Kaikki aineistot
Lisää
Kesseli Ry on vuonna 2003 perustettu avustusjärjestö, joka tarjoaa monipuolista avustamista Koillismaan ja Vienan Karjalan alueilla, sekä mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön osallistumiselle. Opinnäytetyömme tarkoituksena on tarkastella avustusjärjestö Kesseli Ry:n jäsenten mielipiteitä järjestön toiminnasta. Opinnäytetyössämme tutkimme kahdenkymmenen 12–78 –vuotiaan Kesseli Ry:n jäsenen näkemyksiä avustusjärjestön toiminnasta ja sen toimivuudesta, heidän motivaatiotekijöistään sekä osallisuuden ja osallistumisen merkityksistä. Tutkimuksemme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, ja se toteutettiin haastatteluiden sekä havainnointien avulla. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2014 Pudasjärvellä ja useassa Vienan Karjalan alueen kylässä. Opinnäytteemme koostuu teoriaosuudesta, jossa käsittelemme vapaaehtoistyön, sosiaalipedagogiikan ja kansalaistoiminnan erilaisia ulottuvuuksia, lisäksi esittelemme avustusjärjestö Kesseli Ry:n toimintaa sekä kuvailemme tutkimuksemme toteutuksen ja tutkimustulokset. Haastattelut nauhoitettiin ja purettiin litteroimalla. Tutkimustuloksista ilmeni että haastateltavat ovat tyytyväisiä Kesseli Ry:n toimintaan, mutta toivovat järjestön jäsenmäärän kasvavan, jotta järjestö voisi toimia yhä laajemmalla alueella. Tuloksista ilmeni myös että suurimpia motivaatiotekijöitä osallistumiselle Kesseli Ry:n toimintaan ovat yhteen kuulumisen tunne, osallistuminen avustustoimintaan ja toisten ihmisten auttaminen.
Kylmän sodan päätyttyä humanitaarisesta avustuksesta on tullut miljardibisnestä. Humanitaaristen järjestöjen määrä on kasvanut samaan aikaan huomattavasti. Siviilien lisäksi myös asevoimien kiinnostus humanitaariseen toimintaan on lisääntynyt. Tämä aiheuttaa väistämättä haasteita asevoimien ja avustusjärjestöjen välil le. Tämä opinnäytetyö on luonteeltaan toiminnallinen. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvailla asevoimien ja humanitaaristen järjestöjen yhteistoimintaa humanitaarisessa logistiikassa. Tutkittavaa aihetta lähestyttiin logistiikan näkökulmasta. Tutkimusongelmana oli: mitä yhteistoimintaa asevoimat ja humanitaariset järjestöt harjoittavat humanitaarisessa logistiikassa? Tässä opinnäyte työssä tarkasteltiin asevoimien roolia humanitaarisessa logistiikassa, yhteistoiminnan lähtökohtia sekä yhteistoiminnan haittoja ja hyötyjä. Tutkimusaineistona käytettiin julkisia kirjallisia lähteitä sekä haastatteluja. Tutkimusmenetelmänä käytettiin hermeneutiikkaa ja aineiston analysoinnissa hermeneuttista kehää. Tällä menetelmällä subjektiivisesta tiedosta voidaan saada objektiivista. On huomioitava, että asevoimat ja avustusjärjestöt käsittelevät yhteistoimintaa eri näkökulmista. Opinnäytetyössä ilmeni, että asevoimien rooli humanitaarisessa logistiikassa ei ole yksiselitteinen. Lähtökohta kuitenkin on, että asevoimia ei ole tarkoitettu humanitaariseen toimintaan; vaarana on, että humanitaariseen toimintaan kytketään sotilaallisia ja poliittisia päämääriä vaarantaen humanitaariset periaatteet. Poikkeuksellisissa tilanteissa asevoimien logististen resurssien käyttö on edellytyksenä hätäavun toimittamisessa katastrofin uhreille. Tällaisissa tapauksissa asevoimien roolina on tukea humanitaarisia järjestöjä, jotka ovat humanitaarisen logistiikan ammattilaisia. On tärkeää muistaa, että avustusjärjestöillä ja asevoimilla on eriävät tehtävät ja mandaatit. Toimintaa ohjaavat erilaiset toimintatavat, tavoitteet ja intressit. Yhteistoiminnan lähtökohtiin vaikuttaa myös katastrofin laatu. Luonnon aiheuttamissa katastrofeissa yhteistoiminta on ongelmattomampaa kuin monitahoisissa kriiseissä. Asevoimien ja avustusjärjestöjen väliseen yhteistoimintaan liittyy sekä hyötyjä että haittoja. Asevoimien ja humanitaaristen järjestöjen välinen yhteistoiminta tulee nähdä mahdollisuute- na, jonka avulla katastrofin kokonaisvaltaisesta hoitamisesta saadaan tehokkaampaa. Varautumisen ja ennakkosuunnittelun merkitys korostuu, koska sillä on keskeinen merkitys katastrofin reagointivaiheen onnistumisella. Yhteistoiminnan kehittämisen puolesta puhuu myös se, että arvioiden mukaan katastrofit tulevat lisääntymään moninkertaisesti.
Kirkon ulkomaanapu on voittoa tavoittelematon avustusjärjestö. Tämä opinnäytetyö käsittelee Kirkon ulkomaanavun läsnäoloa sosiaalisessa mediassa tällä hetkellä. Suosituin alusta on edelleen Facebook, mutta työssä tarkastellaan hiukan myös muita sosiaalisen median kanavia. Verkossa läsnä oleminen on varsin tärkeää avustusjärjestön tiedottamisen ja julkisen maineen kannalta. Siihen on myös Kirkon ulkomaanapu panostanut ja ymmärtänyt sen merkityksen. Apunani on kyselykaavake, jonka tarkoitus oli saada informaatiota Kirkon ulkomaanavun Facebook-käyttäjiltä. Kyselykaavakkeen perusteella tutkin mahdollisia ehdotuksia Facebookin ylläpitäjälle Kirkon ulkomaanavun sivuston muokkaamiseksi. Lopussa minulla on esitettävänä ehdotuksia ja uusia ideoita, jotta Kirkon ulkomaanapu saataisiin viritettyä entistä parempaan sosiaalisen ja myös perinteisen median vireeseen. Kyselykaavakkeen vastausmäärä oli 28. Sen perusteella ei voi tehdä yleistyksiä ja sen parasta antia olivat ehdotukset Kirkon ulkomaanavun Facebook-sivujen parantamiseksi. Teoreettisena viitekehyksenä olivat maineen ja vaikuttamisen keinojen tarkastelu tutkimuskysymyksen kannalta.
Opinnäytetyössäni perehdyn erilaisiin prosessin kuvauksiin ja vertaan näitä omaan muotoilun prosessiini graafisen muotoilun ja brändimuotoilun alueella. Kuinka hyvin prosessimallit ovat sovellettavissa omaan käytännön projektiini? Kuinka hyvin perinteisesti teolliseen muotoiluun ja käsitöihin sovelletut prosessimallit soveltuvat digitaaliseen työskentelyyn? Onko prosessistani löydettävissä minulle tehokkaampi prosessimalli? Opinnäytetyössäni paneudun näihin kysymyksiin ja pyrin luomaan omaa työskentelyäni kuvaavan prosessimallin. Työni koostuu brändi- ja graafisen suunnittelun projektista, jonka teen eettistä hyväntekeväisyystyötä tekevälle järjestölle. Analysoin projektini prosessia ja vertaan sitä teoriapohjaan. Projektin lopputulos on brand book (liite 1) sekä opetusmateriaalia järjestölle (liite 2). Muotoilun prosessi sivuaa monia muita prosesseja, ja tähän opinnäytetyöhön valitut teoriat eivät kaikki ole suoranaisesti muotoilun prosessille kehiteltyjä. Niin käsityön kuin toimintatutkimuksen prosesseja voidaan soveltaa muotoilun kentälle, ja näin onkin tehty. Tässä opinnäytetyössä käsittelemäni prosessiteoriat ovat muotoilun alalle sovellettavia teoriamalleja. Muotoilun prosessiteoriasta ei ole koottu kattavaa tietolähdettä, mutta niistä puhutaan usein alakohtaisesti paljon. Muun muassa käsityön alalla prosessiteoriaa on tutkittu Suomessakin paljon (esim. Anttila, 1993 ja Seitamaa-Hakkarainen, 2000). Yksikään löytämistäni ja valitsemistani prosessiteorioista ei kuitenkaan käsittele graafista muotoilua, eikä ole tiettävästi kirjallisesti sovellettu graafiseen muotoiluun, mikä tuo mielenkiintoisen lisän opinnäytetyöhöni. On mielenkiintoista verrata perinteisen muotoilun ja käsityön sekä graafisen muotoilun eroja ja nähdä soveltuvatko prosessiteoriat tämän kaltaiseen projektiin.
Lärdomsprovet behandlar UNICEF och deras verksamhet i Finland. Vidare förklaras vilken hjälp Finland erbjuder utomlands och Finland UNICEFs vision, mission och huvuduppgifter. Syftet med detta är, att få se hur mycket vi kan hjälpa andra länder som är i behov av hjälp. Lärdomsarbetet är delat i en teoretisk del och en empirisk del. Den teoretiska delen är till stor del baserad på UNICEF som organisation men innehåller även information om UNICEF Finland, donationer och volontärarbete. Den empiriska delen genomfördes med hjälp av intervjuer med personer som jobbar vid UNICEF. Resultatet av lärdomsarbetet visar, att det finns många alternativ som privatpersoner och företag kan göra för att hjälpa de länder som är i behov hjälp. Dessa olika hjälpmedel kan vara att ge donationer, att köpa UNICEF produkter och volontär-arbete.This thesis is about UNICEF and about its activities in Finland. It explains what help Finland offers abroad and UNICEF Finland's vision, mission and main tasks. The purpose of this is to see how much we can help other countries which are in need of help. The thesis is divided into a theoretical and an empirical part. The theoretical part is mostly based on UNICEF as an organization, UNICEF Finland, donations and volunteering. The empirical study was accomplished by interviews with people working at UNICEF. The results of the thesis show that there are many options a private person and a company can do to help those countries which are in need of help. The various methods to help may be to give donations, to buy UNICEF products and volunteering.
Lähettiläänä vainottujen kristittyjen ihmisoikeustyössä Opinnäytetyössäni tavoitteena on vainottuja kristittyjä palvelevan kristillisen ihmisoikeusjärjestön, Open Doors Finland ry:n lähettilästyön kehittäminen. Koska kyseessä on Suomessa uuden järjestön vapaaehtois- ja vaikuttamistyön kehittäminen, tarpeelliseksi tutkimusmenetelmäksi valittiin kysely Open Doors -tilaisuuksien osallistujille, käyttäen kyselykaavakkeita, sekä kysely lähettiläille, käyttäen Webropol-kyselyä, joka lähetettiin sähköpostilla Open Doors -lähettiläille. Se, millä tavoin tilaisuuksia järjestetään ja osallistujia saadaan tulemaan tilaisuuksiin, sekä kiinnostumaan vainottujen kristittyjen tilanteesta ja heidän auttamisestaan, on uuden järjestön kehittämisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Järjestöjen vapaaehtois- ja vaikuttamistyön kannalta on tärkeää, minkälaisilla keinoilla osallistujia saadaan liittymään ja sitoutumaan jäseniksi, sekä aktiivisesti jakamaan omassa lähipiirissään informaatioita järjestön asioista. Markkinointi, tiedottamiskanavat, verkostoituminen muiden järjestöjen kanssa, sekä vainottujen tilanteisiin eläytymistä lisäävät kertomukset ja aktiviteetit ovat avainasemassa lähettilästyön, tai minkä tahansa ihmisoikeuksiin keskittyvän järjestötyön vapaaehtoistyön menestymisen kannalta. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää monenlaisissa muissakin järjestöissä myös tapahtumien järjestämisen kehittämiseen. Tilaaja on Open Doors Finland, vainottuja kristittyjä maailmalla palveleva kristillinen ihmisoikeusjärjestö. Open Doors Finland kuuluu osana kansainväliseen Open Doors International -järjestöön, jolla on paikallisia järjestöjä noin 70 maassa. Koska kristityt ovat tällä hetkellä maailman vainotuin uskonnollinen ihmisryhmä, Open Doors tekee merkittävää ihmisoikeustyötä, ja toimii yhteistyössä kansainvälisesti myös YK:n ja Amnestyn kanssa. Järjestö on ollut Suomessa vasta vuodesta 2015, joten vapaaehtoistyönä tehtävä järjestön esittelemistyö, lähettilästyö tarvitsee edelleen kehittämistä, jotta tietoisuus järjestöstä, sekä ihmisoikeustyö vainottujen kristittyjen hyväksi tulisi tunnetuksi. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselyä Open Doors -tilaisuuksien osallistujille, sekä Webropol-kyselyä, joka lähetettiin kaikille Open Doors -lähettiläille Suomessa. Osallistujakysely tehtiin viidessä erilaisessa Open Doors -esittelytilaisuudessa, joista saatiin yhteensä 41 vastaajaa. Kysymykset käsittelivät vastaajan perustietojen lisäksi esittelijän näyttämää materiaalia ja sen sisältöä, audiovisuaalista tekniikkaa ja ammattitaitoa. Kysyttiin myös osallistujan motivaatiota osallistua tilaisuuteen, sekä sitä, minkälaisia tunteita esitelmä mahdollisesti herätti. Open Doors -esittelyn sisällöstä kysyttiin, mikä osallistujan mielestä oli kiinnostavinta, ja mistä hän haluaisi vielä lisää tietoa. Webropol-kysely lähetettiin Open Doors -lähettiläille maaliskuussa 2017, ja sen tarkoitus oli saada tietoa, millä tavoin lähettiläs sopii ja järjestää tilaisuuksia, sekä minkälaisia esittelymenetelmiä; videoita, yksittäisiä vainottujen kertomuksia tai World Watch -listaa, hän käyttää esitellessään. Lopussa oli myös avoimia lähettilästyön kehittämistä koskevia kysymyksiä. Kyselyjen vastaukset tuottivat kehittämisideoita, joita voidaan varmasti hyödyntää muunlaisissakin järjestöissä, joissa halutaan kehittää vapaaehtoistyötä ja motivoida osallistujia.