Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksessa tarkasteltiin seitsemää valikoitua tanssinjärjestäjää Pohjois-Karjalassa ja lähimaakunnissa sekä selvitettiin millaisia palveluita nämä kohteet tarjoavat tanssien lisänä. Tutkimus oli laadullinen ja tarkastelun kohteena olivat esimerkiksi ravintolapalvelut, majoituspalvelut ja esteettömyys ja miten näitä kyseiset tanssinjärjestäjät markkinoivat ja mainostavat. Ilmoitettuja tietoja tarkasteltiin asiakaslähtöisesti eli käytettiin vain niitä tietoja, joihin kuka tahansa voisi tutustua. Tutkimuksen tärkeimpiä tuloksia olivat, että kaikkien tutkimuskohteiden ravintoloissa on anniskeluoikeudet ja että edelleen nämä tanssinjärjestäjät käyttävät suurimmaksi osaksi painettua mediaa mainostamiskeinona. Esteettömyydestä ei ollut mainintoja yhdenkään tutkimuskohteen tiedoissa eikä yhteiskuljetuksiakaan juuri markkinoitu. Kohderyhmistäkään ei ole selkeitä tietoja julkisissa lähteissä. Löydettyjen tulosten pohjalta kehittelin uusia ideoita, joista voisi olla hyötyä liiketoiminnassa.
Tämä opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Pertti Salon ja tanssilavahanketta ajamaan perustetun Tanssilavatiimin kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa konkreettista materiaalia hankkeesta, jossa ajetaan eteenpäin tanssilavan rakentamista Vaasaan. Olennaisena osana hankkeen syntymistä voidaan pitää adressia, jonka pohjalta kartoitettiin tanssilavaa Vaasaan haluavien määrää. Tuomalla esiin ehdotelma mahdollisesta tanssilavasta luonnospiirustusten myötä, hanketta tanssilavan saamiseksi Vaasaan voidaan ajaa paremmin eteenpäin. Tässä opinnäytetyössä tanssilavalla tarkoitetaan ympärivuotisesti toimivaa viihdekeskusta, joka tarjoaa mielekkäät puitteet tanssin harrastamiseen ja kohtaamispaikaksi. Tutkimusaineistona käytettiin Tanssilavatiimin laatimia suunnitelmia tanssilavalle sijoitettavista toiminnoista ja lähialueella jo olemassa olevia tanssipaikkoja, niiden kokoa ja toimintaa Pohjanmaalla. Teoriaosuus on koottu pääosin Suomen rakentamismääräyskokoelman säädösten, RT-korttien ohjeiden ja suomalaista tanssilavakulttuuria käsittelevän kirjallisuuden pohjalta. Havaintoja on tehty lisäksi tilaajan oman hanketta koskevan materiaalin pohjalta. Työn lopputuloksena syntyivät luonnospiirustukset suunnitellusta tanssilavasta. Opinnäytetyön myötä voidaan todeta, että Vaasan Paratiisisaari olisi otollinen paikka tanssilavan rakentamiseen.
Tämän opinnäytteen tarkoituksena on ollut suunnitella tapahtuma Tommolan Suurlavalle Mäntyharjuun. Opinnäytteen aihe lähti liikkeelle ideasta kehittää eteenpäin lavalla aiemmin järjestettyjä Korpirock iltoja. Ne ovat aina vetäneet Tommolan Suurlavalle runsaasti yleisöä, mutta suuremmallekin menestykselle voisi olla sijaa. Tapahtuman kohderyhmäksi valikoituivat 18-30 vuotiaat lähiseudun vakituiset asukkaat sekä mökeilleen saapuvat vieraspaikkakuntalaiset. Esiintyjiksi valittiin iskelmätähti Paula Koivuniemi sekä rockyhtye Apulanta. He molemmat ovat omassa musiikillisessa genressään alansa huippuja ja hyvin suosittuja yleisön keskuudessa, joten he omalta osaltaan tuovat menestystä tapahtumalle. Tapahtuman nimeksi muotoutui Tommola on the rocks, mikä kuvastaa tapahtuman luonnetta sekä toisaalta muistuttaa siitä, että Tommolan Suurlava on ravintola A-oikeuksin. On the rocks luo myös tietynlaisen mielikuvan lavan sijainnista Korpijärven rannalla. Teoriaosuudessa olen käsitellyt tapahtumanjärjestämistä, suunnittelua sekä tuotekehitystä. Lisäksi olen sivunnut tanssilavakulttuuria, sillä Tommolan Suurlava paikkana on perinteikäs tanssilava, sekä kertonut tarkemmin Tommola on the rocks tapahtuman vaiheista. Teoriaosuutta olen hyödyntänyt tehdessäni projektisuunnitelman tapahtumalle. Liitteenä on projektisuunnitelma tapahtumalle "Tommola on the rocks", mutta se on kirjattu salaiseksi.
Tutkimukseni aihe on Honkolan lava, joka on Urjalassa sijaitseva 1930-luvulla rakennettu tanssilava. Tarkastelen Honkolan lavaa kulttuuriperinnön tutkimuksen näkökulmasta etnografisella tutkimusotteella. Tutkin, minkälaisia havaintoja Honkolan lavasta nousee kokeilevien tutkimusmenetelmien kautta aikana, jolloin lavalla ei ole ihmisen järjestämää toimintaa. Samalla kun tutkimukseni on Honkolan lavan ja sen ekologian tutkimista, se on myös reflektiivistä pohdintaa omasta tutkimusprosessista. Tutkimukseni pääaineistona toimii Honkolan lavalla kesällä 2022 tekemäni kenttähavainnointi ja siitä syntynyt aineisto, joka koostuu kenttämuistiinpanoista, valokuvista ja videomateriaalista. Lisäksi aineistooni kuuluu yksi haastattelu ja Honkolan lavasta tekemäni rakennusinventointi keväältä 2022. Tutkimukseni filosofisena taustateoriana käytän Isabelle Stengersin ajattelua käytäntöjen ekologiasta ja metodologisena taustana korografian käsitettä. Tutkimuksen esittämistavassa ja tutkimusprosessin kirjallisessa kuljettamisessa olen käyttänyt nomadista, vaeltavaa kirjoittamistapaa. Tutkimukseni tulos on, että Honkolan lavan kulttuuriperintö on myös muiden toimijoiden kuin ihmisen muodostamaa ja muodostuu luonnon kanssa yhdessä. Paikan hidas ja kokeileva havainnointi sekä tutkimuksen tekeminen ilman tarkkoja tutkimuskysymyksiä mahdollistivat sellaisten havaintojen, tutkimustapojen ja asioiden välisten yhteyksien kehkeytymisen, jotka olisivat saattaneet jäädä huomioimatta, mikäli aihetta olisi lähestytty tarkasti rajattujen tutkimuskysymysten ja lähestymistapojen kautta. Johtopäätöksenä esitän, että kulttuuriperintökohteiden tarkastelussa tulisi ottaa huomioon ihmisen lisäksi myös luonnon ja ei-inhimillisten toimijoiden rooli ja näkyminen osana kulttuuriperintöä. Tanssilavat ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä ja niiden säilyttämisessä olisi rakennusten lisäksi tärkeää huomioida myös ympäristön ja luonnon rooli osana paikkojen ainutlaatuisuutta. Tyhjät tai hiljentyneetkin tanssilavat voivat tarjota mahdollisuuden menneen kokemiseen ja kuvittelemiseen materiaalisuutensa ja ekologiansa kautta.
Yleisömäärät ovat vuosi vuodelta pienentyneet tanssilavoilla jo usean vuoden ajan. Haluaisin viedä lavatansseja entistä nuorekkaampaan suuntaan, jotta yhä useampi nuorikin löytäisi lavatanssit. Työn tavoitteena oli koostaa lauluohjelmistoa tanssimusiikkikeikkoja varten yhden setin verran. Valitsin 12 kappaletta siten, että jokaista valittua tyylilajia oli kaksi kappaletta. Tässä työssä valitsin tyylilajeiksi valssin, humpan, tangon, foksin, cha chan ja hitaan valssin. Kirjoitin kappaleista transkriptiot ja tietyistä kappaleista omat sovitukset soittajille ja laulujen sanat laulajalle. Pyrin valitsemaan kappaleita, jotka ovat verrattain uusia ja nuorekkaita, mutta tanssittavuudeltaan lavatansseihin soveltuvia. Pyrin myös välttämään kappaleita, joita tiedän muiden orkestereiden esittävän. Valitut kappaleet ovat: Kultaa ja hopeaa, Valssi, Saaliit, Suloinen myrkynkeittäjä, Tähdet meren yllä, Maailmantango, Kesä, Silkkii, Kuu ja maa, Kaapparilaiva, Viimeinen kevät ja Ta mig till havet.
Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry:n toimeksiantona olen tutkinut lavatansseissa kävijöiden kokemuksia ja toiveita, tarkoituksena myöhemmin kirjoittaa opas tanssilavojen käyttäjälähtöisestä kunnostus- ja rakentamissuunnittelusta. Opinnäytetyön tavoitteena on käyttäjätutkimusten avulla koota yhteen hyvään tanssilavasuunnitteluun kuuluvia elementtejä ja tutkimustuloksia on hyödynnetty Kotkassa sijaitsevan Tanssi- ja viihdelava Tampsan korjaussuunnitelmissa. Opinnäytetyön alkuosa koostuu käyttäjätutkimuksista ja niiden analysoinnista. Käyttäjätutkimuksia on tehty kyselytutkimuksella, tanssijoiden täyttämillä päiväkirjoilla ja havainnoimalla. Toisessa osassa opinnäytetyötä keskitytään Tanssi- ja viihdelava Tampsan kunnostustyön suunnitteluun. Tärkein suunnittelukohde on uudet saniteettitilat kahvilan yhteyteen. Tilojen suunnittelussa otetaan huomioon käyttäjätutkimuksissa esiin tulleita asioita, lavan huvitoimikunnan toiveet ja rakennustekniset määräykset. Tavoitteena on hakea lavalle toimivuutta ja viihtyvyyttä seuraaviksi vuosikymmeniksi sekä saada erilaiset käyttäjäryhmät kiinnostumaan hyvin toimivasta ja viihtyisästä lavasta.
Paritanssin historia ylettyy 1500-luvulle asti, ja siitä on vielä heikosti tietoa. Tanssi on ihmiskunnan vanhimpia taidemuotoja, mutta suomalaisesta paritanssista varsinaiset dokumentit alkavat vasta 1700-luvulla lukuun ottamatta muutamia viitteitä 1500–1600-luvulle. Opinnäytetyöni on tarkoitus antaa ymmärrystä tanssilava kulttuurista ja sen etiketistä, josta ei ole paljoa kirjoitettua tietoa. Pyrin selvittämään, miten paritanssin historia on vaikuttanut nykypäivän lavatanssi-iltoihin. Tanssitaito ja etiketin tavat ovat siirtyneet vanhemmilta lapsille perimätietona. Etiketti itsessään mielletään käytöstavaksi, ja tietous käytöstavoista saadaan kasvatuksen mukana. Työssäni tutkin arkipäivän etikettiä ja vertaan sitä tanssipaikkojen etikettiin. Paneudun myös hiljaisiin sääntöihin, joita tanssilavoilla saattaa olla. On mielenkiintoista, mistä meidän tanssilavamme ovat saaneet alkunsa ja miten ne ovat muotoutuneet meidän aikaamme. Tanssi-iltaan valmistautuminen on tärkeää, koska ensivaikutelma kertoo enemmän kuin sanat. Tanssi-illasta monelle tulee mieleen kukkamekkoja ja kauluspaitoja, mutta tänä päivänä pukeutuminen on vapaampaa sekä erilaista. Tutkimuksessani on ollut mukana sähköpostikyselyyn osallistuneita eri-ikäisiä tanssin harrastajia. Osa haastatteluun osallistuneista ovat vasta aloittaneita – osalla on monen kymmenen vuoden tanssikokemus. Käytän lähteiden lisänä vastaajilta saamiani vastauksia kertoen heidän sukupuolensa ja ikänsä. Lähteinä käytettyjä aineistoja on hyödynnetty erilaisista tanssikirjoista sekä etikettikirjoista. Tutkimuksessa kävi ilmi, että itse toimintatavat eivät ole muuttuneet aikojen saatossa, vaikka tanssilavakohtaisia eroavaisuuksia tietysti löytyykin. Tanssilavoilla on edelleen miesten ja naisten puolet sekä tanssinhaku tapahtuu joko valotaulun tai orkesterin ohjaamana. Jatkotutkimusta ja tulevaisuutta varten olisi mielenkiintoista lähteä kasaamaan ihmisten mietteitä arkistoitavaksi, ja tutkimaan: miten, jo nyt käyttäytyvä tanssi-kulttuuri on muokkautunut esimerkiksi 30vuoden päähän. Pysyvätkö tanssi-illan käytännöt samana: esimerkiksi naisten ja miesten puolet sekä hakukäytännöt ja eroavatko arkielämän käytöstavat lavatanssikulttuurissa.
Opinnäytetyöni aiheena oli tanssiorkesterissa työskentely. Kokonaisuuteen sisältyi kahdeksan kuukauden aikana pidetyt harjoitukset ja soitetut keikat. Kirjoittaja tutustui keikkamatkoilla tanssiyleisöön, muusikoihin ja artisteihin. Työskennellessä tutuksi tuli suurin osa Suomen tanssilavoista. Opinnäytetyön tavoite oli antaa valmiuksia tanssi-musiikin parissa työskentelyyn. Tässä raportissa on kerrottu lyhyesti tanssimusiikin historiasta, rytmeistä ja kulttuurista. Olennaisin osa raportista on keikoille valmistavaa tietoutta ja lavatekniikkaan liittyviä asioita. Työssä kerrotaan myös kokemuksia keikoilta. Opinnäytetyö sisältää CD-levyn, josta löytyy valikoituja kappaleita kesän 2017 tanssilavoilla esitettynä. Lopuksi on päätäntäluku, jossa kerrotaan kirjoittajan päätelmiä tanssimuusikkoudesta.