Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyö sisältää alan kirjallisuuskatsauksen sekä kolmen esimerkkikohteen pohjalta tehdyn tutkimuksen luonnonkivirakenteisten kellareiden ja raunioiden korjaus- ja säilyttämismahdollisuuksista. Kirjallisuuden lisäksi tutkimme kohteita koskevia lakeja, määräyksiä ja Venetsian julistusta 1964. Opinnäytetyössä tarkasteltiin luonnonkiven käyttöhistoriaa yleisesti sekä kellareissa. Lisäksi tutkittiin mitkä lait ja määräykset vaikuttavat tehtäviin korjauksiin. Selvitimme minkälaisia rakenteita ja mitä materiaaleja luonnonkivikellareissa on käytetty. Tutkimme, mitkä materiaalit sopivat parhaiten historiallisten rakenteiden kunnostamiseen ja mitä vaihtoehtoja on raunioiden säilyttämisessä. Opinnäytetyön esimerkkikohteiden avulla pyrimme avaamaan käyttämiemme korjaus- ja säilyttämistapojen mahdollisuuksia käytännön kautta. Tavoitteena oli koota yhteen yleiskuva eri toimintaperiaatteista ja mahdollisuuksista. Opinnäytetyössä pyrittiin löytämään mahdollisimman paljon erilaisia tapoja luonnonkivirakenteisten kellareiden ja raunioiden säilyttämiseen. Työ oli siinä mielessä ajankohtainen, että työssä luodun katsauksen pohjalta voidaan pohtia luonnonkivirakenteiden säilyttämisen nykytilaa ja säilyttävän korjaamisen mahdollista kehittämistä. Lisäksi työ antoi vastauksia siihen, miten historiallisia luonnonkivirakenteita voidaan säilyttää.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on varioida uuden tapahtumakonseptin pohjalta neljän valoteemai- sen tapahtuman sisällöt yhteiskehittelyn avulla neljään kulttuurihistoriallisesti merkittävään kohteeseen Suomessa. Kohteet ovat osa Lights On! -hankkeen avulla kehitettäviä historiallisia linnoituksia, raunioi- ta ja linnavuoria. Tapahtumat järjestetään 26.8.2017 Suomen Luonnonpäivänä ja Muinaistulien yönä Lights On! -hankkeen Suomen kohteissa, joita ovat Vallisaari, Rapolan linnavuori, Kuusiston linnan- rauniot ja Raaseporin linna. Opinnäytetyön tilaaja on Metsähallitus ja Humanistinen Ammattikorkeakoulu, tarkemmin näiden kahden organisaation hallinnoima suomalais-virolainen kehittämishanke Lights On!, joka toimii vuosina 2014– 2018. Viron hankekumppaneita ovat vastaavat organisaatiot Riigimetsa Majandamise Keskus (RMK) ja Tartu Ülikooli Viljandi kultuuriakadeemia. Hankkeen tarkoituksena on kehittää yhteensä kahdeksaa hankkeeseen valikoitua rauniolinnakohdetta rakentamalla ja kehittämällä niihin infrastruktuuria opastei- den ja valaistuksen muodossa. Tarkoituksena on myös ideoida ja toteuttaa matkailijoita osallistavaa sisältöä, kuten esimerkiksi mobiilipelejä ja tapahtumia. Metsähallitus ja RMK vastaa hankkeen infrapuo- lesta ja Humak ja Viljandin Kulttuuriakatemia osallistavasta sisältöpuolesta. Lights On! –hanke saa rahoitusta Euroopan Unionin Central Baltic Interreg -rahoitusohjelmasta. Tämä opinnäytetyö on kehittämistyö, jonka tavoitteena oli kehittää, varioida ja tuottaa neljän uuden valoteemaisen tapahtuman sisällöt neljään eri tuotantoekosysteemiin, eli kohteeseen. Päämenetelmä- nä kehittämistyössä käytettiin yhteiskehittelyä. Yhteiskehittely valikoitui kehittämistyön menetelmäksi siitä syystä, että tarkoituksena oli ideoida ja kehitellä tapahtumien konseptit yhdessä jokaisella kohde- paikkakunnalla toimivien paikallisten yrittäjien, yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa. Lights On! - hankkeen tavoitteena on, että nämä hankkeen päättymisen jälkeen valoteemaiset tapahtumat jäisivät elämään kohteisiin vuosittaisiksi tapahtumiksi ja järjestäjinä olisi kohteiden ympäristön sidosryhmät, eli paikalliset toimijat. Yhteiskehittelyn lisäksi työssä käytettiin myös benchmarking-menetelmää, jonka tarkoituksena oli etsiä tietoa ja ideoita muista vastaavista Suomessa ja ulkomailla järjestetyistä valo- teemaisista tapahtumista. Tarkemmiksi benchmarking-kohteiksi valikoitui kaksi Suomessa järjestettä- vää tapahtumaa – Kajaanin Linnavirta ja Valon Kaupunki -tapahtuma Jyväskylässä. Yhteiskehittelyn avulla saatiin varioitua valoteemainen tapahtumakonsepti neljäksi erilliseksi osatapah- tumaksi kuhunkin tuotantoekosysteemiin, eli hankekohteeseen. Tuloksista ilmeni, että tapahtumakon- septin variointiin vaikutti merkittävästi kohteiden ulkoiset erityispiirteet, eli mitä muinaismuistolailla suo- jelluissa kohteissa on huomioitava tapahtumaa järjestettäessä. Lisäksi tapahtumakonseptien sisältöihin vaikutti yhteiskehittelyssä mukana olleiden paikallisten toimijoiden eli sidosryhmien kiinnostus, innostus ja sitoutuminen yhteiskehittelyyn sekä koko hankkeeseen. Työ on tarpeellinen hankkeelle ja ammat- tialalle, sillä sen avulla saadaan kerättyä tietoa siitä, mitä täytyy ottaa huomioon, kun järjestetään ta- pahtumaa kulttuurihistoriallisesti merkittäviin ja muinaismuistolailla suojeltuihin kohteisiin. Lisäksi saa- daan tietoa siitä, miten yhteiskehittely toimii menetelmänä, kun kehitellään uusia tapahtumakonsepteja.
Tämä maisterintutkielma tutkii Uwe Timmin novellin Die Entdeckung der Currywurst naishahmoa ja teoksen kautta välittyvää naiskuvaa. Novelli on julkaistu vuonna 1993. Rouva Lena Brücker on novellin päähenkilö, joka piilottaa asuntoonsa rintamakarkurin, merivoimien Hermann Bremerin, ja Lena päätyy pitämään Bremerin asunnossaan noin kuukauden ajan. Tässä Lena onnistuu epäämällä Bremerilta tiedon sodan päättymisestä. Heidän suhteessaan voidaan mm. nähdä perinteisten sukupuoliroolien käänteisyyttä, mikä on yksi tässä tutkielmassa analysoitu aspekti, joka vaikuttaa teoksen välittämään naiskuvaan. Tässä tutkielmassa novellin naiskuvan analyysi tukeutuu feministiseen näkökulmaan ja kirjallisuustieteellisiin käsitteisiin. Keskeisimpiä käsitteitä ovat naiskuva, novellin tekstilaji ja hahmo. Tutkimuksen toteutukseen on käytetty hahmoanalyysiä, jonka kautta päädyttiin valitsemaan analyysin aspekteiksi päähenkilön ulkoinen olemus ja toiminta niin hänen elämänsä aikana kuin myös miessuhteissaan. Novellin keskeinen tarina sijoittuu 1940-luvulle, joten myös raunionaiset ovat oleellinen teema. Tutkimuksen tuloksena mm. huomattiin, ettei novelli välitä yksipuolista vaan moninaisen naiskuvan, sillä teoksen päähenkilö omaa niin feminiinisiä kuin maskuliinisiakin piirteitä.
Tämä opinnäytetyö on kehittämistehtävä Kajaanin linnanraunioiden matkailullisesta käytöstä. Kajaanin linnanrauniot sijaitsevat Kajaanin keskustassa ja ovat yksi kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä. Raunioita ei kuitenkaan ole hyödynnetty matkailukäytössä kuin pienessä mittakaavassa, vaikka paikassa olisi kuitenkin paljon potentiaalia parempaan matkailukäyttöön. Tässä opinnäytetyössä esiteltiin erilaisia mahdollisuuksia, joilla Kajaanin linnanraunioita voitaisiin elävöittää ja kehittää matkailullisessa mielessä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Kajaanin kaupungin matkailutoimisto Kajaani Info, jolla tavoitteena opinnäytetyölle oli linnanraunioiden parempi matkailullinen hyödyntäminen, tapahtumien ja elämysten tuottaminen sekä matkailupaketointi. Yhteistyökumppanina toimi lisäksi Kainuun Museo, josta saatiin myös runsaasti vinkkejä, tietoa ja materiaalia opinnäytetyötä varten. Teoriaosuudessa käsiteltiin kulttuurimatkailua ja muun muassa sen suosion kasvun syitä, kehittämistarpeita ja eri toimijoita. Teoriaosuuteen kuului myös matkailun vetovoimatekijät, ja kyseisessä osiossa käsiteltiin attraktioita, vetovoimatekijöitä, matkustamisen motiiveja sekä matkakohteen valintaan vaikuttavia tekijöitä. Sekä kulttuurimatkailun että matkailun vetovoimatekijöiden teorian merkitystä on lisäksi pohdittu suhteessa opinnäytetyön aiheeseen. Kajaanin linnan historia sekä linnaan liittyvät tarinat olivat myös osa opinnäytetyötä. Lisäksi työssä on käsitelty linnanraunioiden restaurointihankkeita, linnan siltaa, aiempaa matkailukäyttöä sekä Kajaanin keskustan kehittämisen hanketta. Lopuksi esitellään erilaisia ideoita ja tapahtumia, joilla linnanraunioiden matkailukäyttöä voitaisiin kehittää. Erilaisia asioita, jotka olisi syytä ottaa huomioon ideoiden toteuttamisessa, on myös pohdittu. Lähdekirjallisuutena on käytetty matkailualan teoksia, jotka käsittelevät kulttuurimatkailua ja matkailun vetovoimatekijöitä. Lisäksi muun muassa Matkailun edistämiskeskuksen materiaaleja ja Kajaanin linnasta kirjoitettuja teoksia on hyödynnetty työn tekemisessä. Kajaani Info, Kainuun Museo ja Kajaanin matkailuoppaat olivat myös suureksi avuksi varsinkin Kajaanin linnan aiemman matkailukäytön käsittelyn yhteydessä.
Suomenlinnan maailmanperintökohdetta Helsingissä on kehitetty vuosikymmeniä ammattitaidolla kunnioittaen vanhoja rakennusmenetelmiä- ja materiaaleja. Alueen ympäristö ja luonto ovat herkkiä niin historiallisten arvojen kuin suuren kävijämääränkin suhteen. Suomenlinnassa on kuitenkin paikkoja, jotka ovat jääneet vaille huomiota keskeisestä sijainnista huolimatta. Yksi tällainen on Susisaaren kaakkoisnurkassa sijaitseva pienveneiden telakointi- ja talvisäilytysalue. Tämä työ käsittelee tuon alueen historiaa, toiminnan selkeyttämistä ja mahdollista uutta käyttöä.