Kaikki aineistot
Lisää
Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa sairaanhoitajan näkökulmasta sähköinen tiedosto sairaanhoitajaopiskelijoille koskien itsetuntemusta sekä tunnetaitoja ja tunteita, jotka sisällytimme aiheeseemme, itsetuntemukseen. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Tampereen Ammattikorkeakoulun kanssa. Opinnäytetyö vastaa tutkimuskysymykseen, mitä itsetuntemukseen voisi kuulua sekä sen mahdollinen ilmeneminen potilaskohtaamisissa sairaanhoitajan näkökulmasta. Opinnäytetyössämme avattiin seuraavia käsitteitä: sairaanhoitajan vuorovaikutus potilaskohtaamisessa, sairaanhoitaja, potilaskohtaaminen, itsetuntemus, tunnetaidot, tunteet, tunteiden fysiologia, tunteiden tunnistaminen, tunteiden säätely sekä tunteiden ilmaiseminen. Näistä muodostui opinnäytetyömme teoreettinen viitekehys. Tuotoksena toteutimme sähköisen tiedoston, jonka tavoitteena on lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden tietämystä itsetuntemuksesta, tunnetaidoista sekä tunteista. Halusimme herätellä sairaanhoitajaopiskelijoita pohtimaan omia mietteitään koskien itsetuntemusta, tunnetaitoja ja tunteita sekä näiden ilmenemistä erilaisissa potilaskohtaamissa. Emme ole sitoutuneita päivittämään tai kehittämään sähköisen tiedoston sisältöä. Työn pohjalta noussut jatkotutkimusaihe on: ”Itsetuntemuksen sekä tunnetaitojen kehittämisen merkitys jo opintojen aikana”. Esimerkiksi, miten opetuksessa voitaisiin lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden valmiuksia kehittää itsetuntemustaan sekä tunnetaitojaan erilaisissa tilanteissa. Sairaanhoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana, jonka tehtävänä on terveyden edistäminen, sairauksien ennaltaehkäisy ja hoito, sairauden aiheuttamien kärsimyksen vähentäminen sekä terveyden ylläpito (Sairaanhoitajat 2021). Forchuckin ja Boydin (n.d.) mukaan itsetuntemuksen kehittäminen parantaa sairaanhoitajien objektiivisuutta sekä edistää tuomitsematonta asennetta. Tällä on positiivinen vaikutus potilas-hoitaja-suhteen luottamuksen muodostumisessa ja sen ylläpidossa. (Boyd n.d.) Tutkimukset osoittavat, että nykypäivänä onnistuneissa ihmissuhteissa tarvitaan tunnetaitoja. Pelkkä perinteinen älykkyys, koulutus ja työkokemus eivät riitä työssä tai elämässä menestymiseen. (Isokorpi 2004, 13.)
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten itsetuntemus vaikuttaa esimiestyöhön ja sen onnistumiseen. Mitkä esimiestyön osa-alueet hyötyvät eniten itsetuntemuksesta? Mitkä asiat esimiehen tulee tuntea itsestään, jotta hän pystyy suoriutumaan työstään hyvin? Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää, mikä on Thomas-analyysin merkitys itsetuntemukselle ja esimiestyölle. Thomas-analyysi kuvaa henkilön työkäyttäytymistä ja auttaa häntä tunnistamaan oman toimintatyylin ja muiden toimintatyylit. Tämän opinnäytetyön tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen tapaustutkimus. Tässä työssä tutkittiin yksittäistä tapahtumaa asiantuntijayrityksessä X ja rajattua kokonaisuutta itsetuntemuksen merkityksestä esimiestyön onnistumiselle. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea asiantuntijayritys X:n esimiestä. Haastatteluiden lisäksi tutkimusaineistona käytettiin teorioita tunneälystä, itsetuntemuksesta sekä esimiestyöstä ja sen onnistumisesta. Haastatteluista ilmeni monia osa-alueita, joissa itsetuntemus on tärkeää esimiestyön onnistumisen kannalta. Näitä osa-alueita yhdisti vuorovaikutus. Itsetuntemuksen merkitys korostuu ihmistuntemuksessa. Ensin on tunnettava itsensä, jotta voi tuntea toisen. Ihmisten johtaminen on tulevaisuudessa vieläkin tärkeämpää, joten esimiesten tulee tuntea itsensä, jotta he voivat oppia tuntemaan alaisensa, ihmiset, joita he johtavat yrityksen tavoitteita kohti. Haastatteluiden perusteella Thomas-analyysin merkitys itsetuntemukselle ja esimiestyölle voidaan nähdä myös vuorovaikutuksen näkökulmasta. Omien toimintatapojen ymmärtämisen kautta pystyy ymmärtämään muiden toimintatapoja ja pystyy siten muuttamaan omaa toimintatyyliään alaiselle sopivan käyttäytymisen mukaiseksi. Esimiehen on tärkeää tiedostaa, miten asiat tulee esittää toiselle, jotta asiat ymmärretään samalla tavalla sekä samalla luoden merkitystä toisen työlle. Ihmistuntemus korostuu esimiestyössä, ja ihmistuntemus vaatii ensin itsetuntemusta.
Kun ajattelemme jotakin ajatusta, jota emme ole koskaan ennen ajatelleet, saatamme huomata ja havaita asioita itsessämme, joita emme ole koskaan ennen huomanneet. Tämän kokemuksen jälkeen tunnemme itsemme paremmin. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata itsetuntemusta, joka on itsensä johtamisen perusta. Itsensä johtaminen on kaiken johtamisen perusta. Tämä perustuu riittävään itsetuntemukseen. Tässä työssä käsitellään itsetuntemuksen eri osa-alueita ja sen suhdetta itsensä johtamiseen. Teoreettinen viitekehys on rakennettu käymällä läpi erilaisia itsensä johtamisen malleja. Näitä malleja esitellään johdannossa. Teoriaosuudessa käydään läpi itsetuntemuksen eri osa-alueet käyttäen lähdemateriaaleina kirjallisuutta sekä Internetistä saatavia lähteitä. Lähteenä on käytetty myös muutamia julkaisemattomia luentoja. Opinnäytetyön tutkimuksen kautta selvitettiin itsetuntemuksen tasoa ja tarpeellisuutta, sekä itsetuntemuksen ja itsensä johtamisen korrelaatiota. Tutkimus tehtiin sähköisenä haastatteluna ja vastaukset saatiin kirjallisessa muodossa. Tutkimuksessa kävi selkeästi ilmi itsensä tuntemisen tärkeys ja sen sidonnaisuus itsensä johtamiseen.
Kuinka suuri vaikutus meidän itsetuntemuksellamme on meidän yhteisömme hyvinvointiin? Voisimmeko luoda paremmin voivaa yhteisöä ottamalla aikaa itsellemme, tunnistamalla tarpeemme, hyväksymällä ja kohtelemalla itseämme myötätuntoisemmin? Joskus paras asia mitä voimme yhteisöllemme tehdä, on opetella tunnistamaan omia aitoja tarpeitamme, asettamaan rajoja ja tavoitella asioita jotka sytyttävät meissä innostusta ja intohimoa. Työn tilaaja on Myyrmäen helluntaiseurakunta Liesikappeli. Niin kuin kaikki seurakunnat, niin myös Liesikappeli pyörii pääasiassa vapaaehtoisten voimin. Siitä syystä vapaaehtoisten hyvinvoinnin vahvistaminen on tärkeä teema jota tulee tukea. Tämän opinnäytetyön tavoite oli luoda materiaali, jota voidaan käyttää vapaaehtoisten tiimien dynamiikan vahvistamiseen, tarjoamalla vapaaehtoisille mahdollisuus pysähtyä hetkeksi ja miettiä omaa elämäntilannettaan ja mitä elämältään haluaa. Materiaalissa on mukana myös pohja, jolla tiimi voi keskenään suunnitella toimintaa ja luoda tavoitteille toteutussuunnitelman. Opinnäytetyöprosessin aikana järjestin pilottimielessä kaksiosaisen työpajan, jossa kävimme läpi seurakunnalle tarjottavaa materiaalia. Osallistujat olivat ihmisiä mistä tahansa yhteisöstä tai lähtökohdasta, ei vain seurakuntaan kuuluvia henkilöitä. Halusin kerätä palautetta materiaalista, ja saada kokemusta keskustelun fasilitoinnista ja selvittää, kuinka tilanteesta saa antoisan kaikille osapuolille. Työpajojen tärkeät löydökset kiteytyvät siihen kuinka tärkeää on välillä pysähtyä miettimään omaa elämää ja sen suuntaa. Materiaalin kautta yksilö voi huomata, että omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa todella paljon. Yksilön oman itsetuntemuksen vahvistaminen on erittäin tärkeää, jos yksilön täyden potentiaalin esille tuomista halutaan tukea. Luotua materiaalia voidaan käyttää Liesikappelin vapaaehtoistyön vahvistamisessa, mutta tämän opinnäytetyön löydökset ovat koko järjestö- ja yrityskentälle hyödyllistä materiaalia sovellettavaksi omaan ympäristöön. Yksilöllisten vahvuuksien, lahjojen ja henkilökohtaisten tavoitteiden tukeminen auttaa yksilön täyden potentiaalin esilletuonnissa. Yhteisö ja yksilö kulkevat käsi kädessä, toinen toistaan tukien ja kasvattaen.
Tämä artikkeli esittelee ekspressivististä itsetuntemuksen (self-knowledge) teoriaa erityyppisten itsetuntemuksen teorioiden kontekstissa. Artikkelin viimekätinen tavoite on arvioida erityisesti ekspressivistisen teorian suhdetta Wittgensteinin mielenfilosofiaan, joka usein mainitaan teorian lähteenä, ja tarkastella teorian kehitystarpeita ja -mahdollisuuksia muiden itsetuntemuksen teorioiden valossa. Osassa 1 esitetään eräitä käsitteellisiä selvennyksiä. Osa 2 käsittelee itsetuntemuksen (omia mentaalisia tiloja koskevan tiedon) oletettuja filosofisesti kiinnostavia erityispiirteitä, joiden ymmärtäminen on itsetuntemuksen teorioiden arvioimisen kannalta olennaista. Osa 3 esittää itsetuntemuksen teorioiden karkean tyypittelyn sen mukaan, pitävätkö ne itseilmaisuja empiirisesti muodostettuina väittäminä, rationaaliseen toimijuuteen olennaisesti liittyvinä sitoutumina vai ekspressiivisinä lausumina. Ekspressivistisen vaihtoehdon yhteydessä arvioidaan sen suhdetta Wittgensteinin ajatteluun. Osassa 4 tarkastellaan Dorit Bar-Onin muotoilemaa neo-ekspressivististä itsetuntemuksen teoriaa ja esitetään, että ansioistaan huolimatta se ei ota tyydyttävästi huomioon rationaalisen toimijan kykyä konstituoida aktiivisesti ja reflektiivisesti ajatuksiaan ja asenteitaan. Lopuksi osassa 5 esitetään ajatuksia neo-ekspressivismin jatkokehittelyä varten ja kehotetaan tarkastelemaan itseilmaisuja sosiaalisessa kontekstissa Wittgensteinin kielipeliajatuksen mukaisesti.
Tämä työ käsittelee esteitä ja väyliä suhteessa luovuuteen. Lähinnä tarkastelen kahta viimeistä vuotta koulutuksessani, jolloin kehitykseni kannalta merkittävimmät löydöt ovat tapahtuneet niin ihmisenä kuin tekijänä. Tämä työ on murroskohdan kuvaus. Aluksi käyn läpi luovuuteen ja läsnäoloon liittyviä asioita ja kuvaan itseäni tekijänä ja ihmisenä ennen ja nyt. Pohdin, mitä esteitä ja väyliä minulla on ollut suhteessa luovuuteen ja itsetuntemukseen. Miten estän itseäni olemasta vapaa ja hyvinvoiva? Sen jälkeen esittelen kolme minulle merkittävää metodia, Hahmometodin, Acting with the Inner Partnerin ja Autenttisen liikkeen, jotka ovat ratkaisevalla tavalla lisänneet luovuutta, itsetuntemusta ja kehontietoisuutta teatterityössäni. Hyvinvointi kaikilla elämän osa-alueilla ja ihmisen kokonaisuutena kohteleminen on minusta tavoittelemisen arvoista. Se, miten voin elämässäni ylipäänsä, on suorassa suhteessa tekemääni taiteeseen. Lopuksi käyn läpi oman ohjaukseni, Suurin on rakkaus (2006) ja käsittelen ohjaajuuteen ja ryhmän johtamiseen liittyviä asioita. Pohdin itsetuntemuksen merkitystä ohjaajantyössä sekä pureudun kauhun ja innostuksen tärkeyteen ja niiden kanssa elämisen haasteisiin. Päädyn työssäni siihen, että olen parhaimmillani toimiessani pienessä ryhmässä. Jatkan ohjaamista ja opettamista. Olen mennyt kiinnostuksiani kohti ja se on tuottanut tulosta. Ympärilläni on itsenäisesti ajattelevien, intohimoisten taiteilijoiden joukko, jonka kanssa saan jatkaa tutkimusmatkaani. Mielestäni taiteen tekeminen on yritystä saavuttaa tasapaino, jatkuvaa pelon kanssa kasvokkain elämistä. Itsetuntemus on ollut reitti tasapainoon. Voidakseni luoda minun on muututtava jatkuvasti, enkä voi olla muuta kuin olen.
Tämän systemoidun kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla itsensä johtamisen käsitettä aiemman kirjallisuuden ja tutkimustiedon avulla. Tavoitteena oli saada ymmärrystä siitä, mitä itsensä johtamisella tarkoitetaan johtamistyössä ja mitä käsitteitä siihen liitetään sekä miten itsetuntemus on yhteydessä itsensä johtamiseen. Tutkimusaineiston alkuperäisartikkelit ja tutkimukset (n=8) valittiin Cinahl, Academic Search Elite sekä Medic tietokannoista tekemällä systemaattisen järjestelmällisen kirjallisuushaun. Jokaisessa tietokannassa tehtiin rajaukset siten, että tutkimuksen tai artikkeli tuli olla julkaistu vuosina 2008-2018, sen tuli olla suomenkielinen tai englanninkielinen, maksuton, koko teksti saatavilla ja sen piti koskea johtamisasemassa olevia henkilöitä. Aineiston valinnan jälkeen alkuperäisaineiston laatu arvioitiin käyttäen JBI-kriittisen arvioinnin listoja. Tähän tutkimukseen valitut alkuperäisaineistot analysoitiin induktiivista sisällönanalyysia käyttäen. Keskeisinä tutkimustuloksina voidaan pitää sitä, että itsensä johtaminen nähdään oleellisena osana nykypäivän johtamistyötä ja sen todettiin olevan yhteydessä muihin johtamisen osa-alueisiin kuten muutosjohtamiseen. Itsensä johtaminen nähtiin olevan vahva osa johtajan henkilökohtaista ja ammatillista persoonaa ja siihen voidaan liittää tiettyjä persoonallisuuden piirteitä kuten: hyvä itsetunto, oma-aloitteellisuus ja itseohjautuvuus. Itsetuntemuksen voi nähdä olevan selkeä osa itsensä johtamista ja ne kaksi ovat yhteydessä toisiinsa. Itsetuntemus nähtiin joko osana tai polkuna kohti tehokasta itsensä johtamista. Jotta voi johtaa itseään, tulee ensin tuntea itsensä eli kehittää omia itsetuntemuksen taitojaan. Myös tunneälykkyys nousi keskeiseksi osaksi itsensä johtamisen ja itsetuntemuksen taitoja. Tutkimusten tulosten pohjalta voidaan todeta, että itsensä johtamista ja itsetuntemusta on tutkittu jonkin verran. Itsensä johtaminen ja itsetuntemus ovat keskeinen osa johtamistaitoja ja näiden kahden voi todeta olevan yhteydessä toisiinsa. Tämän systemoidun kirjallisuuskatsauksen tuloksia voivat hyödyntää sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ja työntekijät, jotka ovat kiinnostuneita itsensä johtamisen käsitteestä.
Opinnäytetyö käsittelee itsetuntemuksen eri osa-alueiden merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ja kasvulle. Käsiteltävänä on muusikon arjesta nousevia haasteita, joihin parempi itsetuntemus voi toimia avun lähteenä. Tarkoituksena oli selvittää, miten itseen tutustuminen voi vahvistaa motivaatiota toimia muusikon työssä, miten omia tarpeita kuuntelemalla omaa jaksamistaan voi parantaa, ja miten itsetuntemuksesta olla hyötyä musiikkialan paineiden siedossa. Työ on kirjallisuuskatsauksenomainen koonti, jossa kirjoittajan kokemukset ja teoriaperusta nivovat yhteen itsetuntemuksen osa-alueita ja sen yhteyksiä oman elämän merkitykselliseksi kokemisen ja oman suunnan löytymisen kanssa. Kolmanteen lukuun on koottu muutamia konkreettisia tapoja itsetuntemuksen parantamiseen. Kirjallisuuden perusteella itsetuntemuksen voidaan sanoa olevan tärkeässä roolissa ihmisen koetun hyvinvoinnin edistämisen kannalta. Itseen tutustumisesta on hyötyä erityisesti, kun etsitään kadoksissa olevan motivaation ja jaksamisen lähteitä. Syvemmän itsetuntemuksen avulla on mahdollista myös laajentaa omaa kuvaa itsestä, ja siten halutessaan avata ovia todelliselle muutokselle, kasvulle ja kehittymiselle. Työ on suunnattu jokaiselle, joka joskus miettii, miksi työtään tekee, mistä motivaationsa ammentaa, ja mitä kohti onkaan menossa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mikä merkitys yksilön itsetuntemuksella on hänen työhyvinvointiinsa ja miksi työhyvinvointia kannattaa tukea yksilön itsetuntemusta vahvistavalla ohjauksella. Tutkimuksessa kerättiin tietoa siitä, mistä ihmisen hyvinvointi koostuu ja kuinka sitä voidaan tukea niin, että lisätään myös työssä jaksamista. Tutkimus on tarkoitettu erityisesti hyvinvointi- ja luovien alojen ohjaajien tueksi antamaan tutkimustietoa siitä, miksi itsetuntemusta lisäävä ohjaus on tarpeen. Tutkimus koostui kirjallisuuskatsauksesta ja teemahaastattelusta. Teoriaosuus käsitteli hyvinvoinnin kannalta keskeisiä teema-alueita eri tieteenalojen näkökulmasta. Haastattelututkimus koostui kahden asiantuntijan teemahaastattelusta. Kirjallisuuskatsauksen ja haastattelujen tuloksena saatiin tietoa siitä, miksi itsetuntemuksen vahvistaminen lisää yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia ja sitä kautta myös työhyvinvointia. Opinnäytetyön tuloksista käy ilmi, että itsetuntemuksen myötä ihminen ottaa vastuun itsestään eikä koe olevansa ulkoisten tilanteiden ja tapahtumien uhri. Voimavaroja vahvistamalla hyvinvointi lisääntyy, ja myös läsnäolon taito on yksi hyvinvoinnin edellytys. Muuttuvassa työelämässä näiden taitojen kehittäminen lisää merkittävästi työhyvinvointia. Opinnäytetyön tuloksena voidaan todeta, että yksilön ja itsetuntemusta lisäävä ohjaus on tärkeä lisä muunlaiseen työhyvinvoinnin tukemiseen.