Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | Lisbon : EMCDDA 1996-. |
ISSN: |
1683-3252 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää korvaushoidon vaikuttavuutta hoidon saajan elämänhallintaa ja korvaushoitoon osallistuneiden asiakkaiden ajatuksia ja kokemuksia saamastaan korvaushoidosta. Opinnäytetyö oli lähestymistavaltaan kvantitatiivis-kvalitatiivinen ja se toteutettiin kyselylomakkeen avulla. Aineisto kerättiin Turun korvaushoitopoliklinikan asiakkailta. Aineiston keruu tapahtui toukokuussa 2013 ja vastaajia kyselyyn oli 31. Vastausprosentiksi muodostui 62 %. Aineisto analysoitiin tilastollisia menetelmiä apuna käyttäen ja keskeisimmät tutkimustulokset havainnollistettiin taulukoin ja kuvioin. Tutkimustulosten perusteella ainakaan vasta alle vuoden jatkuneella opiaattikorvaushoidolla ei näyttäisi olevan kovinkaan suuria positiivisia vaikutuksia asiakkaiden fyysiseen ja psyykkiseen terveydentilaan. Myös puhtaudesta ja ravitsemuksesta huolehtiminen koettiin melko heikoksi vastaajien keskuudessa. Noin puolet vastaajista koki kaveripiirinsä koostuvan ainoastaan huumeita käyttävistä ihmisistä, mutta vastausten perusteella sosiaaliset suhteet näyttivät kuitenkin vähentävän yksinäisyyden tunnetta. Vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta myös omanarvontunne oli säilynyt suurimmalla osalla vastaajista. Tulokset asiakastyytyväisyyteen liittyen olivat monelta osin melko positiivisia. Yli puolet koki jonotusajan korvaushoitoon olevan kohtuullinen. Lääkehoito oli toteutettu vastaajien mielestä myös melko hyvin mutta korvaushoidossa käytettävä tukilääkitys oli kuitenkin monien mielestä riittämätöntä. Vastaajat olivat saaneet tarvittaessa apua korvaushoitoon jonottaessa mutta tietoa korvaushoidosta kaivattiin enemmän. Palveluohjaus eri työntekijöille oli suurimmalla osalla ollut riittävää mutta osa vastaajista toivoi lisää psykologin tapaamisia.
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : National Institute for Health and Welfare 2009- |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Tutkimus käsittelee suomen kielen huumeaiheista slangisanastoa. Aineistona käytän verkkokeskusteluja, jotka on käyty huumeidenkäyttäjien suosimalla keskustelupalstalla. Koska slangi ilmenee nimenomaan persoonallisena sanastona, sijoittuu tutkimus sanastontutkimuksen alaan. Olen kerännyt tutkimusaineiston Psychoactive Vault -keskustelupalstalta. Etsin palstalta sopivan keskusteluketjun jokaisesta tutkimuksessa käsitellystä huumeesta. Näitä ovat kannabis, piristeistä amfetamiini ja kokaiini, opiaateista buprenorfiini, oksikodoni ja heroiini, LSD, MDMA ja bentodiatsepiineista alpratsolaami ja klonatsepaami. Useimmista viestiketjuista keräsin aineistooni 20 viestiä. Kannabisaiheisesta keskustelusta keräsin kuitenkin 60 viestiä ja amfetamiiniaiheisesta 40, koska nämä huumeet ovat erityisen yleisiä ja täten niihin liittyy myös erityisen paljon slangisanastoa. Bentsodiatsepiiniaiheisia viestejä alpratsolaamista ja klonatsepaamista keräsin yhteensä 30. Keskusteluviesteistä keräsin kaikki ne slangisanat, jotka liittyivät keskustelunaiheena olevaan huumeeseen. Useimmissa tapauksissa tämä tarkoittaa kyseisen huumeen slanginimityksiä. Kannabisaiheisissa viesteissä esiintyi kuitenkin niin paljon myös kannabiksen käyttöön viittaavia slangisanoja, että olen koonnut ne omaan alalukuunsa. Olen myös paikoin havainnollistanut eri slangisanojen yleisyyssuhteita taulukoiden muodossa, vaikka yleisyyssuhteet eivät varsinaisesti olekaan tutkimuksen aiheena. Käyn läpi aineistoa ja siitä tekemiäni havaintoja huume kerrallaan luvuissa 5–9. Erittelen eri slangisanojen esiintymistä aineiston keskusteluviesteissä ja kerron myös sanojen alkuperästä ja muodostuksesta. Teen myös syntaktisia huomioita siitä, miten sanat käyttäytyvät lausekonteksteissaan. Luvussa 10 esittelen muuta aineistosta löytynyttä huumeaiheista slangisanastoa. Teorialuvussa 2 käsittelen huumausaineita yleisesti. Alaluvussa 2.1 esittelen tutkimuksessa esiintyvät huumeet. Seuraava alaluku 2.2 käsittelee Suomen huumetilannetta ja suomalaisten huumeidenkäyttöä. Luvussa 3 kerron suomen kielen sananmuodostuksen perusteista: ensin sanojen yhdistämisestä alaluvussa 3.1 ja sitten sanojen johtamisesta luvussa 3.2. Alaluvussa 3.3 käsittelen spesifisti suomen nuorta ja vierasperäistä sanastoa. Teoriaosan päättävässä luvussa 4 kerron aikaisemmista slangiaiheisista tutkimuksista, jotka ovat samankaltaisia kuin tämä tutkimus. Tutkimus vahvisti ennakkokäsitystäni siitä, että suomalaisilla huumeidenkäyttäjillä on rikas ja monipuolinen oma slanginsa. Slangissa yleiskieliset sanat ovat saaneet uusia muotoja tai kokonaan uusia merkityksiä. Vanhat slangisanat ovat puolestaan poikineet uutta slangia. Englannin kielen vaikutus näkyy myös huumeslangissa selvästi. Slangissa useimmille huumeille on yhdestä muutamaan yleistä slanginimitystä, jotka on kaikkein tyypillisimmin muodostettu typistämällä. Kannabiksen, amfetamiinin ja heroiinin osalta slangisynonyymien kirjo on kaikkein rikkain. Lisäksi on paljon slangisanastoa, joka liittyy yleisesti huumeidenkäyttöön: esimerkiksi aineiden annostelumenetelmiin, niiden aikaansaamiin vaikutuksiin ja vieroitusoireisiin. Slangisanoissa on mukana substantiivien ohella kohtuullisen paljon verbejä. Huumeslangi on luonteeltaan ironista, deskriptiivistä ja nuorisokielen kaltaista.
Psykoosi on vakava mielenterveyden häiriö, joka vaatii psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Psykoosin on myös havaittu liittyvän päihdeongelmiin. Tutkimuksia, jotka kuvaavat psykoottisten sairauksien tai psykoottisten oireiden esiintymistä neulanvaihto-ohjelman osallistujien keskuudessa, on kuitenkin niukasti. Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon psykoosia esiintyy suonensisäisten huumeiden käyttäjillä verrattuna muihin päihdepalveluiden käyttäjiin sekä mitkä tekijät ovat yhteydessä psykoosin esiintymiseen. Tutkimukseen osallistujat kerättiin kuudestatoista eri päihdepalvelupisteestä Varsinais-Suomesta ja lähialueilta vuonna 2019. Osallistujat täyttivät anonyymisti ja vapaaehtoisesti kyselylomakkeen, jossa kysyttiin päihteiden käyttöä, sosiodemografisia taustatietoja, psykoottista sairastavuutta, sairaalahoitoisia psykoottisia episodeja eliniän aikana ja psykoottisia oireita viimeisten 12 kuukauden aikana. Osallistujista (n=212) 48,4 % oli neulanvaihtopisteessä asioivia (n=106). Kaikki psykoosiin liittyvät muuttujat olivat yleisempiä neulanvaihtopisteessä asioivilla kuin muilla päihdepalveluiden käyttäjillä: psykoottinen sairaus eliniän aikana (20,8 % vs. 10,8 %, p = 0,041), psykoosin vuoksi sairaalahoitoon joutuminen (29,7 % vs. 14,0 %, p = 0,010), näköharhat (41,7 % vs. 25,5 %, p = 0,018) ja kuuloharhat (33,3 % vs. 17,8 %, p = 0,015) viimeisten 12 kuukauden aikana. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden kesken psykoosi elämän aikana assosioitui näkö- ja kuuloharhoihin, kannabiksen, bentsodiatsepiinien, opioidien, amfetamiinien, hallusinogeenien sekä suonensisäisten huumeiden käyttöön. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psykoottinen sairastavuus sekä viimeaikaiset psykoottiset oireet ovat yleisiä neulanvaihtopisteessä asioivilla ja esiintyvät useammin verrattuna muihin päihdepalveluiden käyttäjiin. Tämän perusteella tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, jotta voitaisiin parantaa psykoosin tunnistusta ja integroida psykiatrisia palveluita neulanvaihtopisteisiin henkilöille, jotka käyttävät suonensisäisiä huumeita.
Järvenpään sosiaalisairaalan Verkko-projektin asiakkaiden kokemuksia päiväkeskustoiminnasta Verkko–projekti oli vuosina 2004–2008 toteutettu Järvenpään sosiaalisairaalan alainen ja RAY:n(Suomen raha-automaattiyhdistys) rahoittama tuetun asumisen projekti. Projektin asiakkaina olivat opiaattiriippuvaiset korvaushoitoasiakkaat. Verkko-projektin päätoiminnan rinnalle syntyi tärkeäksi osaksi päiväkeskustoiminta Verkko-projektin tiloissa. Opinnäytetyöni käsittelee Järvenpään sosiaalisairaalan Verkko-projektin asiakkaiden kokemuksia päiväkeskustoiminnasta. Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, millaisia kokemuksia asiakkailla päiväkeskustoiminnasta on psykososiaalisen kuntoutuksen muotona. Tutkimuksessa saaduista tuloksista toivotaan olevan hyötyä päiväkeskuksen toiminnan kehittämisessä, niin että toiminta olisi tulevaisuudessa vielä parempaa. Opinnäytetyössä käsitellään psykososiaalista kuntoutusta erityisesti päihdetyössä. Päiväkeskustoiminta on yksi psykososiaalisen kuntoutuksen muoto. Työssä on haastateltu päiväkeskuksen asiakkaita. Tutkimusmenetelmänä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, josta metodiksi on valittu teemahaastattelu. Haastateltavina olivat korvaushoidossa olevia Verkko-projektin päiväkeskuksessa käyneitä asiakkaita. Heistä osallistui haastatteluihin kymmenen henkilöä. Tulosten analyysimenetelmänä käytettiin deduktiivista sisällön analyysia. Tutkimustulosten mukaan haastateltavien näkökulmasta katsottuna psykososiaalinen kuntoutus on tärkeää lääkinnällisen korvaushoidon rinnalla. Haastateltavat ovat enimmäkseen tyytyväisiä Verkko-projektin päiväkeskuksen toimintaan, ja he antoivat runsaasti kehitysideoita toiminnan parantamiseksi. Toiminnan kehittämiseksi annetut ideat liittyivät liikunnallisten ryhmien lisäämiseen, erilaisten vierailujen lisäämiseen ja tilojen kehittämiseen.
Valtioneuvoston periaatepäätös huumausainepolitiikasta 2016–2019 on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön vetämässä huumausainepoliittisessa koordinaatioryhmässä, jossa ovat edustettuina sisäasiainministeriö, oikeusministeriö, ulkoasiainministeriö, valtiovarainministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, Poliisihallitus, Tulli, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Opetushallitus. Periaatepäätöksessä painotetaan pitkäjänteisen perustason työn jatkamista ja kehittämistä, eri toimijoiden välistä yhteistyötä sekä huumausaineiden kysynnän ja tarjonnan vähentämistoimien tasapainoisuutta, haittojen vähentämistä ja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamista. Periaatepäätöksessä esitellään lyhyesti tärkeimmät huumausainepoliittisen yhteistyön tavoitteet 1) huumausainepolitiikan kansallinen koordinaatio, 2) ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen, 3) huumausainerikollisuuden torjunta, 4) huumausaineriippuvuuden hoito ja huumeongelman haittojen vähentäminen ja 5) EU- ja kansainvälinen yhteistyö