Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa ja antaa tukea neuvoloiden ja synnytyssairaaloiden henkilökunnalle, kohtaamaan synnytyspelosta kärsiviä ja kehittämään pelon hoitoa neuvoloissa ja sairaalassa. Tämän tiedon avulla hoitaja pystyisi auttamaan luotettavammin, asianmukaisemmin ja ajankohtaisemmin pelokasta ensisynnyttäjää. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ensisynnyttäjien pelkoja ja mistä pelot johtuva. Tarkoituksena on myös selvittää, millaisia toiveita äideillä on synnytyspelon hoitoon liittyen ja millaisena äidit näkevät neuvolan roolin pelon hoidossa. Raskaana oleminen ja synnyttäminen ovat epävarmaa ja ennakoimatonta aikaa joten jännitys on täysin luonnollista. Jos jännitys muuttuu suhteettomaksi ja epärealistiseksi peloksi on se haitallista sekä naiselle itselleen että raskauden ja synnytyksen kululle. 625% raskaana olevista kärsii synnytyspelosta ja jopa 40% on jonkinlaisia pelko- tai ahdistusoireita liittyen synnytykseen. (Kätilötyö 2006.420) Opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineiston keräämiseen on käytetty teemoitettua kirjettä jossa oli avoimia kysymyksiä sisältävä kyselylomake. Aineisto kerättiin keväällä 2012 ensisynnyttäjiltä jotka asioivat Kalajoen tai Himangan äitiysneuvolassa. Kyselylomake jaettiin 20 ensisynnyttäjälle asioidessaan neuvolassa. Vastauksia saatiin 14 kpl eli vastaus prosentti oli 70%. Aineiston analyysi on tchty induktiivisella sisällön analyysillä. Vastauksien perusteella nousi kipu, lapsen terveys, oma selviytyminen ja sairaala ympäristö suurimmiksi pelon aiheuttajiksi. Tietoa peloista saatiin ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Synnytyspelkoihin toivotaan hoitajilta rohkeaa otetta ja aikaa keskusteluun. Ensi synnyttäjät toivoivat että elkoihin suhtaudutaan vakavasti.
Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten johtajien johtamiseen liittyviä pelkoja ja ahdistuksen aiheita. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, joka suoritettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun AVANCE-johtamiskoulutuksen kanssa. Aineisto kerättiin johtajille suunnatun Johtamisen psykodynamiikka -kurssin yhteydessä syksyllä 2016. Aineisto koostui eri aloilla toimivien johtajien välisistä neljästä fokusryhmäkeskustelusta, joihin osallistui yhteensä 17 johtajaa. Tutkimukseen osallistuneista johtajista 53 % oli miehiä ja 47 % naisia ja heillä kaikilla oli tutkimuksen toteutushetkellä omia alaisia. Aineisto analysoitiin käyttäen teoriaohjaavaa analyysitapaa, ja saatuja tuloksia verrattiin aiemmassa tutkimuksessa kehitettyyn johtamisen pelon malliin ja sen kolmeen ulottuvuuteen, jotka ovat epäonnistumisen pelko, vaikeuksien ja ongelmien pelko suhteessa itseen tai muihin ihmisiin sekä työn ja muun elämän epätasapainon pelko. Tämän tutkimuksen aineistossa johtajat toivat esiin epäonnistumisen sekä vaikeuksien ja ongelmien pelkoa. Kolmatta ulottuvuutta, työn ja muun elämän epätasapainon pelkoa, ei tässä aineistossa havaittu. Aineistosta muodostettiin 13 alaluokkaa, jotka luokiteltiin johtamisen pelon ulottuvuuksien alle. Epäonnistumisen pelon alle kuului yksi luokka: vastuu ja riskit (13,8 %). Vaikeuksien ja ongelmien pelko suhteessa itseen sisälsi kuusi luokkaa: omien taitojen riittämättömyys (9,6 %), omat vahvuudet eivät pääse käyttöön (7,1 %), omien arvojen vastainen toiminta (7,1 %), ristitulessa toimiminen (5,4 %), resurssien puute (4,2 %) sekä vertaistuen puute (2,5 %). Vaikeuksien ja ongelmien pelko suhteessa muihin sisälsi viisi luokkaa: alaisten tukeminen (17,9 %), viestintä, vuorovaikutus ja palautteenanto (15,4 %), omistajien ja hallituksen toiminnasta aiheutuvat haasteet (5,8 %), luottamus (5,4 %), henkilöstön motivointi muutoksissa (4,6 %) sekä organisaatiokulttuurin johtamiseen liittyvät haasteet (1,3 %). Johtopäätöksenä voidaan todeta, että johtajilla esiintyy työssään useita kielteisiä tunteita aiheuttavia tekijöitä ja ne voivat olla riskitekijöitä johtajien työhyvinvoinnille. Koska johtajilla on merkittävä vaikutus koko organisaatioon, johtajien pelkojen tunnistaminen on tärkeää sekä johtajien oman työhyvinvoinnin kannalta, että myös alaisten ja koko työyhteisön näkökulmasta. Tietoa johtamisen pelosta voidaan käyttää työelämässä monin tavoin, esimerkiksi suunnitellessa pelkoja ja ahdistusta lieventäviä tukitoimia johtajille ja johtotyöhön aikoville asiantuntijoille.
Sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan osaamisvaatimuksiin liittyy yhtenä kokonaisuutena lääkehoidon osaaminen. Sairaanhoitajat saavat ammatillisessa koulutuksessa laajan lääkehoidon koulutuksen. Koulutuksen pohjalta sairaanhoitajat saavat mahdollisuuden päästä toteuttamaan lääkehoitoa monipuolisesti. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Kajaanin ammattikorkeakoulun lehti Sirpa Parviainen. Opinnäytetyömme tarkoitus on kuvailla Kajaanin ammattikorkeakoulun sairaan- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden pelkoja lääkehoidon opetuksen injektioharjoituksiin liittyen. Opinnäytetyömme tavoitteena on kerätä tietoa teemahaastatteluna injektioharjoituksiin liittyvistä peloista. Lääkehoidon opettajat voivat hyödyntää kerättyä tietoa opetuksessa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina. Yksilöhaastatteluilla saimme haastateltavien omakohtaisia kokemuksia. Tulokset on esitelty pääluokittain, jotka ovat: pelko, pelon aiheut-tajat sekä vaikutukset harjoitustunnilla. Sairaanhoitajaopiskelijoilla esiintyy pelkoja injektioharjoituksia kohtaan, intra muskulaaristen (i.m.) injektioiden vastaanottamisessa ja antamisessa. Yksittäiset asiat mitä sairaanhoitajaopis-kelijat pelkäävät injektioharjoituksissa ovat kipu, komplikaatiot sekä epäonnistuminen. Yleisimpiä pelonaiheuttajia haastateltavien mukaan ovat aiemmat huonot kokemukset, turvattomuuden tunne sekä epävarmuus. Voimavarana injektioharjoituksiin on koettu positiiviset kokemukset rokotuksista tai injektioiden saamisista. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää opetustyössä, opettajien toimesta. Jatkotutkimusta aiheesta voidaan tehdä tutkimus laajentamalla otantaa tai muuttamalla tutkimusmetodia.