Kaikki aineistot
Lisää
Tässä juttusarjassa seurataan merenkulkijoiden sosiaaliturvan historiaa satavuotiaan Suomen matkassa. Sarjan ensimmainen osa (Albatrossi 2-3/2017) käsitteli merellisen sosiaaliturvan varhaisia askelia 1800-luvulta itsenäisyyden aikaan. Toinen osa keskittyy 1956 perustettuun Merimieseläkekassaan ja sen merkitykseen merenkulkijoiden osallistamiseksi suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Merenkulkijoiden eläkejärjestelmää uudistettiin vuoden 2016 alusta lukien. Uudistuksen tavoitteena oli, että merimieseläkejärjestelmän etuudet ja rahoitus vastaavat paremmin TyEL-järjestelmää, eläkekustannukset ja valtion maksuosuus vähenevät ja että uudistus on varustamojen kannalta mahdollisimman kustannusneutraali ja merenkulkijoiden kannalta hyväksyttävissä. Hallituksen neuvotteluissa vuoden 2017 kolmanneksi lisätalousarvioksi päätettiin perustaa työryhmä tarkastelemaan eläkejärjestelmän uudistuksen tavoitteiden toteutumista ja tältä pohjalta arvioida uudistuksen mahdollisia muutostarpeita. Työryhmä tarkasteli em. tavoitteiden toteutumista vuosilta 2016-2017 käytettävissä olevien tietojen pohjalta ja ehdotti työnantajan työttömyysvakuutusmaksun palauttamista miehistötuen piiriin määräaikaisesti.
This article analyzes the changing age structure of Swedish and Finnish sailors for almost 200 years. We show that the proportion of the youngest men increased during the age of sail (i.e., the older technology). The average age increased significantly during the early twentieth century as steam (i.e., the newer technology) replaced sail in Nordic shipping. Thus, a technological revolution did not displace the older workers, but rather diminished the demand for the younger ones. This study shows, however, that technological changes were not the only drivers of changes in the age structure of Nordic sailors. Institutional and societal changes also played an important role, though they were at least partly coevolving with the technological changes. This study also shows that the maritime industry experienced professionalization especially during the latter part of the period.
Opinnäytetyön aiheena oli perehtyä suomalaiseen työoikeuteen erityisesti kansipäällystön osalta ja vertailla suomalaista, ruotsalaista ja virolaista kansipäällystön työehtosopimusta. Opinnäytetyö pyrkii selvittämään työehtosopimuksen rakenteen ja siihen vaikuttavan lainsäädännön – mistä yleensä työmarkkinaosapuolet voivat sopia keskenään?
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomen Merimieskirkko ry 2017- |
ISSN: |
2814-5011 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selventää ulkomaalaisen merimiehen rekrytointiprosessia suomalaiseen laivaan. Tutkimuksen pohjalta on tehty englanninkielinen ”flyer” eli ”lentolehti” tyylinen opas suomalaiseen laivaan töihin tulevalle ulkomaalaiselle merimiehelle. Tämä tutkimus on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan asioista joita täytyy huomioida ennen työsuhteen alkua kuten kelpoisuustodistusten hakemisesta ja merimiehen lääkärintodistuksesta. Toisessa osassa kerrotaan työsuhteen aikana huomioitavista asioista kuten merimiehen työsopimuksen tekemisestä, ammattiliitoista ja merimiesten sosiaaliturvasta. Kolmannessa ja viimeisessä osassa kerrotaan mm. työsuhteen eri päättymistavoista ja merimieseläkkeestä. Tämä tutkimus aloitettiin haastattelemalla kahta virolaista konemiestä ja yhtä suomalaisen varustamon henkilöstöpäällikköä. Haastatteluissa ilmitulleisiin asioihin on haettu tämän jälkeen faktatietoa mm. lakiteksteistä sekä ottamalla yhteyttä sähköpostitse ja puhelimitse eri alojen asiantuntijoihin. Tälle tutkimukselle asetetut tavoitteet täyttyivät kohtalaisen hyvin. Tässä työssä on tiiviisti kerrottu työsuhteen etenemiseen liittyvät asiat. Monesta työssä esiintyvästä asiasta kuten esimerkiksi merimiesten sosiaaliturvasta voisi varmasti kertoa huomattavasti enemmänkin mutta tällöin kärsisi tämän opinnäytetyön opasmaisuus. Tämä opinnäytetyö on tilaustyö Ab Ronja Marin Ltd:lle joka operoi kahdella 1100 - 1450 DWCC kuivarahtialuksella pääasiassa Itämeren alueella.
fyysinen kuvaus: Emäntäkeittäjä Terttu Jaakkolan merimieskirja 2.5.1950 lähtien palveluksesta ma Nahkiaisella ja ma Kemillä vuoteen 1966 asti. Kovakantisen kirjan etusivuilla on ote Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksestä merimieskatselmuksesta ja merimiesten luetteloimisesta annetun lain täytäntöönpanosta vuodelta 1937. Kirjaan on merkitty Jaakkolan syntymäpaikka Eurajoki ja syntymäaika sekä tuntomerkit, lisäksi sisäsivulle on niitattu hänen mustavalkoinen rintakuva, joka on leimattu ma Nahkiaisen leimalla. Useille eri sivuille on merkitty Jaakkolan eri aikaiset palvelukset kyseisillä laivoilla. Takakannen sisäpuolella on paperitasku, jossa on kansainvälinen rokotuskortti, lääkärintodistus vuodelta 1966 ja vastakirja vuodelta 1966.
Aluksella työskentelevien on oltava terveydentilaltaan laivatyöhön soveltuvia. Laivaväen terveydellinen soveltuvuus todetaan hyväksytyn merimieslääkärin tekemässä terveystarkastuksessa. Laivaväen lääkärintarkastuksia ohjeistavat kansainväliset ja kansalliset ohjeet ja säädökset. Perusohjeet laivaväen lääkärintarkastuksesta on koottu sosiaali- ja terveysministeriön oppaaseen laivaväen lääkärintarkastuksesta. Tarkastuskäytäntöjen kehittämiseksi ja arviointiperusteiden yhdenmukaistamiseksi on ollut tarvetta laatia yksityiskohtaisempia ohjeita keskeisten tautiryhmien osalta kansainvälisten mallien mukaisesti. Tautiryhmäkohtaisten ohjeiden pohjana on käytetty ILO/IMO:n ohjeita merenkulkijoiden lääkärintarkastuksista. Suomalaisten soveltamisohjeiden muokkaamisessa on hyödynnetty eri maiden kansallisia oppaita, Suomen käypä hoito -ohjeistuksia, muiden liikennemuotojen kansallisia ohjeistuksia ja käytännön työstä kertynyttä kokemusta. Ohjeiden alkuosassa oleviin taulukoihin on koottu soveltuvuusarvioinnissa oleellisia tautiryhmäkohtaisia ohjeita. Näitä seuraavassa selitysosassa on avattu asiaa erityisesti merenkulun kannalta. Diagnoosiryhmittäisissä taulukoissa neuvotaan, milloin sairaudesta seuraa poikkeuslupamenettelyllä asetettavia rajoituksia laivatyöhön ja missä tilanteessa sairaus aiheuttaa pysyvän tai tilapäisen esteen laivatyöhön.
Opinnäytetyöni aiheena on merimiesromantiikan purku. Aloitan hetkestä jolloin merimiesromantiikka valtasi mieleni. Käyn läpi keskeisiä teemoja, jotka ovat vaikuttaneet ihmisten taipumukseen romantisoida merenkulkua. Kirjallinen auttaa ymmärtämään teoksen ”To my Cathy with love your’s Jorma” sisältöä –merimiehisyyttä ja siihen mahdollisesti liittyvää romantiikkaa.