Kaikki aineistot
Lisää
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan käännettyjen käyttöohjeiden käytettävyyttä heuristiikkalistan avulla. Käyttöohjeiden käytettävyys on tärkeä asia, sillä se takaa laitteiden turvallisen ja miellyttävän käytön. Tutkielmassa pyritään selvittämään, miten käytettäviä käännetyt käyttöohjeet ovat ja onko alun perin saksaksi laadittujen käyttöohjeiden ja saksasta käännettyjen käyttöohjeiden välillä esimerkiksi kulttuuri- tai rakenteellisia eroja. Havaittujen erojen perusteella pyritään selvittämään, ovatko käännetyt käyttöohjeet käytettäviä ja onko käytettävyys pysynyt niissä samana kuin alkuperäisohjeissa. Aineistoon kuuluu yhdeksän saksankielistä käyttöohjetta ja niiden käännökset. Aineiston valikoitumisen kriteerinä oli muun muassa se, että niiden tuli olla alun perin saksankielisiä ja saksasta suomeen käännettyjä. Lisäksi aineistossa on vain kodinkoneiden tai muiden melko pienten laitteiden käyttöohjeita, jotka ovat pituudeltaan lyhyitä ja etupäässä maallikolle tarkoitettuja. Aineistoa tutkitaan heuristiikkalistan avulla. Heuristiikkalistaan kuuluvat muun muassa kulttuurierot ja rakenteelliset erot. Kvalitatiivinen analyysi toteutettiin vertaamalla käyttöohjeita ja niiden käännöksiä keskenään ja etsimällä niistä heuristiikkalistan piirteitä. Aineistoa analysoidessa selvisi, että käyttöohjeiden käytettävyys on pääpiirteissään hyvää, joitakin pieniä käytettävyysongelmia lukuun ottamatta. Analyysista selvisi, että käännetyt käyttöohjeet ovat käytettäviä, eikä alkuperäisohjeiden ja käännösten välillä myöskään vallitse suurta eroa käytettävyydessä. Kulttuurierot sekä poistot, lisäykset ja korvaukset ovat piirteitä, joissa on eniten eroja lähde- ja kohdetekstin välillä, mutta niissäkään ei ole juuri vakavia käytettävyysongelmia.
Aihe tälle projektiluonteiselle opinnäytetyölle saatiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksiköltä bioanalytiikan koulutusohjelmalta. Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikköön hankittiin UVmini-1240 -spektrofotometri keväällä 2010. Koska kyseessä oli uusi laite, jolle ei ollut vielä tehty käyttöohjetta, tarvittiin sille toimiva ja testattu käyttöohje. Tulostavoitteena tässä projektissa oli laatia UVmini-1240 -spektrofotometrille käyttöohje, joka sisältää työohjeen proteiinille. Käyttöohje on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisen vuoden bioanalytiikan opiskelijoiden oppimista tukemaan, koska spektrofotometri on ensimmäinen laite, jota he käyttävät. Toiminnallisena tavoitteena on, että käyttöohjeen avulla käyttäjät tietävät, kuinka laitetta käytetään ja huolletaan, miten kontrollit tehdään, ja että käyttäjät osaavat tehdä proteiinimäärityksen proteiinityöohjeella. Tämän opinnäytetyön tekijöiden oppimistavoitteena oli perehtyä laadunhallintaan, laatustandardeihin ja laatusuosituksiin laitteiden ja työohjeiden osalta. Lisäksi oppimistavoitteena oli perehtyä UVmini-1240 -spektrofotometriin ja sen toimintaperiaatteisiin. Käyttöohjeen laadinnassa otettiin huomioon SFS-EN ISO/IEC 17025 (testaus- ja kalibrointilaboratorioiden pätevyys: yleiset vaatimukset)-ja SFS-EN ISO 15189 (Lääketieteelliset laboratoriot: erityisvaatimukset laadulle ja pätevyydelle) -standardit. Apuna käytettiin myös ISO 9000 -standardia (laadunhallintajärjestelmät: perusteet ja sanasto). Tuotteen esitestaajina toimivat ensimmäisen vuoden bioanalyytikko-opiskelijat, joilta saadun palautteen perusteella käyttöohje viimeisteltiin. Tuotekehitysprojektin lopputuloksena valmistui käyttöohje UVmini-1240 -spektrofotometrille. Käyttöohje sisältää lyhyen kuvauksen UV/VIS-spektrofotometrista, laitteen käyttöohjeen, proteiinimäärityksen työ- ja mittausohjeen, käyttölomakkeet sekä tiedot kalibroinnista, kontrolleista ja huolloista. Käyttöohjeen avulla varmistetaan UVmini-1240 -spektrofotometrin yhtenäinen käyttö sekä edistetään laadunhallintaa tukevaa työskentelyä. Tulevien bioanalyytikkojen laitteiden tuntemus, laitteiden käyttäminen, huoltaminen, määritysten tekeminen ja laadunvarmentamisen hallitseminen ovat osaltaan turvaamassa laboratorion asiakkaille luotettavia tuloksia.
Tämän opinnäytetyön aiheena on käyttöohjeiden teko LDS Finder -paikannuspalveluun. Käyttöohje pitää lain mukaan toimittaa tuotteen mukana. Ohjeiden avulla kuluttaja perehtyy uuden tuotteen käyttöön. Käyttöohjeiden teko vaati paikannuspalvelun ja siihen liittyvän turvarannekkeen ominaisuuksien tuntemista. Käyttöohjeet testattiin ensimmäisen version valmistumisen jälkeen. Testihenkilö oli käyttäjien kohderyhmää hyvin edustava henkilö. Työn tuloksena syntyi kolme eri käyttöohjetta kolmelle eri kohderyhmälle. Ohjeiden oli tarkoitus olla selkeitä ja yksiselitteisiä, missä testihenkilön mukaan onnistuttiin. Huolellisesti tehty käyttöohje auttaa kuluttajia tuotteen oikeaoppisessa käytössä. Yrityksen työntekijöille suunnattua ohjetta voidaan käyttää myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen.
Histologia on patologian eli tautiopin osa-alue, jossa tutkitaan kudosnäytteitä. Kudosnäytteitä prosessoidaan monin tavoin ennen näytteen mikroskooppitutkimusta. Mikrotomi on histologian laboratorion työväline, jonka avulla kudosnäytteistä saadaan leikattua ohuita leikkeitä. Kudoksen toiminnan muutokset tulevat esille näytteen mikroskooppitutkimuksessa ja näiden muutosten perusteella voidaan tehdä diagnoosi. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä selkeä ja helppokäyttöinen HM355S-vesiliukumikrotomien käyttöohje Turun ammattikorkeakoulun bioanalyytikko-opiskelijoille. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli, että käyttöohjeen avulla bioanalyytikko-opiskelijat pääsevät helposti alkuun mikrotomien käytössä. Tavoitteena oli myös luoda yhtenäiset ja turvalliset toimintatavat kaikille. Käyttöohje sisältää turvallisuustietoa, yksityiskohtaiset ohjeet mikrotomien kokoamiseen ja purkamiseen, ohjeet näyteblokin asentamiseen, näytteen trimmaamiseen ja leikkaamiseen, leikkaamisen päätteeksi tehtävät lopetustoimet sekä vinkkejä mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Sisältö rajattiin siten, että käyttöohjeessa käsitellään ainoastaan aloittelijan kannalta olennaisimmat asiat. Toimeksianto opinnäytetyöhön tuli Turun ammattikorkeakoululta, jonka tarpeisiin käyttöohje kehitettiin. Opinnäytetyö toteutettiin osana Turun ammattikorkeakoulun Työelämäyhteistyön ja opetusmenetelmien kehittäminen bioanalyytikkokoulutuksessa -hanketta.Histology is a field of pathology, which studies tissue samples. Tissue samples are processed in many ways before examining them with a microscope. A microtome is a histology laboratory tool, which can be used to cut tissue samples into thin sections. Functional changes in the tissue emerge during microscopic examination and these changes can be used to make a diagnosis. The purpose of the thesis was to create clear and easy to use manual for HM355S -microtomes for biomedical laboratory science students in Turku University of Applied Sciences. The goal of the thesis was to help biomedical laboratory science students easily get started with microtomes by using the manual, and to create consistent and safe procedures for everyone. The manual contains safety information, detailed instructions for the assembly and disassembly of the microtome, directions for installing the sample block and for trimming and cutting the sample, final tasks performed after cutting, and useful tips for problematic situations. The content of the manual was limited to only address issues relevant for beginners. The commission of the thesis came from Turku University of Applied Sciences, for whose needs the manual was developed. The thesis was implemented as a part of Turku University of Applied Sciences’ ongoing project for the development of working life collaboration and teaching methods in biomedical laboratory science studies.
Tämä opinnäytetyö käsittelee käyttäjän teknisen käyttöohjeen suunnittelua ja toteutusta. Käyttöohje toteutetaan yritykselle, jossa käytetään SAP R/3 -toiminnanohjausjärjestelmää. Uusi järjestelmän käyttöohje tarvitaan, kun yrityksen toiminnanohjausjärjestelmää kehitetään ja uusia toiminnallisuuksia otetaan käyttöön. Käyttöohje liittyy tuotteen perustamiseen SAP R/3 -toiminnanohjausjärjestelmään. Tuotteet haetaan valtakunnallisesta tuotetietopankista ja siirretään esikäsittelyjärjestelmän avulla yrityksen järjestelmään. Olemassa olevia käyttöohjeita hyödynnetään uutta ohjetta tehtäessä. Opinnäytetyön teoreettinen osa käsittelee teknistä viestintää ja käytettävyyden osa-alueita. Lähdeaineistona käytetään käyttöohjeiden laatimiseen ja käytettävyyteen liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi tutustutaan Internetistä saatuun tietoon teknisestä viestinnästä. Työn tavoitteena on kertoa, mitä asioita on huomioitava tehtäessä toimivia käyttöohjeita. Opinnäytetyön empiirinen osuus käsittelee käyttöohjeen suunnittelua, testausta, toteutusta ja dokumentointia. Opinnäytetyö on rajattu liittymään vain yhden teknisen käyttöohjeen toteutukseen. Käyttöohje ohjaa sen lukijaa järjestelmän tehokkaaseen, taloudelliseen, virheettömään ja motivoivaan käyttöön. Hyvä käyttöohje tekee tietojärjestelmien käytettävyyden mielekkäämmäksi ja ohjaa pääsemään nopeammin virheettömään lopputulokseen. Opinnäytetyön tuloksena saatiin uusi tekninen käyttöohje tuotteen avaamiseen yrityksen SAP-toiminnanohjausjärjestelmään. Loppukäyttäjät ottivat ohjeen heti käyttöön ja palaute on ollut positiivista ja virheet ovat vähentyneet.
Virtuaalitodellisuus eli VR luo uudenlaisia mahdollisuuksia muun muassa työelämätaitojen harjoitteluun, työpaikkoihin tutustumiseen ja työhön perehdyttämiseen. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen koulutuksessa tai perehdytyksessä antaa käyttäjälle mahdollisuuden harjoitella erilaisia taitoja turvallisesti, toistaa harjoituksia oman tarpeen mukaan sekä tutustua työhön myös olematta fyysisesti läsnä työpaikalla. VR Fast Track – osaamisen kautta työelämään -hankkeessa kehitettiin VR-materiaaleja, joiden tarkoituksena on tukea erityisesti maahanmuuttajia työelämätaitojen harjoittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi materiaaleja voidaan käyttää tiettyihin ravintola-, siivous-, hoiva- ja sosiaalialan työympäristöihin ja työtehtäviin perehdyttämiseen. VR-materiaalien käyttöopas esittelee VR Fast Track -hankkeessa kehitetyt VR-materiaalit sekä opastaa niiden käyttöön ja VR-materiaaleja hyödyntävän koulutuksen järjestämiseen. Opas on suunnattu ensisijaisesti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä ohjaaville ja opettaville asiantuntijoille, jotka ovat kiinnostuneet hyödyntämään VR-materiaaleja ohjauksen ja opetuksen tukena. VR-materiaalit on kehitetty Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun yhteisessä VR Fast Track – osaamisen kautta työelämään -hankkeessa (Euroopan sosiaalirahasto 2019–2022).
Tämän opinnäytetyön aiheena oli luoda käyttöohjeet Xibo-ohjelmaan Laurea Ammattikorkeakoulun InfoTV:itä varten. Opinnäytetyötä tehdessä sen tekijä suoritti työharjoitteluaan Laurea Tikkurilan Helpdeskissä, jossa hän pääsi osallistumaan InfoTV:iden asennuksiin. Laurean InfoTV:iden hallinnoimiseen valikoitui Xibo-niminen selainohjelma, jonka avulla niiden kustannukset saadaan minimoitua ja käytettävyys maksimoitua. Tavoitteena oli luoda käyttöohjeet Laurean Tikkurilan toimipisteen korkeakouluisäntiä sekä koko Laurean Helpdeskin työntekijöitä varten. Ohjeiden tuli palvella pääkohderyhmän eli korkeakouluisäntien tarpeita, jotta heidän olisi mahdollisimman helppo päivittää InfoTV:itä tulevaisuudessa. Käyttöohjeiden valmistuttua Tikkurilan korkeakouluisännille tuli pitää myös kattava käyttökoulutus aiheesta. Tikkurilan toimipisteen korkeakouluisänniltä selvitettiin teemahaastattelun avulla mitä käyttöohjeiden tuli sisältää ja missä järjestyksessä. Tämän jälkeen kerätyn aineiston avulla työstettiin käyttöohjeet korkeakouluisäntien haluamaan järjestykseen useiden kuvien sekä kattavien kuvatekstien kanssa. Käyttöohjeiden valmistuttua niiden laatu ja toimivuus varmistettiin Helpdeskissä työskennelleiden harjoittelijoiden avustuksella, jonka jälkeen korkeakouluisännille järjestettiin käyttökoulutus. Käyttökoulutus järjestettiin korkeakouluisännille heidän valitsemanaan ajankohtana Tikkurilan toimipisteen ATK-luokassa, jossa jokaiselle oli oma tietokone käytettäväksi. Käyttökoulutuksen tahti pidettiin sellaisena, että kukaan ei jäänyt jälkeen ja jokainen ehti oppia kaiken. Opinnäytetyön lopputuloksena Laurean Helpdeskiltä sekä korkeakouluisänniltä löytyvät perusteelliset käyttöohjeet InfoTV:iden päivittämistä varten. Käyttökoulutus sekä käyttöohjeet saivat paljon kehuja korkeakouluisänniltä ja heidän ei ole tarvinnut enää kääntyä Helpdeskin puoleen InfoTV:iden päivittämiseen liittyvistä asioista.
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa, ja kyseessä oli toiminnallinen opinnäytetyö. Opinnäytetyön tarkoituksena oli toteuttaa käyttöohjeet Epoch kuoppalevylukille Spectrofotometrille ja 50/TS Microplate pesurille, joita tullaan hyödyntämään bioanalytiikan opiskelijoiden opinnoissa Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Käyttöohjeet laadittiin laitevalmistajan englanninkielisen käyttömanuaalien perusteella ja käyttöohjeisiin sisällytettiin kaikki tarvittava tieto laitteiden onnistuneeseen käyttöön. Käyttöohjeiden avulla laiteiden käyttäjät pystyvät käyttämään laitteitta itsenäisesti. Raportissa myös kuvattiin opinnäytetyöprosessin vaiheita sekä teoriatietoa opinnäytetyöprosessiin kuuluvista osa-alueista, kuten tutkimuseettisistä periaatteista. Opinnäytetyön tavoitteena oli edistää työn sujuvuutta bioanalytiikkaopinnoissa edistäen näin opiskelijoiden ammattitaitoa. Käyttöohjeita testattiin aidossa laboraatoriotilanteessa, jossa opiskelijat käyttivät käyttöohjeita itsenäisesti ja testauksen avulla varmistettiin käyttöohjeiden toimivuutta ja laadukkuutta
Tässä toimintakeskeisessä opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin VisualWeb Group Oy :n asiakkaille käyttäjäystävällinen ohje SharePoint 2013 -alustan käyttöön. Manuaali on suunnattu peruskäyttäjille, ja se sisältää ohjeet sellaisista toiminnoista, joita käyttäjä tarvitsee aloittaessaan SharePoint-alustan päälle rakennetun sivustonsa päivittämisen. Päätavoitteena oli laatia käyttöohjeesta mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen, koska se on suunnattu käyttäjäryhmälle, jolla on vähän tai ei lainkaan osaamista SharePoint-järjestelmästä. Tavoitteena on, että käyttöohjeen avulla käyttäjät oppivat järjestelmän peruskäytön niin hyvin, että he ovat kykeneviä käyttämään alustaa entistä itsenäisemmin. Työn teoriaosassa selvitetään millainen on hyvä asiateksti, ja mitä vaaditaan käyttäjäystävälliseltä käyttöohjeelta, sekä kerrotaan käyttöohjeista yleisesti osana ohjelmistodokumentaatiota. Tämän lisäksi perehdytään käytettävyyteen sekä sen arviointiin, ja lopuksi käyttöohjetta tarkastellaan oppimisen näkökulmasta. Teoriaosuutta seuraa kuvaus käytännön työstä ja siitä, miten kirjallisuudesta saatuja tietoja on hyödynnetty käyttöohjeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Käyttöohjeen käytettävyyden arviointiin ja varmistamiseen sovellettiin asiantuntija-arvioiden muunneltuja menetelmiä. Lopuksi pohdittiin onnistumista käyttöohjeen teossa sekä ohjelmiston käytettävyyden merkitystä käyttöohjeen laatimisessa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä visuaaliset käyttöohjeet Cimcorp Oy:lle. Työssä syntyi video-ohjeet ja sivukarttaopastaulu, joilla voidaan opettaa käyttäjiä Cimcorp Oy:n 3D Shuttle portaalirobotin käyttöliittymän käyttöön. Toimeksiantajan asiakkaiden operaattoreilla on eritasoiset lähtökohdat, joten toimeksiantaja halusi saada asiakkaille selkeät visuaaliset ohjeet. Toiminnallinen osa toteutettiin Adobe Captivate - ohjelmistolla. Opinnäytetyössä on huomioitu eri oppimistyylit, kun ohjemateriaalia toteutettiin videomuodossa. Videoiden tarkoituksena oli madaltaa operaattoreiden kynnystä ottaa täysin uutta tekniikkaa käyttöön. Opinnäytetyön tuloksena valmistui kymmenen valmista video-ohjetta. Materiaali on toimeksiantajan henkilökunnan ja asiakkaiden vapaasti käytettävissä milloin tahansa paikasta riippumatta.
Opinnäytetyön lähtökohtana oli tehdä käyttöohje 7signal Sapphire WLAN-laadunvalvontaratkaisulle. 7signal on helsinkiläinen PK-yritys, joka kehittää ratkaisuja langattomien laajakaistaverkkojen laadun mittaamiseen ja monitorointiin. Käyttöohje puuttui kokonaan ratkaisulta, ja sen tarkoituksena on koko ratkaisun käytön ohjeistaminen. Opinnäytetyössä kuvataan käyttöohjeen tekoa sekä teorian että käytännön kannalta. Teoria-osiossa käydään läpi hyvän käyttöohjeen kirjoittamista. Siihen sisältyy niin tarpeenmäärittelyä kuin käyttöohjeen ulkoasua teorian näkökulmasta. Testauksesta on teoria osuudessa käsitelty myös laajemmin. Järjestelmä testauksesta on kuvattu: testauksen vaiheet, testauksen riittävyys, testauksen työkalut sekä testauksen dokumentointi. Lisäksi WLAN-tekniikan perusteista on luku opinnäytetyössä. Käytännön osuudessa kuvataan käyttöohjeen teon vaiheita sekä testauksen hyödyntämistä käyttöohjeen teossa. Vaatimukset olivat osiltaan haastavat ja oppimisen kannalta monipuoliset. Käyttöohje saatiin valmiiksi sovitussa aikataulussa ennen järjestelmän asiakkaalle toimitusta. Käyttöohjetta ehdittiin muutaman kerran testata työyhteisössä ja se todettiin toimivaksi. Koulutuksen pohjaksi käyttöohje soveltuu hyvin ja siitä on laadittu koulutusmateriaalia asiakaskäyttöön. Käyttöohjetta tullaan päivittämään säännöllisesti sovelluskehityksen myötä ja lisäksi se tullaan käännättämään englanniksi.
Työssä luotiin interaktiivinen käyttöohje Robodrill-työstökoneelle, joka sijaitsee Oulun seudun ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön konetekniikan laboratoriossa. Ohje luotiin käyttäen Prezi-esitystyökalua, jossa ohjetta voi vapaasti selata ja pyöritellä. Työn tavoitteena on helpottaa työstökoneen käyttämisen aloittamista ja jo opittujen asioiden mieleen palauttamista. Käyttöohjeen luominen aloitettiin tutustumalla Robodrill-työstökoneeseen ja sen toimintoihin. Sitten alkoi ohjeen kehittäminen ja rakenteen suunnittelu. Kun valmiista ohjeesta oli mielikuva, aloitettiin näppäin- ja näyttökuvien teko. Näppäinkuva on kuva, jossa valkoinen käsi näyttää painettavan napin ja näyttökuva on koneen näyttöruudusta otettu kuva. Näppäinkuvat tehtiin Adobe Photoshop CS5:llä, jolla saatiin valkoinen tausta leikattua käden ympäriltä pois. Näyttökuvat on otettu suoraan Robodrillin näytöltä, käyttäen apuna kamerajalustaa. Kaikki kuvat tuli rajata ja pakata noin puoleen normaalista kuvakoosta, jotta ohje toimisi sulavasti. Työn lopputuloksena syntyi kuvallinen käyttöohje, jossa valkoisen käden etusormi näyttää painettavan napin näppäinkuvassa. Ohjetta luetaan vasemmalta oikealle ylhäältä alaspäin edeten, kuten mitä tahansa länsimaista tekstiä luettaessa. Käyttöohjeesta luotiin kaksi versiota, toinen online- ja toinen offline-käyttöön. Online-ohje toimii internetin kautta käyttäen HTML-koodilla luotua internet-sivua, jonka sisälle Prezi-tiedostot aukeavat. Offline-versio ohjeesta tallennetaan käytettävän tietokoneen kiintolevylle, ja sitä voidaan käyttää, vaikka internetyhteyttä olisikaan käytettävissä. Ohjetta on myös mahdollista tulevaisuudessa laajentaa uusiin koneisiin ja laitteisiin.
Opinnäytetyön tavoitteena on luoda helposti ymmärrettävät ja lähestyttävät käyttöohjeet Microsoft Office Word – ohjelmaan. Käyttöohjeet on luotu kahdella eri tavalla, paperiohjeiden sekä video-ohjeiden muodossa. Nykyaikana vaaditaan osaamista tekstinkäsittelyohjelmista lähes kaikilta, jotka it-alalla toimivat. Aloitin työn opiskelemalla videon editointiohjelmaa sekä tutkimalla mikä olisi hyvä sovellus ruudulta kaappaamiseen. Löydettyäni juuri minun työhöni sopivat työkalut päätin kirjoittaa käyttöohjeet ensin, jonka jälkeen siirryin luomaan video-ohjeita. Aluksi käyn läpi, mitä sovelluksia työni tekemisessä käytin ja miksi, jonka jälkeen siirrytään itse ohjeeseen. Olen jakanut käyttöohjeet viiteen eri osa-alueeseen. Jokaisen osa-alueen päätteeksi olen liittänyt linkin video-ohjeeseen, jossa käydään samat asiat selitettynä videon avulla. Lopputuloksena on erilaiset käyttöohjeet samasta asiasta, jotka ovat helposti ymmärrettävät ja joihin on helppo palata ongelmien sattuessa.
Työn aiheena oli rakentaa layout-ohjattu 3D-kokoonpanomallipohja virtamuuntajien asennuksista ABB Oy:n Vaasan muuntajatehtaalle. Valmiin kokoonpanomallipohjan avulla saataisiin lyhennettyä suunnittelun läpimenoaikoja. Työhön kuului myös layoutin käyttöohjeen kirjoittaminen, jossa on ohjeistettu myös virtamuuntajien asennuksien suunnittelu. Työn alkuvaiheessa suoritettiin tarvekartoitus layoutin ominaisuuksien selvittämiseksi. Kokoonpanomallipohja rakennettiin Pro ENGINEER Wildfire 4.0-ohjelmistolla. Mallipohjan luonnissa hyödynnettiin Top-Down-mallinnustekniikoita sekä Pro ENGINEERIN ohjelmoitavuutta. Työn loppuvaiheessa tuotettiin käyttöohje kokoonpanomallipohjan käytöstä. Ohjeeseen sijoitettiin myös menettelytapaosuus, jolla yhtenäistettiin virtamuuntaja-asennuksien suunnittelua. Käyttöohje kirjoitettiin englanniksi ja siitä tehtiin selkeä ja yksiselitteinen kokonaisuus kuvien ja tekstien yhteistyön avulla. Työn lopputuloksena saatiin joustava kokoonpanomallipohja, jolla pystytään nopeasti ja helposti luomaan yleisimpien virtamuuntaja-asennuksien 3D-kokoonpanomallit sekä piirustukset. Englanninkielisenä tuotettu käyttöohje edesauttaa kokoonpanomallipohjan mahdollista käyttöönottoa myös muilla ABB:n muuntajatehtailla.
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää keinoja Navi-Trainer Professional 4000 -navigointisimulaattorin käytön oppimisen tehostamiseksi Kotka Maritime Centre (KMC) -simulaattorikoulutuskeskuksessa, jotta oppilaat voisivat täysipainoisesti keskittyä opintosuunnitelman mukaisiin simulaattorilla harjoiteltaviin asioihin. Työssä on tarkasteltu laatimani oppilaan perehdytysohjeen tarpeellisuutta, rakennetta sekä sen käytöstä oppilaille ja opettajille syntyvää hyötyä KMC:n navigointisimulaattorin käytön oppimisessa. Työn yhteydessä toteutettiin KMC:n navigointisimulaattorissa harjoitteleville oppilaille kyselytutkimus, jonka pohjalta selvitettiin navigointisimulaattorin käyttökouluttamisen nykytilaa, kirjallisen lisäohjeistuksen tarpeellisuutta ja sitä, kuinka hyvin olen onnistunut kohderyhmälle räätälöidyn perehdytysohjeen laadinnassa. Analysoimalla kvantitatiivisen eli määrällisen kyselytutkimuksen vastausten jakaumia selvisi, että oppilaiden perehdytystä on parannettava ja oppilaan perehdytysohjeelle tai vastaavalle kirjalliselle opetuskielellä laaditulle käyttöohjeelle on tarvetta KMC:ssä annettavan simulaattorikoulutuksen kokonaisvaltaiseksi tehostamiseksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena on toteuttaa suomenkielinen käyttöohje Ammuu.comin Sivukoneena käyttämälle RVSiteBuilderille. Sivukoneen avulla käyttäjät voivat luoda itselleen www-sivut ilman ohjelmointiosaamista. Tarve ohjeelle on noussut esiin yrityksen asiakaspalvelussa. Työn teoriaosassa käsitellään käytettävyyttä, sen parantamista ja hyvän käyttöohjeen laadintaohjeita. Työssä käsitellään myös RVSiteBuilderin käytettävyysongelmia. Näiden ongelmien takia työssä on tutkittu muita vaihtoehtoja RVSiteBuilderille. Empiriaosuudessa selitetään, miten itse ohjeen toteutus eteni. Samalla pohditaan, miten sovelluksen käytettävyys vaikuttaa ohjeen laatimisiin. Työssä käydään läpi myös käytettävyystestauksen perusteet, joita voi hyödyntää ohjeesta saatavan palautteen käsittelyssä. Ohje on toteutettu HTML-muotoon. Ohjelman käytettävyysongelmat aiheuttavat ongelmia ohjeen laatimisessa, koska käyttäjää joudutaan opastamaan niiden kiertämisessä. Täydellistä käyttöohjetta on mahdoton laatia, mutta noudattamalla hyväksi todettuja kirjoitussääntöjä ohjeesta saadaan mahdollisimman hyvä ja hyödyllinen käyttäjille.
Tässä toimintakeskeisessä opinnäytetyössä suunniteltiin ja toteutettiin käyttöohjeet Suomen Omakotiliitto ry:n käytössä olevaan INNOFACTOR® Prime™ -ohjelmistoon. Käyttöohjeita tehtiin kaksi, joista toinen ohjelmiston jäsenrekisterin toimintoihin ja toinen www-sivustonhallintaan. Päätavoitteena oli tehdä käyttöohjeista mahdollisimmat selkeät ja yksinkertaiset, koska ne oli tarkoitettu reilut 300 henkeä käsittävälle käyttäjäryhmälle, joka koostui suurelta osin vähäiset tietojenkäsittelytaidot omaavista henkilöistä. Käyttöohjeilla tavoiteltiin käyttäjien oppivan ohjelmiston peruskäytön ja siten hyödyntävän ohjelmistoa työssään aiempaa itsenäisemmin. Aktiivinen ja omatoiminen ohjelmiston käyttö tehostaisi kokonaisuudessaan Omakotiliiton ja sen jäsenyhdistysten toimintaa. INNOFACTOR® Prime™ -ohjelmistossa oli lisäksi huomattu joitain toimintovirheitä ja kehittämisen tarvetta, joten käyttöohjeiden teon ohella työn tavoitteena oli kartoittaa ohjelmiston kehittämiskohteet. Näin työ edisti ohjelmiston kehittämistä enemmän liiton tarpeita vastaavaksi. Työn teoriaosassa kerrotaan käyttöohjeista yleisesti ohjelmistodokumentoinnin osana ja keskitytään hyvän käyttöohjeen perusominaisuuksiin kuten rakenteeseen ja ulkoasuun sekä sanalliseen ilmaisuun. Lisäksi perehdytään käyttäjien kokemuksiin käyttöohjeista ja siihen mitä he hyvältä ohjeelta edellyttävät. Lopuksi käyttöohjetta tarkastellaan myös oppimisen näkökulmasta. Teoriaosuutta seuraa käytännön työn kuvaus siitä, miten kirjallisuudesta saatuja tietoja osattiin hyödyntää ohjeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Käyttöohjeet laadittiin hyödyntämällä käyttäjäkeskeisen eli iteratiivisen suunnittelun periaatetta, jossa suunnittelu-, testaus- ja korjausvaiheita toistamalla pyrittiin varmistamaan mahdollisimman hyvä lopputulos. Ohjeiden käytettävyyden arviointiin ja varmistamiseen sovellettiin asiantuntija-arviointien ja perinteisen käytettävyystestauksen muunneltuja menetelmiä. Lopuksi ohjeiden teon onnistumisen ja havaittujen kehittämiskohteiden tulosten valossa pohdittiin ohjelmistotuotteen käytettävyyden merkitystä käyttöohjeiden laatimisessa. Työn tuloksena valmistui kaksi tarpeellista käyttöohjetta ja kattava listaus ohjelmiston kehittämiskohteista, jotka käsiteltiin Omakotiliiton ja ohjelmistontarjoajan välisessä kehityspalaverissa. Työ antoi selkeän käsityksen siitä, että ohjelmistotuotteen käytettävyydellä on suuri merkitys siihen laadittavan ohjeen käytettävyyden onnistumisessa, ja tätä asiaa tulisi painottaa enemmän kirjallisuudessa.
Laurean Leppävaaran toimipisteeseen ollaan perustamassa käytettävyyttä tutkivaa laboratoriota. Opinnäytetyöni tarkoituksena on Laurea-ammattikorkeakoulun toimeksiantona luoda puitteet, jotka auttavat Leppävaaran toimipisteen käytettävyyslaboratorion perustamisessa. Laboratorio tulee tukemaan oppilaiden tavallista oppituntityöskentelyä ja lisäksi sitä käytetään erilaisten yhteistyökumppaneiden hankkeissa. Opinnäytetyössä käytetään kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Teemahaastattelujen perusteella selvitettiin tavoitteet ja nykytilanne, joiden pohjalta laboratoriota lähdettiin perustamaan. Teoreettisen viitekehyksen käsitteet ovat käytettävyys ja sen tutkiminen sekä testaamisen. Koska olennaisena osana on varsinaisesti käytettävyyden testaaminen, kerron sen eri vaiheista sekä hyödyistä, joita onnistuneella testauksella saavutetaan. Työssä kartoitetaan myös, mikä käytettävyystestausohjelma sopii parhaiten Laurean tarpeisiin. Tavoitteena oli löytää ohjelma, jonka monipuoliset ominaisuudet soveltuvat niin oppilaiden tavalliseen oppituntikäyttöön kuin myös erilaisiin Laurean yhteistyökumppaneiden kanssa toteutettuihin hankkeisiin. Vertailun pohjalta ohjelmaksi valittiin Morae. Opinnäytetyön tuloksena perustettiin käytettävyyslaboratorio Laurean käyttöön. Lisäksi tuotettiin käytettävyystestausohjelmaksi valitun Moraen käyttöohje, joka todettiin toisen hankkeen testauksessa toimivaksi.
Laurean Leppävaaran yksikköön on hankittu kosketusnäyttökioskit ja niihin liitettävät tietokoneet. Kosketusnäytöt ovat tarkoitettu opiskelijoiden käyttöön. Tämän työn tarkoituksena on luoda niihin sisältöä Laurean viestintäsuunnitelman mukaisesti ja koostaa ohjeet sisällöntuottamiseen. Tämä opinnäytetyö kertoo kosketusnäyttöjärjestelmän rakenteesta Laurea-ammattikorkeakoulun Leppävaaran yksikössä. Tässä työssä esitellään Leppävaaran Laureaan hankitut ohjelmat ja laitteet, sekä luodaan sisällöntuotannon ohjeet. Ohjeessa opetetaan laitteiden mukana tulleiden ohjelmistojen käyttöä tekemällä esimerkkiesitys, jota voi käyttää kosketusnäytöillä. Kosketusnäyttökioskeihin tuotettiin sisältöä ja kosketusnäytöt saatiin toimintaan. Kaikkia viestintäsuunnitelman sisältövaatimuksia ei pystytty toteuttamaan. Epästabiili toiminta johti jatkuviin ylläpitotoimiin, mikä koettiin aikaa vieväksi ja raskaaksi. Ratkaisemattomat tekniset ongelmat johtivat kosketusnäyttöjen sulkemiseen ainakin toistaiseksi. Työ sisältää joitakin järjestelmän kehittämisehdotuksia ja liitteen, jossa on sisällönteko-ohjeet kosketusnäytöille.
Opinnäytetyö tehtiin Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tilauksesta. Opinnäytetyössä kuvattiin PKAMK:n uusien videoneuvottelulaitteiden käyttöönottoa. Uusien videoneuvottelulaitteiden tullessa PKAMK:n henkilökunnan käyttöön oli tarpeellista tutkia videoneuvottelulaitteiden toimintaa, laatia laitteille käyttöohjeet ja järjestää henkilökunnalle koulutusta. Opinnäytetyössä tutkittiin myös erilaisia videoneuvotteluohjelmistoja. Opinnäytetyö on toteutukseltaan pääosin toiminnallinen. Toiminnalliseen osioon kuuluvat videoneuvottelulaitteiden asennukset, Cisco Jabber Video-sovelluksen testaaminen, käyttöohjeiden laatiminen sekä henkilöstön kouluttaminen. Toiminnallista osiota raportoitiin Kyvyt.fi-palvelun blogissa. Opinnäytetyön kaikki tavoitteet saavutettiin lukuun ottamatta Cisco Jabber Video-sovelluksen testaamista videoneuvottelulaitteiden kanssa. Kyseisen sovelluksen testaamisessa voidaan käyttää jatkossa hyödyksi tässä opinnäytetyössä esiin tulleita tietoja. Opinnäytetyön aikana pidetyt koulutukset ja laaditut käyttöohjeet sekä laitteiden asennukset auttavat PKAMK:ta videoneuvottelulaitteiden käyttöönotossa.
Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi FUNity Oy. FUNity-opinnäytetyöjärjestelmä oli jo olemassa, mutta järjestelmästä puuttui ohjeistus sen käyttöön. FUNity-opinnäytetyöjärjestelmää käytettään opinnäyte- sekä harjoitteluprosessin yhteydessä näiden edistymisen seuraamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, miten hyvä ohjeistus syntyy ja mitä se vaatii. Tarkoituksena oli siis tutkia oppaiden ja ohjeiden tärkeimpiä kriteereitä. Tavoitteena oli luoda FUNity-opinnäytetyönjärjestelmään ohjeportaali, joka tulisi sisältämään ohjeet niin opiskelijoille kuin ohjaajillekin. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin sitä, minkälainen on hyvä ohjeistus ja kuinka se syntyy, kuinka kannattaa tehdä erilaisten ohjeiden hierarkia ja haut. Nämä toimivat myös työn tutkimuskysymyksinä. Teoriaosuudessa tutustuttiin myös kahteen sisällönhallintajärjestelmään, Joomla sekä Drupal. Opinnäytetyössä myös eriteltiin näiden yhtenäisyyksiä sekä eroja. Teoriana työlle käytettiin paljon aikaisempia opinnäytetöitä, kirjallisuutta sekä sähköisiä materiaaleja. Tutkimusmenetelminä työssä käytettiin sovellettua A/B -testausta sekä havainnointia testauksen yhteydessä. Teoriaosuuden avulla luotiin FUNity-ohjeportaali, jonne luotiin lisäksi kolme samaa aihetta koskevaa erilaista ohjetta. Näitä kolmea ohjetta testattiin. Testaus suoritettiin Hämeen ammattikorkeakoulun Visamäen toimipisteessä joulukuussa 2012. Testaukseen osallistui Hämeen ammattikorkeakoulun opinnäytetyön ohjaajia. Tuloksien ja palautteen perusteella ohjeiden luominen oli onnistunut. Ohjeportaali oli palautteen perusteella selkeä ja helppokäyttöinen.
Tässä opinnäytetyössä käsitellään web-sivujen käytettävyyttä. Aihetta käsitellään heuristiikan, ulkoasun ja käyttäjäkeskeisyyden pohjalta. Työn toimeksiantona tehtiin uudet ohjeet SoleOps-järjestelmän käyttöön. Toimeksiannossa laadittiin uudet ja päivitetyt SoleOps-käyttöohjeet Satakunnan ammattikorkeakoululle. Ohjeista kirjoitettiin opettajan versio ja esimiehen versio. Lisäksi ohjeista tehtiin tiivistetty video. Web-sivustoja suunnitellessa ja rakentaessa on tärkeä huomioida käytettävyys. Sivut tulisi suunnitella käyttäjäystävällisiksi ja helposti navigoitaviksi. Käyttäjän kannalta on turhauttavaa jos ei löydä helposti etsimäänsä tai sivusto vaikuttaa epäselvältä jo ensimmäisellä vilkaisulla.
Tässä opinnäytetyössä selvitettiin QuikRead go easy CRP-laitteen käyttöohjeiden toimivuutta ja selkeyttä hoitotyön opiskelijoiden käytössä, joilla ei ole laboratorioalankoulutusta. Tavoitteena oli tuottaa tietoa käyttöohjeiden kehittämistarpeista. Vieritestejä käyttävät arkityössä usein hoitotyöntekijät, joilla ei ole laboratorioalan koulutusta. Tämän takia vieritestilaitteiden ohjeiden on oltava selkeät ja ymmärrettävät, jotta henkilöstö pystyy suorittamaan testejä luotettavasti ja laadukkaasti. Vieritestin ohjeiden käytettävyyden testauksen toteuttivat 36 vapaaehtoista hoitotyön opiskelijaa. Aineisto kerättiin Metropolian Ammattikorkeakoulun Myllypuron kampuksella hoitoalanopiskelijoiden oppitunnin yhteydessä. Laitteella tehtävä mittaus tuli suorittaa itsenäisesti tarjottujen ohjeiden avulla. Työskentelyn aikana kerättiin havainnointilomakkeelle merkintöjä ja lopuksi opiskelijat vastasivat halutessaan kyselylomakkeeseen. Vastauksia kertyi 34 kyselylomakkeelle ja havainnointilomakkeelle merkittiin 36 opiskelijan työskentelystä tehdyt havainnot. Kerättyjä tietoja käsiteltiin Excel-taulukko ohjelmassa, minkä avulla tuotettiin kuvaajia. Kuvaajista laskettiin vastausten kokonaismäärät, kyllä ja ei vastausten määrät ilmoitettiin numeerisesti sekä prosentteina ja keskiarvo laskettiin kohdassa missä oli pyydetty arvioimaan ohjeita arvosanalla. Saatujen tulosten perusteella tuotettiin tietoa käyttöohjeiden kehittämistarpeista. Testattavat suorittivat käyttöohjeiden avulla mittauksia onnistuneesti, mutta ohjeissa on muutamia kohtia, joita muokkaamalla voitaisi vähentää käyttäjästä johtuvia virheitä. Työhön on kerätty kehitysehdotuksia laitevalmistajalle, jotka ovat seuraavia. Saatujen tulosten perusteella tulisi ohjeiden kuvia yhdistää paremmin ohjetekstiin sekä selkeyttää ohjeissa käytettyä ammattisanastoa, jotta ohjeet olisivat käyttäjäystävälliset. Myös kyvetin ja reagenssi korkin oikeaa käyttötapaa tulisi selventää ohjeissa, jotta niiden väärälaisesta käytöstä ei tulisi ongelmia mittauksessa.
Opinnäytetyön aiheena oli tehdä Satakunnan ammattikorkeakoulun sähköautokonversiosta käyttöönoton ohjeistus. Sähköautokonversio tehtiin oppilasprojektina 1962 vuosimallin kuplasta. Ohjeistuksen on tarkoituksena toimia käyttöohjeena auton käyttöön, minkä lisäksi ohjeistuksen avulla voi paikantaa mahdollisen vian. Opinnäytetyössä käydään myös hieman yleisesti sähköautoihin liittyviä asioita.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on esitellä projekti, jossa suunnitellaan käyttäjäkeskeinen käyttöohje Morae käytettävyystutkimusohjelmistolle (versio 3.1.1). Logican käytettävyysasiantuntijat ovat käyttöohjeen pääasiallinen käyttäjäryhmä. Käyttäjäkeskeisen käyttöohjeen suunnittelemiseksi ei ole tarjolla montaa kirjallista lähdettä, joten tässä opinnäytetyössä suurin osa informaatiosta kerättiin kuudelta Logican käytettävyysasiantuntijalta. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin sähköpostikyselyä. Menetelmäksi oli alun perin tarkoitettu henkilökohtainen haastattelu, mutta johtuen haastateltavien kiireisestä aikataulusta menetelmäksi vaihdettiin kysely. Kaikki henkilöt pääkäyttäjäryhmästä vastasivat kyselyyn. Kyselyn tuloksista selvisi Moraen käyttötilanteet, yleisimmät ongelmat ja toiveita liittyen dokumentin muotoon ja sisältöön. Käyttöohje suunniteltiin Microsoft Word –dokumentiksi, koska käyttäjien mukaan dokumenttia on helpompi muokata ja jakaa, jos se sijoitetaan User Experience –tiimin SharePoint-sivustolle. Myöhemmin käyttöohje voidaan siirtää tiimin wiki-alustalle. Suurin osa käyttäjien kokemista ongelmista koski Morae Recorder –sovellusta, joten käyttöohje suunniteltiin Morae Recorderin asetusten valmistelemiseksi käytettävyystestausprojekteja varten. Pääkäyttäjäryhmän käyttäjät tulevat arviomaan valmistunutta käyttöohjetta työtehtäviensä yhteydessä. Palautetta kerätään dokumentin käytöstä ja mahdollisista käytön ongelmista. Kun palaute on analysoitu, voidaan dokumenttiin tehdä tarvittavat lisäykset ja korjaukset. Myöhemmin käyttöohje päivitetään Moraen uudempien versioiden mukaiseksi. Käyttöohjeen suunnittelu oli erittäin mielenkiintoinen ja kasvattava kokemus. Ohjeen hyödyllisyys selvitetään myöhemmin saatavan käyttäjäpalautteen avulla, kun ohjetta testataan käytännössä.
Kliininen histologia on diagnostisen patologian osa-alue, joka tutkii erilaisia kudosnäytteitä ja kudosrakenteiden muutoksia. Jotta kudosta on mahdollista tutkia mikroskooppisesti, sitä on esikäsiteltävä monin tavoin. Tätä prosessia kutsutaan histologiseksi laboratorioprosessiksi. Prosessin lopputuloksena syntyy ohuita mikroskooppipreparaatteja eli histologisia leikkeitä. Leikkeiden leikkaamiseen käytettävää työvälinettä kutsutaan mikrotomiksi. Laadukkaiden leikkeiden leikkaaminen on tärkeä taito patologian laboratoriossa työskentelevälle bioanalyytikolle. Leikkaamisen harjoitteleminen on osa bioanalytiikan koulutusohjelmaa. Opiskelijat harjoittelevat leikkaamista kliinisen histologian ja sytologian opintojakson harjoitustunneilla. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa oppimateriaalia Savonia-ammattikorkeakoulun kliinisen histologian ja sytologian opintojaksolle. Opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jonka toimeksiantaja on Savonia-ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tuotos on bioanalyytikko-opiskelijoille suunnattu käyttöopas Thermo Scientific Microm HM340E-rotaatiomikrotomille ja STS-vesihauteelle. Opinnäytetyön tavoitteena oli tukea opiskelijoiden mik-rotomityöskentelyyn liittyvää oppimista koulun harjoitustunneilla ja siten antaa heille hyvä tieto- ja taitoperusta kliinisen histologian työharjoittelujaksolle. Lisäksi tavoitteena oli osallistua opetuksen kehittämistoimintaan opinto-jakson harjoitustuntien sujuvuuden edistämiseksi. Toiminnallinen opinnäytetyö koostuu sekä toiminnallisesta osuudesta että opinnäytetyöraportista. Tämän opinnäy-tetyön toiminnallisen osuuden tuotos on käyttöopas Microm HM340E-rotaatiomikrotomille ja STS-vesihauteelle. Oppaaseen sisältyy STS-integroidun Microm HM340E-mikrotomin kokoamis- ja huolto-ohjeet. Lisäksi se ohjaa kohta kohdalta mikrotomilla työskentelyyn, tarjoaa ratkaisuja yleisimpiin leikkaamiseen ja laitteen käyttöön liittyviin ongelmatilanteisiin sekä kertoo histologisten leikkeiden laatukriteereistä mahdollistaen näin opiskelijan itsenäisen työskentelyn laitteella. Opinnäytetyöraportti käsittelee toiminnallisen osuuden kannalta keskeisimpiä teoria-asioita, joita ovat histologinen laboratorioprosessi ja mikrotomia osana diagnostista patologiaa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen Word-pohja haihduttamon käyttöohjeelle (Operation manual), jota voidaan käyttää tulevissa haihduttamoprojekteissa. Lisäksi kehitystarpeet kartoitettiin ja käyttöohjetta kehitettiin näiden tarpeiden mukaisesti. Aikaisemmin käyttöohjeen luomisessa oli turvauduttu aikaisempien projektien dokumentteihin käyttäen niitä pohjana uuden projektin käyttöohjeelle. Työ toteutettiin Andritz Oy:n Varkauden toimipaikassa yrityksen toimeksiannosta. Työ eteni tutustumalla aikaisempien projektien käyttöohjeisiin ja kartoittamalla niissä havaitut puutteet käyttämällä standardia SFS-EN 82079-1 ohjenuorana. Lisäksi toimeksiantajan edustajalla oli näkemyksiä kehitystarpeista ja tämän perusteella turvallisuusosio oli yksi käyttöohjeen tärkeimmistä kehityskohteista. Puulajit vaikuttavat haihduttamon prosessiin ja tämän takia käyttöohjeesta luotiin Hardwood ja Softwood -versiot. Lisäksi prosessikuvauksesta ja pesusekvenssien kuvauksista luotiin omat Word-pohjat, sillä nämä käyttöohjeiden osat toimitetaan myös erillisinä dokumentteina asiakkaalle aikaisemmassa projektin vaiheessa. Uuden käyttöohjeen 0-pohjan uskotaan vähentävän virheiden todennäköisyyttä sekä nopeuttavan käyttöohjeen luomista. Myös asiakas saa jatkossa laadukkaamman ja luettavuudeltaan paremman käyttöohjeen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli esitellä 3D CAD -ohjelmien ominaisuuksia sekä laatia Autodesk Inventor -ohjelman käyttöohje. Työn tarkoituksena oli antaa aloittevalle suunnittelijalle valmiudet tehdä mallinnuksia ja teknisiä piirustuksia, sekä antaa opastusta ohjelman vaativimpien ominaisuuksien käyttöön. Tämän työn toimeksiantajana oli kirjoittaja itse. Kirjoittajalla on usemman vuoden kokemus 3D-mallintamisesta, erityisesti Inventor -ohjelmalla. Käyttöohjeen tarkoitus ei ole olla suora kopio Autodeskin omasta käyttöohjeesta ja se koostuu suurimmaksi osaksi omista kokemuksista tulleesta tiedosta. Tässä työssä keskityään enimmäkseen Autodeskin Inventor-ohjelmaan, käyttöohje osuuden ollessa pelkästään siitä, mutta se sisältää myös viiden muun suositun 3D-suunnitteluohjelman esittelyn ja ominaisuudet. Työn lopussa käsitellään edistyneemmille käyttäjille tarkoitettuja ominaisuuksia, kuten kokoonpanojen animointia ja renderöintiä, hyödyntäen Inventor-ohjelman sisäänrakennettuja ominaisuuksia. 3D-tulostuksesta kirjoitetaan 3D-suunnitteluohjelmien näkökulmasta. Käydään läpi asioita, joita suunnittelijan on otettava huomioon, jos kappale suunnittellaan 3D-tulostettavaksi. Tätä opinnäytetyötä hyväksi käyttäen voi aloittelija tehdä tekniset työpiirustukset ensin luonnostelemalla ja mallintamalla yksinkertaisen kappaleen, jota hyödyntäen käyttäjän on helppo laatia siitä työpiirustukset. Teknisten piirustusten luonnin toimintavat käydään läpi vaihe vaiheelta. Tämän työn avulla suunnitteluohjelman valintaa miettivä saa valintaansa helpottavaa tietoa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda käyttöohje Schneider Electricin SBO-ohjelmistosta. Käyttöohje tehtiin Schneider Electricin asiakkaita varten, jotka käyttävät SBO-ohjelmiston Webstation-käyttöliittymää. Käyttöohjeen ideana on tarjota asiakkaille selkeät ja kompaktit ohjeet Webstationin käyttöä varten. Käyttöohjeen avulla asiakkaat pystyvät seuraamaan ja valvomaan Webstationista oman kohteensa kiinteistönhallintaa, sekä muokkaamaan sen hallitsemia tiettyjä parametreja. Opinnäytetyössä käytiin läpi kiinteistönhallinnassa käytettyjä laitteita ja komponentteja. Lisäksi opinnäytetyössä käytiin läpi käyttöohjeen tekemisen teoriaa ja kerrottiin kriteereistä, jotka onnistuneen käyttöohjeen tulee täyttää. Valmiin käyttöohjeen on oltava informatiivinen ja selkeä sen lukijalle. Hyvän käyttöohjeen avulla lukijan on helppo seurata ohjeita ja oppia käyttämään ohjelmistoa tehokkaasti. Lopputuloksena oli valmis käyttöohje lähetettävänä asiakkaille.
The objective of this bachelor’s thesis was to create a visually pleasing user manual for Power BI Desktop. The focus group for this user manual were the basic users of Power BI Desktop, whom have little or no previous experience of the program. The aim was to create a simple and easily understandable basic task guide, which includes only the main functions of the program. The theoretical part of the thesis focused on Power BI application family generally, defining what makes a visually pleasing user manual, and what is a basic task guide. The practical part of the thesis focused on planning and creating the user manual as visually pleasing form as possible. The result of this thesis was a visually pleasing user manual to Power BI Desktop. The basic task guide was created in portable document format, also known as PDF, because the thesis did not have a commissioner, and because the user manual will not be actively updated.
Opinnäytetyön aiheena oli laatia käyttöohje Staart Oy:n internetsivujen ylläpitoon tarkoitetulle UP-julkaisujärjestelmälle, tutustuen ensin käyttöohjeen laadinnassa huomioitaviin erilaisiin elementteihin sekä niiden vaikutukseen lopullisen kokonai-suuden onnistumiseen. Tavoitteena ohjeen teossa oli sekä julkaisujärjestelmään liittyvän asiakastyytyväisyyden lisääminen, että sen mahdollisiin ongelmatilanteisiin liittyvien asiakaskyselyiden vähentäminen Staart Oy:ssä. Todettiin, että selkeälle käyttöohjeelle on kysyntää – harvemmin julkaisujärjestelmiä käyttävät tietotekniikan ammattilaiset, vaan internetsivujen päivitykset tehdään ns. oman toimen ohella resurssien ollessa rajalliset. Raportin teoreettisessa osuudessa perehdyttiin tarkemmin ideaalin käyttöohjeen rakenteeseen aloittaen yleisestä tiedosta liittyen tuotteeseen ja sen käyttöohjeeseen, oikeakielisyyden ja visuaalisen selkeyden ollessa yksi tärkeimpiä asioita. Myös typografisia seikkoja käytiin läpi. Käyttäjien näkökulma käyttöohjeiden huonoista ja hyvistä puolista otettiin selville käyttäjätutkimusraportin kautta. Viimeisenä käytiin läpi myös käyttöohjeen testaukseen liittyviä huomioita. Opinnäytetyön käytännön toteutusosiossa käytiin läpi koko prosessia ideasta toteutukseen soveltaen opittua sekä käyttäen mallina toimivaa olemassaolevaa rakennetta käyttöohjeelle. Havaittiin, ettei prosessi välttämättä etene yhtenevästi suunnitelmien tai mallien mukaan, vaan muokkauksia ja hienosäätöä tehtiin kulloisenkin tarpeen mukaan. Käyttöohjeen testauksesta annettiin suunnitelma, sillä varsinainen testaus sijoittuu keväälle 2014, opinnäytetyöraportin palauttamisen jälkeiseen aikaan.
Veren hyytymisjärjestelmä on monimutkainen järjestelmä, jonka tehtävänä on tyrehdyttää verenvuoto ja parantaa suonivaurio. Hemostaasin eli veren hyytymisen voi jakaa kolmeen osaan: primaariseen, sekundaariisen ja fibrinolyysiin. Hyytymisjärjestelmän tutkimukset ovat sairaalan laboratoriossa usein kliinisiä seulontatestejä. Hyytymistutkimuksien seulontatestejä ovat muun muassa tromboplastiiniaika eli P-TT ja P-FIDD eli veren plasman fibriinin D-dimeerit-tutkimukset. Verifiointi on todentamista tai varmentamista, se on keskeinen työkalu kliinisessä laboratoriossa varmentamaan objektiivisesti, että määritellyt vaatimukset täyttyvät analysaattorin toimintaympäristössä. Verifiointi suoritetaan, kun otetaan käyttöön uusi menetelmä, joka on jo muualla käytössä. Verifiointi toteutetaan testauksella ja koekäytöllä, erilaisin laskelmin ja verraten menetelmien spesifikaatiota. Käyttöohje kertoo, miten tiettyä asiaa tai tuotetta käytetään. Käyttöohjeen tehtävä on ohjata lukijaa niin, että he tietävät miten toimia, ettei käytettävä asia vahingoittuisi ja ettei vahinkoa tapahtuisi käyttäjälle asian käytössä. Käyttöohje laaditaan käyttäjän näkökulmasta ja sen kirjoittamisen lähtökohtana tulisi olla käyttäjän tarpeet. Metropolia Ammattikorkeakoulu hankki Myllypuron kampukselle uuden hyytymistutkimusanalysaattori ACL Elite Pro hematologian luokkaan, lisäämään ja monipuolistamaan hematologian opintojakson laiteopetusta. Hyytymistutkimusanalysaattori piti verifioida ennen käyttöä ja tarvitsi käyttöohjeen tukemaan laitteen käyttäjiä, hematologian opintojakson opiskelijoita. Verifioinnin tuloksien pohjalta pohdittiin, että ACL Elite Pro -hyytymistutkimusanalysaattori voidaan ottaa käyttötarkoituksensa mukaisesti opetuskäyttöön. Verifiointi oli kuitenkin parametreiltään, kestoltaan ja näytemäärältään suhteellisen suppea ja laajempaa verifiointia suositellaan. Tämän työn verifioinnin tuloksia voidaan käyttää laajemman verifioinnin suunnittelussa. Opinnäytetyön tuotokseksi syntyi ACL Elite Pro -hyytymistutkimusanalysaattorin käyttöohje. Käyttöohjeeseen sisältyy analysaattorin käyttötarkoitus, käynnistäminen, käytettävät reagenssit, kontrollit ja niiden analysointi, näytteiden analysointi, huoltotoimenpiteet, sulkeminen ja virhelähteet. Käyttöohje sisältää paljon kuvia tukemaan ja helpottamaan analysaattorin käyttöä. Käyttöohje tulostettiin kansioon hematologian luokkaan ja sen sähköinen versio annettiin opintojakson opettajalle, jolloin mahdolliset päivitykset ja muutokset ovat helposti toteuttavissa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään käyttöohjeiden käytettävyyteen ja käytettävyyden parantamiseksi kehitettyihin suunnitteluperiaatteisiin. Tutkielmassa esitellään kirjallisuuteen perustuen, millainen rooli käytettävyydellä on käyttöohjeiden yhteydessä ja miten käytettävyys voidaan huomioida käyttöohjeita kirjoittaessa ja päivittäessä. Tutkielmassa kootaan aiemman kirjallisuuden avulla suunnitteluperiaatteet käyttöohjeiden käytettävyyden arviointia ja suunnittelua varten. Koottuja suunnitteluperiaatteita arvioidaan vertailemalla itse periaatteita sekä periaatteiden avulla löydettyjen käytettävyysongelmien määrää Nielsenin yleisiin käytettävyysperiaatteisiin. Koottuja periaatteita myös sovelletaan Atostek Oy:n eRA-järjestelmän käyttöohjeeseen, jotta voidaan arvioida, olisivatko ne hyödynnettävissä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja käsittelevien järjestelmien käyttöohjeissa. Lisäksi tutkielmassa pohditaan suunnitteluperiaatteiden tarpeellisuutta ja soveltamista sekä annetaan neuvoja suunnitteluperiaatteiden käyttöön käyttöohjeiden päivittämisen yhteydessä. Tutkielman lopputuloksena on kahdeksan suunnitteluperiaatetta käyttöohjeiden käytettävyyden varmistamiseksi. Koottujen suunnitteluperiaatteiden tehokkuuden ja toimivuuden arviointi sekä soveltamisessa todettu hyödyllisyys tukevat käsitystä siitä, että suunnitteluperiaatteet ovat tehokkaat, toimivat ja hyödylliset.
Opinnäytetyöni aiheena oli tehdä Centria ammattikorkeakoululle käyttöohjeet ope-tuskäyttöön DMS 600NE -verkkotietojärjestelmälle. Ohjeen avulla opiskelija kykenee lisäämään johtoja ja kytkinlaitteita verkkoon. Ohjelman ja käyttöohjeiden tarkoituksena on kehittää opetusta Centria ammattikor-keakoulun Ylivieskan yksikössä sähkönjakelutekniikan osalta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kotihoitoon päivitetyt ja selkeät käyttöohjeet käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Käyttöohjeiden tavoitteena oli, että kotihoidon tiiminjäsenet osaisivat kirjata asiakkaiden potilasasiakirjoihin hoidon kannalta tarpeelliset tiedot ja käyttää potilastietojärjestelmän eri toimintoja. Tavoitteena oli helpottaa ja nopeuttaa päivittäistä työskentelyä sekä kehittää ja yhtenäistää kirjaamiskäytäntöjä. Henkilökohtaisena tavoitteena opinnäytetyöntekijällä oli perehtyä kirjaamiseen ja kehittää omia kirjaamiskäytäntöjä. Käyttöohjeet toteutettiin yhteistyössä Huittisten kotihoidon kanssa. Projektia alettiin suunnitella kesällä 2012, kun kotihoito esitti idean käyttöohjeista opinnäytetyöntekijälle. Kotihoidon tiiminjäsenet kertoivat suullisesti osa-alueita, joita he halusivat käyttöohjeiden sisältävän. Projektia työstettiin syksyn aikana ja valmiina projekti oli joulukuussa 2012. Projektin tuotoksena syntyivät käyttöohjeet potilastietojärjestelmästä. Kotihoidon tiiminjäsenet arvioivat käyttöohjeiden nopeuttavan tiedon hakemista. Käyttöohjeiden todettiin olevan yksinkertaiset ja niistä oli helppo katsoa apua. Käyttöohjeiden ulkoasun todettiin olevan selkeä. Tiiminjäsenet ehdottivat, että käyttöohjeita voitaisiin laajentaa ja lisätä vielä ohjeita eri toiminnoista.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Beamex Oy Ab:lle toiminnanohjausjärjestelmän käyttöohje hankinnan käytössä oleville toiminnoille. Ongelmana oli yrityskohtaisten, sisäisten käyttöohjeiden puuttuminen. Käyttöohje on tarkoitettu uusin työntekijöiden perehdytykseen sekä muistilistaksi nykyisille työntekijöille harvemmin käytettyjä toimintoja varten. Ongelmana oli ohjeiden puuttuminen suurimmalle osalle toiminnoista, jonka vuoksi toiminnanohjausjärjestelmän käytön opettelu uudelle työntekijälle oli haastavaa. Opinnäytetyötä aloitettaessa oli käyttöohje ainoastaan uuden tuotteen luomiselle. Olemassa oleva ohje oli tehty useita vuosia sitten ja se oli jo vanhentunut.
Opinnäytetyön aiheena oli laatia käyttöohje Mitsubishi Electric GOT1000 -operointipaneelisarjan ensikäyttäjille. Ohjeessa käydään läpi operointipaneelisarjan käyttöä aina ensikäynnistyksestä etäyhteyksien luontiin. Tavoitteena käyttöohjeen teossa oli luoda operointipaneelien uusille käyttäjille selkeä ja johdonmukainen ohje, jonka läpikäytyään he ymmärtävät operointipaneelien perustoimintojen käyttämisen ja osaavat itsenäisesti soveltaa oppimiansa asioita. Raportin teoreettisessa osuudessa tutustutaan käyttöliittymiin ja operointipaneeleihin, sekä käydään läpi kieliopillisia, typografisia ja visuaalisia seikkoja, joita hyvältä käyttöohjeelta vaaditaan. Viimeisenä tutustutaan käyttöohjeen testauksessa huomioitaviin asioihin. Raportin toteutusosassa käydään läpi käyttöohjeen tavoitteita, sen sisältöä, kirjoittamisen vaiheita ja ohjeen yhden osion toteutus. Lisäksi mietitään, miten hyvältä käyttöohjeelta vaadittavat asiat näkyvät toteutetussa käyttöohjeessa ja pohditaan käyttöohjeen testauksesta saatuja tuloksia.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tehdä pikaohjeet toiminnanohjausjärjestelmälle. Työ toteutettiin Dosetec Exact Oy:lle, jossa otettiin samaan aikaan käyttöön uusi toiminnanohjausjärjestelmä. Työn teoriaosuudessa perehdyttiin yleisellä tasolla toiminnanohjausjärjestelmiin sekä käyttäjäystävällisten käyttöohjeiden tekoon. Työssä esiteltiin tarkemmin yrityksessä käyttöön otettua Roima Intelligence Oy:n Lean System toiminnanohjausjärjestelmää. Työn lopputuloksena tehtiin yhteensä 25 erilaista pikaohjetta eri toimintoihin. Pikaohjeita muokattiin muun muassa henkilöstöltä saadun palautteen perusteella. Ohjeet ovat yrityksellä päivittäisessä käytössä ja helpottavat toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia Simsotec Oy:n uudelle Visma LTR huolto- ja kunnossapitotapahtumien kirjaus- ja seurantaohjelmistolle mobiilikäyttöön soveltuvat selkeät käyttöohjeet asentajien käyttöön. Käyttöohjeiden tavoitteeksi asetettiin myös se, että niiden tulisi toimia apuna uuden henkilön perehdyttämisessä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdyttiin erilaisiin käyttöohjetyyppeihin, käyttöohjeiden käytettävyyteen ja testaukseen sekä käyttäjäkeskeisyyteen. Minimalistinen ajattelu käyttöohjeiden suunnittelussa sekä erilaisiin suunnitteluperiaatteisiin perehtyminen olivat myös tärkeitä. Olennaisena osana oli myös käyttöohjeiden visuaaliseen suunnitteluun perehtyminen. Opinnäytetyön käytännön toteutuksessa suunnitteluprosessi kattoi käyttöohjeen suunnittelun, testaukset ja toteutuksen niin, että on sovellettu teoriassa opittua sekä Simsotec Oy:n henkilökunnan kanssa keskusteluissa ja koulutustilaisuuksissa esiin nousseita asioita. Järjestelmätoimittajan koulutusten antama tieto sekä ohjelmiston käytön opettelu alusta alkaen olivat keskeisessä roolissa käytännön toteutustyössä. Opinnäytetyössä laadittiin käyttöohje ohjelmiston käyttöönottovaiheen tueksi Visma LTR- ohjelmiston opiskelupuolen pohjalta. Opinnäytetyössä laaditut käyttöohjeet olivat tavoitteiden mukaiset ja ne otettiin Simsotec Oy:ssä positiivisesti vastaan. Käyttöohjeet tulevat toimimaan asentajien apuna työkohteissa työskenneltäessä sekä apuna uuden henkilön perehdyttämisessä.