Kaikki aineistot
Lisää
Tämän työn tarkoituksena oli tuottaa tutkittua tietoa Riihimäellä tapahtuvista lääkemyrkytyksistä. Työssä selvitettiin lääkemyrkytysten määrän lisäksi potilaan profiilia, käytettyä lääkeainetta tai – aineita, potilaan tarvitsemaa hoitoa sekä jatkohoitopaikkaa. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jotta Riihimäen avoterveydenhuolto voi suunnata oikeanlaista ennaltaehkäisevää työtä oikeisiin paikkoihin ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitoyksikkö saa tutkittua tietoa alueen lääkemyrkytyksistä. Opinnäytetyön menetelmä oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Tutkimusaineisto kerättiin valmiilla kyselylomakkeella, jota muokattiin vastaamaan Riihimäen avoterveydenhuollon ja Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kiinnostuksen kohteisiin. Kyselylomake sisälsi 18 kysymystä ja oli jaettu kolmeen osioon, joissa selvitettiin potilaan profiilia, lääkeainetta ja hoitoisuutta. Ensihoitajat täyttivät jokaisen lääkemyrkytyspotilaan kohtaamisen jälkeen kyselylomakkeen ja aineisto analysoitiin SPSS tilasto-ohjelmalla. Vuoden 2010 aikana tutkimuslomakkeita kertyi Riihimäellä yhteensä 55. Tutkimuksen tulokset esitettiin tapauksien määrinä sekä prosentuaalisina osuuksina. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että hieman yli puolet lääkemyrkytyspotilaista oli naisia ja potilaiden keski-ikä oli noin 39 vuotta. Riihimäellä potilaita kohdattiin eniten ilta- ja yöaikaan sekä loppuviikosta. Kuukausista eniten lääkemyrkytyksiä tapahtui heinäkuussa. Lähes kaikissa tapauksissa käytetty lääkeaine selvisi ja yleensä käytetyt lääkkeet olivat potilaan omia. Yleisimmin käytettyjä lääkeaineita olivat bentsodiatsepiinit, neuroleptit sekä sydän- ja verisuonilääkkeet. Noin 66% potilaista oli nauttinut alkoholia yhdessä lääkkeiden kanssa ja miehet hieman useammin kuin naiset. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että lääkemyrkytys-potilaat olivat ensihoidon saapuessa paikalle pääsääntöisesti hyväkuntoisia. Hengitystä ja verenkiertoa jouduttiin tukemaan vain muutamalla potilaalla ja neljälle potilaalle annettiin spesifiä vasta-ainetta. Lääkehiiltä annettiin yli 60% potilaista ja viive annossa oli yleisimmin alle kaksi tuntia. Suurin osa potilaista kuljetettiin jatkohoitoon Riihimäen sairaalaan.
Myrkytys on elintoimintahäiriö, jonka aiheuttaa toksinen määrä myrkyllistä ainetta. Yleisimpiä myrkytyksen aiheuttajia ovat pesu- ja puhdistusaineet, lääkkeet, alkoholit sekä sienet ja kasvit. Myrkytyksiä pystytään ennaltaehkäisemään lisäämällä tietoa eri myrkyistä ja tunnistamalla myrkytysten vaaratekijöitä. Myrkytysten ensiapu aloitetaan ensiselvityksellä, jonka jälkeen soitetaan Myrkytystietokeskukseen ja toimitaan ohjeiden mukaan. Hätäkeskukseen tulee olla yhteydessä myrkytysoireiden pahentumisesta tai jos henkilön vointi huononee. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa oppimispeli yleisimmistä myrkytyksistä, ensiavusta ja niiden ennaltaehkäisystä Ensiavun perusteet -kurssille. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ja vahvistaa Ensiavun perusteet -kurssin opiskelijoiden tietoa yleisimmistä myrkytyksistä, ensiavusta ja ennaltaehkäisystä oppimispelin avulla. Kehittämistarve opinnäytetyöhömme tuli toimeksiantajaltamme. Oppimispeli toteutettiin tuotekehitysprosessina Jämsän ja Mannisen viiden vaiheen mukaisesti. Ideavaiheessa tuotteeksi muodostui oppimispeli. Luonnosteluvaiheessa luotiin tutkimustietoa hyödyntäen teoreettinen viitekehys, joka toimi perustana tuotteelle. Kehittelyvaiheessa hyödynsimme oppimispelin teossa H5P-lisäosaa Learnissa, ja tuote esitestattiin ensimmäisen vuoden opiskelijoilla eri koulutusaloilta Webropol-tutkimuskyselyä hyödyntäen. Viimeistelyvaiheessa palautteet analysoitiin ja tuote viimeisteltiin. Jatkokehitysideoita ovat oppimispelin päivittäminen uusien vuosiraporttien pohjalta, myrkyllisten aineiden lisääminen, Case-oppimista lähiopetuspäivälle tai kehittää oppimispeli yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi esimerkiksi lautapeliksi tai eri tasoja sisältäväksi peliksi.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitajien kokemuksia intoksikaatiopotilaan hoitotyön haasteista. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, mitkä asiat hoitajat kokevat haastaviksi intoksikaatiopotilaan hoitotyössä. Keskeistä oli uuden tiedon saaminen aiheesta ja ensiavun hoitajien näkökulma. Opinnäytetyön kohderyhmänä olivat erään yliopistollisen sairaalan ensiavun sairaanhoitajat ja ensihoitajat. Työssä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää, jossa aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella (n=30). Kukin hoitaja vastasi sen mukaan, kuinka haastavaksi kokee hoitotyön tilanteet. Kyselylomake tehtiin Webropol-kyselynä, joka lähetettiin sähköpostitse ensiavun sairaanhoitajille ja ensihoitajille. Aineisto analysoitiin tilastollisin analysointimenetelmin. Vastausprosentiksi muodostui 29 %. Opinnäytetyön tulosten perusteella selvisi, että erittäin haastaviksi asioiksi hoitajat kokivat esitietojen selvittämisen, potilaan ottaman annoksen määrän arvioimisen, potilaan aggressiivisen käytöksen hallitsemisen, sekamyrkytyspotilaiden hoitamisen, yhteisymmärryksen saavuttamisen potilaan kanssa ja potilaan motivoimisen hoitoon sitoutumiseen. Mielipiteitä jakoivat muun muassa potilaan kohtaaminen, potilaan rauhoittelu ja omaisten huomioiminen. Vähiten haastaviksi asioiksi nousivat muun muassa tapahtumien kirjaaminen, potilaspaikan varaaminen ja hoitotiimin kokoaminen. Johtopäätöksenä voi todeta, että osa hoitotyön tilanteista erottui selvästi muita haasteellisemmaksi. Jotkin asiat sen sijaan jakoivat mielipiteitä ja vastaukset riippuivat siitä, miten ne koetaan yksilöllisesti. Opinnäytetyön tuloksien perusteella voidaan parantaa hoitotilanteisiin valmistautumista sekä lisätä tietoisuutta hoitotyön haasteista intoksikaatiopotilaiden hoidossa.
Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma vuosille 2021–2030 sisältää 89 toimenpidettä painottaen vammojen ehkäisyä elämänkulun eri vaiheissa. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmilla tarkoitetaan kotona ja vapaa-ajalla tapahtuneita tapaturmia, vaikka ohjelman toimenpiteissä käsitellään myös työssä ja liikenteessä sattuneita tapaturmia. Tavoitteet ja toimenpiteet on laadittu ikäryhmittäin ja tapaturmatyypeittäin laajan asiantuntijaverkoston valmistelutyöllä. Julkaisu sisältää erillisenä osiona selvityksen kustannuksista. Vammojen ja myrkytysten hoidosta aiheutuu toiseksi eniten hoitojaksoja erikoissairaanhoidossa ja kolmanneksi eniten terveyskeskusten vuodeosastohoidossa. Tapaturmat ovat neljänneksi yleisin kuolinsyy. Vuosittain noin 2600 suomalaista kuolee tapaturmaisesti. Tapaturmakuolemista noin 90 prosenttia ja vammaan johtavista tapaturmista noin 80 prosenttia tapahtuu kotona ja vapaa-ajalla. Yleisin tapaturmatyyppi kaikissa ikäryhmissä on kaatumiset. Turvallisuusvisionamme on nollavisio: kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena. Tavoitteina ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien terveydenmenetysten ja kuolemaan johtavien tapaturmien väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2020 tasosta. Ohjelman toimeenpanon koordinoinnista ja seurannasta vastaa STM:n asettama Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä. Julkaisu on päivitetty 21.5.2021, s. 28, 218 ja 219.
Koordineringsgruppen för förebyggande av olycksfall i hemmen och på fritiden, som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet, har utarbetat ett förslag till ett nationellt mål- och åtgärdsprogram för förebyggande av olycksfall i hemmen och på fritiden för åren 2014 2020. Programmet består av 91 åtgärder och för var och en av dessa har koordineringsgruppen utsett en ansvarig aktör. Med olycksfall i hemmen och på fritiden avses i detta program andra olycksfall än de som ägt rum på arbetsplatsen eller i trafiken. Olycksfallen är ett betydande folkhälso- och säkerhetsproblem. Behandlingen av skador och förgiftningar medför näst flest vårdperioder inom den specialiserade sjukvården och fjärde flest i institutionsvården inom primärvården. Olycksfallen är den fjärde vanligaste dödsorsaken. Cirka 2 800 finländare förolyckas årligen. Av dödsfallen genom olycksfall inträffar närmare 90 % och av olycksfallen som leder till skada över 70 procent i hemmet och på fritiden. De vanligaste typerna av olycksfall är fall och störtningar. En tredjedel av olycksfallen som lett till döden inträffar under alkoholpåverkan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarjota sairaanhoitajaopiskelijoille tietoa parasetamoli-intoksikaatiosta. Tehtävinä oli kartoittaa intoksikaation keskeiset piirteet sekä selvittää sairaanhoitajan osaamista lääkkeen aiheuttaman yliannostuksen hoidossa. Tavoitteena on koota kerätty tieto työn lopputuotokseen, infograafiin. Tämä työ tehtiin käytäntöön perustuvana toiminnallisena opinnäytetyönä. Parasetamolimyrkytyksen hoitoprotokolla on pysynyt lähestulkoon samana jo vuosikymmenten ajan. Hoitoon löytyy yksinkertaiset ohjeet, joita on helppo noudattaa. Tulokset osoittavat, että parasetamoli-intoksikaatiot ovat usein tahallisia, mutta mahdollisuus myös vahingossa otettuihin sekä pitkäaikaisiin myrkytyksiin on olemassa. Opinnäytetyön tuotoksena tehtyyn infograafiin on muodostettu tiivistelmä parasetamolista sekä lääkkeen mahdollisesti aiheuttaman intoksikaation hoidosta. Infograafi on helposti ymmärrettävä kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää sairaanhoitajien oppimisen ja tiedottamisen tukena. Tulevaisuudessa yksilöiden tietoisuutta tulisi lisätä parasetamoli-intoksikaatiosta ja sen aiheuttamista haitoista, jotta parasetamolista johtuvia myrkytystiloja voitaisiin välttää. Yliannostus voi aiheuttaa ihmiselle hengenvaarallisen tilan, joka voi pahimmassa tapauksessa johtaa vakavaan maksavaurioon ja kuolemaan. Tästä syystä kyseistä lääkettä ei tulisi mahdollistaa päivittäistavarakauppojen myyntiin. Tämä lisäisi riskikäytön vaaraa.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli pitää Mikkelin keskussairaalan päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnalle osastotunti liittyen nuorten tahallisten intoksikaatioiden hoitoon. Tarkoituksena oli tuoda myrkytys- ja päihtymystilojen hoitoa esille nuorten hoitotyön ja tahallisuuden näkökulmista. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että osastotunti ja teoriatiedosta koottu materiaali tukevat hoitajien työskentelyä. Osastotunnilla kerroimme, mitä hoitajien tulisi tehdä, tarkkailla ja huomioida nuorten intoksikaatioiden hoidossa. Päivystyspoliklinikalla on palvelukartta tietokoneella, josta hoitajat voivat katsoa potilaiden kliiniseen hoitoon ja jatkohoidon järjestämiseen liittyviä asioita. Opinnäytetyön teoriataustasta koottiin tietopaketti, joka on hoitajien nähtävissä palvelukartassa. Tätä kautta myös muut päivystyksen työntekijät voivat tutustua aiheeseen, jotka eivät päässeet osastotunnille. Osastotunnin pitämisessä ja tietopaketissa käytettävä materiaali koostui kirjallisuudesta sekä ajankohtaisista Internet-lähteistä ja tutkimuksista. Osastotunnin jälkeen keräsimme kirjallisen palautteen liittyen osastotuntiin ja sen sisältöön. Tästä opinnäytetyöstä voi olla hyötyä hoitotyön opiskelijoille, hoitajille sekä muille aihealueesta kiinnostuneille. Osastotunnin materiaalista voivat hyötyä päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunta ja opiskelijat.
Mielenterveys- ja käyttäytymishäiriöt, mitkä liittyvät päihteisiin, ovat väestössä yleisiä. Suomalaisten vakavin uhka nyt ja tulevaisuudessa on alkoholin ja muiden päihteiden käyttö. Alkoholin aiheuttamien terveysongelmien määrä on suorassa suhteessa alkoholin kokonaiskulutukseen. Keski-Suomen alkoholin kulutus vuonna 2006 oli 8,3 litraa asukasta kohden ja koko Suomen alkoholin kulutus oli 8,4 litraa asukasta kohden. Keski-Suomen alueella alkoholia käytetään runsaasti koko maahan nähden ja sen seurauksena intoksikaatioita tavataan keskussairaalassa useasti. Sisätautiosastolla vuonna 2006 intoksikaatioista johtuvia hoitopäiviä oli kaikkiaan 160 päivää. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää intoksikaatiopotilaan hoitopolun eteneminen Keski- Suomen keskussairaalassa. Opinnäytetyö sisältää tietoa erilaisten päihteiden aiheuttamista intoksikaatioista, itsetuhoisuudesta sekä potilaan kohtaamisesta sairaalassa. Tavoitteena opinnäytetyössä oli päihteitä käyttävän potilaan hoitava kohtaaminen ja hoidon tarpeen tunnistaminen. Tutkimustuloksien perusteella selvitettiin intoksikaatiopotilaan hoitopolun kriittiset pisteet, joiden avulla hoidon toteutusta voitaisiin kehittää. Opinnäytetyön kohderyhmänä ovat yksiköt ja hoitohenkilökunta. Tutkimuksen toivotaan kehittävän hoitokäytäntöä. Opinnäytetyö on muodoltaan kvalitatiivinen eli laadullinen kehittämistyö. Tutkimus tehtiin yksilöllisenä teemahaastatteluna kahdeksalle sairaanhoitajalle. Yhteistyökumppaneina opinnäytetyössä oli päivystyspoliklinikka, sisätautien osasto 11 ja psykiatrian poliklinikka. Tutkimuksesta saatu aineisto analysoitiin sisällön avulla. Yksiköiden yhteistyöneuvottelussa julkaistiin saadut tutkimustulokset.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata tutkittua tietoa alkoholi-, lääke- ja huumausaineintoksikaatioista Hämeenlinnan ensihoitoalueelta. Työssä selvitettiin intoksikaatioiden määrää, luonnetta, potilaan profiilia ja hoitoisuutta. Tutkimuksessa saadun tiedon avulla voidaan suunnata ennaltaehkäisevää toimintaa oikeisiin kohteisiin. Tämä tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen. Aineisto kerättiin Hämeenlinnan ensihoitoalueen ensihoitopalvelun vuonna 2012 täyttämiltä SV 210-lomakkeilta. Lomakkeilta tiedot siirrettiin tutkimusta varten tehdylle aineistonkeruukaavakkeelle. Lomakkeessa oli 16 kysymystä, jotka oli jaettu kolmen otsikon alle. Tutkimukseen poimittiin 752-koodilla kirjatut tapaukset, joita oli yhteensä 294 kappaletta. Aineisto syötettiin SPSS tilasto-ohjelmaan, jonka avulla tulokset analysoitiin muun muassa ristiintaulukoimalla ja prosentuaalisina osuuksina. Hieman yli puolet intoksikaatiopotilaista oli miehiä. Intoksikaatiopotilaiden keski-ikä oli 40-vuotta. Eniten intoksikaatioita tapahtui ilta-aikaan ja loppuviikosta. Eniten intoksikaatioita tapahtui toukokuussa. Pelkkä alkoholi aiheutti 41,8 % intoksikaatioista. Pelkät lääkkeet aiheuttivat 16,7% ja huumeet 4,4% intoksikaatioista. Sekaintoksikaatioita oli 42,2% kaikista tapauksista. Tulosten perusteella voidaan havaita, että potilaista 68,7% oli hyväkuntoisia ensihoitopalvelun saapuessa paikalle. Miltei kaikki jatkohoitoa tarvitsevat potilaat kuljetettiin Kanta-Hämeen keskussairaalan yhteispäivystykseen saamaan hoitoa.
Tuotokseen painottuvan opinnäytetyön tarkoituksena on tehdä Tampereen ammattikorkeakoululle kolme laadukasta ja näyttöön perustuvaa oppimateriaaliksi tarkoitettua hoitotyön hoitosuunnitelmaa, joiden pohjana toimii kolme erilaista lapsen tapaturmapotilastapausta. Toiminnallinen opinnäytetyö sisältää opinnäytetyöraportin ja oppimateriaalin. Tavoitteena on oppimateriaalin avulla lisätä sairaanhoitajaopiskelijoiden tietoa lasten erilaisista tapaturmista ja niiden hoidosta. Työssä selvitettiin lasten hoitotyön erikoispiirteitä ja tutkittiin lasta potilaana, huomioiden fysiologiset erityispiirteet ja hoitotyössä huomioitavat seikat. Työssä selvitettiin myös tarkemmin potilastapauksissa käytetyt ikäryhmät: varhaisleikki-ikäinen, myöhäisleikki-ikäinen ja kouluikäinen. Lisäksi käsiteltiin tarkemmin myrkytyksiä, palovammoja ja murtumia sekä niiden hoitoa. Lasten hoitotyössä on paljon yhteneväisyyksiä aikuisten hoitotyöhön nähden. Erityispiirteitä lasten hoitotyössä ovat muun muassa perheen osallistaminen hoitoon, lasten fysiologiset erityispiirteet ja hoidon mukauttaminen lapsen kehitystason mukaan. Lapset ovat aikuisia alttiimpia tapaturmille. Eri-ikäisille lapsille sattuu erilaisia tapaturmia. Tapaturmien hoidossa tulee huomioida lasten hoitotyön erityispiirteet ja mukauttaa hoito niiden perusteella. Potilaan hoitojakson aikana hoito järjestellään hoitosuunnitelman avulla. Hoitosuunnitelma tulee aina laatia potilaskohtaisesti ja potilaalle asettaa sopivat tavoitteet hoitoa kohden. Opinnäytetyön tuotoksena syntyi kolme potilastapausta ja niille tehdyt hoitosuunnitelmat Tampereen ammattikorkeakoululle oppimateriaaliksi. Potilastapauksina toimivat varhaisleikki-ikäisen myrkytys, myöhäisleikki-ikäisen palovamma ja kouluikäisen murtuma. Potilastapaukset ja hoitosuunnitelmat ovat erillisinä lomakkeina sähköisessä muodossa. Tuotos on suunniteltu opiskelijoiden käytettäväksi. Opiskelijat saavat ensin potilastapaukset ja oman hoitosuunnitelman valmistamisen jälkeen mallihoitosuunnitelmat käyttöönsä Word-muodossa. Oppimateriaalin avulla opiskelijat harjaantuvat hoitosuunnitelmien tekemisessä. TAMK saa opinnäytetyön myötä käyttöönsä luotettavaan teoriatietoon pohjautuvaa opetusmateriaalia. Kehittämisehdotuksena esitetään teini-ikäisen tapaturmapotilaan potilastapauksen tekeminen. Lisäksi potilastapaukset ja hoitosuunnitelmat voisi kääntää englanniksi ja niistä voisi tehdä sopivia simulaatiotunneille.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Keski-Suomen keskussairaalan päivystyspoliklinikan sekä teho-osaston kanssa. Tämän opinnäytetyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi tehostettua hoitoa vaativan intoksikaatiopotilaan hoidon toteutumisen arvioimisessa ja kehittämisessä. Tavoitteena oli kuvata millainen hoitokäytäntö yhteistyöosastoilla tällä hetkellä on, millaisena hoitohenkilökunta sen kokee sekä miten he sitä kehittäisivät. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimukseen osallistui yhdeksän sairaanhoitajaa, joista viisi päivystyspoliklinikalta ja neljä teho-osastolta. Tutkimusaineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla. Intoksikaatiopotilaan hoitokäytännöissä vahvuutena pidettiin yleisesti tehokasta somaattisen hoidon toteutusta, eivätkä haastateltavat nähneet tarvetta sen kehittämiseen. Potilasryhmän hoidossa korostuu oireenmukainen hoito niin päivystyspoliklinikalla kuin teho-osastollakin. Potilaan akuutti psyykkinen kriisi on tärkeä havaita ja tarjota potilaalle riittävää henkistä tukea hoitopolun jokaisessa vaiheessa. Kriittisinä kohtina hoitopolussa koettiin hoidon jatkuvuus, potilaan voinnin arviointi sekä potilaan kohtaaminen. Hoitokäytännössä halutaan kehittää potilaan huomioimista kokonaisvaltaisemmaksi. Henkilökunnan lisäkoulutus koettiin tärkeäksi.
Tämä tutkielma on retorinen analyysi Euroopan parlamentin turvallisuuskäsityksestä Venäjän tilanteesta ja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä turvallistamisteorian viitekehyksessä. Turvallisuuskäsitystä tarkastellaan Buzanin, Wæverin ja Jaap de Wildeen turvallistamisteorian käsitteellisten välineiden sekä Chaïm Perelmanin retoriikan avulla. Tämän lisäksi taustalla huomioidaan Euroopan unionin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka tutkielman riippumattomana tekijänä, jota Euroopan parlamentti osaltaan toteuttaa. Tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan turvallisuuskäsityksen muodostumista kielessä ja puheessa kysymällä, millainen turvallisuuskäsitys Aleksei Navalnyin myrkytyksestä muodostetaan Euroopan parlamentin päätöslauselmassa. Tutkielman aineistona on Euroopan parlamentin 17. syyskuuta 2020 Brysselissä hyväksytty päätöslauselma Venäjän tilanteesta ja Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä 2020/2777(RSP). Päätöslauselmassa Euroopan parlamentti tuomitsee venäläisen oppositiopoliitikon myrkyttämisen murhan yrityksenä. Aineiston poliittista kontekstia taustoitetaan havainnollistamalla päätöslauselmaan johtanutta tapahtumaketjua sekä EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa (YUTP). Tutkimuskysymykseen on vastattu jakamalla analyysi seuraavin lukuihin: turvallisuuskäsityksen toimijat, kannanoton yleisö, kansainvälinen oikeus ja kansainväliset normit uhattuina sekä keskeisimmät turvallisuusuhat ja argumentointi. Johtopäätöksissä tutkimustulokset asetetaan kontekstiinsa osana kyseisen politiikanalan pidempiaikaisia linjoja ja aiempaa tutkimusta. Tutkimuksessa Euroopan parlamentti näyttäytyy turvallisuuden määrittäjänä ja tarjoajana. Päätöslauselmassa Aleksei Navalnyin myrkytyksestä muodostetaan kansainvälinen turvallisuuskysymys retorisia keinoja käyttäen. Argumentaatiossa korostuu eri toimijoiden sekä kansainvälisten sopimusten rooli, missä erityisesti Perelmanin esisopimukset ovat läsnä. Päätöslauselma otti kantaa kansainvälisen turvallisuuden tilaan yhdistäen tapahtumia, toimijoita ja näkökulmia. Turvallisuuskäsityksessä on havaittavissa YUTP:n keskeisiä arvoja.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja esitestata tutkimuslomake ja potilas- sekä hoitajaohjausmateriaali Pohjois-Savon Sairaanhoitopiirin (PSSHP) häkämyrkytystutkimusta varten. PSSHP:n tutkimus käsittelee häkämyrkytyksien yleisyyttä ja niiden havaitsemista ensihoitotehtävissä. Esitestauksessa käytettiin määrällistä aineiston hankintaa. Otantamenetelmänä käytettiin yksinkertaista ryväsotantaa. Tämä tarkoittaa sitä, että tutkimusaikana kaikki ensihoitotehtävät, jotka tutkimukseen osallistuneet yksiköt suorittivat, olivat mukana tutkimuksessa. Tutkimuslomake luotiin yhteistyössä PSSHP:n ensihoidon vastuulääkärin kanssa. Sitä esitestattiin keväällä 2009 kolmen kuukauden ajan Iisalmen, Maaningan, Nilsiän, Siilinjärven ja Varpaisjärven ensihoidossa. Tutkimukseen osallistuneet ensihoitajat antoivat palautetta tutkimuslomakkeen käytettävyydestä ja tutkimuksen merkityksestä. Tutkimuslomake täytettiin kaikista niistä tehtävistä, joissa ilman häkäpitoisuus ylitti hälytysrajan. Kun häkäpitoisuus huoneilmassa ylitti 30 ppm (partikkelia miljoonasta) pitoisuuden käynnistyi mittarin ääni- ja valohälytys. Tämän jälkeen ensihoitajat hoitivat potilaan normaalisti, ja pyrkivät määrittämään uloshengityksen häkäpitoisuuden samalla mittarilla. Tehtävän jälkeen ensihoitajat täyttivät tutkimuslomakkeen jossa kuvattiin tapahtuman perustiedot, potilaan perustiedot ja oireet. Tutkimukseen osallistuneilta ensihoitajilta saadun palautteen mukaan tutkimuslomake, sekä potilas-, ja hoitajaohjaus materiaalit olivat varsin onnistuneita. Yhdelläkään arviointilomakkeen täyttäneellä ei ollut ehdotuksia lisättäviksi tai poistettaviksi kysymyksiksi. Joitain tutkimuslomakkeen kysymyksiä muotoiltiin esitestauksen perusteella uudelleen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa itseopiskelumateriaalia opioidiyliannostuksen hoidosta alan opiskelijoille. Työssämme etsimme tutkimuskysymysten avulla tietoa opioidiyliannostus potilaan hoidosta ja kohtaamisesta ensihoidon näkökulmasta. Opinnäytetyössämme pyrimme selvittämään selkeästi vastaukset kolmeen eri tutkimuskysymykseen. Tuotoksena luotiin tietovisan kaltainen materiaali Kahoot palvelussa. Tiedonhakuun käytettiin sekä suomalaisia että kansainvälisiä tietokantoja. Käytettäviä tietokantoja olivat Cinahl, Pubmed, ja Medic. Opinnäytetyön tietoperustana on käytetty aikaisempia tutkimuksia, aiheeseen liittyviä artikkeleita ja alan kirjallisuutta. Huumeiden käytön lisääntyessä ja saatavilla olevan tiedon niukkuuden vuoksi koimme aiheelliseksi tehdä opinnäytetyömme opioidimyrkytyspotilaan hoidosta ja luoda tuotoksen, joka kehittää omaa ammatillista osaamistamme ja josta hyötyy myös muut alan opiskelijat. Opinnäyte toteutettiin ensihoidon ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönä Metropolian ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö tehtiin toiminnallisena opinnäytetyönä. Materiaalia läpikäydessä kävi ilmi, ettei päihteiden vaikutuksen alaisena olevan potilaan ohjaamisesta tai kohtaamisesta ei ollut saatavilla kovinkaan yhtenäistä tai luotettavaa tietoa, löydetty tieto itsessään oli myös hyvin niukkaa. Tietoa aiheesta olisi hyvä saada lisää ja kehitysideana luoda yhtenäinen tietopankki aiheesta suomen kielellä.
Ensihoidossa kohdattavista myrkytyspotilaista suurimmalla osalla on useamman kuin yhden aineen aiheuttama myrkytystila eli sekamyrkytys. Sekamyrkytyksen tunnistaminen ja hoitaminen on ensihoidossa haastavaa, sillä anamneesin selvittäminen ja aineiden tunnistaminen on vaikeaa. Suomessa kuolee vuosittain noin 800 ihmistä myrkytyksiin, joissa yli puolissa tapauksissa kyseessä on sekamyrkytyksen aiheuttama kuolema. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, miten sekamyrkytyspotilaita hoidetaan ensihoidossa ja mitä erityispiirteitä tai haasteita hoitoon voi liittyä. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä ajankohtais-ta tietoa sekamyrkytyspotilaan hoidosta. Tietoa voidaan hyödyntää käytännön työelämässä akuuttihoidon eri kentillä. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin Oulun ammatti-korkeakoulun lisensoimista hakupalveluista Medic, Elsevier Science Direct, Ebsco: CINAHL ja PubMed. Hakulausekkeet muodostettiin käyttämällä PCC-menetelmää. Tutkimukseen valittu aineisto rajattiin vuonna 2015 ilmestyneisiin tai uudempiin englannin- tai suomenkielisiin artikkeleihin sekä muihin ennalta määritettyihin sisäänotto- ja poissulkukriteereihin. Aineistohaun koko-naismäärän tulokseksi saatiin 605 artikkelia, joista lopulliseen aineistoon valikoitui seitsemän artikkelia. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että sekamyrkytyspotilaan hoidossa tulee keskittyä peruselintoimintojen turvaamiseen. Peruselintoimintojen turvaamisella tarkoitettiin potilaan hengityksen ja verenkierron aktiivista hoitamista. Lisäksi painotettiin oireenmukaista hoitoa sekä kehittyvien oireiden tunnistamista ja niihin reagoimista. Erityispiirteeksi katsauksen tuloksista nousi esiin tilanteen tunnistamisen haastavuus, anamneesin selvittäminen, etenkin myrkytyksen aiheuttaneista tekijöistä, sekä kriittisten tapausten tunnistaminen. Olemassa oleva tutkimusaineisto keskittyy yksittäisten aineiden aiheuttamiin myrkytyksiin, mistä syystä sekamyrkytyksistä ei löytynyt riittävästi aineistoa. Tuloksissa korostui myrkytyspotilaan tutkiminen ja hoito, ei niinkään sekamyrkytysten hoito. Tämän perusteella olisi aiheellista tutkia lisää yksittäisen aineen aiheuttaman myrkytyksen ja sekamyrkytyspotilaan hoidon eroja sekä antidoottien käytön merkitystä sekamyrkytystapauksissa.
Pro gradu -tutkielmassa tarkastelen alkoholin korvikeaineisiin kuolleita Suomessa vuosien 1914 ja 1921 välillä. Alkoholin korvikkeina käytettiin alkoholipitoisia aineita, jotka olivat tarkoitettu hyötykäyttöön ja pyritty tekemään juomakelvottomiksi. Korvikekuolemia tutkin käyttäen lääkintöhallitukselle lähetettyjen ruumiinavausraporttien specis facti -osion tietojen pohjalta, ja ilmiöstä lehdistössä julkaistuja uutisia ja keskusteluja käyttäen. Aineistoa tutkin lähiluvun ja diskurssianalyysin menetelmiä käyttäen. Alkoholin saatavuus oli tiukasti rajoitettu Suomessa tiukasti ennen vuotta 1914, suuressa osassa Suomea sen myyntiä ei sallittu. Kesällä 1914 syttynyt sota johti lähes täydelliseen alkoholin myyntikieltoon, minkä jälkeen korvikealkoholeista johtuvat kuolemat moninkertaistuivat. Tutkielma kattaa sodan ajan, sekä vuonna 1919 voimaan tulleen kieltolain ensimmäiset vuodet. Tänä aikana korvikeaineista muodostui työväestön päihdeaine seuduilla, joissa pontikkaa ei ollut saatavilla. Korvikkeisiin menehtyneet olivat pääsääntöisesti keski-ikäisiä työläismiehiä, mutta menehtyneiden joukossa on edustettuna naisia, muita sosiaaliluokkia ja nuorisoa. Ilmiö marginalisoitui 1920-luvun alussa, jolloin salakuljetettu pirtu syrjäytti korvikkeet työläisten päihteenä. Korvikkeiden käyttö ilmiönä vahvisti näkemystä kieltolain tarpeellisuudesta, sekä toimi todisteena alkoholin aiheuttamasta kansakunnan degeneraatiosta.
Tämä opinnäytetyö tehtiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun hoitotyön koulutusoh-jelmien hanketta ”Kliinisen osaamisen vahvistaminen - näyttöön perustuva hoitotyön osaaminen”. Hankkeen tarkoituksena on vahvistaa kliinistä osaamista hoitotyössä näyttöön perustuen. Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata opiaatti-intoksikaatiopotilaan kohtaamista, tutkimis-ta ja hoitoa. Kuvauksen pohjalta tarkoituksena oli laatia simulaatiotilanne, erityisesti ensi-hoidon koulutusohjelman opiskelijoiden käyttöön. Simulaatiotilanteessa otetaan huomioon tutkimiseen, kohtaamiseen ja hoitamiseen liittyvät osa-alueet. Huumausaineiden käyttö on lisääntynyt ja huumausaineita on käsitelty usein mediassa. Ensihoidon opetussuunnitelmassa on vain vähän päihteitä ja myrkytyksiä käsitteleviä kurs-seja, joten koimme aiheelliseksi perehtyä aiheeseen ja koota informaatiopaketti muiden opiskelijoiden hyödynnettäväksi. Opinnäytetyö on toteutettu kirjallisuuskatsauksella. Artikkeleita on etsitty terveys- ja hoito-alaa sekä lääketiedettä käsittelevistä tietokannoista. Lähdeartikkelit on rajattu ajallisesti 2000-luvulle. Hakuja tehtiin suomeksi ja englanniksi Simulaation käyttö hoitotyön koulutuksessa on yleistynyt 2000-luvulla. Tässä opinnäyte-työssä on kuvattu simulaatio-opetuksen hyötyjä ja haittoja. Osana opinnäytetyötä on luotu simulaatiotilanne, jossa opiskelijat pääsevät harjoittelemaan opiaatti-intoksikaatiopotilaan kohtaamista ja hoitoa turvallisessa ympäristössä. Liitteenä on tarkistuslista simulaatiotilan-teen seuraamisen ja arvioimisen helpottamiseksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä on laatinut ehdotuksen kansalliseksi koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tavoite- ja toimenpideohjelmaksi vuosille 2014–2020. Ohjelma sisältää 92 toimenpidettä, jolle kullekin koordinaatioryhmä on osoittanut vastuutahot. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmilla tarkoitetaan tässä ohjelmassa muita kuin työssä ja liikenteessä sattuneita tapaturmia. Tämän kansallisen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelman turvallisuusvisio on se, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua tapaturman seurauksena. Ohjelman tavoitteita ovat hyvän turvallisuustason toteutuminen kaikissa ympäristöissä, vakavien tapaturmien väheneminen 25 prosentilla vuoteen 2025 mennessä ja tapaturmien ehkäisyn voimavarojen vahvistuminen ja pysyvyys. Onnistunut tapaturmien ehkäisytyö perustuu pitkäjänteiseen suunnitteluun ja toimeenpanoon, jossa keskeistä on erilaisten toimenpiteiden yhteisvaikutus. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn tehostamisen edellytyksenä on voimavarojen lisääminen ja yhteistyön tiivistäminen yli sektorirajojen. Koordinaatioryhmä on määrittänyt keskeiset toimenpiteet seuraaviin toimintakokonaisuuksiin: turvallisuuskulttuurin parantaminen ja turvallisuustyön vahvistaminen, päihteiden ja lääkkeiden käyttöön liittyvien tapaturmien ehkäisy, yhdenvertaisuuden vahvistaminen ja erityisesti haavoittuvien ryhmien turvallisuuden parantaminen, ympäristön ja tuotteiden turvallisuuden parantaminen sekä kaatumis- ja putoamistapaturmien ehkäisy. Kullekin toimintakokonaisuudelle on määritelty omat toiminnalliset tavoitteet. Ohjelman toimeenpanon koordinoinnista ja seurannasta vastaa koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä, joka arvioi ohjelmassa esitettyjen tavoitteiden toteutumista vuosittain ja tekee väliarvion raportin muodossa vuonna 2017. Ohjelman pohjalta esitetään laadittavaksi valtioneuvoston periaatepäätös. Ohjelman liitteinä ovat selvitykset tapaturmatilanteesta, kustannuksista, ehkäisyn rakenteesta, lainsäädännöstä ja muista alaan liittyvistä valtakunnallisista ohjelmista.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää päihde-/myrkytyspotilaan kulkua ja hoidon kestoa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (Tyks). Tavoitteena on analysoida potilaan kulkua, vertailla kahden eri vuoden tyypillisintä potilasta ja kartoittaa, mitä toimialueita/osastoja potilaat työllistävät. Päihde-/myrkytyspotilaalla tarkoitetaan X69 -diagnosoitua eli tahallisesti itseään myrkyllä tai muulla vahingollisella aineella myrkyttänyttä potilasta. Opinnäytetyössä käytettiin Tyksiltä saatuja tilastoja myrkytyspotilaista vuosina 2008 ja 2013. Tilastot analysoitiin Excelillä ja saadut tiedot muutettiin graafisiksi. Vuonna 2008 tyypillinen päihde-/myrkytyspotilas oli 21–25 -vuotias nainen, joka saapui hoitoon marraskuisena sunnuntaina kello 01–02 lääkeainemyrkytyksen vuoksi. Päivystyksestä potilas siirrettiin sisätautien osastolle 012, jossa potilasta hoidettiin 1,56 vuorokautta ja kotiutettiin samalta osastolta. Vuonna 2008 X69 -potilaita hoidettiin Tyksissä 574. Vuonna 2013 tyypillinen potilas oli 21–25 -vuotias nainen, joka saapui hoitoon heinä- tai elokuisena lauantaina kello 20–21 tai 01–02. Potilas saapui osastohoitoon päivystyksestä tai poliklinikalta ja hänet siirrettiin akuutille sisätautiosastolle TO5A lääkeainemyrkytyksen vuoksi. Hoitopäiviä kertyi 1,34 ja potilas kotiutettiin poikkeuksetta samalta osastolta, jonne oli saapunut. Vuonna 2013 X69 -potilaita oli 39 % vuoteen 2008 verraten, yhteensä 226. Vuonna 2013 potilaista noin puolet saapui hoitoon poliklinikalta, kun taas vuonna 2008 lähes kaikki myrkytyspotilaat tulivat osastoille päivystyksestä. Vuonna 2013 Tyksin organisaatiomuutoksen jälkeen potilas kotiutettiin poikkeuksetta samalta osastolta kuin hän oli hoitoon saapunutkin, kun taas vuonna 2008 kotiuttavia osastoja oli useita. Opinnäytetyön tuloksiin on suhtauduttava kriittisesti, sillä Tyksin organisaatiomuutos heikensi vuosien vertailtavuutta keskenään ja tilastotieto ei ollut kaikilta osin luotettavaa johtuen puutteellisista/virheellisistä tiedoista.
Abstract Patients with acute drug poisonings are common in emergency departments and hospitals. Patients typically ingest medical products, most commonly psychotropic drugs that lead to intoxication. The outcome is usually good and hospital stays are short, even among patients requiring intensive care. Complications such as aspiration pneumonia can prolong hospital stays. Acute mortality is low (usually less than 5%) but repetition of self-harm is common and long-term mortality is high. The aim of this study was to evaluate the outcome of drug poisoned patients and the factors associated with unfavourable outcome, including morbidity, length of intensive care unit (ICU) and hospital stays, repetition of drug poisonings, and mortality. The study population consisted of patients treated in Oulu University Hospital due to acute drug poisoning between 1985–2006 and drug poisoned patients in the data base of the Finnish Consortium intensive Care Data. In the first part of the study 276 hospitalised self-poisoned adolescents were examined retrospectively from the patient records for acute contributing risk factors before the intake. Patients with such risk factors had higher rates of depression, non-ethanol poisonings and repetition of self-poisoning within one year. The second part of the study included 257 acute drug-poisoned adult patients requiring intensive care. The factors associated to aspiration pneumonia were evaluated retrospectively. Of these, 28.4% had aspiration pneumonia. Pre-hospital intubation of the comatose patients was associated with lower number of aspiration pneumonias. The third study evaluated 2755 drug-poisoned patients requiring intensive care for risk factors for prolonged ICU length of stay (LOS) using national intensive care database. Factors associated with prolonged stay were respiratory failure, renal dysfunction and lowered platelet count on admission. The hospital mortality in these studies ranged from 0 to 1.6%. The fourth study evaluated the long-term mortality and causes of deaths of 3709 patients admitted to Oulu University Hospital due to acute drug poisoning between 1985 and 2000. The all-cause mortality was recorded at the end 2009 and patients were compared to age- and sex-matched controls. Mortality among the study population was 30.6% compared to 13.6% for the controls. In conclusion, patients admitted to hospital due to acute drug poisoning have good short-term outcomes. Factors associated with prolonged ICU LOS were aspiration pneumonia, respiratory failure on admission, lowered platelet count on admission and renal dysfunction on admission. Impulsive self-poisonings among adolescents are associated with psychopathology and repetitions. Patients with acute drug poisonings have high long-term mortality.
Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata alle kouluikäisten lasten tavallisimpia myrkytyksiä Suomessa ja niiden ensihoitoa. Ensihoidossa lapsipotilaita tavataan huomattavasti vähemmän, kuin aikuisia. Näin ollen lapsipotilaiden hoitamiseen ei synny rutiinia, vitaalielintoimintojen viitearvot eivät ole muistissa ja toimenpiteitä lapsille suoritetaan harvemmin. Lasten myrkytykset ovat harvoin hengenvaarallisia, mutta ovat yllättävän yleisiä alle kouluikäisillä lapsilla. Lapsen kasvun ja kehityksen myötä lapset ovat alttiita myrkytyksille, sillä motoriset taidot kehittyvät nopeammin kuin arviointikyky. Lasten myrkytysten ensihoidossa on tärkeää vitaalielintoimintojen turvaaminen, sekä selvittää mitä myrkyllistä ainetta lapsi on nauttinut ja kuinka paljon, sekä altistumisajankohta. Aineen tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan valita oikea hoitolinja. Myrkyllisestä aineesta riippuen, hoitona voidaan käyttää lääkehiiliä, vatsalaukun tyhjennystä tai oireenmukaista hoitoa. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. Tarkoituksena on ollut kehittää lasten- ja nuorten akuuttihoitotyön opintokokonaisuutta täydentävää itse opiskelumateriaalia ensihoidon tutkinto-ohjelmaan, koskien pienten lasten myrkytyksiä ja niiden ensihoitoa. Metropolia Ammattikorkeakoulu toimi työn tilaajana sekä yhteistyökumppanina opinnäytetyöprosessin ajan. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena työnä, jossa ensin rakennettiin tietoperusta. Tämän jälkeen tietoperustan pohjalta rakennettiin Moodleen itseopiskelumateriaalia ja tähän liittyvä testi. Tiedonhaussa hyödynnettiin tieteellisiä tietokantoja, Myrkytystietokeskuksen tilastoja, sekä tietoperustaa täydennettiin oppikirjamateriaalilla.
Oulun seudun ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma Tekijät: Lautamäki Minna & Pasma Mari Opinnäytetyön nimi: Opiaatti- ja sekamyrkytyspotilaan hoitotasoinen ensihoito simulaatioharjoituksina Työn ohjaajat: Hakala Satu, Rajala Raija & Roivainen Petri Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: syksy 2013 Sivumäärä: 47 sivua + 4 liitesivua Teimme opinnäytetyönä kaksi simulaatioharjoitusta Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikölle. Harjoitukset ovat suunnattu hoitotason ensihoidon loppuvaiheen opintoihin. Ne käsittelevät opiaatti- ja sekamyrkytyspotilaan sairaalan ulkopuolista ensihoitoa. Koulumme toi esille tarpeen myrkytyksiin liittyvistä harjoituksista, koska aikaisempia harjoituksia niistä ei ollut. Laatimamme simulaatioharjoitukset perustuvat ajantasaiseen ja tutkittuun tietoon. Lähteet ovat pääasiassa suomalaisia mutta joitain kansainvälisiä artikkeleita on käytetty. Varsinaisia Käypä hoito -suosituksia ei myrkytyspotilaan hoidosta ole. Teoriaosa sisältää olennaiset asiat myrkytyspotilaan hoidosta sekä simulaatiosta. Lisäksi käsitellään lainsäädäntöä, myrkytysten aiheuttaneita lääkeaineita, potilaan järjestelmällistä tutkimista ja hoitoa sekä simulaatio-opetusta ja -oppimista. Opinnäytetyömme oli tuotekehittelyprojekti. Suunnittelimme harjoitukset koulumme simulaatioskenaarion suunnittelupohjalle. Suunnitelmat sisältävät opiskelijoiden valmistautumisen, oppimistavoitteiden määrittämisen, opettajan suorittamat esivalmistelut, potilastapauksen esitiedot, harjoituksen kulun ja odotetut hoidot sekä jälkipuinnissa käsiteltävät asiat. Suunnitelmien perusteella simulaatio-opetukseen perehtynyt opettaja voi toteuttaa harjoitukset. Tarvittaessa harjoitusten vaikeustasoa voi muokata perustason ensihoitoon tai hoitotyön tarpeisiin. Ensihoidon opettajamme esitestasi harjoitukset ja antoi niistä kirjallista ja suullista palautetta. Lisäksi testaukseen osallistuneet opiskelijat täyttivät kyselylomakkeen, joka oli laadittu laatukriteerien mukaan. Palautteet olivat pääasiassa positiivisia muutamaa vastausta lukuun ottamatta. Näiden perusteella teimme pieniä parannuksia harjoitusten etenemiseen ja lääkehoitoon. Harjoitukset on otettu käyttöön koululla ja lisäksi ensihoidossa työskentelevät ovat olleet kiinnostuneita hyödyntämään harjoituksia. Hyödynsaajina ovat harjoituksia käyttävät opettajat, hoitotason ensihoidon opiskelijat sekä myöhemmin myrkytyspotilaat. Opettajilla on käytössään kaksi harjoitusta, jotka ovat helppokäyttöisiä ja joita voi muokata tarpeen mukaan. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan myrkytyspotilaiden vaativaa hoitoa turvallisessa ympäristössä. Opiskelijan siirtyessä työelämään, hänen oman toiminnan kriittinen arviointi säilyy. Tulevaisuudessa myrkytyspotilaat saavat parempaa hoitoa. Asiasanat: intoksikaatio, ensihoito, hoitotaso, opiaattimyrkytys, sekamyrkytys, simulaatio