Kaikki aineistot
Lisää
In recent decades, charitable food assistance has grown into a prevalent way to respond to hunger as a manifestation of severe or absolute poverty that persists even in the affluent European Welfare States. By severe poverty we refer to an economic condition of life, which leaves an individual or family not only physically hungry but also in a situation where the basic need for nutritious healthy food is unmet to such a degree that it seriously violates the chance of sustaining socially accepted membership of society. Throughout Europe, nongovernmental organizations, and faith-based actors in particular, have taken up the task of alleviating the immediate food needs of the most deprived people by delivering food stuffs that originate to a great extent from food markets as surplus donated by food corporations and retailers. As an affluent Nordic Welfare State with more than two decades of history in this modern food charity, Finland provides an illustrative context to explore faith-based organizations as actors in the charity economy which is an alternative distribution system where unwanted consumer goods are redistributed from those who have a surplus to those who are in need.
Frithiof Bredenberg työskenteli Aurora Karamzinille Träskändan kartanon tilanhoitajana v. 1889-1892. "Bästa Herr Bredenberg Lemna 1/2 Hektoliter mjöl åt Nylanderskan som har flyttat till Helsinki Kasern. Hon skrifver att mannen är utan arbete och att barnen svältar. Jag glömde sist att tala om Bathorn, han vill väl taga sin [idiota?] dotter för betalning? och då tror jag att han ej tages vård om henne! I all hast farväl A. Karamzina lördag"
Urheilua pidetään suurena ja vaikutusvaltaisena organisaationa. Urheiluseurat voivat omalla toiminnallaan osallistua hyvän tekemiseen yhteiskunnassa. Hyväntekeväisyys on kuitenkin muuttunut aiempaa haastavammaksi ja se on saanut myös uusia muotoja. Tutkielmassani tarkastelen keskisuomalaisten urheiluseurojen edustajien näkemyksiä hyväntekeväisyydestä, sen toteuttamisesta ja vaikutuksista. Käsittelen sitä, mitkä tekijät edistävät hyväntekeväisyyttä ja mikä hyväntekeväisyyteen osallistumisessa on urheiluseuroille tärkeää. Tutkimuskohteena olevat urheiluseurat toimivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Jyväskylän alueella. Urheiluseurojen tekemää hyväntekeväisyyttä voidaan tutkimuskohteena tarkastella useiden tieteenalojen lähtökohdista. Tutkielmani sijoittuukin sekä liikuntatieteelliseen että kansalaisyhteiskuntaa tarkastelevaan tutkimuskenttään. Työni teoreettinen viitekehys rakentuu urheiluseuratoiminnasta ja hyväntekeväisyydestä sekä Maussin lahjateoriasta. Toteutin tutkielmani laadullisena tutkimuksena ja keräsin tutkimusaineistoni kaksivaiheisena prosessina. Ensimmäisessä vaiheessa keräsin aineiston (n=30) verkkolomakkeella tehdyllä taustakyselyllä ja analysoin tausta-aineiston yksinkertaisella luokittelulla. Toisessa vaiheessa tutkimusaineistoni (n=11) koostui tutkimuksen kannalta tarkempaa tietoa antavista puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Analysoin haastatteluaineiston aineistolähtöistä sisällönanalyysiä soveltaen. Kyselyyn vastanneiden urheiluseurojen keskuudessa yleisimmät tavat osallistua hyväntekeväisyyteen olivat alennettujen harrastusmaksujen tarjoaminen sekä tavaroiden ja ajan tai palveluiden lahjoittaminen. Myös hyväntekeväisyystapahtumiin osallistuminen oli kyselyn perusteella melko yleistä. Haastateltavat puolestaan mielsivät hyväntekeväisyyden yleisesti sekä aineelliseksi että aineettomaksi avun tarjoamiseksi muille. Haastatteluaineiston perusteella keskeistä hyväntekeväisyyskohteen valinnassa on tuen tarpeellisuus. Haastateltavien mukaan hyväntekeväisyyden on myös oltava linjassa seuran oman strategian ja vision kanssa. Hyväntekeväisyyttä edistäviksi tekijöiksi mainittiin erityisesti riittävät resurssit. Sekä taloudelliset että henkilöstöresurssit tulee olla kunnossa. Haastateltavat korostivat sitä, että seuran perustoiminnan on oltava vakaalla pohjalla. Hyväntekeväisyyden mahdollistaviksi tekijöiksi koettiin myös seuratoimijoiden verkostoituminen ja laajan tukiverkoston muodostaminen. Haastateltavien suurimmat hyväntekeväisyyteen kohdistuvat odotukset liittyivät kaikkien osapuolten tyytyväisyyteen ja mielihyvän saamiseen itselle. Hyväntekeväisyyteen osallistumisessa koettiin tärkeäksi hyväntekeväisyyskohteen saama näkyvyys ja tiedon levittäminen. Haastateltavat mainitsivat odottavansa myös jonkinlaista vastavuoroista hyötyä seuralle. Suurimmiksi hyväntekeväisyydestä saaduiksi hyödyiksi seurat kokivat positiivisen imagon kehittämisen, näkyvyyden lisääntymisen sekä arvostuksen saamisen. Urheiluseurojen hyväntekeväisyystoimintaa tarkasteleva tutkimus auttaa huomioimaan paremmin urheiluseurojen monimuotoisen toiminnan. Tutkielmani avaa myös suomalaista hyväntekeväisyyttä ja sen luonnetta aiemmin vähän tutkitusta näkökulmasta.
This edited collection provides the first comprehensive study of the rise of food charity across Europe. This concluding chapter pulls together the findings of all the individual case studies to analyse what comparisons can be drawn regarding the growth of this type of charitable provision across the continent over the last few decades. The aim of this book is to use food charity as a lens through which to examine changing responses to poverty in the context of shifting social policies, and the data provided by the case studies have demonstrated just how important a lens food charity is in.. [continues]
In 2017 in Finland, approximately 1,843 tons of food aid was delivered by initiatives financed by the Fund for European Aid to the Most Deprived (FEAD) alone. Nationally, the FEAD’s operational programme is focused exclusively on combating food poverty. It works to distribute food aid to the most deprived people throughout the country using 650 distribution centres run by partner organisations. These are usually parishes, faith-based organisations (FBOs) or nongovernmental organisations (NGOs). Altogether, 271,723 food parcels and 55,754 meals were provided to recipients within the year.
Hyväntekeväisyyteen kuluttaminen eroaa muista kuluttamisen muodoista, sillä lähtökohtaisesti oman hyödyn tavoittelun sijaan autetaan toisia. Suomalaiset ovat tutkitusti auttamisessa aktiivista kansaa, ja tällä hetkellä apua ympäri maailman tarvitaan ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on saada selville millaista kuluttaminen hyväntekeväisyyteen on, eli mihin hyväntekeväisyysmuotoihin kuluttaminen kohdistuu sekä mitkä motiivit siihen ohjaavat. Tutkimuksen tavoitteita ovat 1) mallintaa, mitä on rahallinen kuluttaminen hyväntekeväisyyteen teoreettisessa viitekentässä, 2) kuvata kuluttamista hyväntekeväisyyteen empiirisen tiedon perusteella ja 3) ryhmitellä hyväntekeväisyyteen kuluttamista motiivien perusteella. Kvantitatiivisen tutkielman teoriaosassa rakennetaan motiiviperusteinen hyväntekeväisyyteen kuluttamisen viitekehysmalli, joka koostuu demografisista ja sosioekonomisista tekijöistä, arvoista, motiiveista ja eri hyväntekeväisyysmuodoista. Tämän pohjalta muodostettiin Internet-kysely, jonka vastaajat valittiin lumipallo-otannalla. Kyselyn aineisto koostuu 196 vastaajasta. Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla tilastotieteellisiä menetelmiä kuten faktorianalyysia ja klusterianalyysia käyttäen. Tuloksissa kuvataan kuluttamista hyväntekeväisyyteen sen muodoista lähtien taustalla vaikuttaviin motiiveihin asti. Tärkeimpänä hyväntekeväisyydenmuotona pidettiin keräyksiin lahjoittamista, mutta yleisintä toimintaa oli tuotteen ostaminen, jonka hinnasta osa menee hyväntekeväisyyteen. Ohjaaviksi motiiveiksi hyväntekeväisyyden taustalla nousivat auttamisen oikeaksi kokeminen, myötätunto toisia kohtaan sekä auttamisen aiheuttamat miellyttävät tunteet. Etenkin lämpimällä hehkulla nähdään olevan yhteyksiä hyväntekeväisyyteen kuluttamisessa. Klusterianalyysissä aineisto jaettiin kolmeen kuluttajatyyppiin motiivien perusteella, jonka jälkeen kuvattiin miten he kuluttavat hyväntekeväisyyteen. Etenkin kuluttajatyyppien tuloksien suhteen tutkimus paljasti, että altruististen motiivien ohjaavuudesta huolimatta hyväntekeväisyyteen useammin johtaa epäpuhdas altruismi tai jopa aavistuksen egoistisesti painottuneet motiivit. Muutoin tyyppien hyväntekeväisyyskäyttäytymisessä on nähtävissä motiivien merkitys esimerkiksi arvojen ja tärkeiden kuluttamismuotojen suhteen.
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella toimintamalli hyväntekeväisyysyhdistykselle, joka saa rahoituksen toimintaansa lahjoituksista ja vapaaehtoisten työpanoksesta. Toiminnan avustuskohteeksi valikoituivat lapset ja lapsiperheet, koska hyvinvoivat lapset ovat tulevaisuudessa yhteiskunnan rakentajia. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Tutkimusongelmana oli selvittää tämänhetkinen hyvinvoinnin tilanne Suomessa ja siihen vaikuttavat asiat. Tuloksena ja vastauksena ongelmaan oli löytää parhaat keinot valitun kohderyhmän auttamiseksi ja toimintamallin avulla ottaa keinot käytäntöön. Työn toimeksiantajana toimi Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö. Työ toteutettiin seuraamalla ja tutkimalla ajankohtaisia uutisia, tilastoja ja Suomessa toimivia hyväntekeväisyysyhdistyksiä sekä hyödyntämällä opintojen aikana saatua tietoa yhdistyksen perustamisesta. Työn teoriaosuus käsittelee yhdistyksen perustamista sekä hyvinvoinnin ja lapsen turvallisen kasvuympäristön merkityksen esille tuomista. Teoriaosuuden tarkoituksena oli myös selvittää toimivin tapa yleishyödyllisen yhdistyksen perustamiseen, markkinointiin ja luodun toimintamallin toimitaan. Toimintamallin tarkoituksena oli mahdollistaa saadun tiedon hyödyntäminen jokaisen elämässä ja auttamisen helpottaminen. Toimintamallin nimeksi muodostui Saa auttaa. Se kuvaa toimintamallin ideaa jokaisen vastuusta ja mahdollisuudesta auttaa lähimmäistä. Tuloksena syntynyt vaihtoehtoehtoinen toimintamalli jo olemassa oleville malleille madaltaa avun hakemisen ja tarjoamisen kynnystä kaikille. Opettamalla kaikkia auttamaan ja tekemällä auttamisen prosessista mahdollisimman vaivatonta, edistetään lähim-mäisestä huolenpitoa. Toimintamalli sopii mille tahansa hyväntekeväisyysyhdistykselle.
Tutkin tässä kirjallisuuskatsauksessa sitä, millaisia vaikutuksia Band Aidilla ja Live Aidilla on ollut Etiopiassa, sekä millainen merkitys niillä on yhteiskunnallisesti ollut. Band Aid on Irlantilaisen Bob Geldofin vuonna 1984 perustama tunnetuista muusikoista koottu yhtye, jonka joulusinglellä kerättiin rahaa Etiopian nälänhädän uhreille. Live Aid taas on yksi maailman suurimmista rock-tapahtumista, joka jatkoi rahankeräystä seuraavana kesänä. Tarkastelen tutkielmassani myös millainen voima musiikilla on. Tutkielmani lähteinä käytän sekä tieteellisiä, että aikakausilehdissä julkaistuja artikkeleita , dokumentteja, sekä aiheeseen liittyviä väitöskirjoja ja maisterintutkielmia. Pohjustan aihettani kertomalla ensin Iso-Britannian tilanteesta vuosina 1984–1985, sekä Etiopian tilanteesta samoina vuosina. Seuraavaksi kerron Band Aidista ja sen synnystä. Sitten siirryn Live Aidiin, ja kerron tapahtuman järjestämisestä, esiintyjistä, ja menestyksestä. Sitten tarkastelen näiden tapahtumien konkreettisia vaikutuksia Etiopian tilanteeseen. Lopuksi pohdin, muuttiko Live Aid maailmaa, ja millainen voima musiikilla yleensäkin on. Tutkielmaa tehdessä havaitsin, että Band Aidin ja Live Aidin suurin merkitys oli lopulta tietoisuuden levittäminen Etiopian nälänhädästä. Ne myös näyttivät maailmalle kuinka paljon musiikilla on voimaa. Tämän aiheen tutkimista on mahdollista laajentaa esimerkiksi muihin 1980-luvulla olleisiin musiikkiprojekteihin, joilla on tehty hyväntekeväisyyttä Afrikkaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää mitä hyväntekeväisyysmatkailu on ja miten se vaikuttaa matkailijaan. Lisäksi selvitettiin myös hyväntekeväisyysmatkailun eettisyyttä, ja sivuutettiin miten hyväntekeväisyysmatkailu vaikuttaa kohteeseen. Opinnäytetyössä selvitettiin alan termejä niin, että myös henkilö joka ei ole aikaisemmin kuullut aiheesta, ymmärtäisi mistä on kysymys. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda yhteen teokseen suomenkielistä aineistoa, joka kertoisi perustietoja hyväntekeväisyysmatkailusta, jotta teosta voisi käyttää oppimateriaalina. Tämän opinnäytetyön teoreettisena pohjana käytettiin monia eri tutkimuksia ja teoksia aiheesta. Näitä tutkimuksia ja teoksia hyödynnettiin mahdollisimman paljon, jotta saatiin luotua kattava teoriaan pohjautuva kuvaus hyväntekeväisyysmatkailusta. Opinnäytetyötä varten tehdyssä tutkimuksessa kartoitettiin miten hyväntekeväisyysmatkailijan elämän eri osa-alueet muuttuvat, matkailijan osallistuttua hyväntekeväisyysmatkalle. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea, jo hyväntekeväisyysmatkalla käynyttä matkailijaa. Haastattelutulokset analysoitiin ja selvitettiin miten matkailijan arki, ajatusmaailma ja matkustustottumukset muuttuivat. Tämän tutkimuksen perusteella, hyväntekeväisyysmatkailija on nuori, jolla on jonkinlaista taustaa sosiaalialalta. Lisäksi matkalle lähdettiin sekä itsekkäistä että epäitsekkäistä syistä. Matkan aiheuttamat muutokset matkailijan elämässä, vaihtelivat suuresti haastateltavien välillä, riippuen matkailijan persoonallisuudesta, taustasta sekä matkan aikana kohtaamistaan vastoinkäymisistä ja muista tapahtumista.
An increasing body of country-specific research demonstrates that the need for emergency food assistance is growing throughout Europe, and that rising numbers of people are being forced to turn to charitable food aid to satisfy their basic need for food. Studies on contemporary experiences of food insecurity and food charity have recently been conducted in Estonia (Kõre, 2014), Finland (Silvasti and Karjalainen, 2014), France (Rambeloson et al, 2007), Germany (Pfeiffer et al, 2011), Spain (Pérez de Armiño, 2014) and the UK (Lambie-Mumford, 2017; Loopstra and Lalor, 2017). There is a long history of charitable food provision in Europe – the European... [continues]
Reiska-jalkapalloa hyppytornin hyväksi on toiminnallinen opinnäytetyö. Työn tilaaja on Rautalammin kunnan nuoriso- ja vapaa-aikatoimi. Rautalampi on pieni, noin 3300 asukkaan kunta Pohjois-Savon maakunnassa. Tarkoituksena on järjestää hyväntekeväisyystempaus, jonka avulla kerätään varoja kunnan uimarannan hyppytornin rakentamista varten. Varainkeruun lisäksi kantavia teemoja ovat hyvinvointi, osallisuus ja yhteisöllisyys sekä vapaaehtoistoiminta. Paikallisesti kyseessä on uudentyyppinen tapahtuma. Tapahtuman tilaaja on kiinnostunut uusista keinoista edistää ja tukea alueen nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia. Rautalampi on tunnettu talkoohengestään, joten vapaaehtoistoiminnalla on vankat perinteet kunnassa. Tapahtumaan tarvitaan vapaaehtoisia pelaamaan itse otteluun, joukko talkoolaisia toteuttamaan tapahtumaa sekä sponsoreita. Varainkeruu tapahtuu myymällä pelaajia sponsoreille 10 euron hintaan sekä pitämällä kahviota ottelussa. Tapahtumaa lähdetään totuttamaan ilman omaa pääomaa niin sanotusti ”nolla”-budjetilla. Tapahtuma tuotti hyppytornin rakentamiseen 258 euroa. Varainkeruun lisäksi tapahtuma oli merkittävä yhteisöpedagogisesta näkökulmasta. Urheilutapahtuman avulla saatiin mukaan pelaamaan Reiskajalista sellaisia ihmisiä, jotka eivät olleet ennen lajia kokeilleet. Tapahtuman sponsorit ja pelaajia ostaneet toivat esille, että haluavat olla mukana tekemässä hyvää alueen lasten ja nuorten hyväksi. Liikuntapaikkojen ylläpito ja kehittäminen nähdään yhteisössä tärkeänä ja sellaisena toimintana, jossa halutaan olla mukana. Tapahtuman myötä saimme uutta tietoa tapahtuman järjestämisestä pienellä paikkakunnalla, haasteista ja toiminnan kehittämisestä. Myös markkinoinnin selkeyden tärkeys nousi esille. Haasteista huolimatta tapahtumalle asetetut tavoitteet täyttyivät. Itse tapahtumaan jäimme kaipaamaan lisää yleisöä, mutta pelaajia oli sopivasti ja sponsoreiden määrä ylitti lopulta odotukset. Hyppytornin rakentaminen aloitetaan viimeistään toukokuussa 2018.