Kaikki aineistot
Lisää
Viimeaikaiset sisäiset ja ulkoiset muutokset organisaatioissa sekä työntekijöiden liikkuvuus ovat saaneet yritykset miettimään keinoja pitääkseen työntekijänsä yhtiön palveluksessa mm. nostamalla henkilöstön motivaatiota. Motivaation kasvattamiseen on luotu erilaisia palkkiojärjestelmiä, jotta työntekijät suoriutuisivat töistään tehokkaasti ja kokisivat ansainneensa yrityksen kiitoksen työstään. Suomessa palkkiojärjestelmät ovat yleisesti vanhoja ja pohjautuvat mittareihin ja tavoitteisiin, mitkä eivät välttämättä kuvasta enää yhtiön nykytilaa tai tahtotilaa. Yleinen kehityssuunta, niin kansainvälisesti kuin Suomessakin, on viime vuosikymmeninä ollut palkitsemisen siirtyminen entistä yksilöperusteisempaan mittaamiseen. Tässä tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan hyvän tuotantopalkkiomallin erityispiirteitä ja keinoja, joilla yritys pystyy kasvattamaan työntekijöidensä motivaatiota ja suoritustasoa. Tutkimuksessa paneudutaan palkkiomallin mittareihin, suoritusten mittaamiseen, ihmisten motiiveihin vaikuttaviin tekijöihin sekä jatkuvaan parantamiseen. Tutkielman tavoitteena on luoda case-yritykselle uusi tuotantopalkkiojärjestelmä, mikä vastaisi paremmin yrityksen tämän hetkiseen tilanteeseen sekä kasvattaisi osastojen tuottavuutta. Tavoitteena on luoda järjestelmä, joka kannustaa työntekijöitä suoriutumaan tehtävistään aina parhaalla mahdollisella tavalla luoden näin lisäarvoa yritykselle. Tutkimuskysymyksiin vastataan case-yrityksessä suoritettujen haastatteluiden, kyselyiden sekä dokumentaation avulla. Tutkielmassa havaitaan, että palkkiojärjestelmän tulee olla riittävän yksinkertainen ja työntekijälle ymmärrettävä. Työntekijän tulee kokea, että hän pystyy omalla panoksellaan vaikuttamaan palkkion määrään. Yhtä oikeanlaista tuotantopalkkiomallia ei ole, vaan se muodostuu useista kompromisseista ja näkemyksistä.
Tämä opinnäytetyö tehtiin UPM Kymmene Oyj:n Tervasaaren paperikone viidelle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää keinoja PK5:n materiaalihyötysuhteen parantamiseksi. PK5:n konelinjan hylkyprosentti oli noussut vuosien 2008–2012 aikana 9,31:sta 10,85:een. Opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin hylyn määrän vähentäminen yhdellä prosentilla. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin kartoittamalla PK5:n hylyn koostumus tehdasjärjestelmistä vuosilta 2008–2012. Saaduista tiedoista valittiin suurimmat hylyn aiheuttajat, joihin voisi vaikuttaa ilman suuria investointeja. Opinnäytetyön suorittamiseen käytettiin opinnäytetyön tekijän omaa sekä muilta työntekijöiltä saatua ammattiosaamista. PK5:n materiaalihyötysuhteen parantamiseksi tutkittiin neljää eri kohdetta. Opinnäytetyön kokeellisessa osassa tutkittiin pohjahylyn vähentämistä superkalanterilla, häiriötilanteista tavoitelaatuun pääsyn nopeuttamista liimapuristimella, vaihtojen optimoimista rullaimella ja pallopesujen ennakoimista lajinvaihtoihin. Tutkimustulosten perusteella työtapojen ja toiminnan muutoksilla hylyn määrää oli mahdollista vähentää 1,47 prosenttia vuodessa. Pohjahylyn osalta saavutettavien säästöjen määrä voidaan laskea etukäteen. Muiden muutosten osalta tarkat laskelmat saavutettavista säästöistä voidaan tehdä vasta jälkikäteen.
Suomen eläkejärjestelmä syntyi vuonna 1956 ja sitä on sen jälkeen täydennetty kattamaan lähes kaikki ansiotyössä kertyvät vakuutus- ja tukiluonteiset eläke-etuudet. Nykyään eläkejärjestelmä koostuu julkisesta ja yksityisestä sektorista, joista yksityinen sektori on kilpailullinen. Yksityisen kilpailevan sektorin muodostavat kirjoittamishetkellä neljä työeläkeyhtiötä: Varma, Ilmarinen, Elo ja Veritas. Yhtiöiden välisessä kilpailussa on mukana palvelu- ja hintakilpailu. Asiakashyvitykset ovat yksi hintakilpailun mahdollistava tekijä, sillä ne jaetaan TyEL-vakuutusmaksuista kertyvästä ylijäämästä ja alentavat seuraavan vuoden vakuutusmaksua. Ylijäämä lasketaan vakavaraisuuspääomasta, ja vakavaraisuussääntely ohjaa työeläkeyhtiöiden toimintaa. Suomen yksityisellä sektorilla työnantajilla on lisäksi mahdollisuus muodostaa työeläkesäätiöitä ja -kassoja hoitamaan työntekijöidensä eläkevakuutus. Viimeisen 20 vuoden aikana yksityisalojen työeläketoimijoiden lukumäärä on kuitenkin laskenut merkittävästi, ja tämä on korostanut työeläkeyhtiöiden roolia alalla. Tämä kehitys herättää kysymyksiä alan kilpailullisuudesta ja tehokkuudesta. Tässä tutkielmassa tarkastelenkin Suomen yksityisalojen työeläkemarkkinoiden rakennetta, kilpailukeinoja sekä kilpailun vaikutuksia työeläkeyhtiöiden toimintaan. Työeläkemarkkinat voidaan Herfindahl-Hirchman-Indeksin pohjalta todeta erittäin keskittyneiksi, joka on osittain seurausta alan luonnollisen monopolin piirteistä. Porterin viiden kilpailuvoiman mallin mukaan suurin kilpailupaine syntyy sisäisestä kilpailusta. Verrattuna julkisiin toimijoihin, TyEL-yhtiöt ovat suoriutuneet keskinkertaisesti. Tämä on kuitenkin hyvä tulos, sillä kansainvälisesti puskurirahastoilla on tapana tuottaa selkeästi paremmin pitkällä aikavälillä kuin vakavaraisuussääntelyn alaisilla toimijoilla. Viimeisen 15 vuoden aikana TyEL-yhtiöt ovat onnistuneet huomattavasti tehostamaan toimintaansa hoitokulujen vähentämisen osalta. Kansainvälisessä työeläkejärjestelmien vertailussa Suomen sijoitus on hyvä, mutta se johtuu suurelta osin hallinnon luotettavuuden korkeasta vertailuarvosta. Eläkkeiden riittävyyden ja järjestelmän kestävyyden osalta olisi parantamisen varaa. Suorittamassani simulaatiomuuttujan regressioanalyysissä edellisten vuosien asiakashyvitysten korrelaatio markkinaosuuteen on ollut varsin korkea, mikä osoittaa, että asiakashyvityksillä näyttää olevan vaikutusta kilpailullisuuteen.
Tutkimuksessa tarkastellaan sekä aikasarja-, että poikkileikkaustarkasteluin rahoitus- ja pankkitoiminnan tehokkuutta noudattaen ns. reaalikustannusten lähestymistapaa. Tarkoituksena on selvittää rahoitus- ja pankkitoiminnan tuottavuuden kehitystä, vallitsevien skaalatuottojen luonnetta ja työpanoksen ja pääoman substituoituvuutta. Tärkeimpänä tuloksena suoritetuista empiirisistä analyyseista oli se, ettei rahoitus- ja pankkitoiminnalle löydetty kasvavia skaalatuottoja. Lisäksi poikki- leikkaustarkasteluissa tuli esille kahden paikallispankkiryhmän ero ajatellen tehokkuutta ja kannattavuutta.
Tässä tutkielmassa kartoitetaan aikaisemmasta tutkimuksesta löytynyttä tehokkuuteen liittyvää kirjallisuutta eri näkökulmista. Määritellään keskeisimmät termit ja tarkastellaan, miten ohjelmoijan tehokkuutta voidaan mitata ja mitä haasteita mittaamisessa on. Tarkasteltavia näkökulmia ovat ohjelmoijan tyytyväisyys, kokemus, ajan käyttö, työympäristö, persoonallisuus ja ohjelmointityyli ja pariohjelmointi. Ohjelmoijan tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä arvioidaan eri näkökulmista ja selvitetään, miten voidaan parantaa ohjelmoijan tehokkuutta vaikuttamalla ohjelmoijan työtapoihin ja työympäristöön. Tehokkuuden parantaminen vaikuttaa positiivisesti yksittäiseen ohjelmoijaan. Ohjelmoijan tehokkuuden paraneminen heijastuu myös työnantajan tehokkuuden parantumiseksi.
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten tehokkuusvaatimukset vaikuttavat työn mielekkyyteen. Lisäksi tutkimuksen avulla pyritään löytämään sellaisia tekijöitä, joilla työn mielekkyyttä voitaisiin ylläpitää ja kehittää tehokkuusvaatimusten vaikutuksessa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu työn mielekkyyden ja tehokkuuden sekä tehokkuusvaatimusten taustojen esittämisellä. Tutkimus on laadullinen tutkimus, joka pohjautuu fenomenologisen erityistieteen tutkimustraditioon. Tutkimuksen empiirinen aineisto on kerätty Lapin sairaanhoitopiirissä työskenteleviltä sairaanhoitajilta (n=6) puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Tutkimusaineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin tarkentuen teoriasidonnaiseen analyysiin. Tutkimustulosten mukaan yksilöön kohdistuvat tehokkuusvaatimukset näyttäytyvät ja koetaan muutoksen kaltaisena tilanteena. Tehokkuusvaatimukset vaarantavat työntekijöiden työn mielekkyyden kannalta tärkeitä työn hallinnan, onnistumisen ja osallisuuden kokemuksia organisaatiossa. Tehokkuusvaatimusten seurauksena myös työn mielekkyyden kokemiselle tärkeä oman työn merkitys niin organisaatiolle kuin yksilölle voi hämärtyä. Työn mielekkyyttä ylläpitäviksi ja kehittäviksi tekijöiksi tehokkuusvaatimusten alaisena esitetään parempia mahdollisuuksia toteuttaa ja suorittaa yksilöille organisaatiossa tärkeää perustehtävää. Odotukset liittyivät työn organisointiin, sisältäen riittävän resursoinnin ja työtehtävien tasaisemman jakautumisen. Toimintaympäristön muutoksen kaltaisessa tilanteessa yksilöt odottavat organisaatiolta entistäkin inhimillisempää ja yksilöllisempää kohtaamista. Myös yksilön vaikutusmahdollisuuksia organisaatiossa pidetään tärkeänä työn mielekkyyden ylläpitäjänä ja kehittäjänä.
We test the informational efficiency of the three Baltic stock exchanges.It was found that the price indices used in testing are not even weak-form efficient, ie past returns can be used to predict future returns.It was also found that the time series of daily returns clearly exhibit autoregressive conditional heteroscedasticity. We also test Granger causality amongst the Baltic stock exchanges and from three stock exchanges outside the region.Outside the region only US market seems to affect prices in the Baltic stock exchanges.Inside the region Tallinn and Riga stock exchanges have clear effects on Lithuanian stock market, but Lithuanian market does not affect the other two. Keywords: Baltic countries, stock markets, efficiency
Trust in banks is essential to financial system effectiveness. The present study examines the determinants of trust in banks in China. Using the most recent wave of the World Values Survey, which included information on trust in banks from the survey in China in 2012, we perform ordered logit estimations to investigate the potential influence of a large set of individual and provincial indicators on trust in banks. We observe the influence of certain sociodemographic indicators. Membership in the Communist Party and living in a rural area are negatively associated with trust in banks. Age and satisfaction with financial situation contribute to higher trust in banks, while being married and having a higher level of education tend to lower trust in banks. Access to information regardless of the type of media disseminating the information (newspapers, television or Internet) seem to have no impact on trust in banks. Economic values influence trust in banks. In particular, individuals who favour inequality as an incentive for individual effort or support an expanded government ownership role in the economy tend to trust banks more.
The exceptional growth of the Ecu financial market during the past decade and a half has important implications for international reserve management strategies, particularly of countries outside the EMS linking their currencies to the Ecu. After examining the various criteria used to determine the currency composition of a central bank's reserve portfolio (maintenance of confidence in the exchange rate, minimisation of transactions costs, maintenance of the value of reserves in terms of imports, achievement of goals with respect to liquidity, risk and return), the paper considers the strengths and weaknesses of the Ecu as a reserve currency. It· concludes that, despite the absence of a single lender of last resort and the need to develop the clearing and settlement system for private Ecus, the Ecu has clear advantages as a reserve asset, The principal arguments for holding a part of the reserve portfolio in this unit are increased credibility of the Ecu Jink, absence of offsetting action by, or pressure from, another central bank of issue and a reduced mismatch between assets and liabilities leading to greater stability of revenue.
Tämän tutkielman tavoitteena on tarkastella menetelmiä, jotka pyrkivät ratkaisemaan ongelmia, jotka ilmenevät monitavoiteoptimointitehtävissä tavoitteiden määrän kasvaessa suureksi. Työssä esitellään useita menetelmiä kattaen erilaisia oletuksia optimointitehtävän luonteelta, kuten esimerkiksi lineaaristen tai konveksien tehtävien tapaukset. Lisäksi kommentoidaan menetelmien vahvuuksia ja heikkouksia. Yksi menetelmistä otetaan käytännönläheisempään tarkasteluun toteuttamalla siihen liittyvä abstrakti algoritmi Python-koodina ja tarkastelemalla algoritmin käyttäytymistä esimerkkien avulla. Lisäksi esitetään muutamia tapoja luokitella monitavoiteoptimointitehtävien tavoitteiden vähentämisen menetelmiä.
The aim of the thesis is to define maintenance indicators for the present situation in Kaukas sawmill. The objective is to make maintenance processes more effective and to improve sawmills overall effectiveness. The literature study approaches research problem from maintenance and indicators & key figures perspective. Theory part is built to support thesis's empirical part. In the empirical part of the study is carried out a present state analysis in maintenance of Kaukas sawmill. Present state analysis consist of questioning study, key figure measurements and top-analysis. In addition questioning study was made in rest of the sawmills of UPMKymmene Oyj. From the basis of the questioning study, there will be made benchmarking between Kaukas sawmill and Finland's industry as well as between Kaukas sawmill and UPM sawmills. In conclusion there will be made gap analysis between Kaukas sawmills maintenance and best practice results that were observed. Research results exposed several development targets. There will be given recommendation to start measuring development targets in question. In addition, there will be given recommendations of new operations models.