All materials
More
Käsittelen opinnäytetyössäni mielikuvien käyttöä pianonsoiton tekniikan varhaisopetuksessa. Pohdin tekniikkaa lähinnä motorisesta näkökulmasta, joskin pianonsoitossa tekniikkakäsite on kiinteästi yhteydessä kaikkeen, mikä liittyy soittotapahtumaan, kuten esimerkiksi sointiin ja musiikilliseen muotoiluun. Tarkoitukseni on ollut tietoisesti tehdä sekä mielikuvasta että soittamisen fysiikasta itseisarvo, ja tarkastella miten mielikuvien kautta voisi nopeuttaa jälkimmäisen kehitystä. Olen myös koonnut pianistien suullista perimätietoa käyttökelpoisista mielikuvista ja laatinut niistä oppaan työni toiseksi osaksi. Opasosan mielikuvat ovat peräisin haastatteluista, omasta oppimistaustastani, sekä osittain myös pianonsoittoa käsittelevästä kirjallisuudesta. Opinnäytteen ensimmäisessä osassa käsittelen mielikuvan syntyä fysiologisessa mielessä, mielikuvien käyttökelpoisuutta varhaisopetuksessa ja mielikuvien käyttötraditiota. Lisäksi esittelen nuottiesimerkkien avulla mielikuvien käyttöä opetustilanteissa ja pohdin tekemieni haastatteluiden antia. Sain haastatella kahta pianonsoiton lehtoria henkilökohtaisesti ja kolmatta opettajaa sekä kolmea opiskelijakollegaa sähköpostin välityksellä. Mielikuvaoppimista käsittelevän kirjallisuuden ja tekemieni haastatteluiden valossa mielikuvien käyttö osana pianonsoiton opetusta on yleistä ja oppimisen kannalta hyödyllistä. Soiton oppimisen prosessi aktivoi useita taitoalueita samanaikaisesti. Kompleksisuudessaan prosessin oppimishaasteet tarvitsevat tuekseen mielikuvia suoraviivaistamaan, yksinkertaistamaan ja tekemään opittavia asioita opiskelijalle omakohtaisemmiksi. Fysiologinen tutkimus osoittaa, että mielikuva syntyy aivoissa ja välittyy sieltä aina perusaineenvaihduntaan saakka. Samoin tutkimukset lasten ajattelusta kertovat, että heidän rikkaan mielikuvamaailmansa hyödyntäminen on opiskelutulosten ja oppimisnopeuden kannalta edullista. Tutkimuskirjallisuudessa valmiita mielikuvia esitellään yllättävän niukasti. Sen sijaan mielikuvien merkitystä korostetaan oppimisen välineenä, ja mielikuvaharjoittelu saa kirjallisuudessa paljon painoarvoa.
Opinnäytetyö on kaksiosainen sisältäen taiteellisen ja kirjallisen osion. Pääpaino on taiteellisessa osuudessa, joka on Turun filharmonisen orkesterin Nuorten solisten konsertti Sigyn-salissa 08.05.2019. Esitetty teos on Sergey Rachmaninoff - Rhapsody teemasta Paganini op.43. Äänite konsertista on kuunneltavissa Turun ammattikorkeakoulun/Turun konservatorion kirjastossa. Taiteellisen osion painoarvo on 2/3 ja kirjallisen osion 1/3 koko opinnäytetyöstä. Opinnäytetyön kirjallisessa osiossa tarkastellaan pianonsoiton opetuksessa huomioitavia pedagogisia seikkoja kirjoittajan omien kokemusten sekä suomalaisten ja venäläisten pianopedagogien haastatteluun pohjauvien kannanottojen perusteella.
Oulu University of Applied Sciences ordered this study. The work consists of two parts, where the first is a list of all the ten Leevi Madetoja Piano Competi-tion´s essential statistics. The second part consists the importance of the Ma-detoja competition told by competition participant and from the perspective of a teacher too. The aim was to list all the essential information of Madetoja piano competition's history together. This work has listed the winners of the competitions, award-winners, essential rules, organizers and the competition years. Statistics sec-tion consists of a Conservatory of Oulu archives database, and Leevi Madetoja Piano Competition website material. In the second part the purpose was to ex-amine the nature and significance of the Madetoja Piano Competition. The re-search section consists the competition written in journal article and texts writ-ten in competition programs. There are also interviews from former participants of the competition. There is also one former participant and a current piano teacher participating to interviews. This study managed to pile up together all the essential things of Madetoja Pi-ano Competition statistics. In addition, the nature and importance of the piano competition was found by the persons who participated in the competition. This work is a good use of for example the following Madetoja Piano competition preparations, if any essential information is required. It can also be a good tool for the music competitions or piano competitions in the wider testing, because it tells of essential things of one of the largest piano competitions in Finland.
Tutkimuksessa käsiteltiin pianonsoiton opiskelijoiden ammatti- ja musiikki-identiteetin muodostumista sekä musiikillista minäkuvaa. Tutkimuskysymys oli: Miten pianonsoiton korkeakouluopiskelijoiden ammatti- ja musiikillinen identiteetti kehittyy opintojen aikana? Tämän tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustui ammatti-identiteetin, musiikillisen identiteetin ja minäkäsityksen käsitteisiin. Identiteetin rakentuminen on koko elämän mittainen prosessi. Sen muodostumiseen vaikuttavat vahvasti yksilön ympäristö, yhteiskunta sekä oma toiminta näiden sisällä. Tutkimus on laadullinen tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaas-tattelua. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea pianonsoiton ammattiopiskelijaa. Tutkimustulokset osoittivat, että eri identiteetit limittyvät ja tukevat toisiaan. Opiskelijoiden ammatti- ja musiikki-identiteetit rakentuvat muun muassa opinnoilla, omalla ammatillisella ja musiikillisella toiminnalla sekä omalla motivaatiolla ja mielenkiin-nolla tiettyjen aihepiirien parissa.
The aim of this study was to test a hypothesis that if learners created more precise auditory representation from singing a melody, they could learn piano playing to reach at a higher level of performance. Seven novice piano players of varied ages learned to play novel musical pieces with and without singing their melodies. The time period of practice sessions for learning each melody with and without singing conditions was equalized. After all practice sessions, their performances were recorded to MD. The players themselves and 13 qualified piano teachers as a third party evaluated recorded music based on preciseness of performance with the given score, naturalness of the melody, and appropriateness of expression of the music. In addition, the present experimenter counted the percentages of error-free notes. The mean values of each of these variables for the singing and non-singing conditions were compared within each of the learners. It was found that four of the players attained higher scores under the singing condition than the non-singing condition whereas the others were opposite. The former group of players was found to have greater experience of daily singing than the latter group of players. Within each participant, the results of the evaluation were fairly consistent among the self-judgments, the third party’s evaluations, and the percentage of error-free notes. It was concluded that the auditory representation articulated by singing could play a role in facilitating learning piano playing for the learners having familiarity with singing.
Tässä tutkimuksessa tutkin pianistin soittoeleitä ja kehollisia kokemuksia nykymusiikkiteosta harjoitellessa. Tutkielmani keskeiset käsitteet olivat nykymusiikki sekä soittoeleet. Nykymusiikilla tarkoitan tässä tutkimuksessa noin 1920-luvulta nykypäivään sävellettyä länsimaista taidemusiikkia. Soittoeleiden määrittelyssä käytin Jensenius et al. (2010) soittoeleiden jaottelua ääntä tuottaviin, ääntä edistäviin ja viestiviin eleisiin. Tutkimuskysymykseni käsittelivät sitä, millaisia haasteita nykymusiikkiteoksen soittaminen tuo pianistille ja millaisia soittoeleitä nykymusiikkiteoksen soittaminen vaatii. Keräsin tutkimukseni aineiston neljän viikon harjoittelujakson ajalta talvella 2022. Aineisto koostui harjoittelusessioiden pohjalta kirjoittamistani reflektioista sekä harjoittelusessioissa kuvaamistani videotallenteista. Analysoin aineiston teemoittelemalla sen ja jaottelemalla esiin nousseet teemat kolmeen ryhmään. Tutkimukseni keskeiset tulokset voidaan jakaa nuottikuvan hahmottamiseen sekä nuottikuvan ja soittoeleiden yhdistymistä koskeviin havaintoihin. Nykymusiikkiteoksen soittaminen vaatii hyvin kokonaisvaltaista kehon käyttöä, ja nuottikuvan hahmottaminen ja liikkeiksi muuttaminen on sujuvan soiton edellytyksenä. Soittoeleisiin liittyvät keholliset kokemukset, joita tutkimukseni käsittelee, ovat luonteeltaan hyvin subjektiivisia. Tutkimukseni myötä löysin keinoja sanallista kehollisia kokemuksia, mistä on hyötyä pianonsoitonopettajan työssäni. Toivon, että tutkimuksestani on hyötyä pianonsoitonopettajille yleisemminkin. Uskon, että tässä tutkimuksessa käyttämästäni tavasta tarkastella omia kehollisia kokemuksia voi olla hyötyä musiikin harjoittelussa instrumentista tai tyylilajista riippumatta.
Playing a musical instrument is a complex cognitive process, which demands a well developed sensory motor system as well as comprehensive motor skills. This thesis concentrates on the children’s development in the first seven years of their lives, and also on the improvement of motor skills which are required on the basic level of piano playing. The first section discusses the brain basis of the motor system: the structure and the activity of a human brain and what happens during a motor performance at the neurological level. The second part looks at the sensory motor development of a child, the structure of the sensory system and its significance in the learning process. During the very first seven years children are building up the foundation for their learning abilities for the rest of their life. Possessing good sensory motor skills enables them to acquire a more sophisticated cognitive capacity. The third section focuses on the musical applications of the brain research. Playing an instrument develops the brain comprehensively. Playing music modifies the brain also on the structural level if playing has been started before the age of seven to nine. The fourth section explains the motor exercises for the four to seven years old pianists on the basic level and describes and discusses the exercises and their benefits. Most of these exercises are done without an instrument. When the young pianists have acquired the motor skill in question, they can apply it in their music playing. The fifth component of this thesis is a DVD recording containing samples of the exercises described above. On the recording, the exercises are done by the students of Käpylä Music Institute, Helsinki. This thesis relies on the assumption that the appropriate age for starting to play an instrument is before school age. New dynamic theories about children’s motor development as well as recent brain studies support this assumption. Music play groups involve activities which develop children multi-dimensionally. Therefore this kind of activities should be available for all children in this age group, for instance in day care settings. Thereby we could enhance the cognitive capacity of a child and also possibly prevent learning difficulties in the future.
Opinnäytetyö Soivat kuvat pianolla käsittelee musiikin peruselementtejä improvisaation pohjana vasta-alkajien pianonsoiton opetuksessa. Työ perustuu neljän pianonsoiton opettajan improvisointituntien observointeihin. Tunneilla käytettiin pianokoulujen kuvamateriaalia. Observointien pohjalta improvisaation musiikillisiksi peruselementeiksi on eritelty dynamiikka, tiheys, rekisteri, harmonia, muoto ja sointiväri. Nämä lainalaisuudet ovat siis havaittavissa kaikkien tuntien sisällössä. Lisäksi työssä tarkastellaan observoitujen tuntien oppilas-opettaja –suhteen dynamiikkaa. Opinnäytetyö on kohdistettu pianonsoiton opettajille ja opiskelijoille. Vuonna 2005 julkaistut Suomen musiikkioppilaitosten liiton Tasosuoritusvaatimusten sisällöt ja arvioinnin perusteet ovat ajankohtaistaneet improvisoinnin pianonsoiton opetuksessa.
Tutkin maisterintutkielmassa vapaan säestyksen ulottuvuuksia eri näkökulmista. Käsittelen työssä vapaasäestyksen määritelmää, historiaa ja mahdollisuuksia käytännön tasolla työelämässä – opettajana ja muusikkona. Tutustun aiheeseen lähdekirjallisuuden - ja kolmelle musiikinopettajalle tehdyn haastattelututkimuksen avulla. Avaan tutkimusprosessin aikana myös henkilökohtaista suhdettani vapaasäestykseen ja pyrin näin vahvistamaan dialogia tutkimusaineiston ja arkikokemusten välillä. Lisäksi arvioin musiikkikasvattajien koulutuksen kehitystarpeita. Vapaa säestys on musiikkiopistojen virallisena oppiaineena vielä melko nuori. Musiikkialan ammattilaiset ovat kuitenkin hyödyntäneet sitä työssään jo vuosikymmeniä. Aihetta on tutkittu aiemmin eri näkökulmista ja pyrin työn avulla rakentamaan yleiskuvaa vapaasäestyksestä, sen historiasta, opetuskäytänteistä ja sovellusmahdollisuuksista. Haastattelututkimuksessa vapaa säestys määrittyi keskeiseksi musiikinopettajan työvälineeksi. Vapaasäestystaitoja käytetään opetustyössä monipuolisesti muun muassa laulamisen ja bändisoiton tukena, musiikinteorian opetukseen sekä kappaleiden sovittamiseen ja opiskeluun vaihtelevissa luokkatilanteissa – ja niiden ulkopuolella. Haastateltavat korostivat musiikin tyylilajien tuntemuksen merkitystä ja vapaasäestystaitoja tulisi osata soveltaa tilanteen mukaan. Säestäminen rikastuttaa erilaisia oppimistilanteita ja tekee musiikinopiskelusta usein mielekkäämpää. Reflektoin aineistoa tutkielman teoreettista viitekehystä vasten ja pyrin näin luomaan uusia näkökulmia aiheeseen. Uskon maisterintutkielmasta olevan hyötyä musiikkikasvattajille, instrumenttipedagogeille ja kaikille muille aihealueesta kiinnostuneille. Tavoitteenani on kehittyä työskentelyprosessin aikana pedagogina, muusikkona ja tutkijana sekä saada lisää valmiuksia musiikkialan vaihteleviin työtehtäviin.