Kaikki aineistot
Lisää
toimituspaikkojen lukuisuus ei korreloi järjestelmien kehitysasteen kanssa. Tulosten tulkintaa vaikeuttaa vapausasteiden pieni lukumäärä ja muuttujien keskinäinen korrelaatio. Suurissa ja keskisuurissa yrityksissä yrityksen omista tarpeista lähtevä lyhyen aikavälin suunnittelujärjestelmien kehittämistarve tiedostetaan hyvin. Visioita tietojärjestelmien yleisestä kehityksestä ei yrityksissä yleensä ollut. Pienillä yrityksillä kehittämistarpeiden yksilöiminen ei ole erityisen selkeää.
Tämä kandidaattitutkielma on toteutettu kirjallisuus katsauksena ja tutkielmassa käsitellään harhaanjohtavia suunnittelumalleja ja niiden käyttäjäkokemukseen. Tutkielman tarkoituksena on vertailla eri harhaanjohtavan suunnittelumalleja, sekä informoida lukijaa käyttöjärjestelmien suunnitelluista, ongelmista ja vaaroista. Tämän lisäksi tutkielmassa tuodaan esille, mitä käyttäjäkokemuksen piirteitä hyödynnetään minkäkin harhaanjohtavan mallin toteutuksessa. Tutkielmassa esitetään tarkemmin eri harhaanjohtavia suunnittelumalleja, sekä pyritään luokittelemaan ne omiin strategisiin kategorioihin. Kategorisoinnin lisäksi tutkielmassa pyritään avaamaan syitä, miksi harhaanjohtavat suunnittelumallit toimivat, sekä mikä kognitiivinen harha on mallin takana. Tutkielman lähdemateriaali on haettu JYKDOK:ista ja Google Scholarista, sekä lähteitä on vertaisarvioitu Julkasufoorumin avulla. Tutkielman toteutuksessa on painotettu uusia ja asiaan kuuluvia lähteitä. Lähteiden etsimisessä on käytetty hakusanoja ”deceptive design”, ”dark patterns”, ”user experience”, ”UX”, ”design model” ja ”cognitive deception”. Näiden menetelmien ja tutkittujen lähteiden avulla on pyritty vastaamaan seuraavaan tutkimuskysymykseen: Millainen vaikutus harhaanjohtavilla suunnittelumalleilla on käyttäjäkokemukseen? Kirjallisuuskatsauksen perusteella kaikki harhaanjohtavat suunnittelumallit vaikuttavat käyttäjäkokemukseen negatiivisesti. Kuitenkaan monia malleja käyttäjä ei itse huomannut käyttötilanteessa, tai käyttäjä ei huomaa, että häntä johdetaan harhaan ja huijataan. Vaikutus käyttäjäkokemukseen ei siis ole välttämättä äkillistä. Tutkielmassa esitetään eri mallien vaikutukseksi käyttäjäkokemukseen esimerkiksi pakotettuja toimintoja, estämistä, häirintää, salailua ja muita tekijöitä, jotka vaikeuttavat käytettävyyttä ja sen seurauksena vaikuttavat negatiivisesti käyttäjäkokemukseen. Eri lähteistä kävi ilmi, että useissa harhaanjohtavissa suunnittelumalleissa käytetään käyttäjäkokemusta ja sen piirteitä toteutus keinona. Oletukset, ärsykkeet, tottumukset, johdattaminen ja harhauttaminen toteutui hyödyntämällä käyttäjän psykologisia vaikutteita ja kognitiivisia harhoja. Harhaanjohtavien suunnittelumallien tarkoituksena johdattaa käyttäjää ja luomaan tilanteita, missä käyttäjä saattaisi tehdä virheen, mistä suunnittelija hyötyisi. Kognitiivisien harhojen avulla suunnittelijat johdattavat käyttäjiä harhaan.
Melu on häiritsevää ääntä, jota syntyy monista arkisista lähteistä, kuten tieliikenteestä ja teollisuudesta. Haittavaikutuksiensa tähden meluun tulisi kiinnittää huomiota jo eri maankäytön suunnitteluvaiheissa, kuten kaavoituksessa, jotta haitat ympäristöön jäisivät vähäisiksi tai kokonaan syntymättä. Tässä kandidaatin tutkielmassa tutustuttiin siihen, kuinka kaavoituksessa pyritään ja voidaan ottaa huomioon meluntorjunta, selvitettiin millaisiksi kaavoituksen ratkaisut voivat käytännössä muotoutua ja kuinka Jyväskylän yleiskaavakartan 1/7, Oravasaaren osayleiskaavan ja Mannisenmäen asemakaavan tapauksissa melutorjunta näkyy kaavoituksen tuloksena syntyneissä kaavakartoissa. Tutkielma on olemassa olevaan kirjallisuuteen pohjautuva ja sen kirjallinen aineisto kerättiin kirja- ja Internet-lähteistä. Kirja- ja Internet-lähteiden löytämiseksi käytettiin apuna hakukoneita ja lisäksi aiheeseen liittyviä kirjoja haettiin Jyväskylän yliopiston kirjaston tietokannasta (JYKDOK). Tutkielmassa havaittiin kaavoituksen meluntorjunnan parhaimpien mahdollisuuksien olevan uusien asuinalueiden kaavoittamisessa. Meluongelman syntymisen ehkäiseminen onnistuu tällöin paremmin kuin jo osin tai täysin rakennetuilla alueilla. Jotta rakennetuilla alueilla meluongelmia voitaisiin välttää ja vähentää, on kaavoituksessa hyödynnettävä myös melulähteen päästöjen vähentämisen, melun leviämisen estämisen ja kohteen suojelemisen keinoja. Tutkielmassa myös havaittiin, että kaavoituksessa nojataan vahvasti valtioneuvoston päätöksessä n:o 993/1992 määriteltyihin melutason ohjearvoihin. Tämän myötä ajantasaisuuden merkitys kaavoituksen taustalla käytettävissä meluselvityksissä korostuu ja käytettävien ohjearvojen tulisikin perustua ajankohtaiseen tutkimustietoon. Koska ohjearvot nykyisellään eivät tutkimuksen mukaan aina kerro tarpeeksi melun häiritsevyydestä, olisi myös mahdollisten erilaisten melun arviointimenetelmien kehittämistä ja hyödyntämistä harkittava. Tutkimuksen tapauskohtaisissa kaavakarttatarkasteluissa huomattiin, että meluntorjuntaan käytettävien kaavamerkintöjen käyttö kaavakartan eri kohteissa riippuu kaavoitustason lisäksi selkeästi myös muista tekijöistä, joita voivat olla kaavoitettavan alueen laajuus ja kaavakartan mittakaava.
Tässä tutkimuksessa on selvitetty meno-paluukuljetuksien avulla puutavaran maantiekuljetusten kannattavuuden parantamista suomalaisen puunhankinnan ja ensisijaisesti sen taktisen suunnittelun näkökulmasta. Tutkimuksessa kehitettiin dynaamiseen puuvirtamalliin perustuva meno-paluukuljetukset huomioiva optimointimalli. Mallissa tiimien ja niitä ylemmän organisaatiotason kuljetustavoite formuloitiin myös meno-paluukuljetusvaihtoehdon avulla. Optimoinnin tulos oli kuljetussuunnitelma sekä meno-paluukuljetukset huomioivalla puuvirtamallilla, että vastaavalla puuvirtamallilla, joka huomioi pelkät menokuljetukset. Tulosten analyysi osoitti, että riittävästi yleistettynäkin meno-paluukuljetukset olivat kannattavia, koska kuljetussuunnitelmat olivat erilaisia ja samalla puunhankinnan kokonaiskustannukset alenivat. Jatkoanalyysissä taktiseen lähestymistapaan liitettiin myös operatiivisia piirteitä, jotta meno-paluukuljetusten leimikko- ja autokuormakohtaiset kustannusvaikutukset selvisivät. Tätä varten kuljetussuunnitelmille valittiin pystyvarannosta leimikot ja niiden puumääristä muodostettiin kuormat, joille laskettiin toteutuneet yksikkökustannukset. Tulosten perusteella meno-paluukuljetuksilla saavutettavat säästöt puutavarakuljetusten yksikkökustannuksissa voisivat varovaisen arvion mukaan olla 2–3 % ja optimistisen arvion mukaan 3,5–4,5 %. Yksittäisissä tapauksissa päästiin jopa 7 %:n positiivisiin kustannusvaikutuksiin.
Kestävän kehityksen mukaisen yhdyskuntarakenteen saavuttaminen on nykypäivänä yksi yhdyskuntasuunnittelun tärkeimmistä tavoitteista, mutta samalla edelleen yksi sen suurimmista haasteista. Tämä johtuu osittain siitä, että yhdyskuntasuunnittelua toteuttavat useat eri tahot, jotka suunnittelevat yhdyskunnan muodostavia kokonaisuuden osia. Tässä työssä tutkitaan, onko mahdollista parantaa kestävän yhdyskuntarakenteen muodostumista, yhdenmukaisen suunnittelun edellytyksiä sekä edistää yhdenmukaisten suunnitelmien toteutumista maankäyttöä, asumista, liikennettä, palvelurakennetta ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä yhteensovittamaan pyrkivän toimintamenetelmän (MALPE-ajattelu) avulla kuntarajoista riippumattoman toiminnallisen kaupunkiseudun alueella. Oleellinen osa työtä on sen vuoksi erityisesti maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun keskinäisen suhteen tarkastelu; miten maankäyttö vaikuttaa liikennejärjestelmään ja päinvastoin sekä miten maankäytön ja liikenteen suunnittelua voitaisiin yhdenmukaistaa. Vastausta kestävää yhdyskuntarakennetta tuottavan yhdenmukaisen yhdyskuntasuunnittelun saavuttamiseen on haettu kirjallisuuskatsauksen, tapaustarkastelun, nykyisten suunnitteluperiaatteiden ja -mallien tutkimisen sekä asiantuntijoiden haastatteluiden avulla. Työssä on aluksi tarkasteltu miksi yhdenmukainen suunnittelu on tärkeää kestävän yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseksi, minkä jälkeen on tarkasteltu verkosto- ja vyöhykemenetelmien kautta miten yhdyskuntarakenne muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden. Työn kolmannessa osassa käsitellään seudullisen suunnittelutason haasteita sekä MALPE-ajattelua seudullisella tasolla tapahtuvan suunnittelun yhdenmukaistamisen ja suunnitelmien ratkaisujen toteuttamisen välineenä. Näiden perusteella on neljännessä osassa määritelty MALPE-ajattelun mukaiset suunnitteluperiaatteet ja testattu niiden toimivuutta Lahden seudulle sijoittuvan maankäytön ja liikennejärjestelmän seudullisesti tärkeimmät linjauksen esittävän esimerkkisuunnitelman avulla. Esimerkkisuunnitelma havainnollistaa, kuinka seudullisessa suunnittelussa tarvitaan tiivistä yhteistyötä yhdyskuntasuunnittelun eri asiantuntijoiden kesken. Se myös osoittaa, että maankäytön ja asumisen, liikennejärjestelmän, palveluverkon ja elinkeinoalueiden sijoittumisen seudullisesti tärkeim-pien linjausten suunnittelu yhdessä on mahdollista, mielekästä ja tarpeellista. Maankäyttöä, asumista, liikennettä, palvelurakennetta ja elinkeinojen toimintaedellytyksiä yhteensovittamaan pyrkivällä toimintamenetelmällä on hyvät mahdollisuudet edistää kaupunkiseutujen suunnittelua siten, että suunnittelussa otettaisiin huomioon kaikki yhdyskuntarakenteen muodostumiseen vaikuttavat tekijät. Erityisesti maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittaminen seudullisesti tärkeimpien linjausten suunnittelussa on mielekästä. Yksi MALPE-ajattelun vahvuuksia on erilaisten toimenpiteiden toteuttamisen ajoituksen yhteensovittaminen. Nuorena toimintamallina MALPE-ajattelu kaipaa kuitenkin vielä kehittämistä, erityisesti sitoutumisen parantaminen yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden ja siten myös suunnitelman toteuttamiseen on yksi pääkehityskohteista. Suunnitteluintegraation saavuttamisen lisäksi olennaista kestävän yhdyskuntarakenteen aikaansaamiseen on, että kaikilla sen muodostamiseen liittyvillä osapuolilla on tarpeeksi vahvoja kannusteita ja intressejä yhdenmukaiseen kehittämiseen, jolloin myös sitoutuminen on parempaa. Nykyisen suunnittelujärjestelmän ja -lainsäädännön puitteissa MALPE-ajattelu ja siihen liittyvä prosessi ovat kuitenkin jo nykyisellään edistäneet kaupunkiseutujen suunnittelua kokonaisuuksina sekä edistäneet suunnitelmien toteutumista.
Monipuolisia asumisratkaisuja kehittämässä -hankkeessa kehitettiin kehitysvammaisten ihmisten asumisratkaisuja. Pilottialueena toimi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote). Kehitysvammaiset aikuiset maassamme asuvat useimmiten joko ryhmäkodissa tai lapsuudenkodeissaan. Hankkeessa etsittiin ratkaisuja, jotta myös kehitysvammaisilla henkilöillä olisi mahdollisuus asua itse valitsemalla tavallaan, tavallisessa asunnossa muiden ihmisten joukossa. Etelä-Karjalan pilottikunnissa Lappeenrannassa, Joutsenossa, Ruokolahdella ja Rautjärvellä asuvia kehitysvammaisia haastateltiin ja kuultiin kehittämispajoissa. Tavoitteena oli saada selville, mitä he ajattelevat asumisestaan ja palveluistaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Lappeenrantalaiset kehitysvammaiset nuoret haluavat pääosin asua kaupungin keskustassa omassa asunnossa sekä liikkua ja osallistua siellä missä muutkin nuoret. Ruokolahdella ja Rautjärvellä puolestaan osa valitsee mieluiten asuinpaikakseen lapsuudenkodin ja tutun asuinympäristön. Osa haluaa muuttaa isompaan kaupunkiin. Hanke haastoi sosiaali- ja asuntotoimen sekä kaavoituksen työntekijöitä luomaan uutta yhteistyötä kunnan eri toimijoiden välille. Kehittämistyö osoitti, että tarvitaan säännöllisesti kokoontuva ryhmä, joka poikkihallinnollisesti suunnittelee tulevaisuuden asumista maakunnassa. Pitkäjänteinen tulevien asukkaiden toiveiden ja tarpeiden kartoitus on suunnittelutyön lähtökohta. Mukana olleisiin kuntiin perustettiin Paras naapuri -työryhmä, joka laatii suunnitelman, miten vastataan erityistä tukea tarvitsevien ihmisten asumisen tarpeisiin tulevaisuudessa. Lisäksi palveluita muotoiltiin uudelleen, jotta myös enemmän apua tarvitsevat henkilöt voivat asua omassa kodissa. Hankkeen aikana kehitysvammaisia nuoria muutti yövalvotusta ryhmäkodista omaan asuntoon. Kunnan tarjoamia tukiasumisen palveluja kehitettiin vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Palveluita joustavoitettiin siten, että tukea pystyttiin antamaan aluksi useita kertoja päivässä. Ensimmäisten kuukausien aikana yksi henkilö oli varattu näiden nuorten tukemiseen. Tukea on pystytty jo joidenkin osalta keventämään. Myös kuvapuhelinyhteyden päässä oleva ja tarvittaessa paikalle tuleva yöhoitaja on uutta toimintaa. Muuttajien tueksi saatiin myös lähinaapuri. Hän on opiskelija, joka asuu samassa korttelissa ja tarjoaa naapuriapua yhden tunnin päivässä. Hankkeen tulokset osoittivat, että myös enemmän apua tarvitsevat vammaiset henkilöt voivat asua omassa asunnossa, kun palveluja kehitetään riittävästi vastaamaan heidän tarpeitaan
Käytettävyydestä ja lautapeleistä yhdessä kuulee puhuttavan harvemmin kuin käytettävyydestä ja web-suunnittelusta. Käytännössä lautapeli-suunnittelu nojautuu yhtä lailla käytettävyyden perusosiin ja visuaalisen suunnittelun peruselementteihin molempien tukiessa toisiaan. Tässä työssä käytiin läpi lyhyesti perusteita sekä käytettävyydestä että visuaalisesta suunnittelusta. Lisäksi verrattiin kahta lautapeliä teorioiden pohjalta. Loppuosa käsitteli projektiosuuden, lautapelin nimeltä Steampo, käytännön toteutusta soveltaen teorioita ja tekemällä käytettävyystestauksia. Pelistä valmistui prototyyppi syksyllä 2010 Ville Kankaisen ja Petteri Aartolahden opinnäytetyönä, johon tämä opinnäytetyö on jatkoa visuaalisen suunnittelun ja käytettävyyden tutkimisen kautta.
Tämä opinnäytetyö on tehty asiakastyönä Idealbody-yritykselle. Idealbody tarjoaa hyvinvointialan palveluita, joihin sisältyy ravinto- ja hyvinvointivalmennukset sekä terveyden luennot seuroille ja yrityksille Opinnäyteyön tavoitteena oli suunnitella Idealbody-yritykselle uusi ja yhtenäinen brändi-ilme, joka kuvastaisi yrityksen luonnetta. Työhön sisältyy teoriaosuus, jossa perehdytään tarkemmin brändi-ilmeen rakentamiseen ja sen merkitykseen hyvinvointialalla. Teoriaosuuden pohjalta alkaa varsinainen suunnitteluosio, jossa käydään läpi työn eri vaiheita. Suunnitteluosio alkaa työn visuaalisista vaikutteista ja niihin pohjautuvista luonnoksista. Suunnittelutyö on toteutettu asiakkaan kommenttien pohjalta. Asiakkaalle toteutettiin selkeä ja yhtenäinen brändi-ilme, johon sisältyy kokonaisuudessaan nettisivut, logo, värimaailma sekä jaettavat materiaalit.
Opinnäytetyössä tarkastellaan design-aktivismia, sen määritelmää ja sovelluksia erityisesti visuaalisen viestinnän muotoiluun kirjallisuuskatsauksen kautta sekä osittain ankkuroidun teorian periaatteita soveltaen. Katsauksen päätavoitteena on löytää käyttökelpoinen teoreettinen ja käytännöllinen määritelmä design-aktivismille niin, että määritelmää voi käyttää visuaalisessa viestinnässä, ja niin, että tuloksista voi laatia suomeksi helposti lähestyttävän, visuaalisesti painottuvan oppaan eli työn projektiosuuden. Tämänkaltaista opasta ei tällä hetkellä vaikuta olevan saatavilla suomenkielisille visuaalisen viestinnän muotoilijoille. Aluksi aktivistisesti orientoitunutta design-kirjallisuutta analysoidaan määritelmän löytämiseksi yleisellä tasolla, ja tarkastellaan, miten yleinen määritelmä voisi soveltua visuaalisen viestinnän muotoiluun. Tämän jälkeen tutkaillaan näkemyksiä siitä, miksi ja millaisilla keinoilla design-aktivismia voidaan käytännössä toteuttaa muodostetun määritelmän puitteissa, sekä minkä tyyppisiä asioita on kenties otettava huomioon design-aktivistisen projektin suunnittelussa. Tulokset viittaavat siihen, että yleisellä tasolla hahmoteltua design-aktivismin määritelmää voi pääasiallisesti käyttää myös visuaalisen viestinnän kontekstissa pienin painotuseroin. Tämän laajan design-aktivismin määritelmän voi tiivistää tarkoitushakuiseksi, epäkaupalliseksi aktivismiksi, jossa käytetään eettisiä suunnittelullisia keinoja aiheuttamaan häiriöitä vallitsevaan tilaan, minkä kautta tavoitellaan tiettyä poliittista muutosta aliarvostetun ryhmän tai tahon eduksi. Työn muut tulokset ovat yleispätevä motivaatio lähestyä visuaalisen viestinnän muotoilua eettisistä ja aktivistisista lähtökohdista, sekä ehdottava ohje design-aktivismin käytännön toteuttamisesta, joka on opinnäytetyön projektiosuus PDF-muodossa: ”Design-aktivismia! Opas designereille”. Opinnäytetyö pyrkii madaltamaan suomenkielisten designerien kynnystä design-aktivismin tekoon esittelemällä sen periaatteita suomeksi, sekä tarjoamalla käteviä työkaluja design-aktivististen projektien käytännölliseen toteuttamiseen niin yleistasolla kuin tarkemmin visuaalisen viestinnän keinoin.
Graafiset käyttöliittymät ovat olleet useimpien ohjelmistojen standardeina jo useita vuosikymmeniä. Teknologian käytön kasvaessa räjähdysmäisesti ei enää riittänyt, että asiantuntijat ja suunnittelijat tekivät käyttöliittymät, vaan panostusta tarvittiin myös loppukäyttäjiltä. Suunnittelussa esille alkoi nousta käyttäjäkokemuksen termi, jonka tavoitteena oli kuvata käyttäjien vuorovaikutuksia tuotteiden kanssa ja niistä syntyneitä kokemuksia. Graafisten käyttöliittymien suunnittelussa pyrittiinkin luomaan positiivista vaikutusta käyttäjäkokemukseen. Oli siis olennaista pyrkiä etsimään, kuinka graafisten käyttöliittymien visuaalisella suunnittelulla pystytään vaikuttamaan käyttäjäkokemukseen. Tämä kandidaatintutkielma toteutettiin kirjallisuuskatsauksena ja lähdekirjallisuutena toimi useat tieteelliset artikkelit ja aihealueeseen liittyvät kirjat. Käyttäjäkokemus rajattiin kahteen olennaiseen näkökulmaan, jotta tutkielman tekeminen laajasti, mutta kuitenkin riittävän selkeästi oli mahdollista. Käyttäjäkokemuksen suunnittelun kahdeksaan valittuun osa-alueeseen huomattiin graafisten käyttöliittymien visuaalisen suunnittelun vaikuttavan vahvasti kolmeen, osittain vaikutusta oli myös kolmeen ja ei lainkaan tai hyvin vähän vaikutusta, kahteen. Näiden johtopäätösten pohjalta luotiin taulukko visualisoimaan tuloksia. Käyttäjäkokemus ja graafiset käyttöliittymät voivat käsitteinä vaikuttaa helpoilta, mutta näin ei suinkaan ole. Molemmat aiheet vaativat vielä paljon tutkimista, jotta niiden monimutkaiset ulottuvuudet saadaan kattavasti käsiteltyä.
Pyrin tutkimuksessani Etulehdet visuaalisena mediana selvittämään, mitä visuaalisia tehtäviä etulehdillä voi olla. Työ sijoittuu visuaalisen viestinnän tutkimuksen kenttään ja näkökulma on aineistolähtöinen. Aineisto koostuu Suomessa ilmestyneen kaunokirjallisuuden etulehdistä. Jaan aineiston ryhmiin sen mukaan, miten siinä ilmenevät katse, liike ja muutos, tekstin ja kuvan suhde sekä tilallisuus. Tukeudun näissä jaotteluissa useisiin lähteisiin, erityisesti Guther Kressin ja Theo van Leeuwenin, Gustaf Cavalliuksen, Kai Mikkosen, Anja Hatvan ja Irvin Rockin tutkimuksiin. Erittelen jaotteluissa ilmeneviä seikkoja aineistoesimerkkien avulla. Aineistoryhmien tarkastelun perusteella esitän, että etulehdillä on viisi visuaalista tehtävää. Etulehdet voivat koristaa, osoittaa kirjan kuuluvan sarjaan, tarjota informaatiota, kuljettaa tarinaa ja syventää lukijan ja kirjan välistä suhdetta. Perustelen näitä tehtäviä aineistoesimerkkien avulla. Lopuksi pohdin etulehtien mahdollisuuksia ja asemaa teollisessa kirjasuunnittelussa
Metsäntutkimuksessa on alettu yhä enemmän kiinnittää huomiota yksittäistä koealaa tai elinympäristölaikkua laajempiin kokonaisuuksiin – maisemiin ja alueisiin. Tähän on vaikuttanut mm. lisääntynyt tieto tarkasteltavien kohteiden ja niiden ympäristöjen vuorovaikutuksista. Myös metsäsuunnitteluun ollaan liittämässä aiempaa monipuolisempia tavoitteita, mikä vaatii suunnittelujärjestelmiltä uusia ominaisuuksia. Apuvälineitä tarvitaan erityisesti suunnittelualuetta kuvaavan tiedon tuottamiseen ja hallintaan sekä alueen rakenneanalyyseihin. §§ Paikkatietojärjestelmistä ja -menetelmistä on muodostumassa tärkeä väline aluetason suunnitteluun ja tutkimukseen. Niiden avulla on mahdollista tuottaa ja visualisoida maiseman rakennetta kuvaavaa spatiaalista ja määrällistä tietoa mm. erilaisten paikkatietoanalyysien avulla. Paikkatietojärjestelmiä voidaan käyttää apuvälineenä myös tuotettaessa ekologista perustietoa vankistamaan esimerkiksi alue-ekologisen suunnittelun lähtökohtia ja menetelmiä. Sekä metsäsuunnittelun että ekologisen perustiedon tuottamisen kannalta keskeistä on myös, että paikkatietojärjestelmien avulla voidaan hallita suunnittelu- tai tutkimusalueen kokoa ja mittakaavaa joustavasti. Vaikka paikkatietojärjestelmien hyödyntäminen aluetason tutkimuksissa on jo käynnistynyt lupaavasti, tarvitsee maiseman rakenteen tarkasteluja vaativien tavoitteiden sisällyttäminen metsäsuunnitteluun vielä runsaasti kehitystyötä sekä erilaisia tavoitteita kuvaavien mallien että suunnittelumenetelmien osalta.
The subject of this thesis is a concept for a mobile first magazine. The concept consists of user interface as well as the visual identity for the online magazine that is published on a webpage designed for mobile phones. In the thesis it was explored how the user experience of a printed magazine can be reiterated in a digital environment. Is it possible to create an equally diverse layout even though the device restricts the size of the area shown to the reader? The first chapters discuss what are the properties of an online magazine that make the user experience differ from a printed magazine. By making the online magazine linearly browsed and published by issue, readers can easily immerse themselves in the content. In addition, creating variation in the visual look and layout makes the magazine more engaging. The online magazine created during this thesis was meant for the users of a sim-game stable called Hallava, and one of its main purposes was to attract more users. When designing the visual identity of the magazine, the sim-game stables brand had to be taken into account as well as who are the target group. It consists of both teenagers and people in their twenties who have had this hobby since they were kids. Even though the target group is divided, it was decided to concentrate on making the magazine appealing for teenagers, since they would more likely be the new users of Hallava.
Opinnäytetyö kertoo, mitä visuaalinen identiteetti on tänä päivänä, miten sitä voidaan suunnitella ja toteuttaa sekä mitä merkitystä sillä on organisaatioille. Työssä tuodaan esiin eri visuaalisten elementtien luomaa kokonaisuutta, joiden pohjalta organisaation visuaalinen identiteetti rakentuu. Visuaalista suunnittelua tehdessä on lähdettävä liikkeelle organisaation ytimestä. On otettava selvää, mikä on liikeidea ja haluttu imago. Selkeällä ja yhtenäisellä visuaalisella ilmeellä annetaan organisaatiosta luotettava ja asiallinen kuva. Teoriaosuudessa perehdyttiin siis toimeksiantajan Kouvolan urheiluakatemian ja sen koordinoijana toimivan Olympiakomitean identiteettiin ja siitä muodostuvaan mielikuvaan. Imagon rakentaminen uudenlaiselle verkostoituneelle organisaatiolle koettiin haasteelliseksi ilman käytännön esimerkkejä, joten taustatietojen saamiseksi päädyttiin tekemään lyhyt kysely. Työssä tutustuttiin Suomessa toimivien urheiluakatemioiden viestintään akatemioille lähetetyn kyselyn kautta. Sen avulla saatiin taustatietoa toimeksiantajan visuaalisen viestinnän suunnitteluun. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten nimenomaan visuaalista viestintää on hyödynnetty uudenlaisen organisaation imagon rakentamisessa. Työn ohjenuorana toimi Olympiakomitean tekemä Urheiluakatemioiden valtakunnallinen kehittämisohjelma, johon on listattu tavoitteita koskien viestintää ja organisaation imagoa. Kehittämisohjelman tavoitteiden ja toimeksiantajan toiveiden mukaan toteutettiin graafinen ohjeisto, PowerPoint-ohjeistus. Internet-sivujen layout sekä Facebook-profiili: sosiaalisen vuorovaikutuksen rakentaja.
Opinnäytetyöni aiheena on suunnitella konsepti kirjalle YY-KAA-KOO-NEE suomalaisia ramopunktarinoita. Tavoitteena on luoda toimiva ulkoasu kirjalle, joka palvelisi kyseisen musiikkityylin, genren, harrastajia ja houkuttelisi myös muita lukijoita. Toisena tavoitteena on oppia kirjan tekemistä graafisia työkaluja monipuolisesti käyttämällä. Haasteena konseptin tekemiselle oli, että kirjan teksti ei ollut valmina. Vertailumateriaalina käytin genreen sopivia omakustannelehtiä ja levynkansia ja niiden graafisen suunnittelun keinoja. Opinnäytetyössäni perustelen ratkaisujani ja analysoin ongelmia, joita kirjaa tehdessäni kohtasin.
Tutkimus käsittelee typografian ilmaisevuutta tietyssä tekstilajissa eli runoudessa. Tutkimus tarkastelee runossa käytettyjä typografisia keinoja ja niiden merkityksiä runon tunnelmaa ja sävyä tarkastellessa. Tutkimus on toteutettu taiteellisena tutkimuksena, jossa on luotu yhteensä kuusitoista osainen aineisto, jonka sisällä aineisto jakautuu neljään kategoriaan. Kategoriat tarkastelevat typografian ilmaisevuutta monipuolisesti eri näkökulmista. Näitä kategorioita ovat perinteinen, liikevaikutelmainen, tunteellinen sekä ironinen, joiden visuaalisuus pyrkii kunkin kategorian määrittämään ilmaisuun. Aineistoa tarkastellaan multimodaalisen analyysin avulla, joka jakaa typografian pienempiin tarkasteltaviin osiin. Typografiaa tarkastellaan mikro- ja makrotypografian määritelmien avulla, joiden lisäksi tarkasteltavia osa-alueita ovat muun muassa väri ja mahdolliset muut muodot ja elementit. Multimodaalisen analyysin lisäksi typografiaa tarkastellaan typografiaa käsittelevän kirjallisuuden avulla. Tutkimuksen tuloksena nousee esiin neljä typografian keinoa, jotka varioivat runon tunnelmaa ja sävyä merkittävästi. Näitä keinoja ovat typografian muotokieli ja sen yksityiskohdat, välimerkkien käyttö, tekstin sommittelu sekä värit ja muut elementit. Tutkimuksen tulokset osoittavat typografialla olevan paljon ilmaisuvoimaa ja sillä voidaan varioida runon verbaalisen sisällön tunnelmaa ja sävyä useilla eri tavoilla.
Selvityksen tarkoituksena on ollut tuoda taustatietoa ja kehittämisideoita kaupunkiseutujen suunnittelun kehittämiseen Ruotsin, Norjan, Tanskan, Hollannin ja Englannin kaupunkiseututasoisen suunnittelun virallisten ja epävirallisten rakenteiden, toimijoiden ja suunnittelun välineiden tarkastelulla. Selvitys korostaa, että kaupunkiseuduilla tulisi kokeilla erilaisia ratkaisuja harkiten, mutta rohkeasti. Valtion ja kuntien välisiä suhteita suunnittelun ohjauksessa tulisi yksinkertaistaa. Kaupunkiseuduille tulisi myös jättää liikkumavaraa strategisen suunnittelun toteutuksessa. Selvityksen mukaan tekemiseen, aktiivisuuteen ja luottamukseen perustuvaa yhteistyötä tulisi tukea. Strategisen spatiaalisen suunnittelun järjestelmän tulisi olla joustava, jotta se voisi huomioida tällaiset rakenteet ja kiinnittää ne demokraattiseen kontrolliin mielekkäällä tavalla. Myös yhteistyörakenteita tulisi kehittää joustaviksi ja eri tilanteisiin adaptoituviksi.
Graafinen suunnitteluprosessi on kokonaisuudessaan vaikea hahmottaa. Usein jää asiakkaillekin epäselväksi, mitä suunnitteluprosessissa tapahtui, mistä asiakas oikeastaan maksaa. Graafinen suunnittelu sisältää paljon mekaanisia toimintoja, jotka ulkopuolisenkin on helppo ymmärtää. Sen sijaan luova työ on usein abstraktia. Kokonaisuudessaan suuri osa graafisen suunnitteluprosessin tapahtumista jää näkymättömäksi. Tutkimukseni pyrkii tekemään tästä näkymättömästä työstä näkyvää. Haluan osoittaa graafisen suunnitteluprosessin monimuotoisuuden ja pohdin tutkimuksessani erityisesti luovan työn sekä kokemuksen ja suunnittelijan osuutta kokonaisprosessissa. Pro gradu -tutkimukseni on itseään tarkkaileva ja kommentoiva metatutkimus ja siihen kuuluu olennaisena osana taiteellinen osio. Tutkin graafista suunnitteluprosessia yhden esimerkkitapauksen avulla ja toiminnan teorian (activity theory) kautta. Suunniteltavana on saippuapakkaussarja, jossa kosmetiikkapakkauksen pakolliset merkinnät ovat osa pakkauksen graafista ilmettä. Tutkimukseni seuraa suunnittelutehtävän etenemistä tehtävänannosta graafiseksi lopputuotteeksi. Suunnittelutehtävä on yksi esimerkki graafisesta suunnitteluprosessista ja toimii tässä sekä tutkimuskohteena että tutkimusmateriaalin hankkimisen välineenä. Tutkimukseni havainnollistaa prosessin monimuotoisuuden. Tässä tapauksessa tutkimukseni osoitti luovan työn osuudeksi noin kaksi kolmasosaa koko suunnitteluprosessista. Tulos on suuntaa-antava, sillä luovan ja mekaanisen toiminnan raja on vaikea määrittää. Luova työ on se, mistä asiakas maksaa. Luovan työn osuus lisääntyy kokemuksen tuoman tehokkuuden kautta.
Opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella vauvakirjasovellus Kiddaylle uusi ulkoasu ja kehittää sen ominaisuuksia havainnollistava prototyyppi. Työprosessi kuvataan yksityiskohtaisesti esimerkkikuvin. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Kiddayn kehittänyt Muntius Oy. Opinnäytetyön teoreettinen osuus käsittelee sovelluksen suunnitteluun, käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnitteluun liittyviä asioita sekä sovellusten rahantekokeinoja ja käyttöliittymäsuunnitteluun olennaisesti liittyvää saavutettavuutta. Opinnäytetyö on toiminnallinen. Kehitystyö perustuu ruutulayoutien suunnitteluun, ruutujen välisten interaktioiden määrittelyyn ja animaatioiden luomiseen. Kehittämistyön perusteella syntynyt prototyyppi toimii mallina, jossa esiteltyjen ideoiden pohjalta asiakas voi jatkossa kehittää sovelluksen ulkoasua. Sovelluksen värimaailma ei muuttunut merkittävästi nykyisestä, mutta prototyyppi esittelee uusia vaihtoehtoja layouteihin sekä hyödyntää isompia tekstejä ja kuvakkeita palvellakseen paremmin iäkkäämpää käyttäjäkuntaa.