Kaikki aineistot
Lisää
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Facebookin käyttötapoja ja -tarkoituksia paikallislehden näkökulmasta. Työ paljastaa, mitkä tekijät vaikuttavat paikallislehtien sosiaalisen median käyttöön tai sen käyttämättömyyteen. Tutkimus pureutuu siihen, kuinka tärkeää paikallislehdelle on olla aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja mitä annettavaa Facebookin kaltaisella verkkojätillä on pienelle paikallislehdelle. Tutkimus toteutettiin keväällä 2013 ja sen pääaineistona ovat 20 paikallislehden haastattelut, jotka tehtiin Facebookin kautta ja sähköpostitse. Tutkimukseen osallistui sekä Facebookia käyttäviä paikallislehtiä, että lehtiä jotka eivät käytä Facebookia. Tutkimuksen fokus on siinä, miksi paikallislehti on tai ei ole mukana maailman suurimmassa yhteisöpalvelussa. Tutkimuksen tavoite ei ole saada kaikkia lehtiä Facebookiin, vaan tuoda esille sen mahdollisuudet, hyödyt ja haitat paikallislehtien näkökulmasta katsottuna. Pienet toimitukset kärsivät usein resurssipulasta, eikä tieto, taito tai aika välttämättä riitä muuttuvan median mukana pysymiseen. Tutkimus on ajankohtainen, sillä verkkomaailma on tullut jäädäkseen, eikä osalla paikallislehdillä ole vieläkään edes omia verkkosivuja. Tutkimuksen avulla saatiin kartoitettua paikallislehtien asemaa sosiaalisen median kentällä. Yleiskatsauksesta ja haastatteluista kävi ilmi, että paikallislehdet ovat oletettua aktiivisempia Facebookin käyttäjiä. Vaikka suurin osa paikallislehdistä käyttää Facebookia, lehdet olisivat toivoneet yhteisöpalvelun mahdollistavan toteutunutta parempaa vuorovaikutusta lukijoiden kanssa. Tutkimus on arvokas erityisesti paikallislehtien toimituksille, jotta ne näkisivät oman tilanteensa sosiaalisen median kentällä. Lehdet saattavat huomata tippuneensa ajan hermoilta, tai päinvastoin tajuta olevansa Facebookin edelläkävijöitä muihin paikallislehtiin verrattuna. Tutkimus auttaa paikallislehtiä kehittämään ja laajentamaan toimintaansa sosiaalisen median suhteen.
Opinnäytetyöni tavoite on tarkastella, miten paikallislehdet hyödyntävät Internetiä journalistisessa työssään ja antaa niille kehitysehdotuksia verkon hyödyntämiseen. Aiheen valintaan vaikutti oma kiinnostukseni paikallislehtiin ja verkkoviestintään. Löysin toimeksiantajikseni kaksi pohjoispohjalaista paikallislehteä, Koillissanomat ja Rantapohjan, jotka olivat myös tutkimuskohteitani. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu verkkoviestintää ja verkkomediaa käsittelevistä kirjoista ja verkkolähteistä. Tietoperustasta selviää, mitä verkkoviestintä ja verkkomedia ovat, mikä niille on tyypillistä ja miten niitä voi hyödyntää joukkoviestinnässä. Käytin opinnäytetyöni tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Haastattelin Koillissanomien ja Rantapohjan päätoimittajia sekä lehtien verkkosivujen päivityksestä vastaavia työntekijöitä, Koillissanomista kahta ja Rantapohjasta yhtä työntekijää. Haastattelut osoittivat, että molemmat lehdet voisivat hyödyntää verkkoa nykyistä paremmin. Tärkeimmät kehityskohteet ilmenivät uusien työtapojen ja vuorovaikutuksen saralla. Myös verkkopalvelujen ja -tuotteiden tarjoamisen taloudellinen kannattavuus nousi haastatteluissa tärkeäksi teemaksi. Tein sen johtopäätöksen, että verkon ominaispiirteiden ja mahdollisuuksien hyödyntäminen voisi auttaa paikallislehtiä tuottamaan kiinnostavampaa sisältöä paitsi verkkoon myös paperilehteen. Tästä oivia esimerkkejä ovat joukkoistaminen ja datajournalismi. Vuorovaikutusta tehostamalla ja sen laatua parantamalla paikallislehdet voisivat sitouttaa vanhoja lukijoitaan ja myös löytää uusia. Pohdin johtopäätösten ohessa myös sitä, kuinka paikallislehdet voisivat saada verkon tuottamaan.