Kaikki aineistot
Lisää
The tremendous increase in online shopping has created a growing demand to understand online shopping behavior. This study contributes to this understanding by identifying ideal types among online shoppers. An ideal type is an analytical construct used to ascertain similarities and deviations to concrete cases in an individual phenomenon. Theoretically, the study draws from different perspectives to create a multifaceted view of online shoppers. The purpose is not to categorize online shoppers under a specific category but rather to help understand different typically occurring online shopping behaviors. Through thematic analysis of the data from 31 participants, this study presents five ideal types of online shoppers: conservative shoppers, rational shoppers, hedonistic shoppers, spontaneous shoppers, and vanguard shoppers. The formed ideal types serve as the main theoretical contribution of this study. From a practical standpoint, implications for online shop providers on how to accommodate the needs of each ideal type are provided.
Äänitemarkkinat ovat Suomessa rajussa laskussa. Vaikka uudet digitaaliset palvelut saavat runsaasti palstatilaa eri medioissa, ne eivät kuitenkaan näytä pystyvän paikkaamaan äänitemyynnistä koituvaa romahdusta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää syyt, jotka ovat muuttuneen ostokäyttäytymisen taustalla ja mitä musiikkiteollisuus on tehnyt sopeutuakseen muuttuviin markkinoihin Suomessa. Käyttäen tutkimuksen pohjana kuluttamisen teoriaa, pystyttiin tiivistämään muutoksen syyt neljään eri kategoriaan:Internetin kasvaneeseen asemaan, kärjistyneeseen kilpailuun eri medioiden välillä, piratismin vaikutukseen musiikin ostokäyttäytymiseen sekä kuluttajien luottamukseen verkossa tapahtuvaan kaupankäyntiin. Tutkimuksen mukaan erityisesti Internetin kasvanut asema ja medioiden kärjistynyt kilpailu on johtanut siihen, että ihmiset käyttävät entistä enemmän digitaalisia palveluita. CD-levyn pitäessä yhä pintansa suosituimpana musiikkiformaattina Suomessa, kuluttajat kaipaavat liikkuvia ja edullisia vaihtoehtoja digitaalisen musiikin saralla. Kuluttajat siirtyvät Suomessa tulevaisuudessa entistäkin enemmän suoratoistopalveluiden pariin ja suuri osa käyttäjistä haluaa käyttää ilmaisia mainosrahoitteisia palveluita.
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, miten jakamistalouden palvelua, Vaate- lainaamo Vaatepuuta käyttävä kuluttaja kokee oman ostokäyttäytymisensä muuttuneen jäse- nyyden myötä. Jakamistalous on viimeisen vuosikymmenen aikaan kasvanut voimakkaasti maailmalla ja rantautunut hiljattain Suomeenkin. Jakamistalouden palveluita käyttäessään ku- luttaja ei enää omista tuotteita, vaan lainaa niitä tarpeen mukaan hetkeksi itselleen. Jakamista- loutta on toistaiseksi tutkittu melko niukasti ja olemassa oleva tutkimus liittyy jakamistalouden palveluiden käyttämisen motiiveihin ja siihen liittyviin lieveilmiöihin. Koska jakamistalouden nähdään olevan osa ilmastonmuutoksen torjuntaa, on hyvä ymmärtää myös sen merkitys ku- luttajille. Kvalitatiivinen tutkimus, jossa tutkimuksen kohteena olivat kuluttajien subjektiiviset ko- kemukset on tieteenfilosofisilta lähtökohdiltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimuksen aineiston keruumenetelmäksi valikoitiin puolistrukturoitu teemahaastattelu. Tutkimus suoritet- tiin yhteistyössä Vaatelainaamo Vaatepuun kanssa ja haastattelut suoritettiin Helsingin ja Jär- venpään toimipisteiden jäsenten keskuudessa. Aineistosta selviää, että jäsenet ovat jäsenyyden myötä ostaneet selkeästi vähemmän muotituotteita ja ostoksia on tehty harkiten ja ainoastaan tarpeeseen. Ostetut muotituotteet ovat olleet myös aikaisempaa laadukkaampia, vastuullisem- min tuotettuja ja kalliimpia. Tärkeitä seikkoja lainaamisessa haastateltaville olivat palvelun ekologisuus, käytön yksinkertaisuus ja tuotteiden monipuolisuus. Se, että jakamistalouden palveluiden jäsenien ostokäyttäytyminen on muuttunut radikaa- listi palvelun käyttämisen myötä niin, että ostoksia tehdään aikaisempaan vähemmän ja harki- tummin, tukee jakamistalouden ekologista näkökulmaa. Koska ekologisuus on kuluttajille yhä tärkeämpää, tulisi myös jakamistalouden palveluntarjoajien kertoa nykyistä rohkeammin pal- veluidensa ekologisista piirteistä.
Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää vaikuttavatko vihreät arvot Rukan ja Kuusamon alueen matkailijoiden ostopäätökseen. Tekeekö siis ympäristömerkki tuotteesta houkuttelevamman kuin tavanomaisesta tuotteesta? Viitekehys koostuu kahdesta osa-alueesta, matkailusta ja ostokäyttäytymisestä. Tarkempia aihekokonaisuuksia ovat matkailun vaikutukset, kestävä kehitys ja ympäristömerkit. Ostokäyttäytymisessä olen keskittynyt erityisesti matkailualan kuluttajakäyttäytymiseen. Työni on määrällinen tutkimus, jonka tutkimusaineiston keräsin Webropolilla toteutetulla puolistrukturoidulla kyselyllä. Kysely oli avoinna syys-lokakuussa. Vastauksia tuli yhteensä 265. Tietoisuus ympäristöstä on lisääntynyt ja se näkyy myös ihmisten ostotottumuksissa. Kyselyyn vastanneista kolmannes ostaa ympäristömerkityn tuotteen tai palvelun aina kun mahdollista, toinen kolmannes valitsee ympäristön kannalta paremman tuotteen, mikäli se on samanhintainen tavanomaisen kanssa.
Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitän vaatteen ostamisen prosessia suomalaisten naisten keskuudessa. Perehdyn vaatteen ostoprosessin vaiheiden muotoutumiseen ja järjestykseen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen tavoitteena on kuvailla tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä mahdollisimman kattavasti. Deskriptiivisen lähestymistavan lisäksi suoritan täydentäviä kvantitatiivisia analyysejä. Tarkastelen esimerkiksi aineiston jakaumia ja muita numeerisesti mitattavia ominaisuuksia. Tutkimusaineistona oli yli 18-vuotiaille suomalaisille naisille suunnattu kyselylomake vaatteen ostoprosessista. Kysely toteutettiin Webpropol-palvelun avulla internetkyselynä, johon kuka tahansa saattoi vapaasti vastata. Tutkimuksen alkupuolella määrittelen tutkimukselle viitekehyksen, joka on muotoiltu markkinoinnin kirjallisuudessa usein esiintyvästä kuluttajan päätösprosessimallista. Tämä tutkimuksen viitekehys on samalla oletus vaatteen ostoprosessista. Oletettu ostoprosessi lähtee liikkeelle tarpeesta, jota seuraa tarvetta tyydyttävien tuotteiden etsintä ja tarjolla olevien vaihtoehtojen arviointi. Jos sopiva tuote löytyy, seuraavat vaiheet oletetussa ostoprosessimallista ovat tuotteen ostaminen ja kuluttaminen. Kuluttamista arvioidaan vertaamalla odotuksia saavutettuun arvoon. Lopuksi tarpeettomaksi jäänyt tuote poistetaan omasta käytöstä. Tutkimuksen kuluessa määrittelen, vastaako tutkimusaineistolla kerätty tieto viitekehystä.Tutkimustulokset osoittavat, että vaatteen kohdalla ostoprosessi ei aina lähde liikkeelle selkeästä tarpeesta, vaan heräteostokset ovat yleisiä. Vaatekauppoja kierrellään myös vain ajanvietteen vuoksi ilman ostoaikomusta. Vaatteen ostoprosessin tavoite voikin ostamisen sijaan olla sopivan tuotteen etsintä tai vaihtoehtojen arviointi. Lisäksi tutkimuksessa tuodaan esille vaatteen ominaisuus sosiaalisena tuotteena, jonka hankkimiseen muut ihmiset vahvasti vaikuttavat. Lopuksi totean, että tutkimuksen alussa määritelty malli vaatteen ostoprosessiksi ei ole joka tilanteessa täysin paikkaansa pitävä ja kaipaa jatkokehittelyä.
Tämä markkinointitutkimus on tehty liiketalouden ja matkailun koulutusohjelman opinnäytetyönä. Opinnäytetyöni tarkoituksena on ollut tutkia vaasalaisten nuorten opiskelijoiden kuluttaja- ja ostokäyttäytymistä ja kuinka tietoisia he ovat Wildlife Vaasa luontoelokuvafestivaalista sekä kokevatko he tapahtuman mielenkiintoiseksi. Toisena osana työtäni on teoriaosuus, jonka tarkoituksena on selvittää tutkimuksen kannalta tärkeimmät teoriat. Työssä käydään myös läpi markkinointitutkimuksen teoriaa ja yksityiskohtia, joiden avulla tutkimuslomakkeen laadinta tapahtuu sekä käytettävissä olevia tutkimusmuotoja. Tutkimuksen empiirinen osa on tehty kvantitatiivisella kyselylomaketutkimuksella ja tutkittu omasta mielenkiinnosta ja apuna festivaaleille. Vastaajaksi valitut henkilöt ovat Vaasassa opiskelevia lukiolaisia ja ammattikouluopiskelijoita. Tutkimuksen tuloksista selviää, että vaasalaiset nuoret eivät ole tietoisia tapahtumasta eivätkä ole siihen osallistuneet. Nuoret ovat kuitenkin kiinnostuneita ja haluavat saada tapahtumasta enemmän tietoa ja osa on mahdollisesti myös kiinnostunut osallistumaan seuraaviin festivaaleihin.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa perehdytään sosiaaliseen mediaan ja sen vaikutukseen kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Näkökulmana ovat algoritmit ja vaikuttajamarkkinointi. Katsauksessa selvitetään, miten suuri vaikutus erityisesti vaikuttajamarkkinoinnilla on kuluttajien ostokäyttäytymisen ja, että tarvitaanko aiheesta lisää tutkimusta.
Digitalisaation edistyminen ja enenevä sosiaalisen median käyttö yhdessä koronapandemian kiihdyttämän verkkokaupan kasvun kanssa ovat lisänneet sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa impulssiostamista. Siinä missä perinteinen ostaminen ja impulssiostaminen lisääntyvät, ovat useat tahot asiantuntijoita myöten vakuuttuneita siitä, että nykyinen luonnonvarojen kuluttaminen ei ole nykyisellä tasolla kestävää. Aiempi tieteellinen tutkimus impulssiostamiseen liittyen on keskittynyt pitkälti kuluttajan impulssiostamista edistäviin tekijöihin, jolloin vastuullisuusnäkökulma on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tässä tutkimuksessa vastuullisuutta lähestytään pääasiallisesti harkitsevaisemman ostokäyttäytymisen ja ostamisen rajoittamisen kautta. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella kuluttajan impulsiivista ostokäyttäytymistä sosiaalisessa mediassa vastuullisuusnäkökulmasta. Tutkimuksen osaongelmat muotoutuivat seuraavasti: 1. Miten kuluttajan impulssiostoprosessi etenee sosiaalisessa mediassa? 2. Mitkä tekijät saavat sosiaalisen median käyttäjän luopumaan impulssiostosta? Tutkimus toteutettiin laadullisen tutkimuksen lähestymistapoja noudattaen. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen yksilöteemahaastattelujen avulla, joiden lisäksi haastatteluissa hyödynnettiin narratiivisen tutkimuksen elementtejä. Tuloksista havaittiin, että kuluttajan impulssiostoprosessi sosiaalisessa mediassa on moniuloitteinen ja siihen vaikuttavia tekijöitä on useita kuluttajasta riippuen. Tulosten perusteella muodostettu prosessikuvaelma koostuu sosiaalisen median selaamisesta, impulssiostohalun laukaisevan ärsykkeen kohtaamisesta, ajatusten ja tunteiden ilmenemisestä sekä impulssiostopäätöksestä, eli joko päätöksestä toteuttaa osto tai luopua siitä. Impulssiostoprosessiin todettiin vaikuttavan myös kuluttajan sisäiset tekijät, tosin niiden vaikutuksen havaittiin olevan hyvin henkilökohtainen. Kuluttajien havaittiin lisäksi huomioivan eri vastuullisuus- ja kestävyystekijöitä impulssiostoprosessin aikana, kuten ekologisuustekijöitä, tuotanto-olosuhteita ja harhaanjohtavaa mainontaa. Impulssiostosta luopumista edistäviksi tekijöiksi löydettiin taloudellinen kannattamattomuus, oston tarpeettomuus, olemassa olevan omaisuuden ajatteleminen, ostotilanteen keskeytyminen, ostamisen vaivalloisuus, puutteelliset laatutekijät sekä käytettävissä oleva aika. Tulokset vahvistivat olemassa olevaa tieteellistä tutkimusta monin osin, mutta tutkimus toi esille tuloksia nimenomaan sosiaalisen median kontekstissa, joka on vielä verrattain vähän tutkittu impulssiostamisen yhteydessä. Lisäksi tulokset liittyen impulssiostoprosessin keskeytymiseen, ostosta luopumiseen ja vastuullisuustekijöiden ilmenemiseen ostoprosessin aikana tuovat tuoretta vastuullisuusnäkökulmaa impulsiiviseen ostokäyttäytymiseen, jota voidaan puolestaan hyödyntää ilmiöön liittyvissä jatkotutkimuksissa.
Päätöksenteko on keskeisessä roolissa myynnissä ja markkinoinnissa. Tutkittu tieto ihmisen päätöksenteosta ja siihen perustuva ymmärrys tuo uudenlaista syvyyttä myynnin ja markkinoinnin tarkasteluun. Tämä julkaisu kuvaa, kuinka päätöksenteon ilmiöitä voi soveltaa myynnin ja markkinoinnin kehittämiseen käytännössä. Myyntiä ja markkinointia lähestytään opiskelijoiden keräämien haastatteluaineistojen ja heidän lukemiensa kirjojen ja artikkelien perusteella. Tavoitteena on nostaa esiin tilanteita ja esimerkkejä, joissa päätöksenteon ilmiöiden ymmärtämisestä on hyötyä käytännön myynnissä ja markkinoinnissa. Julkaisu perustuu ”Päätöskäyttäytymisen ilmiöt myynnissä ja markkinointijohtamisessa” -opintojakson kirjalliseen tehtävään. Tämä ylemmän ammattikorkeakoulun koulutusohjelman opintojakso on yksi ydinopintojaksoista Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, kehittämisessä ja asiakastyössä -koulutuksessa Laurea-ammattikorkeakoulussa. Julkaisun tavoitteena on nostaa esiin päätöksenteon ilmiöiden merkitystä käytännön myynnille ja markkinoinnille. Teos on jatkoa vuoden 2016 julkaisulle Päätöksenteon ilmiöt johtamisessa, vuoden 2018 julkaisulle Päätöksenteon ilmiöt johtajan arjessa ja vuoden 2019 julkaisulle Päätöksenteon ilmiöt markkinoinnissa I.
Muut ihmiset vaikuttavat meihin kaikkialla joko suoraan tai välillisesti, huomasimme sitä tai emme. Tässä tutkielmassa tuota muiden ihmisten vaikutusta tutkittiin kaupallisessa ympäristössä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ostoskokemuksen sosiaalinen ulottuvuus vaikuttaa ostoskokemuksen muodostumiseen kahdessa eri ostosympäristössä: perinteisessä vähittäiskaupan myymälässä sekä sosiaalisen median ja verkkokaupankäynnin yhdistävässä sosiaalisessa verkkokaupassa. Kuluttajan taustatekijöistä huomioitiin kuluttajan oman ostosmotivaatio sekä sukupuoli. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kirjallisuuskatsaus, ja tutkielman tavoitteena oli aiempaan tutkimustietoon nojaten ja sitä tiivistäen luoda käsitys siitä, mitä ostoskokemuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta tähän mennessä tiedetään. Ostosmotivaation tutkimuksessa motivaatio on jaettu hyötynäkökulmaa painottavaan utilitaristiseen ja nautintonäkökulmaa keskittyvään hedonistiseen ostosmotivaatioon. Näiden lisäksi motiivit on jaettu henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin motiiveihin, joista erityisesti jälkimmäisiin keskityttiin tässä tutkimuksessa. Sukupuoli liittyi ostosmotivaatioon niin, että miesten oletettiin painottavan hyötynäkökulmaa, naisten nauttivan ostoksilla käymisen kokemuksesta. Tutkimuksen perusteella jako pitää paikkansa, mutta sukupuolten väliset erot ovat suuremmat mielikuvissa kuin todellisuudessa. Perinteisessä vähittäiskaupassa ostoskokemuksen sosiaalinen ulottuvuus jaettiin tuttujen ostoskumppanien, tuntemattomien asiakkaiden ja henkilökunnan vaikutukseen. Sosiaalisen verkkokaupan saralla keskityttiin sosiaalisen ulottuvuuden ohella niihin tekijöihin, jotka erottavat sosiaalisen verkkokaupan perinteisestä verkkokaupasta. Myös sosiaalisessa verkkokaupassa sosiaalinen kokemus kuitenkin muodostuu omasta lähipiiristä, verkkokaupan henkilökunnasta ja itselle ennalta tuntemattomista kuluttajista. Ostoksilla käymisen sosiaalisen ulottuvuuden keskeisiksi tekijöiksi löydettiin kirjallisuuskatsauksessa halu viestiä ryhmään kuulumisesta; halu ilmaista omaa identiteettiä kulutuksen kautta; epävarmuus tuotteen laadusta; epävarmuus tuotteen sosiaalisesta suotavuudesta; halu olla vuorovaikutuksessa muiden kuluttajien kanssa; sekä tarve antaa negatiivista palautetta. Kaikki nämä ilmiöt olivat läsnä sekä myymälässä asioitaessa että sosiaalisessa verkkokaupassa, mutta ne tulevat esiin kummallekin ympäristölle ominaisella tavalla. Sosiaalisessa verkkokaupassa korostuu laajan yleisön saavuttaminen, myymälässä yhdessä asioimisessa läheisen kahdenvälisen suhteen luominen.
Internetin merkitys kuluttajien jokapäiväisessä toiminnassa kasvaa jatkuvasti ja tämä vaikuttaa väistämättä myös siihen, kuinka kuluttajat toimivat etsiessään ja ostaessaan tuotteita tai palveluita. Markkinoijien ja liiketoiminnan kannalta on ehdottoman tärkeää ymmärtää, miten kuluttajat toimivat nykyaikaisessa markkinaympäristössä. Tutkielman tarkoituksena on tutkia kauppapaikkojen digitalisoitumisen vaikutusta kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Aihe on rajattu koskemaan erityisesti kauneus- ja terveystuotteita koskevaa ostokäyttäytymistä. Tutkielman pääpaino on rationaalisen ostopäätösprosessin tarkastelussa, mutta myös impulsiivinen ostokäyttäytyminen on otettu huomioon. Lähtökohtaisesti voidaan olettaa, ettei perinteistä kuluttajakäyttäytymisen tutkimusta voida suoraan soveltaa sähköiseen ostoympäristöön. Aihealueen viimeaikainen tutkimus on pyrkinyt internetissä esiintyvän ostokäyttäytymisen mallintamiseen, mutta siitä huolimatta yhtenäinen teoreettinen pohja puuttuu. Tässä tutkielmassa aihetta lähestytään sekä aiemman kirjallisuuden että empiirisen tutkimuksen avulla. Teoriaosuus on toteutettu kirjallisuuskatsauksena, jonka merkittävimpinä lähteinä toimivat kuluttajatutkimuksen arvostettu kirjallisuus sekä sähköistä ostamista käsittelevät julkaisut. Empiirinen osuus on rajattu käsittelemään erityisesti kauneus- ja terveystuotteisiin liittyvää ostokäyttäytymistä. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Empiirisen tutkimuksen tulokset tukevat suurelta osin jo aiemmasta kirjallisuudesta nostettuja digitalisoitumisesta johtuvia erityispiirteitä kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Kauneus- ja terveystuotteiden kohdalla verkon vaikutus näkyy eritoten ostokäyttäytymisen järkiperäisyydessä ja harkinnanalaisuudessa. Tutkimuksen mukaan kuluttajat seuraavat myös verkko-ostoissa perinteisen mallin mukaista rationaalista ostopäätösprosessia, joka kulkee alkuperäisen tarpeen tunnistamisesta aina oston jälkeiseen käyttäytymiseen. Digitalisoitumisen vaikutukset voidaan kuitenkin nähdä prosessin eri vaiheiden sisällä, kuten käytetyissä tiedonlähteissä ja suusanallisen viestinnän merkityksessä. Tutkimus nostaa esille monia digitalisoitumisesta johtuvia uusia ulottuvuuksia nykyajan ostokäyttäytymisessä ja tarjoaa täten myös hyvän pohjan uusille jatkotutkimusaiheille.
Opinnäytetyössä tutkitaan Matkaoppaat-tosi-tv-sarjan vaikutusta ihmisten mielipiteisiin matkatoimisto Deturista sekä matkaoppaan työstä. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään onko matkaoppaat-sarja vaikuttanut Deturin tunnettuuteen sekä ovatko sarjaa katsovat vain Deturin entisiä asiakkaita vai onko sarja innoittanut muita matkailijoita lähtemään Deturin järjestämälle matkalle. Tutkimuksessa haluttiin myös vastaus sille, onko ohjelma vaikuttanut ihmisten mielipiteisiin ja ennakkokäsityksiin Deturista positiivisella vai negatiivisella tavalla. Työssä sivutaan myös matkaoppaan ammattia, tutkimalla nähdäänkö sarjassa esiintyvät matkaoppaat ja heidän työnsä realistisena ja onko ohjelma innoittanut katsojia alalle. Teoriana opinnäytetyössä käytettiin ihmisten ostokäyttäytymistä sekä brändiä ja sen osa-alueita. Tutkimustulokset kerättiin sähköisenä kyselynä, joka lähetettiin MTV.fi lomahaku-kilpailuun osallistuneiden yhteystiedoista. Kysely lähetettiin yhteensä 3140 sähköpostiosoitteeseen ja vastauksia saatiin 601 kappaletta. Suurin osa vastaajista oli keski-ikäisiä naisia. Yli 90 % vastaajista on katsonut Matkaoppaat-sarjaa silloin tällöin tai säännöllisesti. Tuloksista kävi ilmi, että vastaajista yksi neljäsosa oli käyttänyt Deturin palveluita ennen sarjan katsomista, ja noin 15 % kaikista vastaajista ei ollut edes kuullut Deturista ennen sarjaa. Ihmiset pitävät Matkaoppaat-sarjasta saatavaa kuvaa Deturista hyvänä ja matkaoppaiden työtä ammattimaisena. Sarjan katsomisen myötä katsojat olisivat valmiita lähtemään Deturin järjestämälle matkalle. Oppaiden työn rankkuus on tullut monelle kuitenkin yllätyksenä ja kurkistus kulisseihin on ollut silmiä avaava.
Tutkimuksen tavoite oli selvittää sitä ristiriitaa, joka vallitsee kuluttajien ilmoittaman ja todellisen luomutuotteiden ostokäyttäytymisen välillä. Tätä ristiriitaa tutkittiin selvittämällä ostoprosessin eri osia ja niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten sitoutumisastetta, arvoja ja asenteita. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselytutkimusta, jonka aineisto kerättiin kontrolloidulla kyselyllä yhden viikon aikana Lappeenrannan K-citymarketissa.Tulokset osoittivat, että kuluttajat ostavat luomutuotteita, jos ne koetaan omaa itseä hyödyttäviksi, eli tärkeimmät ostamisen syyt olivat hyvä maku, lisäaineettomuus ja terveellisyys. Sen sijaan kollektiivinen etu, kuten ympäristöystävällisyys, ei ollut kovinkaan tärkeä luomunostoperuste. Näyttäisi myös siltä, että ne, jotka arvo- ja ajatusmaailmansa puolesta olisivat potentiaalisia luomutuotteiden kuluttajia, ostavat muita tuotteita tottumuksen perusteella.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko silmälasiostoon liittyvillä yleisillä tekijöillä ja lisäeduilla vaikutusta silmälasien ostopäätökseen. Yleisiä tekijöitä tutkimuksessa ovat hinta, kehysbrandi, muoti, liikkeen sijainti, tuttu ostopaikka tai kanta-asiakkuus, optikon tai silmälääkärin suositukset ja tuttavien suositukset. Optisella alalla asiakkaille tarjotaan monenlaisia lisäetuja, jotka vaihtelevat optikkoliikeketjuittain. Lisäeduiksi tutkimuksessa listattiin takuu, tyytyväisyystakuu, vaihto-oikeus, palautusoikeus, silmälasivakuutus, silmälaseille tarjottava elinikäinen huolto, osamaksumahdollisuus, tarjoukset, kaupanpäälliset ja bonusten saanti. Lisäetujen vaikuttavuuden lisäksi tutkittiin sitä, muuttuuko niiden vaikutus vastaajan sukupuolen, iän tai tulotason mukaan. Työn teoriaosuudessa käsitellään silmälasien käyttöä Suomessa, ostokäyttäytymistä ja ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, kuluttajansuojalain määräämiä asiakkaan oikeuksia erityisesti optisen alan näkökulmasta sekä silmälaseja ostaville kuluttajille tarjottavia lisäetuja Suomen eri optikkoliikeketjuissa. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen ja se toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella syksyllä 2014. Kyselyä jaettiin sähköpostin ja sosiaalisen median kautta yhdellä linkillä ja internetin keskustelupalstoilla toisella linkillä. Yhteensä kyselyyn saatiin 205 vastausta. Keskustelupalstojen kautta saadut vastaukset hylättiin niiden epäluotettavuuden takia. Myös sähköpostin ja sosiaalisen median kautta saaduista vastauksista jouduttiin karsimaan muutama pois. Loppujen lopuksi käsiteltäväksi jäi 149 vastausta. Tulokset käsiteltiin SPSS-ohjelmalla. Tutkimuksen mukaan yleisistä tekijöistä eniten ostopäätökseen vaikuttava tekijä on hinta. Lisäeduista tarjoukset vaikuttavat eniten, mikä on loogisesti yhteydessä hinnan vaikuttavuuteen. Jokseenkin vaikuttaviksi tekijöiksi nousivat myös tyytyväisyystakuu, vaihto-oikeus ja palautusoikeus.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää niitä motiiveja, jotka ovat kuluttajien kivijalkamatkatoimistoissa asioimisen takana. Tutkimuksen kohderyhmänä toimi vapaa-ajan matkustajat. Toimeksiantajana työssä toimi porilainen matkatoimisto Satalomat. Työ ja tutkimus toteutettiin vuoden 2018 ensimmäisen puoliskon aikana. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella, eli laadullisella menetelmällä. Tutkimusmenetelminä käytin laadulliselle tutkimukselle olennaista haastattelua, sekä enemmän määrällisen tutkimuksen pariin miellettävää kyselyä. Sekä haastattelujen, että kyselyn kysymykset pohjautuivat opinnäytetyön teoriaan. Työn ensimmäisessä teoreettisessa luvussa käsiteltiin matkatoimistotoimintaa. Luku sisälsi matkatoimiston ja matkanjärjestäjän käsitteiden erottelua, kerrontaa matkailun ja matkatoimistotoiminnan historiasta ja nykytilanteesta sekä toimeksiantajayritykseni Satalomien esittelyn. Käsittelin myös valmismatkalakia sekä sen korvaavaa lakia matkapalveluyhdistelmistä. Toisessa teorialuvussa kävin läpi matkailupalveluiden suoria- ja epäsuoria jakelukanavia, myynti- ja markkinointikanavia sekä kuinka digitalisaatiota voidaan hyödyntää kivijalkaliikkeissä. Kolmas ja viimeinen teoriaosuus käsitteli kuluttajan ostokäyttäytymistä. Ostokäyttäytymisen luku jakautui siihen vaikuttavien tekijöiden, ostoprosessin ja ostopäätöksen, sekä koetun arvon alalukujen kesken. Tutkimuksen tuloksista nähtiin, että kivijalkamatkatoimistoilla on oma käyttäjäkuntansa digitalisaation muovaamassa maailmassamme. Motiiveja kivijalka-asioimisen takana ovat sen tarjoama nopea vastaus kuluttajan tiedusteluihin, kivijalkamyymälässä asioinnin helppous sekä matkatoimistovirkailijan tarjoama asiantuntijuus ja neuvonta. Osalle kivijalkamatkatoimistossa asioiminen on aina vaihtoehdoista ensimmäinen, osalle sinne meneminen vaatii niin vaativan matkustustuotteen, ettei siihen olisi rahkeita omasta takaa.
Tutkimuksen tarkoitus on selventää applikaatioiden sisäistä ostamista mobiili- laitteilla (in-application purchasing) kuluttajan näkökulmasta. Applikaatioiden sisäisessä ostamisessa on monia tekijöitä, jotka erottavat sen perinteisestä elekt- ronisesta kaupankäynnistä ja uutena ilmiönä sitä ei ole vielä laajasti tutkittu.
Blogitekstissä on tiivistetty Oulun ammattikorkeakoulun hallinnoiman Ruokajälki-hankkeen yhteistyössä Oulun maa- ja kotitalousnaisten Ruokeva-hankkeen tekemän kuluttajakyselyn keskeisimmät tulokset. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä, jota jaettiin somekanavien ja toimijaverkostojen kautta Pohjois-Pohjanmaalla. Vastauksia kyselyyn tuli 118. Kyselyn teemana olivat kuluttajien elintarvikkeisiin ja ravintolaruokaan liittyvät ostopäätökset. Tavoitteena oli selvittää tekijöitä, joiden pohjalla kuluttaja valitsee ostamiaan elintarvikkeita, millaista tietoa kuluttajat toivoisivat elintarvikkeista ostopäätöstensä tueksi ja onko vastaavia ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä, jotka vaikuttavat kuluttajien tekemiin valintoihin ravintoloissa.
Tässä opinnäytetyössä tavoitteena oli selvittää, miten ostopäätösprosessi vaihto-oppilasohjelmasta muodostuu STS Vaihto-oppilasohjelmien asiakkaiden näkökulmasta. Tavoitteena oli myös selvittää, ketkä ovat keskeisessä asemassa vaikuttamassa ostopäätösprosessissa, ja mitkä tekijät vaikuttavat ostopäätöksen syntyyn. Tutkimuskohteena oli syksyllä 2015 vaihto-oppilaaksi lähtevät nuoret sekä heidän vanhempansa. Tutkimus toteutettiin vuoden 2015 aikana. Työn teoreettisessa osuudessa käsiteltiin kuluttajan ostokäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä, joiden avulla koottiin vaihto-oppilaan asiakasprofiili. Lisäksi tutustuttiin ostopäätösprosessiin kokonaisuudessaan aina tarpeen havaitsemisesta ostopäätökseen ja palvelun arviointiin saakka. Tutkimuksen kannalta oli myös olennaista tutkia päätöksentekojoukkoa, eli ketkä ovat mukana vaikuttamassa vaihto-oppilasohjelman osto-päätökseen. Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Tutkimusta varten laadittiin nuorille sekä heidän vanhemmilleen omat verkkokyselylomakkeet. Lomakkeen kysymykset perustuivat opinnäytetyön teoriaan. Kyselyiden kokonaisvastausprosentti oli 71 %. Tutkimuksen tuloksista voidaan todeta, että vaihto-oppilaaksi lähtevä nuori on itse kaikista aktiivisin ostopäätösprosessissa ja päätöksentekojoukossa. Nuori on kuitenkin saanut paljon vaikutteita vaihto-oppilaaksi lähtemisestä lähipiiriltään. Vanhemmat ovat myös keskeisessä asemassa muun muassa ostajan roolissa. Vaihto-oppilasohjelman valintaan vaikuttaa olennaisesti muilta saadut kommentit ja kokemukset, eli niin sanottu puskaradio. Toimeksiantajana toiminut STS Vaihto-oppilasohjelmat sai tämän tutkimuksen avulla ajankohtaista ja tutkimustuloksin todistettavaa tietoa, miten nykynuoret ja heidän vanhempansa muodostavat ostopäätöksen vaihto-oppilasohjelmaan osallistumisesta. Tutkimustulosten avulla voidaan todeta, mihin markkinoinnillisiin toimintoihin kannattaa jatkossakin panostaa.
Opinnäytetyön tilaaja oli Satakunnan ammattikorkeakoulun hallinnoima Matkailuyrityksille kasvua Kiinasta –yritysryhmähanke. Projektipäällikkönä toimii Minna Uusiniitty-Kivimäki. Yritysryhmähankkeessa mukana olevia matkailuyrityksiä on Satakunnasta sekä Loimaalta. Yritysryhmähankkeen tarkoituksena on saada mukana oleville yrityksille taloudellista kasvua Kiinan matkailumarkkinoilta. Opinnäytetyö suoritettiin talven 2018 ja syksyn 2018 aikana. Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kiinalaista tapakulttuuria laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimusta ohjasivat tutkimuskysymykset: Millainen kiinalainen tapakulttuuri on? Miten kiinalainen tapakulttuuri eroaa suomalaisesta? Sekä mitä asioita tulee ottaa huomioon palvelutuotannossa? Tutkimusta lähdettiin viemään eteenpäin teorian avulla. Teoriassa määriteltiin mitä kulttuuri on. Sen lisäksi tutustuttiin Kiinaan maana sekä sen tapakulttuuriin sekä määriteltiin ostokäyttäytymistä eri näkökulmista. Jo teoria vaiheessa tutkimuksessa oli laaja käsitys kiinalaisesta tapakulttuurista. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina. Niiden tarkoituksena oli vastata niihin asioihin, joita tutkimuksessa ei vielä tiedetty teorian pohjalta. Teemahaastatteluihin valikoitui haastateltavia, jotka olivat olleet kiinalaisen kulttuurin kanssa tekemisissä. Teemahaastattelut toivatkin tarkentavaa sekä syventävää tietoa kiinalaisesta tapakulttuurista, heidän ostokäyttäytymisestään sekä millaisia matkailijoita he ovat. Teorian ja teemahaastatteluiden pohjalta syntyi tuloksena kirjallinen opas kiinalaisesta tapakulttuurista matkailuyrityksille. Tutkimusta on alusta asti työstetty niin, että oppaasta voisi olla aidosti hyötyä yritysryhmähankkeessa mukana oleville matkailuyrityksille. Oppaaseen on koottu tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat asiat kiinalaisesta tapakulttuurista matkailuyrittäjien näkökulmasta. Oppaassa yhdistyvät teorian ja käytännön esimerkit. Pituus on pyritty pitämään tiiviinä ja jokaisen kappaleen lopussa on yhteenveto pikaiseen silmäilyyn.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, mistä syistä, mihin käyttötarkoituksiin ja minkälaisista ostopaikoista y-sukupolvea edustavat kuluttajat ostavat posti- ja onnittelukortteja sekä mitkä tekijät vaikuttavat ostopaikan valintaan ja kortin ostamispäätöksen syntymiseen nuoren kuluttajan tapauksessa. Tutkielma toteutettiin yhteistyössä kortti- ja paperituotevalmistaja Karto Oy:n kanssa, ja osaltaan sen tarkoituksena oli myös selvittää, onko y-sukupolvi korttien valmistajalle potentiaalinen kohderyhmä. Tutkielma toteutettiin laadullisia ja määrällisiä menetelmiä yhdistellen nk. monimetoditutkimuksena, ja aineisto kerättiin verkkokyselyllä sekä teemahaastatteluin. Tutkimuksen pääpaino oli kvalitatiivisessa aineistossa, jonka analysoinnissa hyödynnettiin laadullista sisällönanalyysin periaatteita. Tutkimus osoitti, että myös nuoret kuluttajat ostavat ja arvostavat posti- ja onnittelukortteja. Kortin ostopaikaksi valikoituu usein ruoka- ja päivittäistavarakauppa tai tavaratalo näiden helppouden vuoksi, mutta toisaalta nuoret kuluttajat arvostavat entistä enemmän myös kokemuksellisuutta tarjoavia ostoympäristöjä, kuten paperituotteisiin erikoistuneita erikoisliikkeitä. Posti- ja onnittelukortin vahvasti esteettisen luonteen vuoksi kortin design nähtiin keskeisimpänä ostopäätökseen vaikuttavana tekijänä; toisaalta useiden kortteja myyvien liikkeiden valikoimat koettiin tällä hetkellä kuvituksiensa osalta vanhanaikaisina ja persoonattomina, ja niiltä kaivattiin uudistumista. Tutkimus osoittaa, että y-sukupolvi on potentiaalinen kohderyhmä pos-ti ja onnittelukorttien valmistajalle nyt ja tulevaisuudessa, mutta sen tavoittaminen vaatii erilaista lähestymistapaa kuin tähän asti ensisijaisena asiakassegmenttinä pidettyjen, edeltävien sukupolvien.
Tässä tutkimuksessa pyritään selvittämään, että millaiset eri tekijät vaikuttavat virtuaalihyödykkeiden ostamiseen peleissä. Videopeliteollisuus on kasvanut ja kehittynyt viime vuosina valtavasti. Erityisesti verkkomoninpelit ovat nykyään hyvin suosittuja ja virtuaalihyödykkeet ovat olennainen osa niitä. Virtuaalihyödykkeistä on tullut yksi tärkeimmistä peleihin liittyvistä ansaintamalleista ja siksi peliteollisuuden kannalta on tärkeää ymmärtää, että miksi ihmiset ostavat virtuaalihyödykkeitä peleissä. Tämä tutkimus jakautuu kahteen osaan. Ensin tutkimuksessa tehdään kirjallisuuskatsaus ja sen jälkeen vuorossa on empiirinen osuus. Kirjallisuuskatsauksessa käydään läpi, että mitä virtuaalihyödykkeet ovat, millaisia ominaisuuksia niillä on ja millaisin tavoin niitä hyödynnetään peleissä. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta luodaan teoreettinen viitekehys, jota käytetään pohjana tutkimuksen empiiriselle osuudelle. Tutkimuksen empiirinen tutkimusmateriaali kerättiin puolisturoidulla teemahaastattelulla ja tätä materiaalia tulkittiin teemoittelun avulla. Tutkimustuloksissa nousi esille useita tekijöitä, jotka vaikuttavat virtuaalihyödykkeiden ostamiseen. Tässä tutkimuksessa tärkeimmiksi ominaisuuksiksi erottuivat peleissä olevien virtuaalihyödykkeiden funktionaalisuus, sosiaalisuus, koukuttavuus ja peliin sitoutuminen.
Vähittäiskauppa on jo pidemmän aikaa ollut murroksessa teknologian mahdollistaessa uusia kanavia ostamiseen. Monikanavainen ostaminen, jossa ostoprosessin aikana käytetään eri kanavia ajasta ja paikasta riippumatta on pysyvästi muuttanut ihmisten ostokäyttäytymistä. Monikanavaisuus siis mahdollistaa ostoprosessin, jossa kuluttaja voi käyttää itselleen mieluisia kanavia. Perinteisesti ostokäyttäytymistä on tutkittu työikäisen väestön keskuudessa ja tutkimukset senioreiden ostokäyttäytymisetä ovat jääneet vähäisiksi. Erityisesti senioreiden monikanavaista ostamista ei ole juurikaan tutkittu. Ikääntyvän väestön osuus on kuitenkin kasvussa niin Suomessa kuin muissakin kehittyneissä maissa. Monikanavaisen ostamisen kasvun ja ikääntyvän väestön yhdistelmä on mielenkiintoinen aihe markkinoinnin näkökulmasta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, millainen on senioreiden monikanavainen ostopäätösprosessi ja asiakaskokemus vähittäiskaupassa. Tutkimukseen haastateltiin 11 yli 65-vuotiasta henkilöä, joista seitsemän oli naisia ja 4 miehiä. Haastatteluiden edellytyksenä oli, että henkilöillä on jonkinlaista kokemusta monikanavaisesta ostamisesta. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna, jossa pääteemoja olivat ostopäätösprosessi, asiakaskokemus ja monikanavaisuus. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että monikanavaisuutta hyödynnetään eniten tiedon etsimisen ja vaihtoehtojen vertailun vaiheissa, mutta verkko-ostaminen koetaan vieraana ja osto tapahtuu useimmiten myymälässä. Isommissa ostopäätöksissä tukeudutaan henkilökohtaisiin lähteisiin ja myyjän osallisuus ostoprosessissa on tärkeää. Suurin osa vastaajista on kiinnostunut kehittämään omia teknologisia taitoja ja siten lisäämään monikanavaisuutta ostamisessa. Perinteinen myymälässä tapahtuva kaupankäynti koetaan kuitenkin miellyttävimpänä ja siihen liittyy myös tärkeä sosiaalinen ulottuvuus.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ja hakea tietoa Rovaniemellä tapahtuvasta tax-free-ostokäyttäytymisestä. Opinnäytetyö toteutettiin yhdessä Visit Rovaniemen kanssa, sillä heillä havaittiin olevan vain vähän tietoa paikallisesta tax-free-ostokäyttäytymisestä. Työn tietoperustana käsiteltiin kuluttajan ostoprosessia- ja käyttäytymistä. Lisäksi työssä avataan verottomaan matkailijamyyntiin liittyviä käsitteitä. Työn keskeisimpänä tavoitteena oli hankkia tietoa paikallisilta yrittäjiltä haastattelun avulla, koskien Rovaniemellä tapahtuvaa tax-free-ostokäyttäytymistä. Työn tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, joka toteutettiin nimettömänä haastatteluna paikallisille yrittäjille. Strukturoituun haastatteluun osallistui 18 yritystä eri toimialoilta. Haastattelun avulla pyrittiin selvittämään, kuinka usein yritys käytti tax-free-toimintoja, mikä oli ollut kertaostoksen keskimääräinen summa, minkä maan kansalaiset käyttivät eniten tax-free- palveluja ja mitä palautusliikettä yritys käytti. Lisäksi haastattelussa pyydettiin kommentoimaan tax-free-toimintoihin liittyviä hyötyjä sekä mitä kehitettävää tax- free-toiminnoissa olisi. Haastattelun myötä saatiin vastauksia esimerkiksi eri maalaisten tax-free-ostokäyttäytymiseen sekä sähköisten tax-free-palveluiden sujuvuuteen. Opinnäytetyön haastattelun tulokset koottiin kuvioiksi, joiden avulla pystytään tarkkailemaan tax-freen merkitystä Rovaniemen alueella. Kuvioiden avulla voidaan nähdä toimialat, joissa tax-free on käytössä, kertaostoksen summan, tax-free-palveluiden käyttäjät sekä palautusliikkeiden käyttö. Toimeksiantajalla oli tilastollisissa tiedoissa puutteita, joten opinnäytetyöllä pyrittiin täydentämään tätä aukkoa. Työn tuloksia voivat hyödyntää myös paikalliset yritykset tax-free- toiminnoissaan, sekä yritykset joilla ei ole tax-free vielä käytössä.