Kaikki aineistot
Lisää
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin keskustelupalstaa viestinnän välineenä. Tutkimuksessa selvitettiin, millaista viestintä on sähköisellä keskustelupalstalla ja miten keskustelupalsta toimii virtuaaliryhmän tiedonvälityskanavana. Lisäksi tutkimuksen avulla selvitettiin, miten ryhmän jäsenet kokevat sosiaalista läsnäolon tunnetta ja mitä viestintäkanavia keskustelupalstan rinnalle kaivataan. Tutkimus oli luonteeltaan tapaustutkimus, ja tutkimuksen kohteena oli Suomen Partiolaiset ry:n suurleiri Kilkkeen kansainvälisyysosa-alueen keskus-telupalsta ja sen käyttäjät. Tutkimuksessa kerättiin ja analysoitiin tilastollista aineistoa ryhmän omalta keskustelupalstalta. Lisäksi haastateltiin keskustelu-palstan kuuttatoista aktiivista käyttäjää. Haastattelujen avulla selvitettiin, mil-laiseksi ryhmän jäsenet kokivat viestinnän keskustelupalstalla, miten sosiaali-nen läsnäolo välittyi palstan kautta, mitä kanavia haastatellut kaipaavat keskustelupalstan rinnalle ja miten hyödyllinen keskustelupalsta oli virtuaaliryhmän välineenä. Keskustelupalstaa vähän tai ei lainkaan käyttäneille lähetettiin kysely, jonka avulla haettiin syitä palstan käyttämättömyydelle. Tutkimuksen mukaan keskustelupalsta tuki hyvin Kilkkeen kansainväli-syysosa-alueen viestintää. Keskustelupalstalla pystyttiin jatkamaan muun mu-assa keskusteluja ja pohdintoja, joita ei ehditty käsitellä kokouksissa. Palstalla oli selvästi havaittavissa aktiivisten käyttäjien ryhmä, joka jakoi tietoa, kom-mentoi aktiivisesti keskustelua ja esitti myös lisäkysymyksiä. Tutkimus osoitti myös, että keskustelupalsta toimi hyvin tiedon varastoinnin paikkana, josta löysi kysymyksiä ja vastauksia. Ryhmään yhteenkuuluvuuden tunne välittyi parhaiten aikaisemmin ta-vanneiden keskustelijoiden kanssa. Tutkimuksessa tuli myös ilmi, että suljetun ryhmän keskustelupalstalla ei tarvita sääntöjä, vaan ryhmä pystyi noudatta-maan yleisiä internetissä käytettäviä sääntöjä. Tutkimuksen avulla saatiin myös selville, miksi osa ryhmien jäsenistä jäi keskustelun ulkopuolelle. Tutkimus osoitti, että keskustelupalstan käyttäminen harrastusprojektissa antaa lisäarvoa projektille, sen avulla voidaan jatkaa keskusteluja, joita ei esi-merkiksi kokouksissa ehditä käsitellä. Siten keskustelupalstaa voidaan käyttää projektia tukevana kanavana. Tulevaisuudessa keskustelupalstan saattaa korvata Facebookin ryhmät.
Tämän työn tarkoituksena oli tutkia sitä, miten ihmiset kritisoivat kielioppivirheitä ranskalaisilla keskustelupalstoilla. Korpus koostui 13 erilaisesta ranskankielisestä foorumista, joista valittiin sattumanvaraisesti 103 kommenttia koskien oikeinkirjoitusvirheitä. Kommentit jaettiin kolmeen kategoriaan: positiiviseen, negatiiviseen ja neutraaliin kritiikkiin. Tutkimme, millaista kritiikkiä palstoilla on eniten, millaisia sanoja ihmiset käyttävät antaessaan kritiikkiä ja mikä on heidän yleinen suhtautumistapansa kirjoitusvirheisiin Internetin keskustelupalstoilla. Tarkoituksena oli osoittaa oikeinkirjoituksen merkitys ihmisille. Negatiivista kritiikkiä löytyi valitsemiltamme keskustelupalstoilta eniten, kun taas positiivista kritiikkiä oli vain vähän. Usein ihmiset perustelivat oikeinkirjoituksen merkitystä ymmärrettävyyden ja luettavuuden kannalta. Muutamat myös yhdistivät oikeinkirjoituksen kunnioitukseen lukijoita kohtaan. Suuri osa kommenteista oli vain pyyntöjä kiinnittää huomiota ja panostaa kirjoitustapaan, mutta joukossa oli myös muutamia hyvin negatiivisia kommentteja. Joukossa oli lisäksi muutamia kommentteja, joiden kirjoittajat kieltäytyivät vastaamasta viestiin sen kirjoitusvirheiden takia.
Vuorovaikutus ja viestintä tapahtuvat tänä päivänä yhä enemmän internetin välityksellä. Internetin keskustelupalstat tarjoavat mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja osallistumiseen sekä sosiaalisten suhteiden muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Myös ikääntyvien tietotekniikan ja internetin käyttö on lisääntymässä ja internetin kommunikaatiomahdollisuudet tulevat heille tutuiksi. Pro gradu tutkimuksessani tutkin, mitä mahdollisuuksia internetin keskustelupalstalle osallistumisella on ikääntyvien sosiaalisten suhteiden muodostamisessa ja yksinäisyyden tunteiden vähentämisessä. Lisäksi tutkin myös, mitä internetin keskustelupalstalle osallistuminen voi tarjota ikääntyvien sosiaaliselle hyvinvoinnille. Tutkimus on laadullinen internet-tutkimus. Tutkimusaineisto muodostui ikääntyvien kirjoittamista viesteistä NettiET.fi -keskustelupalstalle. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimustulosten mukaan useat NettiET.fi -keskustelupalstalle kirjoittavat ikääntyvät kokevat merkityksellisten ihmissuhteiden puuttumista ja yksinäisyyttä. Yksinäisyyden kokeminen johtuu useista eri tekijöistä. Ikääntyvät kaipaavat sosiaalisia suhteita, mutta kokevat uusien sosiaalisten suhteiden muodostamisen ikääntyvänä vaikeaksi. Ikääntyvät puhuvat internetistä ”uutena tapana” muodostaa sosiaalisia suhteita ja he näkevät keskustelupalstan pääasiassa hyvänä mahdollisuutena löytää ystävä tai elämänkumppani. NettiET.fi -keskustelupalstasta on tullut usealle ikääntyvälle kohtaamispaikka, jonne he tulevat katsomaan päivittäiset kuulumiset ja ottavat osaa keskusteluihin. Keskustelupalstalta ikääntyvät saavat toisilta sosiaalista tukea. Tärkeä merkitys keskustelupalstalla on myös vertaistuella, joka auttaa ikääntyviä huomaamaan, että on muitakin samanlaisessa tilanteessa olevia. Virtuaaliseen luottamukseen liittyen ikääntyvät pohtivat turvallisuutta internetissä sekä anonyymiutta keskustelupalstalla. Verkkoyhteisöllisyyttä vahvistivat yhteen kuuluvuuden tunne, samanlaiset kokemukset sekä yhteiset normit ja säännöt. Ikääntyvät kokivat olevansa ahkerimpien kirjoittajien kanssa tuttuja ja käyttivät käsitettä ”me” ja koti kuvatakseen yhteisöllisyyden tunnetta keskustelupalstalla.
Tutkimuksen kohteena ovat talous- ja hoitoalan verkkokeskustelupalstojen nimimerkit. Internetissä käytettäviä nimimerkkejä voi pitää nykyaikaisina epävirallisina lisäniminä, joita ihmiset keksivät itse itselleen ja käyttävät joko väliaikaisesti tai hyvin pitkään, jolloin nimimerkit voivat liittyä keskeisesti identiteetin muodostamiseen. Nimimerkkien valintaan ei ole olemassa yleistä säännöstöä, vaan ihmiset voivat valita ja käyttää niitä vapaasti. Internetissä keskustellessa yksilöt eivät ole fyysisesti läsnä, joten käsitys heistä muodostuu sen perusteella, millaista tekstiä tai muuta sisältöä he verkkoon laittavat. Tämän vuoksi on tarpeen tutkia, millaisia nimimerkit ovat ja millaisia minärepresentaatioita nimimerkeissä luodaan. Tutkimuksessa tarkastellaan nimimerkkien kielellistä alkuperää, sisältöä, tyyliä ja sitä, millaisia viitteitä identiteettiin nimimerkeissä on. Tutkimuksen kohteena on kieli, joka nähdään sosiaalisen konstruktionismin hengessä keskeiseksi ihmisen elämää määrittäväksi ilmiöksi. Nimimerkkejä tarkastellaan kielenkäyttäjäyhteisön näkökulmasta ja nimistöntutkimuksellisin menetelmin. Teoriassa tukeudutaan myös sosiaalipsykologiseen teoriaan identiteetin muodostamisesta. Aineiston 300 nimimerkkiä on kerätty syksyllä 2009 Kauppalehden ja Taloussanomien verkkosivujen keskustelupalstalta sekä hoitajat.net-keskustelupalstalta. Nimimerkkien olemus vaihtelee hyvin paljon, mutta yleistä on käyttää erityisesti substantiiveja nimielementteinä, ja näyttääkin siltä, että nimimerkit koetaan nimiksi. Eri nimikategorioihin kuuluvien nimien käyttö nimimerkin pohjana on nimittäin hyvin yleistä (kai45, Carlos, O'Boy, PikkunenMyy). Täysi anonymiteetti ei vaikuta niin yleiseltä, kuin aiempi keskustelu on olettanut. Identiteetti välittyy nimimerkeistä monella tavalla. Keskeisimpiä tapoja ovat ammatin tuominen esille (Veli valkoinen, Ökonomi) sekä erilaisten fiktiivisten hahmojen tai kuuluisuuksien nimien lainaaminen, mihin voi olla useita syitä, joiden selvittäminen edellyttäisi jatkotutkimusta. Keskustelupalsta eli konteksti vaikuttaa huomattavasti nimimerkin valintaan, kuten on aiemmissakin tutkimuksissa tullut ilmi.
Keskustelupalstojen ylläpitäjien vastuuta koskeva muistio lähetettiin lausunnolle rasistiset rikokset -työryhmän mietinnön (OM Mietintöjä ja lausuntoja 3/2010) liitteenä keväällä 2010. Muistiossa kysyttiin, onko tarpeen ryhtyä lisäämään internet-sivustojen ylläpitäjien vastuuta rasistisesta kirjoittelusta tai selvittämään perusteellisemmin vastuun lisäämisen tarvetta. Lausuntoa pyydettiin 31 taholta, jotka edustivat viranomaisia, järjestöjä ja asiantuntijoita. Lausuntoja saatiin 18. Noin puolet lausunnonantajista oli keskustelupalstan ylläpitäjien vastuun lisäämisen kannalla tai ainakin kannatti vastuun lisäämisen tarkempaa selvittelyä. Toinen puoli lausunnonantajista vastusti ylläpitäjien vastuun lisäämistä tai ainakin suhtautui vastuun lisäämiseen varauksellisesti. Keskustelupalstan ylläpitäjien vastuun lisäämistä lainsäädännön keinoin kannatti seitsemän lausunnonantajaa (Valtakunnansyyttäjänvirasto, vähemmistövaltuutettu, Keskusrikospoliisi, Itä-Suomen hovioikeus, Itä-Uudenmaan käräjäoikeus, Oulun käräjäoikeus ja OTT Riitta Ollila). Keskustelupalstan ylläpitäjien vastuun lisäämistä vastusti kahdeksan lausunnonantajaa (Liikenne- ja viestintäministeriö, Valtioneuvoston oikeuskansleri, EFFI, Piraattipuolue, Vapaan sanan yhdistys, Suomen Journalistiliitto, Viestinnän Keskusliitto ja professori Kimmo Nuotio), joista Nuotio ei kuitenkaan sulkenut kokonaan pois lainsäädännöllisiä toimenpiteitä.
Jokainen on pohjimmiltaan jonkin asian fani. Omaa fani-identiteettiä voi viestiä monin eri tavoin. Tämä tutkielma käsittelee identiteetin rakennusta englanninkielisellä Harry Potter -fanifiktiofoorumilla. Tarkoituksena on tutkia millaisia aiheita keskusteluissa tulee ilmi ja mitä nämä aiheet paljastavat osallistujien identiteeteistä faneina, fanifiktion kirjoittajina ja lukijoina, sekä foorumin jäseninä. Tutkimuksen aineistona käytetään eräällä suositulla fanifiktiosivustolla toimivan foorumin kahta keskustelupalstaa. Keskustelut ovat yleisluontoisia ja niistä on poimittu esimerkkejä, joissa käsitellään aiheita, jotka kertovat jotain jäsenten identiteeteistä. Esille tuoduissa esimerkeissä identiteetti rakentuu kielellisissä representaatioissa ja aiheet, joita keskusteluissa käsitellään, liittyvät faniuteen, fanifiktioon ja foorumin jäsenyyteen. Tutkimusmetodeina käytetään laadullista sisällönanalyysiä sekä virtuaalietnografiaa. Tulokset osoittavat, että monissa tapauksissa Harry Potter -tietouden hallitseminen ja sisäpiiriin kuuluminen ovat tärkeässä osassa keskusteluita, sillä esimerkiksi sisäpiirivitsejä ja Harry Potter -terminologiaa esiintyy keskusteluissa usein. Lisäksi fanifiktion kirjoittaminen nousee usein esille väliaikatiedotteiden ja avunpyyntöjen muodossa; monissa tapauksissa apua kirjoitusongelmiin haetaan foorumilta. Myös foorumin jäsenyys ja aktiviteetteihin osallistuminen näkyvät keskusteluissa. Yleisimmät esimerkit ovat uusien jäsenten esittäytymiset, mutta myös hallinta-jäsenten auktoriteetti näkyy joissain esimerkeissä. Tutkielmassa käy ilmi, että vaikka innostus fanifiktion kirjoittamiseen ja lukemiseen vaikuttaisi monilta osin laantuneen, yhteisen kiinnostuksenkohteen luoma yhteisö on muodostunut niin vahvaksi, että jäsenet vaikuttavat siellä edelleen. Fanifiktion sijaan useilla jäsenillä tärkein elementti foorumilla on nimenomaan yhteisö, joka on kasvanut alkuperäisen fandomin ympärille. Keskusteluista suurin osa käsitteleekin jäsenten yksityiselämiä ja Harry Potterin ulkopuolisia asioita. Identiteetin ilmaisu internetissä on ajankohtainen aihe, nettisivustojen ja -yhteisöjen kasvaessa muuttuessa yhä merkityksellisemmiksi. Useissa tapauksissa perinteiset, esim. maantieteelliset, rajat menettävät merkityksensä, kun nettiyhteisöt keräävät samanhenkisiä ihmisiä yhteen ja tärkeämpiä ovat näkemykset ja mielenkiinnonkohteet. On kuitenkin myös muistettava, että internetissä identiteetti voi olla täysin käyttäjänsä itsensä luoma, ei ns. todellisuutta vastaava. Lisää tutkimusta internetyhteisöiden mahdollistamista identiteeteistä tarvitaan.
Tutkimuksessa tarkasteltiin opettajien internetin keskustelupalstoilla käymää keskustelua oppilaiden ei-toivotusta käyttäytymisestä. Tarkoituksena oli selvittää, miten opettajat selittävät oppilaiden ei-toivottua käyttäytymistä ja millaisia laajempia merkityksiä ei-toivotulle käyttäytymiselle rakennetaan. Tutkimusaineistoksi otettiin internetin julkisten keskustelupalstojen keskusteluketjuja, joissa oli opettajaksi tunnustautuvia osallistujia. Tutkimusaineisto analysoitiin diskursiivisen psykologian periaatteiden mukaisesti. Opettajien antamista selityksistä muodostui kahdeksan merkityksenantoa oppilaiden ei-toivotulle käyttäytymiselle: ei-toivottu käyttäytyminen yksilöpsykologisena ilmiönä, kehityksellisenä vaiheena, kontekstuaalisena ilmiönä, lääketieteellisenä leimana, moraalisena pahuutena, yksittäisten oppilaiden ongelmana, vanhempien syynä tai opettajan ammattitaitoon liittyvänä haasteena. Merkityksenannot rakensivat ei-toivotun käyttäytymisen joko kontrolloitavaksi tai kontrolloimattomaksi tai joko oppilaan sisäisistä tai ulkoisista tekijöistä johtuvaksi. Tutkimuksen tuloksena oli, että opettajat selittivät oppilaiden ei-toivottua käyttäytymistä pääasiassa kontrolloimattomana käyttäytymisenä, joka oli lähtöisin oppilaan sisäisistä tekijöistä. Tutkimuksessa havaittiin, että ei-toivottu käyttäytyminen on opettajien työtä huomattavasti kuormittavaa, mikä kävi ilmi opettajien pystyvyyden kokemusten puutteita ilmentävissä kuvauksissa. Johtopäätöksenä tästä on, että opettajien saama työnohjaus ei-toivottuun käyttäytymiseen liittyen olisi kouluissa merkityksellistä ja tarpeellista.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan poliittisia keskustelufoorumeita Suomessa. Tämä kandidaatintutkielma perustuu aihetta käsittelevään kirjallisuuteen. Tutkielmassa perehdytään keskustelufoorumeihin teoriassa sekä esitellään kaksi suomalaista poliittista keskustelufoorumia. Tutkielmassa perehdytään myös demokratian ihanteeseen ja siihen, millaisia vaatimuksia tämä asettaa keskustelufoorumeille. Lisäksi tutkielmassa tarkastellaan poliittisien keskustelufoorumien kohtaamia ongelmia. Teknisiin yksityiskohtiin tutkielmassa ei oteta kantaa. Tutkimuksessa on käytetty Norjassa ja Yhdysvalloissa tehtyjä tutkimuksia. Nämä tutkimukset käsittelevät muun muassa kansalaisten osallistumista keskustelufoorumilla sekä osallistumisen edellytyksiä. Suomessa vastaavia tutkimuksia ei ole vielä tehty, tietokoneella tapahtuvaa äänestystä kokeillaan Suomessa vuonna 2008 (Helsingin Sanomat, 2006). Demokratian tämän hetkisinä ongelmina voidaan pitää ihmisten vähäistä kiinnostusta politiikkaan sekä alhaista äänestysaktiivisuutta. Tutkielman keskeisenä tuloksena voidaankin pitää sitä, että teledemokratian keinoin ei voida ratkaista demokratian ongelmia. Teledemokratia voi olla vain apuna näitä ongelmia ratkaistaessa.
Päänsärky on lasten tavallisin neurologinen oire ja se on tutkimusten mukaan viime vuosikymmenten aikana lisääntynyt. Vanhempien osallistuminen lasten päänsäryn hoitoon on tärkeää. Ammatillisen avun lisänä vertaistuki on keino jakaa kokemuksia ja saada ymmärrystä samaa kokeneilta ihmisiltä. Verkossa jaetun vertaistuen merkitys on internetin käytön yleistymisen myötä kasvanut. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää millaisia kysymyksiä lasten päänsärkyyn liittyen internetin keskustelupalstoilla esiintyy ja millaista tukea vertaiset toisilleen antavat. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa päänsärystä kärsivien lasten hoitotyöhön. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineistona tutkimuksessa oli 16 keskusteluketjua, jotka sisälsivät yhteensä 306 puheenvuoroa Vauva-lehden ja KaksPlus-lehden keskustelupalstoilta. Keskustelut oli käyty vuoden 2010 tammikuun ja kesäkuun välisenä aikana. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Tulokset osoittivat, että keskustelupalstoilla esitetyt kysymykset voidaan jakaa aiheen mukaan neljään luokkaan: päänsäryn syyt, hoitoon hakeutuminen, päänsäryn esiintyvyys ja päänsäryn luonne. Vertaisten kesken jaettu tuki luokiteltiin neljään luokkaan, joita ovat toimintaehdotus, kokemusten jakaminen, tiedon jakaminen ja jaksamisen tukeminen. Tulosten perusteella keskustelupalstoilla käytävä lasten päänsärkyyn liittyvä keskustelu on monipuolista ja suuri osa keskustelupalstoilla esiintyvästä vertaistuesta on kokemuksiin perustuvaa. Tuloksia voidaan hyödyntää hoitotyössä päänsärystä kärsivän lapsen ja hänen huoltajiensa ohjauksessa. Jatkossa olisi hyvä selvittää keskustelupalstoilla vertaisten kesken jaetun lasten päänsärkyyn liittyvän tiedon luotettavuutta.
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, kuinka äitikeskustelupalstoilla keskustellaan lasten saamisesta, työstä ja sosiaaliturvasta. Tutkimuksen analyysimenetelmänä olen käyttänyt teemoittelua, jonka avulla olen etsinyt aineistosta yhtäläisyyksiä kirjoitusten välille. Olen lähestynyt kysymystä luottamuksen teoriakehyksen kautta ja etsinyt aineistosta puhetta luottamuksen rakentumisesta tai sen puutteista. Tutkimuksen aineiston muodostavat äitikeskustelupalstojen keskusteluketjut, jotka olen poiminut palstoilta aiheiden perusteella. Keskustelut jakautuivat analyysivaiheessa riskeihin, konflikteihin ja epävarmuuksiin, työnhaun moraalisiin ristiriitoihin ja luottamuksen rakentajiin eli puheeseen sosiaaliturvasta ja taloudesta. Olen jäsennellyt ja tulkinnut asiaa teemoittelemalla keskusteluketjuja pienempiin teemakokonaisuuksiin ja analysoimalla niiden sisältöä, puhetta lastensaamisesta, uskaltamisesta, sosiaaliturvasta ja työstä. Keskeisimmäksi keskustelunaiheeksi aineistossani nousee sosiaaliturvaan liittyvä vertaistiedotus. Palstoilla kysytään ja vaihdetaan tietoa sosiaaliturvasta ja Kelan kanssa asioinnista. Samantyyppisesti puhutaan työlainsäädännöstä, tietoa ja kokemuksia vaihtaen. Lisäksi puhutaan myös yleisemmin uskaltamisesta ja kypsyydestä äitiyteen. Vertaistuki liittyy olennaisesti kaikkiin tässä analysoituihin keskusteluihin, palstat ovat vertaisten kesken käytävää keskustelua.
Tutkimus käsittelee eri kamppailulajien harrastajien käyttämää yhteistä sanastoa. Käytän aineistona potku.net-verkkosivustolla käytyjä keskusteluja, joissa kamppailulajien harrastajat keskustelevat keskenään kamppailulajien harrastamisesta ja niissä käytettävistä tekniikoista. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millä sanoilla eri lajien harrastajat voivat keskustella lajiensa tekniikoista keskenään niin, että tulevat ymmärretyiksi. Lisäksi pyrin selvittämään, mistä nämä sanat ovat peräisin. Tutkimus kuuluu sanastontutkimukseen. Tutkimus yhdistää kamppailulajien historiaa teoriaan sanaston syntymisestä, lainaamisesta ja morfologiasta. Aineistoa tarkastellaan laadullisen sisällönanalyysin keinoin. Etsin keskustelupalstalta kamppailulajien eri osa-alueisiin sopivat keskusteluketjut, poimin niistä lajien tekniikoista käytettävät nimitykset ja tein uudet haut aineistoon näiden nimitysten perusteella. Otin lähempään tarkasteluun ne tekniikoiden nimitykset, jotka toistuivat keskusteluissa usein. Keskeisimpiä tutkimustuloksia olivat substantiivien ja verbien ylivoimainen edustus aineiston sanoissa. Tyypilliset eri lajien harrastajille yhteiset sanat olivat kotoperäisiä substantiiveja ja verbejä, jotka olivat joko saaneet kamppailulajikontekstissa erillisen merkityksen, tai lainasanoja, jotka olivat useimmiten sitaattilainoja englannista tai japanista. Tutkimustuloksista on pääteltävissä, että nyrkkeilyn, painin ja japanilaisten lajien pitkä historia Suomessa on vaikuttanut kamppailulajien harrastajien käyttämään sanastoon voimakkaasti. Myöhemmin Suomeen tulleita lajeja on todennäköisesti opetettu usein englanniksi, mikä taas tekee englannista merkittävän lainanantajakielen monilla kamppailu-urheilun osa-alueilla.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia strategioita Counter-Strike: Global Offensive -videopeliin keskittyvällä keskustelufoorumilla käytetään epäkohteliaisuuden ilmaisemiseksi. Tutkimus toteutettiin ankkuroidun teorian periaatteita mukaillen. Tutkimuksen tarkoitus oli luoda aineistoa uskollisesti kuvaava luokittelu, kiinnittäen samalla huomiota multimodaalisiin ilmiöihin. Osaltaan pohdittiin myös sitä, tulisiko tutkimuskohteena ollutta foorumia tarkastella yhteisönä (Community of Practice) vai tilana (Affinity Space). Keskeisenä lähteenä epäkohteliaisuuden analyysissä toimi Bousfield (2008), jonka luokitteluun tuloksia verrattiin. Analyysin lopputuloksena oli kymmenen epäkohteliaisuusstrategian luokittelu. Foorumin käyttäjät pyrkivät strategioita käyttäen hyökkäämään muita henkilöitä sekä heidän mielipiteitään vastaan. Samalla strategioiden käytöllä on kuitenkin keskeinen rooli käyttäjien yrityksissä muokata, luoda ja määritellä foorumin käytänteitä, ryhmiä, voimasuhteita sekä yleisesti hyväksyttyjä mielipiteitä sekä sallittuja puheenaiheita. Multimodaaliset välineet olivat hieman yllättäen sivuosassa, viitaten niiden mahdollisesti olevan positiivisen ja/tai rakentavan keskustelun piirre. Käyttäjien keskittyessä toisen vääräksi osoittamiseen sekä leimaamiseen varsinaista keskustelua asiasta ei pääse syntymään, ja osanottajat jakautuvat jyrkästi leireihin, joiden väliin keskustelijat eivät mahdu tai tahdo mahtua.
Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka suomalainen terveydenhuolto voi parhaiten auttaa keskenmenon kokeneita. Taustalla on toukokuussa 2011 voimaan tulleen Terveydenhuoltolain (1326/2010) vaatimus turvallisesta ja laadukkaasta hoidosta. Kolme keskeisintä tutkimuskysymystä työssäni oli 1) Kokivatko keskenmenoa käsitteleville keskustelupalstoille osallistuneet naiset saaneensa riittävästi tukea ja ohjausta terveydenhuollon puolelta? 2) Jos he eivät mielestään saaneet riittävästi tukea tai ohjausta, miten kyseiset naiset toivoisivat palveluja parannettavan terveydenhuollossa? 3) Onko mahdollisesti asioita, joista keskenmenon kokeneet haluaisivat lisätietoa? Opinnäytetyöni laadullinen aineisto koostui Internetin kahden keskustelupalstan kirjoituksista ajalla 1.1.2008 - 6.8.2011. Kaksplus-keskustelupalstan sivuilla oli tällä ajanjaksolla 5226 kirjoitusta/kommenttia, joista valitsin tutkimuskysymysteni perusteella 298, ja Vauvalehden keskustelupalstan sivuilla oli 1942 kirjoitusta/ joista valitsin 121 vastausta. Aineiston perusteella voi todeta, että keskenmenon kokeneet kaipasivat sekä suullista tietoa ja ohjausta että kirjallista materiaalia tapahtuneesta. Viimeksi mainitun olisi hyvä sisältää informaatiota esimerkiksi keskenmenosta yleensä, kaavinnasta, kohdun lääkkeellisestä tyhjennyksestä ja kivun hoidosta. Kielteisiksi asioiksi keskenmenon kokeneet mainitsivat muun muassa joidenkin lääkäreiden ja hoitajien epäasiallisen käytöksen, psyykkisen tuen puutteen, kiireen tunnun hoidossa, kivun hoidon riittämättömyyden, yksityisyyden puutteen hoitoympäristössä ja jälkitarkastuksen suppeuden. Myönteistä oli toisaalta terveydenhuollon ammattilaiset, jotka käyttäytyivät empaattisesti ja tukea antavasti sekä osasivat antaa riittävää ohjausta keskenmenon jälkeen. Tutkimani aineiston perusteella hyvään ja laadukkaaseen ohjaukseen sekä riittävän psyykkisen tuen antamiseen kannattaa kiinnittää terveydenhuollossa enemmän huomiota silloin, kun potilaana/asiakkaana on suuren henkilökohtaisen menetyksen kokenut ihminen. Neuvoloissa voisi jakaa keskenmenosta opaslehtisen jo raskaana oleville, koska kuitenkin 10 - 15 prosenttia raskauksista päättyy keskenmenoon. Tarkoituksenani on hyödyntää saatuja tuloksia keväällä 2013 laatimalla ajantasainen opaslehtinen keskenmenosta neuvoloiden tarpeisiin terveydenhoitajaopintojeni puitteissa.
Opettajiksi hakevien määrä on vähentynyt ja alan viehättävyyden laskuun vaikuttavia tekijöitä on pohdittu muun muassa mediassa. Tarkastelen tutkimuksessa sitä, millaisia merkityksiä opettajista muodostetaan Suomi24–keskustelupalstalla sekä millaiset vakiintuneet merkityksellistämisen tavat ohjaavat opettajien merkityksellistämistä. Tutkimuksen kautta on mahdollista päästä tarkastelemaan erilaisten merkityksellistämisen tapojen yhteyttä alan viehättävyyden laskuun sekä opettajan ammattiin kohdistuviin arvostuksiin, suhtautumiseen ja asenteisiin. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on diskurssintutkimus, jonka tiimoilta keskityn tarkemmin representaation sekä diskurssien käsitteisiin. Representaatioiden myötä tutkimuksessa tarkastellaan kommenteissa opettajista kielen välityksellä muodostettuja merkityksiä. Diskursseja tarkastelemalla puolestaan keskitytään havainnoimaan sitä, millaisia vakiintuneita merkityksellistämisen tapoja kommenteissa esiintyy. Tutkimuksen aineistona on 100 Suomi24–keskustelupalstalla julkaistua kommenttia. Aineistonkeruun helpottamiseksi aineisto on kerätty Kielipankista. Kommentit on rajattu käsittelemään koulukontekstia. Aineistossa on mukana kommentteja kaikilta koulutusasteilta. Analyysimetodina toimii diskurssianalyysi, jossa kytken havaintoni perinteisen kieliopin käsitteisiin käyttäen apunani mm. Suomen isoa kielioppia. Analyysin keskiössä ovat representaation ja diskurssin käsitteet. Opettajien representaatioissa ja diskursseissa esiintyy sekä positiivista että negatiivista suhtautumista, vaikka negatiivinen suhtautuminen on yleisempää. Representaatioiden kautta esille nousee rajuja teemoja, kuten väkivaltaisuutta. Toisaalta taas mm. opettajien kykyä tietää sekä välittää tietoa korostetaan. Diskursseissa näkyvät opettajien arvioiminen, työn eettinen koodisto, opettajien viihteellinen aspekti sekä opettajien herättämät tunteet. Tuloksia on mahdollista hyödyntää mm. osana opettajan ammatin arvostuksiin liittyvää yhteiskunnallista keskustelua sekä opettajien koulutusta ja sen kehittämistä.
Tässä tutkimuksessa tutkittiin syrjäytymiselle ja koululle tuotettuja merkityksiä Ylilauta.org -keskustelufoorumin keskusteluissa. Tavoitteena oli tuoda esille sellaisia merkityksenantoja, jotka ovat jääneet syrjäytymistä ja koulutusta koskevassa julkisessa keskustelussa vähälle huomiolle. Tutkimuksen aineisto kerättiin käyttämällä Google-hakukonetta hakusanoilla ylilauta, koulu, syrjäytyminen ja syrjäyty. Aineiston keskustelut olivat täysin anonyymeja. Aineiston viestit oli lähetetty vuosina 2013–2018. Tutkimusmenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia. Aineistosta hahmottui kaksi diskurssia, jotka tuottivat merkityksiä syrjäytymiselle ja koululle. Nämä diskurssit nimettiin pakkodiskurssiksi ja valintadiskurssiksi. Pakkodiskurssissa syrjäytyminen rakentui tilaksi, johon yksilö oli joutunut vasten tahtoaan, ja joka näkyi vapaa-ajalla merkityksellisten ihmissuhteiden puutteena. Valintadiskurssi kuvasi syrjäytymistä yksilön omana valintana, joka tarkoitti vetäytymistä yhteiskunnan instituutioista, kuten koulusta ja työelämästä. Koulu rakentui pakkodiskurssissa julmaa kilpailuyhteiskuntaa edustavaksi laitokseksi, jossa vain vahvimmat pärjäävät. Valintadiskurssissa koulu tuotti yksilölle pettymyksen olemalla arvoiltaan rappeutunut ja yksilön autonomiaa heikentävä propagandakoneisto. Johtopäätöksinä voidaan sanoa, että anonyymeilla keskustelupalstoilla saatetaan tuoda esille sellaisia näkökulmia liittyen syrjäytymiseen ja yhteiskunnalliseen osallisuuteen, joille julkisessa keskustelussa ei ole ollut tilaa. Nämä näkökulmat sisältävät toivottomuutta liittyen tulevaisuuteen sekä kritiikkiä neoliberalismia ja feminismiä kohtaan. Huolestuttavia ovat myös aineistossa tuotetut merkitykset liittyen sananvapauden kaventumiseen.