Kaikki aineistot
Lisää
Tässä tutkielmassa selvitettiin viisivuotiaiden lasten kielenkehityksen tukemisen tavoitteita ja menetelmiä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä. Tutkimuksen aineistona käytettiin kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun arviointitutkimuksessa kerättyjä lasten pedagogisia asiakirjoja (N=40) sekä varhaiskasvatuksen opettajilta kerättyä kyselyaineistoa (N=881). Aineisto kerättiin toukokuussa 2022 kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun osallistuneilta kokeilu- ja verrokkiryhmiltä. Pedagogisia asiakirjoja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin keinoin ja kyselyaineiston kielenkehityksen tukemisen menetelmiä ristiintaulukoitiin taustatietona käytetyn verrokki- ja kokeiluryhmätiedon kanssa. Tutkimuksen tulokset osoittivat kielenkehityksen merkityksellisyyden kokeilu- ja verrokkiryhmien toiminnassa. Sekä pedagogiset asiakirjat että kyselytutkimus osoittivat kielenkehityksen tukemisen liittyvän vahvasti ryhmien toimintaan. Leikki osoittautui asiakirjoissa yleisimmin mainituksi pedagogiseksi menetelmäksi, jolla kielenkehitystä tuetaan. Kyselytutkimuksen mukaan kokeiluryhmissä käytetään useammin kirjaintauluja sekä painettua esiopetusmateriaalia ja tutustutaan lukemisen valmiuksiin ohjatussa toiminnassa säännöllisemmin kuin verrokkiryhmissä. Tutkimuksen tulokset tukivat osittain aiempaa tutkimustietoa siitä, että oppimisympäristöt muuttuvat akateemisia taitoja painottavammaksi esiopetuksessa varhaiskasvatukseen verrattuna. Toisaalta tutkimus kuitenkin osoitti kokeiluryhmienkin noudattavan oppimiskäsitystä, johon kuuluu vahvasti leikki.
The High Intensity and Energy ISOLDE project (HIE-ISOLDE)* is a major upgrade of the ISOLDE facility at CERN. The energy range of the post-accelerator will be extended from 2.85 MeV/u to 9.3 MeV/u for beams with A/q = 4.5 (and to 14.3 MeV/u for A/q = 2.5) once all the cryomodules of the superconducting accelerator are in place. The project has been divided into different phases, the first of which (phase 1a) finished in October 2015 after the hardware and beam commissioning were completed**. The physics campaign followed with the delivery of both radioactive and stable beams to two different experimental stations. The characteristics of the beams (energies, intensities, time structure and beam contaminants) and the plans for the next experimental campaign will be discussed in this paper.
Ennakoiva talousneuvonta -hankkeessa (2019–2021) talous- ja velkaneuvonta ja Ulosottolaitos kokeilivat yhteistyössä erilaisia toimintamalleja, joilla vahvistettiin kansalaisten oman talouden tuntemusta, hallintaa ja torjuttiin ylivelkaantumista. Hankkeessa parhaiksi toimintamalleiksi osoittautuivat talous- ja velkaneuvonnan ja ulosoton parityö, talousneuvola, myyttien hyödyntäminen ja sidosryhmäyhteistyö. Talous- ja ulosoton velkaneuvonnan ja ulosoton työntekijän asiantuntemus raha-asioista ja perinnästä muodostivat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Talousneuvola syntyi poikkihallinnolliseksi matalan kynnyksen neuvontapisteeksi, jonne asiakas voi tulla ilman ajanvarausta tai tietämättä, mikä taho voisi häntä auttaa. Talousneuvolassa oli mukana esimerkiksi asiantuntija ulosotosta, talous- ja velkaneuvonnasta, sosiaalitoimesta, Kelasta, Takuusäätiöstä ja seurakunnasta. Myyttien hyödyntäminen tiedotuksessa ja neuvontatyössä auttoi oikomaan vääriä käsityksiä, osatotuuksia ja vanhoja tietoja sekä helpotti keskustelua talousasioista yleisellä tasolla. Sidosryhmäyhteistyöllä vahvistettiin sidosryhmien asiantuntijoiden taloustietämystä. Ulosottolaitos vakinaisti ennakoivan talousneuvontatyön vuoden 2022 alusta lukien. Talous- ja velkaneuvonnassa ennakoiva talousneuvonta sisältyy lakisääteisiin tehtäviin.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti syksyllä 2016 lukion tuntijakokokeilun. Kokeiluun valittiin 28 lukiota. Tuntijakokokeilun tavoitteena on saada kokemuksia valinnaisemman tuntijaon ja yksilöllisempien opiskeluvalintojen toimivuudesta, koulutuksen kansallisten tavoitteiden ja tuntijaon keskinäisestä yhteydestä, tuottaa tietoa lukion tuntijaon kehittämiseksi, saada tietoa kokeilun vaikutuksista opiskelijoiden yleissivistykseen, henkilöstön asemaan ja ylioppilastutkinnon koevalintoihin ja tutkintomenestykseen eri kokoisissa lukioissa. Ministeriö toteutti vuonna 2018 Webropol kyselyn lukioiden kokeilun piirissä oleville opiskelijoille, opettajille, opinto-ohjaajille ja rehtoreille. Tässä raportissa on analysoitu 2 033 opiskelijan, 231 lukion opettajan, 36 opinto-ohjaajan ja 28 rehtorin vastaukset tuntijakokokeilua koskien. Palauteen perusteella kokeilutuntijako näyttäisi soveltuvan varsinkin matematiikan ja luonnontieteiden opintojen painottamiseen. Etenkin itseohjautuvat ja tulevaisuussuunnitelmiltaan varmat opiskelijat kokivat tuntijakokokeilun motivoivana ja innostavana. Valtakunnallinen tuntijako näyttäisi olleen suositumpi opiskelijoilla, joille tulevaisuuden urasuuntautuminen on avoin ja selkiytymätön tai jotka haluavat opiskella perinteisen laajasti kaikkia oppiaineita. Mitä ilmeisimmin tuntijakokokeilun koetaan aiheuttavan osassa lukioita kilpailua eri oppiaineiden välillä opiskelijoiden suosiosta ja siihen sisältyvää pelkoa opettajiston opetustuntien vähenemisestä lukion sisällä. Opinto-ohjaajien työmäärä oli kasvanut henkilökohtaisen ohjauksen ja opiskelijoiden tulevien jatko-opiskeluvaikutusten arvioimisen lisääntyessä. Myös opinto-ohjauksen painopiste oli hieman aikaistunut. Lukiokohtaiset ääripäät opiskelijoiden kokeilutuntijaon valitsemisessa olivat erittäin merkittäviä. Vähimmillään lukioissa vain alle 10 prosenttia opiskelijoista oli valinnut kokeilutuntijaon, vastaavasti enimmillään lukioissa kaikki opiskelijat olivat valinneet kokeilutuntijaon. Näin suuret erot opiskelijoiden valinnoissa eri lukioiden välillä antavat olettaa lukiokohtaisen ohjauksen, asenteiden, tiedostettujen tai tiedostamattomien menettelyjen lukion sisällä ohjailevan opiskelijoiden valintoja erittäin merkittävästi.
Tässä raportissa esitellään vihreän talouden kokeilu- ja kehittämishankkeiden arviointityön tulokset. Arviointityö suoritettiin vuoden 2014 aikana. Arviointityön tavoitteena on ollut arvioida yksittäisten hankkeiden ja kokeilujen vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja tulosten hyödynnettävyyttä. Arvioitavia hankkeita on ollut yhteensä 14. Samalla on arvioitu ympäristöministeriön vihreän talouden rahoituksen kokonaisvaikuttavuutta. Lisäksi arvioinnin tavoitteena oli tuottaa arviointiin valittujen hankkeiden projektipäälliköille ja ohjausryhmälle alustavia havaintoja ja suosituksia jo arvioinnin aikana. Arvioinnin kohteena on ollut sekä kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistäviä hankkeita, joiden tavoitteena on ollut edistää ympäristö- ja jätepoliittisia tavoitteita, sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman (”Vähemmästä viisaammin”) tavoitteita edistäviä hankkeita, joissa on kokeiltu ekotehokkaita ratkaisuja liikkumisessa, asumisessa ja ruokailussa. Arvioinnin kohteena olleet hankkeet ovat olleet hyvinkin erilaisia toisiinsa nähden. Hankkeiden kokonaisrahoituksen suuruus on vaihdellut 29 000 € - 430 000 € välillä, josta vihreän talouden kokeilurahoituksen osuus on ollut 29 000 € - 250 000 €. Monissa hankkeissa tavoitteena on ollut yritysten liiketoimintamallien uudistaminen kehittämällä kokonaan uusia tuotteita ja palveluita. Osassa hankkeista taas on tavoiteltu kotitalouksia ja kuluttajia, joiden toimintaan ja asenteisiin on pyritty vaikuttamaan. Kaikille hankkeille tyypillistä on ollut käytännön kokeiluvaihe, jossa uutta konseptia tai toimintamallia on testattu. Kokeilu- ja kehittämishankkeet ovat merkittävä avaus kohti kokeilukulttuurin vahvistamista. Tehdyt kokeilut ovat myös olleet aitoja siinä mielessä, että ilman vihreän talouden kokeilu- ja kehittämisrahoitusta niistä suurta osaa ei olisi toteutettu. Rahoitus on siten katalysoinut uutta toimintaa. Hankkeissa on tunnistettavissa innovatiivisia uusia toimintamalleja ja muutamia erittäin onnistuneita kokeiluja.
Matematiikan oppimisen ja matemaattisten taitojen kehityksen kannalta yksi tärkeimmistä tavoitteista on saada oppilaat oppimaan ongelmanratkaisu- ja päättelytaitoja. Matemaattiset päättelytaidot ovat lapselle uuden oppimisen sekä varhaisten matemaattisten taitojen kehityksen perusta. Määrälliseksi päättelyksi kutsutaan taitoa jäsennellä määrällistä tietoa ja tulla sen avulla uusiin päätelmiin. Matemaattisia päättelytaitoja ja määrällistä päättelyä voidaan aiempien tutkimusten perusteella testata luotettavasti kuviovaakatehtävillä. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kehittää määrällisen päättelyn taidon testaamista ensimmäisen luokan oppilailla. Tutkimus on osa Turun yliopiston oppimisanalytiikan tutkimusinstituutin saamaa toimeksiantoa arvioida kaksivuotisen esiopetuksen vaikutuksia lasten osaamiseen ja oppimisvalmiuksiin. Tässä tutkielmassa esitetty kehitystyö on toteutettu yhdessä Turun yliopiston oppimisanalytiikan tutkimusinstituutin kanssa. Määrällisen päättelyn taidon testaamista varten kehitettiin 26 kuviovaakatehtävää. Tehtävien avulla luotiin kolme samantasoista testiversiota ja testiversioiden oli tarkoitus osoittaa, että oppilaat ymmärtävät tehtävätyypin ja samalla erotella oppilaiden osaamista. Testiversioiden pilotointiin osallistui 405 oppilasta yhdeksästä eri koulusta ja 25 eri luokasta. Tutkittavat suorittivat testin virtuaalisella ViLLE-alustalla käyttäen tabletteja ja kuulokkeita. Tutkittavien vastaukset analysoitiin SPSS 27 -tilasto-ohjelmalla. Jokaisen testiversion tuloksista esitetään frekvenssitaulukot. Testiversioista muodostettiin summamuuttujat keskinäistä vertailua varten. Tulosten perusteella määrällisen päättelyn taitoa voidaan testata ja arvioida ensimmäisen luokan oppilailla. Suuri osa tutkittavista oppilaista osasi ensimmäiset tehtävät. Lisäksi testiversiot erottelivat oppilaita osaamisen mukaan tarkoituksenmukaisesti ja luotettavasti. Testiversioiden sisäiset reliabiliteetit olivat hyvät. Kaksi kolmesta testiversiosta tuotti odotetun kaltaiset tulokset.Tässä tutkielmassa on esitetty ja raportoitu määrällisen päättelyn testaamisen kehitystyö. Määrällistä päättelyä voidaan mitata luotettavasti jo nuoriltakin oppilailta. Yleisesti erot oppilaiden määrällisen päättelyn taidoissa ovat suuria jo ensimmäisen luokan lopulla. Turun yliopiston oppimisanalytiikan tutkimusinstituutti jatkaa tässä tutkimuksessa kuvatun pilotoinnin jälkeen määrällisen päättelyn taidon testaamisen ja arvioinnin kehitystyötä.
Hallituksen kärkihanke, jossa kehitettiin ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistettiin kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) toteutettiin vuosina 2016 – 2018. I&O-kärkihankkeen isoina tavoitteina olivat ikäihmisten, perhehoitajien ja omais- ja perhehoidettavien yhdenvertaisuus, parempi palvelujen koordinaatio ja kustannusten kasvun hillitseminen. Ikäihmisten palvelukokonaisuudessa tavoitteena oli kehittää kotihoitoon uusia toimintamalleja ja kotona asumista tukevia palveluja. Toisena isona tavoitteena oli luoda ja juurruttaa asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalleja. Kaikenikäisten omaishoidon kokonaisuudessa tehtävänä oli juurruttaa hyväksi havaittuja ja toimivia omaishoidon malleja maakunnalliseksi kokonaisuudeksi mukaan lukien omais- ja perhehoidon keskukset. Tavoitteena oli vahvistaa ja lisätä kaiken ikäisten omaishoitoa ja erityisesti ikäihmisten perhehoitoa. I&O-kärkihankkeessa toteutettiin isot maakunnalliset kokeilut, joista kolme liittyi asiakas- ja palveluohjaukseen, kolme liittyi toimivan kotihoidon malliin ja yksi hanke omais- ja perhehoidon kehittämiseen. Asumisen ja palvelun yhdistämisestä oli yksi kolmen kunnan kokeiluhanke. Maakunnallinen ikäihmisten palvelukokonaisuus rakennettiin kaikkiin 18 maakuntaan ja valmisteluista vastasi kunkin maakunnan I&O muutosagentti, joita oli yhteensä 19. Kokeilujen perusteella maakunnissa käynnistyi yhteistyö sekä asiakasohjauksessa että koti- ja omaishoidossa. Kehitetyt teemat levisivät laajemmalle kuin vain maakunnallisissa kokeiluissa. Kokeiluista on myös saatavilla runsaasti kokemuksia ja malleja myös muihin maakuntiin ja alueille jaettavaksi ja vertaiskehittämisen pohjaksi. Maakunnissa luodut ikäihmisten palvelukokonaisuudet viitoittavat työtä ikäihmisten palvelukokonaisuuksien parissa vuosiksi eteenpäin.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella lasten näkemyksiä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun ja viisivuotiaiden varhaiskasvatuksen oppimisympäristöistä. Lisäksi oltiin kiinnostuneita siitä, miten lapset positioivat itsensä toimijoina oppimisympäristöissään. Tutkimus on osa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannan ja arvioinnin Lasten kuulemisen osatutkimusta, joka pohjautuu Opetus- ja kulttuuriministeriön kaksivuotiseen esiopetuksen kokeiluun. Analyysimenetelminä hyödynnettiin diskurssianalyysiä ja temaattista analyysimenetelmää. Tutkimukseen osallistui 107 vuonna 2017 syntynyttä lasta, joista osa osallistui kaksivuotisen esiopetuksen kokeiluun ja osa viisivuotiaiden varhaiskasvatukseen. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, oliko näiden kokeilu- ja verrokkiryhmien välillä eroja sen suhteen, miten lapset näkivät oppimisympäristönsä. Tutkimusaineisto koostui lasten ottamista valokuvista ja valokuvista käydyistä ryhmähaastatteluista. Tutkimuksen perusteella lasten puheista merkityksellisinä asioina nousivat esiin kaverit, leikki, ulkoilu ja liikunta. Lasten toimijuutta rajoitti heidän osaamiseensa ja kykenemiseensä liittyvät tekijät, aikuisen asettamat säännöt ja odotukset sekä osaltaan päiväkodin tilat. Lasten omaehtoinen toimijuus mahdollistui leikin kautta, jossa lapsen oli mahdollista ottaa erilaisia rooleja sekä leikkiä yhdessä toisten lasten kanssa. Myös opitut taidot sekä osaltaan päiväkodin tilat näyttäytyivät lapsille toimijuutta edistävinä tekijöinä. Kokeilu- ja verrokkiryhmien välillä ei havaittu merkittäviä eroja lasten oppimisympäristöjä koskevien näkemysten välillä.
Vuonna 2017 Suomessa tehty kouluterveyskysely osoitti nuorten päihteiden käytön olevan huolestuttavan korkea. Seinäjoen terveyden edistämisen yksikkö tilasi tämän toiminnallisen opinnäytetyön varhaisen puuttumisen näkökulmasta. Kohderyhmänä puhutaan nuorista sekä nuorten vanhemmista. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla kirjallisuuteen perustuen varhaisen puuttumisen keinoja nuoren kannabiskokeiluun sekä kannabiskokeiluista koituvia haittoja. Tavoitteena on tuottaa tietopaketti nuorten vanhemmille. Opinnäytetyössä vastataan kolmeen seuraavaan kysymykseen: Mitä on varhainen puuttuminen? Miten tunnistaa nuoren kannabiskokeilun? Miten puuttua nuoren kannabiskokeiluun? Opinnäytetyö koostuu teoreettisesta ja kuvailevasta osuudesta sekä toiminnallisesta osuudesta. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus toteutettiin tietopakettina. Tietopaketin tarkoituksena on lisätä vanhempien tietämystä kannabiksesta, miten tunnistaa kannabiksen käyttö sekä antaa keinoja puhua nuorelle kannabiksen käytöstä. Tietopaketti annetaan Terveyden edistämisen yksikölle, joka jakaa sitä valitsemilleen tahoille.
Langattoman opiskeluympäristön tietoturva -opetuskokeilu käynnistettiin Lapin yliopistossa syksyllä 2006. Hankkeen rahoitti Opetuksen kehittämispalvelut. Opetus toteutettiin sekä lähiopetuksena että verkko-opetuksena. Hankkeen tuotoksiin kuuluu muun muassa tämä raportti. Raportin tarkoituksena on toimia ohjeistuksena langattoman kampuksen verkkoopetusta suunnitteleville opettajille sekä opiskelijoille. Siinä käydään läpi verkkoopiskeluun, langattomaan tietoverkkoon sekä tietoturvaan liittyviä asioita. Lapin yliopiston langaton kampus on toiminut jo muutaman vuoden. Opiskelijat käyttävät yliopiston tarjoamia kannettavia tietokoneita opiskelussaan, jolloin tietoturvan merkitys korostuu. Raporttiin on koottu opetuskokeiluun sisältyvän kurssin opetusmateriaali sekä opiskelijapalaute.
Panssariaseen synty ensimmäisessä maailmansodassa oli tuonut uuden operatiivisesti merkittävän toimijan taistelukentille. Suomessa kehitys otettiin huomioon perustamalla omat panssarivaunujoukot vuonna 1919. Seuraavan vuosikymmenen alussa Karjalan kannaksella tutkittiin panssarivaunujen käyttömahdollisuuksia ja päädyttiin siihen, että vaunuja voitaisiin käyttää siellä rajoitetusti ainoastaan muutamilla alueilla. Tästä johtuen Suomeen jäi vallalle yleinen ajatus siitä, ettei panssarivaunuja voida käyttää maan peitteisessä ja pinnanmuodostukseltaan epätasaisessa maastossa. Tultaessa 1930-luvulle Suomessa herättiin Neuvostoliitossa tapahtuneeseen kehitykseen panssariaseen osalta. Mahdollisessa sodassa olisi enemmän kuin todennäköistä, että Neuvostoliitto hyökkäisi panssaroiduilla joukoilla myös Suomelle ominaisessa peitteisessä maastossa. Panssarivaunujen mahdollisen käytön testaamiseksi käynnistettiin laajat ajokokeilut Karjalan kannaksella. Kokeilut suoritettiin maaliskuussa ja elo-syyskuussa 1934. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää panssarivaunuilla tehtyjen ajokokeiden aloittamiseen johtaneet syyt, miten kokeet toteutettiin sekä niiden vaikutukset panssariaselajiin ja panssarintorjuntaan, erityisesti toimintatapoihin ja välineistöön. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä on käytetty lähdekritiikkiin perustuvaa sisällönanalyysiä. Tutkimus etenee kronologisessa järjestyksessä, muodostaen näin havaittavan kehityskaaren, ja nostaen syyt ja seurannaisvaikutukset esille. Lähdeaineisto perustuu tärkeimmiltä osiltaan kansallisarkistossa säilytettävään julkaisemattomaan alkuperäismateriaaliin, joka jakautuu virallisiin asiakirjoihin ja epävirallisiin eri henkilöiden muistioihin ja muistiinpanoihin. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty yleisesikuntaupseerikurssien diplomitöitä sekä sotilasammattilehdissä julkaistuja aikalaiskirjoituksia. Lehtiartikkelit antavat kuvan kyseisen ajan taktisesta ajattelusta ja sotateknisestä kehityksestä. Vuonna 1934 suoritetut ajokokeet, todistivat oikeiksi uhkakuvat panssarivaunujen käyttömahdollisuuksista Suomen maaperällä ja torjuntavälineiden, -henkilöstön ja koulutuksen välttämättömyyden. Kokeiluiden tulokset poistivat lopullisesti 1920-luvulta periytyneen olettamuksen, ettei maastomme mahdollista panssarivaunujen käyttöä. Reilussa kymmenessä vuodessa tapahtunut panssarivaunujen tekninen kehitys oli muuttanut maaston luoman estearvon paljon luultua pienemmäksi. Ajokokeita seurannut koulutus- ja kokeilutoiminta paransi suomalaisten joukkojen ymmärrystä ja osaamista panssarivaunuista ja niiden torjunnasta. Karjalan kannaksella aloitettiin linnoitustyöt ja maastoa muokattiin siellä panssarintorjuntaan soveltuvaksi. Myös kalustohankinnat käynnistyivät sekä panssarintorjunta-aseistuksen osalta, että uusien panssarivaunujen osalta. Kokeilut edesauttoivat suomalaisen panssarintorjuntajärjestelmän syntymistä, joka ei kuitenkaan ehtinyt muodostua teoriasta käytäntöön ennen talvisodan alkua.