussa 2014. Käytimme kuvaamiseen oppimiskeskus Portin videokameraa. Vainajasta kuvattavat rakenteet preparoitiin ja kuvattiin Turun yliopiston anatomian opetusavaussalissa. Lisäksi kuvasin kyynärnivelen luiset rakenteet ja liikkeet muovisesta anatomisesta mallista. Äänitin videoon myös ääniraidan, joka täydentää kuvamateriaalia. Videomateriaalin muokkasin yhtenäiseksi opetusvideoksi Adobe Premiere Pro –editointiohjelmalla. Valmiin videon pituudeksi tuli noin 10 minuuttia, joka oli mielestäni sopiva sen käyttötarkoituksia ajatellen. Jaoin videon sisällöllisesti kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa esittelin luiset rakenteet ja kyynärnivelen liikkeet, toisessa osassa kyynärpään alueen pehmytkudosrakenteet edestä päin ja viimeisessä osassa kyynärpään takana olevat rakenteet.
Parityönä toteutetun projektityömme tarkoituksena oli päivittää Tuki- ja liikuntaelimistön rakenne ja toiminta –opintokokonaisuuden harjoitustyömoniste ja harjoitustyömonisteen opettajaversio, luoda harjoitustentti sekä ohjata tiettyjä harjoitustyökertoja. Vanha harjoitustyömoniste oli viimeksi päivitetty vuonna 2015 (Heinonen, Mäkelä). Se sisälsi asiavirheitä, kaipasi visuaalista yhtenäistämistä ja se oli saatavissa ainoastaan tulostettavana versiona. Harjoitustenttiä ei vielä ollut, mutta se koettiin tarpeelliseksi. Harjoitustyömonisteen päivittämiseen kuului opiskelijaversion sekä opettajaversion päivittäminen, harjoitustyömonisteen mobiiliversion luominen sekä kokonaan uuden luista rintakehää käsittelevän osion luominen harjoitustyömonisteeseen. Parantelimme visuaalista ilmettä molemmissa harjoitustyömonisteen versioissa ja tarkistimme opettajaversion vastaukset sekä niiden oikeaoppiset kieliasut. Vanhassa harjoitustyömonisteessa ei ollut ollenkaan luisen rintakehän anatomiaa käsittelevää osiota, joten sen jouduimme suunnittelemaan ja toteuttamaan itse alusta asti. Mobiiliversion loimme tulostettavan harjoitustyömonisteen pohjalta hyödyntäen Adobe Acrobat Pro DC -ohjelmaa. Loimme harjoitustentin Moodle-alustalle. Se on tarkoitettu avuksi kurssin sisäänpääsykuulusteluun opiskelua varten. Harjoitustentissä kysytään anatomian perustermistöä. Lisäksi ohjasimme molemmat viisi distaalisen yläraajan anatomiaa käsittelevää harjoitustyökertaa. Keräsimme palautetta opiskelijoilta niin harjoitustyömonisteesta kuin harjoitustentistäkin. Harjoitustyömonisteeseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä ja koimme myös itse päivityksen onnistuneeksi. Harjoitustentti laajuuteen ja vaikeusasteeseen oltiin keskimäärin tyytyväisiä. Kuitenkin tulevaisuudessa opiskelijoita pitää muistuttaa harjoitustentistä, jotta suurempi osa muistaa hyödyntää sitä ennen sisäänpääsykuulusteluun osallistumista. Kaiken kaikkiaan projektityömme onnistui hyvin ja koemme, että sen toteuttamisesta on tulevaisuudessa hyötyä niin opiskelijoille kuin opettajillekin.
Syventävien opintojen projektityömme tarkoituksena oli luoda digitaalista opetusmateriaalia nilkan ja jalkaterän anatomiasta. Opetusvideon ensisijaiseksi kohdeyleisöksi valittiin anatominen ruumiinavaus -opintojakson opiskelijat eli toisen vuoden lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat. Tavoitteena oli valmistaa ennen kaikkea suomenkielinen ja selkeä opetusvideo, jonka sisältö olisi räätälöity anatominen ruumiinavaus -kurssin oppimistavoitteet huomioiden. Opetusmateriaalin tulisi olla myös sellaista, että sitä voidaan hyödyntää anatomian opiskelussa niin tiedon syventämiseen, kuin sen kertaamiseen myös vanhempien opiskelijoiden toimesta. Opetusvideolla käsiteltäviä aiheita ovat nilkan ja jalkaterän makroskooppinen anatomia. Tämä kattaa luut, lihakset, verisuonituksen, hermotuksen sekä tärkeimmät ligamentit. Lisäksi videolla käsitellään lyhyesti toiminnallista anatomiaa sisältäen nilkan ja jalkaterän merkittävimmät nivelet, niiden liikkeet sekä yleisimmät nilkkavammat eli lateraaliligamenttien venähdykset. Yleisesti anatomian opiskelu tapahtuu erinäisistä kuvastoista ja kirjoista kerroksittain ja kudos kerrallaan. Opetusvideomme tarkoituksena oli yhdistää rakenteet, kudokset sekä toiminnot yhdeksi, helposti ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Tämä syventävien opintojen kirjallinen työ on selostus opetusvideon valmistusprosessista. Syventävien opintojen projektityömme anatomiset rakenteet on nimetty latinaksi, mutta myös suomeksi silloin kun suomenkielinen vastine on yleisessä käytössä. Opetusvideo jää Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen haltuun. Kaikki opetusvideolla esiintyvä kuvamateriaali on kuvattu lääketieteellisen tiedekunnan opetusavaussalissa sekä anatomian laitoksen opetustiloissa kevät- ja syyslukukaudella 2016. Dissektiomateriaali on kuvattu tieteelle ruumiinsa lahjoittaneesta vainajasta hänen hyväksynnällään.
Syventävien opintojen projektityönä loimme opetusvideomateriaalia Turun lääketieteellisen tiedekunnan ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille aiheenamme yläraajan pinta-anatomia. Lisäksi preparoimme osana projektityötä valmiiksi palsamoidun mallivainajan Anatominen ruumiinavaus -opintojaksoa varten. Tämä on projektityömme kirjallinen osuus, jossa käymme läpi opetusvideomme suunnittelemiseen ja toteutukseen liittyvät vaiheet sekä analysoimme ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoiden antamaa palautetta opetusvideosta. Käsittelemme myös mallivainajan valmistuksen ja preparoinnin vaiheet sekä toteutuksen. Valmiissa videoissa käytimme valokuvia ja videopätkiä, jotka kuvattiin Turun yliopiston iPhone 6 Plus (Model A1524) -älypuhelimella käyttäen mallina Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen / Solubiologian ja anatomian oppialan luurankomalleja. Lisäksi toinen meistä toimi mallina elävästä ihmiskehosta. Videon ääniraidat nauhoitettiin ja muokattiin ohjelmalla Audacity. Lopulta kuvat, ääniraidat ja videopätkät muokattiin ja koottiin Adoben ohjelmistoilla Adobe Photoshop Elements 13 ja Adobe Premiere Pro CC 2017 valmiiksi videoksi. Tietolähteenä anatomiseen sijoitteluun ja rakenteiden nimeämiseen toimi anatomiakuvasto Sobotta Atlas of Human Anatomy (15. painos) ja tietokoneohjelma Visible Body: Human Anatomy Atlas. Mallivainaja preparoitiin Turun yliopiston Medisiinan opetusavaussalissa avaussalin työvälineitä käyttäen. Videosta kerätyn palautteen perusteella voimme todeta, että opetusvideot ovat opiskelijoille mieluisia opetusmenetelmiä, ja luovat tervetullutta vaihtelua kirjasta opiskelemiselle. Tekemämme opetusvideon sopivana ensisijaisena kohdeyleisönä ovat ensimmäisen vuosikurssin lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijat. Video sopisi parhaiten esitettäväksi lääkärikoulutuksen ensimmäisen tuki- ja liikuntaelimistön anatomiaan keskittyvän opintojakson alkupuolella. Mallivainajaprojektissa mallivainajan preparointi onnistui suunnittelemallamme tavalla, mutta mallivainajan käyttöaste opetuksessa jäi nykyisellä menettelyllä vähäiseksi. Ongelmaksi muodostui palsamointiliuoksen haihtuminen ja voimakas formaliinin haju tutkittaessa mallivainajaa erillisellä lavetilla, kun varsinaisia dissektiopöytiä ei ollut mallivainajaa varten vapaana.
Faskia – koko kehon kattava sidekudosrakenteinen toiminnallinen verkosto on muuttanut näkemyksen ihmiskehosta kolmiulotteisemmaksi. Tämän päästä varpaisiin ulottuvan verkoston anatomian ja fysiologian ymmärtäminen antaa taustaa faskiaaliseen näkökulmaan ihmiskehosta, sen toiminnallisuudesta ja kuntoutuksesta. Tämän tutkielmatyyppisen opinnäytetyön idea syntyi kiinnostuksesta ajankohtaiseen aiheeseen, faskioihin. Työn tarkoituksena oli koota helppolukuinen ja kattava itseopiskelumateriaali Metropolia Ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoille. Materiaalin avulla opiskelijat voivat syventää opetussuunnitelmaan kuuluvaa anatomian ja fysiologian osaamista. Materiaalia voi hyödyntää myös teoriapohjana erilaisiin manuaalisiin faskiakäsittelytekniikoihin. Työn tilaajana toimii Metropolia Ammattikorkeakoulu. Työn tavoitteena oli löytää opiskelijoille tietoa siitä, mitä faskiat ovat, miten ne rakentuvat ja kuinka ne toimivat ihmiskehossa luoden yhtenäisiä toiminnallisia ketjuja. Työssä esitellään kolmen yleisimmän manuaalisen faskiakäsittelytekniikan teoriaa. Työ toteutettiin tutkielmatyyppisenä katsauksena perehtyen faskioiden anatomiaan ja fysiologiaan, syventyen pinnalliseen- ja syvään faskiakerrokseen, proprioseptiikkaan ja faskian osuuteen voimansiirrossa. Lisäksi syvennyttiin teoriapohjaan seuraavista manuaalisista faskiakäsittelymenetelmistä; Faskiamanipulaatio®, Myofascial release-hoito sekä Rolfing. Työ haluttiin tehdä opiskelijalähtöiseksi selkeyttävien kuvien ja taulukoiden avulla. Tiedonhaku toteutettiin kirjallisuushaulla eri tietokannoista. Tietoa haettiin myös alan kirjallisuudesta. Aihe on ajankohtainen ja nouseva trendi fysioterapian alalla ja tutkimukset aiheen ympärillä lisääntyvät ja tarkentuvat. Tämän hetkisten tutkimusten tiedonhaussa ilmeni, että tutkimusotannat olivat verrattain pieniä. Lisäksi vahva näyttö faskioiden yhtenäisestä termistöstä puuttuu, joka osaltaan oli haasteena kokonaisnäkemyksen muodostamisessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli vahvistaa osteopaattien ammatillista osaamista kuvaamalla naisen lantionpohjan toiminnallista anatomiaa ja sen merkitystä kehon tasapainoiselle toiminnalle. Noin kolmasosa naisista kärsii alueen vaivoista jossain vaiheessa elämäänsä, eli myös osteopaatit kohtaavat heitä väistämättä. Toiminnallisella anatomialla tarkoitetaan lantionpohjan anatomisia, fysiologisia ja kineettisiä yhteyksiä muihin kehon rakenteisiin tai järjestelmiin, jotka toimivat yhteistyössä ja vuorovaikuttavat keskenään. Osteopaattiset perusperiaatteet painottavat ihmisen kokonaisvaltaista kohtaamista, rakenteen ja toiminnan keskinäisen vuorovaikutuksen tunnistamista, sekä primäärin ongelman löytämistä ja hoitamista. Tällä hetkellä lantionpohjan kokonaisvaltainen merkitys jää vähäiseksi osteopaattien peruskoulutuksessa Suomessa ja tämä tärkeä rakenne ohitetaan helposti hoitotyössä. Opinnäytetyössä kerättiin yhteen moniammatillista teoria- ja kokemustietoa, jota tarkasteltiin osteopaattisesta näkökulmasta. Työelämän yhteistyökumppaneina olivat kaksi osteopaattia ja yksi lääkäri. Heiltä kerättiin kokemustietoa puolistrukturoidulla lomakehaastattelulla, jolla täydennettiin kirjallisuudesta integroidulla kirjallisuuskatsauksella kerättyä teoriatietoa. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä ja analyysikysymyksinä käytettiin tutkimuskysymyksiä, joita oli kolme: Mitä toiminnallisia yhteyksiä lantionpohjalla on muualle kehoon? Mikä merkitys näillä yhteyksillä on? Miten nämä yhteydet tulisi huomioida osteopatiassa? Kirjallisuus ja kokemustieto olivat pääosin yhteneväisiä. Lantionpohjan toimintaan liittyvä monimutkainen rakenteellinen matriksi mahdollistaa sen monipuolisen toiminnan osana kaikkia kehon perustoimintoja: lisääntyminen, hengitys, ravinnon ja nesteen prosessointi, kehon nestekierto, pystyasento ja liikkuminen. Haastatteluista nousi esille myös välillinen vaikutus henkiseen hyvinvointiin: minäkuvaan, seksuaalisuuteen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen, jotka ovat tärkeitä kokonaishyvinvoinnin kannalta. Lantionpohjaan liittyvät kulturaaliset esteet, häveliäisyys ja ennakkoasenteet, yhdessä tiedonpuutteen kanssa, rajoittavat alueen hoitoa ja hoitoon hakeutumista. Tämän vuoksi olisi tärkeää lisätä terveydenhoitoalan ammattilaisten ja asiakkaiden tietoisuutta lantionpohjan merkityksestä kehon toiminnassa. Jatkotutkimus miesten lantionpohjan toiminnasta olisi merkittävä keskustelun laajentamiselle.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kuntosalivideot, joiden avulla Savon ammattiopiston henkilökunnan ja opiskeli- joiden olisi helppo aloittaa kuntosaliharjoittelu. Videoiden tarkoituksena oli olla selkeitä, joissa käydään läpi Savon ammattiopiston kuntosalitiloista löytyvien laitteiden oikeaoppinen käyttö ja suoritustekniikka. Videot laitettiin QR – koodien taakse, jotta kuka tahansa älypuhelimen ja nettiyhteyden omaava salin käyttäjä voi tarvittaessa katsoa videon. Työn tilaajana on Savon ammattiopisto, jonka kanssa rajattiin aihetta tietylle kohderyhmälle. Oikeaoppisella suoritustekniikalla halusimme ehkäistä loukkaantumisia harjoittelun parissa, sekä helpottaa lajin aloittamista siitä kiinnostuneille. Opinnäytetyö on kehittämistyö, joka koostuu jokaiselle laitteelle tehdystä videosta, sekä kirjallisesta teoriaosuudesta, jossa käydään läpi kuntosaliharjoittelun perusteita. Videot ovat kaikkien Savon ammattiopiston henkilöstön sekä opiskelijoiden käytettävissä. Tiedonhakuun käytettiin aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Opinnäytetyössä käsitellään kuntosalilaitteiden oikeita suoritustapoja, sekä itse teoriaa esimerkiksi lihaksen anatomian ja lihastyön merkeissä. Pohdintaosuudessa arvioi- tiin lopullista tuotosta sekä omaa työskentelyä ja kehittymistä työnteon aikana.
Lonkkanivelellä on merkittävä kinesiologinen rooli ihmisen liikkumisessa. Monet ihmiskehon liikkeet tarvitsevat lonkkaniveleltä hyvää liikelaajuutta, joka mahdollistaa taloudellisen liikkumisen ja nivelen sopeutumisen siihen vaikuttaviin voimiin. Tyypillisesti lonkan liikerajoituksilla on myös vaikutusta alaselkään, polviin sekä jalkateriin. Nivelen täysi liikelaajuus on riippuvainen nivelessä tapahtuvasta liikkeestä, sekä siihen vaikuttavien lihaksien pituuksista. Tämän lisäksi nivelen liikettä rajoittavat luiset rakenteet, nivelsiteet ja nivelkapseli. Fysioterapeutin on tärkeä tunnistaa, rajoittaako nivelen liikettä nivel itsessään vai jotkin muut kudokset tai rakenteet, jotta hoitojen ja terapeuttisten harjoitteiden kohdistaminen oikeisiin kudoksiin on mahdollista. Nivelen passiivisten liikelaajuuksien tutkiminen sekä manuaalinen lihastestaus on tähän tarkoitukseen olennainen osa asiakkaan fyysistä tutkimista, sillä se antaa meille tietoa, joka auttaa asiakkaan hoidon suunnittelussa. Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka tarkoituksena on kehittää fysioterapiakoulutusta sekä lisätä omaa ja muiden opiskelijoiden tutkimusosaamista lonkkanivelen osalta. Tehtävänä on kerätä näyttöön perustuvaa tietoa lonkan lihastoimintojen vaikutuksista lonkan liikerajoituksiin sekä löytää keinot, kuinka näitä lihastoimintoja voidaan fysioterapiassa tutkia. Alustavana suunnitelmana on myös osallistua tulevaisuudessa tuotetun materiaalin opettamiseen Laurea ammattikorkeakoululla fysioterapian koulutusohjelmassa, joka on myös opinnäytetyön yhteistyökumppani. Tavoitteena opinnäytetyössä oli tuottaa tietopaketti Laurea ammattikorkeakoulun fysioterapian koulutusohjelmalle lonkan lihastoimintojen aiheuttamien liikerajoitusten tutkimusosaamisen kehittämiseksi. Tietopakettiin on kehitetty kolmiosainen tutkimiskaava, jolla pyritään selvittämään, johtuuko lonkan liikerajoitus lonkkaan vaikuttavista lihaksista. Tutkimiskaavaan on sisällytetty passiivinen nivelen liikelaajuuden tutkiminen ja manuaalisen lihasvoimatestauksen olennaisimmat tekijät, jotka ovat lihaspituuksien tutkiminen sekä manuaalinen lihasvoimatestaus. Rajoittavia tekijöitä lonkan liikelaajuuksissa on perusteltu kinesiologian sekä lihasten perusominaisuuksien kautta.
Tiivistelmä Polvinivel on kehon suurin nivel, jossa niveltyy kolme luuta: femur, tibia ja patella. Luiden lisäksi polvinivelen toimintaan liittyy muita rakenteita kuten meniscit, ligamentit ja useiden lihasten jänteet. Polven rakenteet ovat alttiita monille sairauksille ja toiminnanhäiriöille. Yleisiä polvissa esiintyviä vaivoja ovat nivelrikko, tulehduksellinen nivelsairaus, erilaiset vammat ja niiden jälkitilat. Tyypillisimpiä kudosvaurioita polvessa ovat meniscivauriot, patellaluksaatio sekä nivelsidevauriot. Polven kliininen tutkiminen sisältää anamneesin, haastattelun, havainnoinnin, palpoinnin, liikkuvuuksien ja lihasvoimien arvioinnin, toiminnalliset testit sekä tarvittaessa meniscien ja nivelsiteiden spesifit testit. Kliinisessä tutkimisessa pyritään löytämään tarkka diagnoosi, jotta voidaan tehdä oikea hoidonvalinta. Haastattelun ja tutkimisen perustana ICF-luokitus arvioi kattavasti tutkittavan toimintakyvyn sekä vammojen ja sairauksien vaikutuksen ihmisen elämässä. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tuotoksena on sähköinen opas polven tutkimisesta. Kehittämistyön tilaajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulun fysioterapeutin tutkinto-ohjelma, jolle kehittämistyön tuotos annettiin jaettavaksi fysioterapeuttiopiskelijoiden käyttöön. Kehittämistyön tarkoituksena oli toteuttaa opas polven tutkimisesta fysioterapeuttiopiskelijoille oppimisen ja käytännön työn tueksi. Kehittämistyön tavoitteena on lisätä kohderyhmän tietoutta polven rakenteista, yleisimmistä toimintahäiriöistä sekä tutkimisessa käytettävistä luotettavista testeistä.
Viimeisten vuosikymmenten aikana faskioiden anatomiaa ja fysiologiaa ihmiskehossa on alettu tutkimaan tarkemmin. Tutkimusten avulla on saatu lisätietoa faskioiden vaikutuksista kehon toimintaan. Tässä opinnäytetyössä tutkimme Luigi Steccon kehittelemän faskiamanipulaation välittömiä vaikutuksia kävelyn parametreihin kantapääkipuisilla kasvuikäisillä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli saada tietoa siitä, onko faskiamanipulaation käytöstä välitöntä vaikutusta kantapääkipuisten kasvuikäisten kävelyn parametreihin. Lisäksi opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko faskiamanipulaation käyttöön ottaminen muiden fysioterapiamenetelmien rinnalle perusteltua kyseisellä kohderyhmällä. Kävelyn parametrien mittaaminen toteutettiin G-walk-menetelmällä seitsemälle 8–13-vuotiaalle lapselle. Tuloksissa ilmeni, että kävelyn parametreissä ei tapahtunut muutoksia tuki- ja heilahdusvaiheeseen. Puolestaan kävelynopeus ja askelpituus kasvoivat faskiamanipulaatiokäsittelyn jälkeen. Tästä opinnäytetyöstä voisivat hyötyä kasvuikäisten kanssa työskentelevät fysioterapeuttiopiskelijat ja fysioterapian ammatinharjoittajat. Jatkokehitysideana voisi toteuttaa tutkimuksen, jossa faskiamanipulaation vaikutuksia kantapääkipuisilla kasvuikäisillä tarkasteltaisiin pidemmällä aikavälillä tai eri mittausvälinettä käyttäen
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistyksille viimeisintä tietoa vatsalihasten erkauman kuntouttamisesta synnyttäneillä naisilla ja edelleen jalostaa tieto yhdistyksen asiakkaiden käyttöön helppolukuiseen muotoon. Vatsalihasten erkaumassa suorat vatsalihakset etääntyvät toisistaan ja lihasten välissä kulkeva jännesauma linea alba löystyy. Erkaumaa esiintyy kaikilla synnyttäjillä ja spontaani palautuminen on nopeinta kahden ensimmäisen kuukauden aikana synnytyksestä. Mikäli erkauma ei palaudu spontaanisti, tarvitaan fysioterapiaa, jonka avulla erkaumaa voidaan kaventaa, linea albaa napakoittaa ja keskivartalon tukea kehittää. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostui käsitteistä keskivartalon anatomia, suorien vatsalihasten erkauman tunnistaminen ja suorien vatsalihasten erkauman kuntouttaminen. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus tehtiin erkauman kuntoutuksesta. Tutkimuksissa harjoitteiden osalta ei ole yhtä hyväksyttyä protokollaa, mutta yleisesti käytettyjä harjoitteita ovat transversus abdominiksen eli poikittaisen vatsalihaksen ja rectus abdominiksen eli suoran vatsalihaksen vahvistaminen. Tutkimustulokset olivat osittain ristiriidassa keskenään, sillä osassa tutkimuksia suositeltiin transversus abdominiksen harjoitteita ja kiellettiin rectus abdominiksen harjoitteet, kun taas toisissa suosittiin rectus abdominiksen harjoitteita. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen ja muun teoreettisen tiedon pohjalta, luotiin Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten asiakkaille 5-osainen videosarja. Videolinkit julkaistiin yhdistyksen Facebook-sivuilla aiheeseen johdattelevan julkaisutekstin kanssa, josta linkki ohjasi kuluttajan lopulliselle alustalle YouTubeen Pääkaupunkiseudun Selkäyhdistysten omalle kanavalle. Ensimmäisellä videolla käsiteltiin keskivartalon anatomiaa ja toisessa kerrottiin mikä erkauma on. Kolmannella videolla opastettiin kotitestin tekeminen erkauman tunnistamiseksi. Neljäs ja viides video painottuivat erkauman kuntoutukseen avaavien sekä vahvistavien harjoitteiden kautta.
Tiivistelmä Selkäranka (columna vertebralis) toimii kehon tukipilarina. Se koostuu yhteensä 33-34 nikamasta, jotka ovat seitsemän kaulanikamaa (7), kaksitoista rintanikamaa (12), viisi lannenikamaa (5), viisi ristinikamaa (5) sekä viisi tai neljä häntänikamaa (4-5). Selän lihaksisto voidaan jakaa dorsaaliseen sekä ventraaliseen lihaskokonaisuuteen. Hermosto voidaan jakaa ääreis- ja keskushermostoon niiden sijaintinsa perusteella. Selkäydinhermot (n. spinalis) kuuluvat ääreishermostoon. Ne muodostuvat liikehermosyistä, jotka lähtevät selkäytimestä sekä tuntohermosyistä, jotka tulevat selkäytimeen. Jokaisella nikamalla on vastaava selkäydinhermopari. Selkäydinhermoja on yhteensä 31 paria. Näistä kahdeksan on kaulahermoja (n. cervicalis), rintahermoja (n. thoracius) on 12, lannehermoja (n. lumbalis) ja ristihermoja (n. sacralis) on kumpiakin viisi. Myös häntähermoja (n. coccygeus) on yksi pari. Alaselkäkipua voidaan luokitella joko spesifiksi tai epäspesifiksi sen syyn mukaan. 10 % alaselkäkivuista luokitellaan spesifiksi kivuksi ja 90 % epäspesifiksi kivuksi, jolle ei löydy suoraan lääketieteellistä syytä. Epäspesifit selkäkivut voidaan lisäksi jakaa ei- mekaaniseen ja mekaaniseen kipuun. Ei- mekaanisen kivun osuus on 30 % ja mekaanisen 70 %. Alaselän fysioterapeuttinen tutkiminen rakentuu useasta osasta: haastattelusta, havainnoinnista, kliinisestä tutkimisesta ja päättelystä, joka sisältää palpaation, liikkeen arvioinnin, tunnon ja refleksien tutkimisen, lihasvoiman mittaamisen, lannerangan spesifit testit, SI- nivelen testaamisen, liikekontrollinhäiriön testaamisen sekä lonkan tutkimisen. Alaselän tutkiminen onkin hyvin laaja kenttä, joten selkeän rungon hyödyntäminen tutkimisen tukena tekee siitä mahdollisimman selkeää. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä yhteistyössä Savonia- ammattikorkeakoulun alaisuudessa toimivan Viretorin kanssa. Tuotoksemme on sähköisessä muodossa oleva opas alaselän fysioterapeuttiseen tutkimiseen. Opas kohdistetaan ko. ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoille, jotka suorittavat harjoittelua viretorilla. Opasta voi myös hyödyntää opetuksessa. Kehittämistyön tavoitteena on tuottaa opas alaselän fysioterapeuttiseen tutkimiseen oppimisen ja tutkimisen tueksi. Kehittämistyön tavoitteena on lisätä kohderyhmän tietoa selän rakenteista, selkäkivun syistä sekä tutkimisesta.
Kehotietoisuus on yläkäsite kehon käytöstä ja kehoon liittyvistä kokemuksista. Kehotietoisuudella tarkoitetaan kehon ja liikkeen hahmottamista ja hallintaa. Fysioterapiassa kehotietoisuutta on tutkittu lähinnä psykofyysisessä fysioterapiassa, joten aihetta on syytä tutkia lisää. Opinnäytetyössä tutkittiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden kokemuksia kehotietoisuudesta ”Toiminnallista anatomiaa tanssin ja liikkeen kautta” – nimisellä tanssi- ja liikekurssilla. Kehollisuus on osa liikunnanopetuksen uutta opetussuunnitelmaa ja siksi on perusteltua tutkia tulevien liikunnanopettajien kehotietoisuuden oppimista toiminnallisen anatomian, tanssin ja liikkeen kautta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisen kehittämistoiminnan ja laadullisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusaineisto kerättiin kurssin aikana osallistujilta avoimia kysymyksiä sisältävien kyselylomakkeiden ja teemahaastattelun avulla. Osallistujien kokemukset kehotietoisuudesta voitiin jakaa erilaisiin tiedostuksen ja tietoisuuden kokemuksiin kehosta ja eri kehonosista, sekä kokemuksiin kehon kokonaisvaltaisuudesta. Moni koki tulleensa kurssin myötä tietoisemmaksi kehostaan. Kehotietoisuuden kokemuksiin kurssilla liittyivät muun muassa mielikuvien käyttö kehon tiedostamisessa sekä kehon tiedostaminen silmät kiinni ja kosketuksen avulla. Jatkotutkimusta voisi tehdä kosketuksen roolista kehotietoisuuden harjoittamisessa, koska se nousi voimakkaasti tutkimusaineistosta esiin. Fysioterapian kentällä olisi hyötyä keinoista, joilla voi harjoittaa kehotietoisuutta ja tätä kautta kehittää kehon asennon ja liikkeen oppimista ja hahmottamista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia toiminallinen opas fysioterapiaopiskelijoille ja fysioterapeuteille, joka koskee säärihermon fysioterapeuttista tutkimista ICF-viitekehyksessä. Opas on tarkoitettu opiskelijoille opintovälineeksi ja fysioterapeuteille oppaaksi säärihermon tutkimiseen vastaanottotyössä. Opas tuotettiin sähköiseen muotoon ja on tarkoitettu yleiseen käyttöön fysioterapeuttien kesken. Opinnäytetyön tarkoitus on helpottaa fysioterapeuttien työtä vastaanotolla, koskien säärihermon tutkimista. Oppaassa tutkiminen perustuu opinnäytetyön teoriapohjaan. Teoriapohjassa kuvataan ääreishermoston rakennetta, hermovaurioita ja hermosairauksia sekä säärihermon tutkimista. Opinnäytetyössä käsitellään pääpiirteittäin yleisimmät hermo-oireyhtymät, jotka liittyvät säärihermoon. Säärihermon tutkiminen muodostui menetelmistä, joita ovat esitiedot, haastattelu, tuntoalueiden tutkiminen, heijasteiden tutkiminen ja hermon kulkureitin palpaatio sekä säärihermon tensiotestit. Opinnäytetyön teoriapohjana käytettiin tieteellistä kirjallisuutta ja ääreishermoston tutkimiseen liittyviä artikkeleita. Hermostoon liittyvät tutkimukset rajattiin koskemaan ääreishermostoa ja nimenomaan säärihermon toimintahäiriöitä. Tuotettu toiminallinen opas luovutettiin sähköisessä muodossa toimeksiantajalle, ja työn tilaajana toimi Lahden hierojakoulun fysioterapeutti. Opas sisältää säärihermon anatomian, fysioterapeuttisen tutkimisen, yleisimpien säärihermon hermo-oireyhtymien tarkastelun ja hermon tensiotestit. Opas on tarkoitettu yleiseen käyttöön ja levitykseen.
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoilu- ja Taideinstituutin Muoti- ja Vaatetussunnittelun opinnäytetyö vertailee suden ja ihmisen anatomisia rakenteita ja hyödyntää niitä suunnittelun visuaalisena inspiraationa. Suunnittelussa on hyödynnetty belgialaisen Ann Demeulemeesterin suunnittelumetodia jossa suunniteltavan tuotteen muoto pohjautuu tunteelle. Opinnäyte on syystalvimallisto naiselle vuodelle 2013 ja koostuu 21 tuotteesta ja 8 asukokonaisuudesta. Eläinperäiset materiaalit, poronnahka ja villa, niiden mahdollisuudet ja vaatimukset, todentuvat malliston vaatteissa. Opinnäytetyö sivuaa eläinperäisten materiaalien ympärillä käytävää keskustelua ja materiaalin arvostusta sekä pohtii vaatesuunnittelijan materiaalivalintoja ekologisesta ja eettisestä näkökulmasta. Mallistossa näkyvään rooliin nousevat nahan muokkaukset, joilla tulkitaan aihetutkimuksen tuloksia petomaisuudesta ja inhimillisestä eläimellisyydestä.