Kaikki aineistot
Lisää
ReactJS is one of the most popular JavaScript-libraries, which is used broadly in app development. The goal of this thesis was to explore the main features of ReactJS and how to use it. The thesis investigated the main concepts of ReactJS like component-based approach, virtual DOM model, JSX-syntax, and state management. The thesis also presents the introduction of ReactJS, and how components work and as well their relations through the practical section of the thesis. In the practical section of the bachelor’s thesis a simple task list-application was created, in which functional components were used and for the state management React Hooks were used. In the task list application, it is possible to add, edit or delete tasks and as well mark them as completed. The end result of this thesis delivered an information package of the main features of ReactJS and its usage in application development. Another result was also the task list application demo-version which utilized ReactJS library in a practical application.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantajalle matkailu- ravintola- ja tapahtuma-alan yritykselle heidän tarpeestaan kehittää kyberturvallisuuttaan, jota aiemmin ei oltu juurikaan huomioitu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kohdeyrityksen kyberturvallisuuden nykytila sekä siihen vaikuttavat tekijät, ja antaa ohjeistuksia kyberturvallisuuden kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Tavoitteena oli, että tekemäni nykytila-analyysin pohjalta yritys tiedostaa lähtökohdat, jonka jälkeen se voi laittaa kyberturvallisuuden perustason toimenpiteet kuntoon ja valjastaa kyberturvallisuuden osaksi yrityksen arkea. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä ja menetelminä käytettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Opinnäytetyön kokonaisuus koostui teoriakatsauksesta, yritysjohdon teemahaastattelusta, Kyberturvallisuuskeskuksen kybermittari- työkalun testeistä, tulosten analyysista SWOT-nelikenttämallin avulla sekä kehitysehdotusten ja jatkotoimenpiteiden esittämisestä. Tulosten perusteella yrityksen kyberturvallisuuden nykytila on kohtalainen. Yrityksessä ei oltu juurikaan ennen kiinnitetty huomiota kybertuvallisuuteen. Yrityksessä hoidetaan kuitenkin esimerkiksi tärkeiden tietojen asianmukainen suojaus, palomuurit, virustorjunta, verkkojen suojaukset sekä käyttöoikeudet lähtökohtaisesti hyvin. Suurimpia puutteita taas oli yleisten toimintatapojen, suunnitelmien, seurannan ja raportoinnin puuttuminen. Yrityksen vahvuuksina nousi esiin yrityksen hallinnollisesti hyvät valmiudet parantaa kyberturvallisuuden nykytilaa ja tarvittavien resurssien ja osaamisen olemassaolo. Mahdollisuutena nähtiin kyberturvallisuuden kehittäminen yhteistyössä olemassa olevan hyvän IT-alan kumppanin kanssa. Heikkoutena kuitenkin on, ettei kyberturvallisuuden merkitystä olla tunnistettu eikä suurta uhkaa koeta olevan. Myös henkilökunnan tietoturvaosaaminen on heikkoa. Uhkana havaittiin, ettei ulkopuolisia uhkia tunnisteta eikä kybertoimintaympäristöä hahmoteta. Jatkotoimenpiteinä ehdotetaan tiiviimpää yhteistyötä IT-alan kumppanien kanssa ja kyberturvallisuussuunnitelman laatimista heidän kanssaan yhdessä.
Opinnäytetyössä tutkittiin pelimaailmojen elävöittämistä etsimällä dynaamisia tapoja mukauttaa peliobjektien ulkonäköä. Tavoitteena oli löytää vaihtoehtoja peliobjektien käyttämien materiaalien pelinaikaiseen muokkaukseen siten, että pelimaailmoista pystyttäisiin luomaan uudenoloisia. Pelimaailman elävöittämiseksi suunniteltiin ja toteutettiin sääolosuhteisiin mukautuvia materiaaleja. Työn toteutuksessa käytettiin Unreal Engine 4 -pelimoottoria, joka tarjosi useita mahdollisia tapoja pelinaikaisen dynaamisuuden ratkaisemiseen. Tarvittavien sääolosuhde-efektien määrä ja monimutkaisuus arvioitiin kehityksen alussa. Lopuksi toteutetut sääolosuhde-efektit muunnettiin funktioiksi ja kytkettiin niitä ohjaavaan vuodenaikajärjestelmään. Opinnäytetyön aikana onnistuttiin toteuttamaan toimiva sääolosuhteita simuloiva materiaali. Toteutuksen aikana onnistuttiin myös perehtymään eri tapoihin luoda mukautuvuutta materiaaleihin. Toteutettu järjestelmä uudisti pelimaailmaa ja saavutti sille asetetut tavoitteet. Opinnäytetyön lopuksi todettiin, että dynaamiset materiaalit voivat antaa pelimaailmoille jatkuvasti muuttuvan tunteen ja lisäävät peliobjektien uudelleenkäyttömahdollisuuksia.
Opinnäytetyössä pidän kirjaa 10 viikon ajan työstäni It-asiantuntijana teleoperaattorin palveluksessa. Opinnäytetyö tehdään kirjoittaen päiväkirjamerkintöjä jokaiseilta työpäivältä seurantajakson aikana. Jokaiselle päivälle asetan itselleni tavoitteet ja päivän päätteeksi käyn läpi työpäivän kulun. Viikoittain teen yhteenvedon kuluneesta työviikosta ja raportoin sen opinnäytetyöhöni. Viikkoraportissa kerron millaisia haasteita olen viikon aikana kohdannut ja mitä olen oppinut. Työpäiväni It-asiantuntijana koostuu asiakkaista, jotka tulevat luokseni ajanvarauksella. Asiakas kertoo mikä hänen ongelmansa on ja pyrin löytämään asiakkaalle ratkaisun ongelmaansa. Työympäristöni on teleoperaattorin myymälä, joka sijaitsee kauppakeskuksessa. Oma työpisteeni on pieni toimisto myymälän takaosassa. Työtoimistoni kaleusteina on työtuoli, työpöytä ja sohva asiakkaita varten. Seurantajakso on aloitettu 18.2.2019 ja se saatiin päätökseen 6.5.2019. Seurantajakson aikana opin paljon uutta mm. Office 365 -ohjelmistosta, sähköpostintarjoajista ja laitteista. Tietämykseni karttui asiakkaiden laitekannasta sekä siitä, miten asiakkaat laitteita käyttävät. Yleisimmät teemat viikoittain olivat Windows 10 -päivitysten aiheuttamat ongelmat asiakkaiden kannettaville tietokoneille, sähköpostiongelmat sekä haittaohjelmat laitteilla. Tein seurantajaksolla myös asiakaskäynnin asiakkaan kotiin. Tästä on paljon hyötyä tulevaisuudessa, koska tulevaisuudessa asiakaskäynnit kuuluvat enenevissä määrin päivittäiseen työhöni.
Opinnäytetyön tavoitteena oli perehdyttää lukija pilvipalveluiden ja Infrastructure as Coden (IaC) perusteisiin ja opastaa lukijaa tekemään ensimmäinen pilvi-infrastruktuuri pilvialustalle IaC-työkalun avulla. Opinnäytetyössä myös opastetaan tarvittavien työkalujen asennus ja käyttöönotto. Tavoitteena oli myös tarkastella, mitä hyötyjä ja mitä mahdollisia ongelmia IaC:n käytössä on. Opinnäytetyö on pääosin toiminnallinen ja sen tietopohja koostuu pilvipalveluiden ja Infrastructure as Coden ominaisuuksista ja käsitteiden avaamisesta. Selitettyjen kokonaisuuksien pohjalta ja niiden esittelyn jälkeen opinnäytetyössä esitellään, kuinka ensimmäinen IaC-projekti saadaan vietyä pilvipalvelualustalle. Tämä auttaa lukijaa konkretian kautta ymmärtämään paremmin kokonaisuutta, josta opinnäytetyö kertoo. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että vaikka Infrastructure as Codea käytettäessä pilvipalveluympäristöjen luonti ja ylläpito nopeutuu ja helpottuu, on myös tilanteita ja infrakokonaisuuksia, joissa sitä ei välttämättä ole järkevää hyödyntää. IaC-palveluita käyttää kuitenkin yhä useampi yritys ja onkin yritys- ja tapauskohtaista kannattaako IaC-palveluita hyödyntää ja miten laajalla skaalalla.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Oamk:n opettaja, joka oli mukana Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessa. Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella ja kehittää Ympäristöviisas viljelijä -hankkeen Ympäristökioski sovellukselle valinta taulukkojen kuvien ylläpito työkalu. Työssä käytettiin Python kieltä ja apuna käytettiin PyQt5 ja Python Firebase-moduuleita. PyQt5 on Python moduuli, joka auttaa käyttöliittymän kehityksessä ja Firebase-moduuli tuo toiminnot, joilla voidaan kommunikoida Firebase-tietokannan kanssa. Opinnäytetyössä kehitetyn sovelluksen tarkoituksena oli pystyä luomaan SVG-kuva, johon voidaan lisätä valintaruutuja ja niiden kuvaus tekstejä. Tämän jälkeen valintaruudut liitetään taustakuvaan ja luodaan JSON-tiedosto, johon tallennetaan valinta ruutujen sijainnit.
Mobiiliselainten käyttö on ollut suuressa kasvussa viime vuosina. Tämän seurauksena erilaiset verkkosovellukset, kuten esimerkiksi PWA-sovellukset (Progressive Web App) ovat yleistyneet huomattavasti. Koska PWA-sovellukset toimivat suoraan verkkoselaimessa, se mahdollistaa sovelluksen toimimisen laitteessa käytännössä sen käyttöjärjestelmästä riippumatta. Monesti pelkkä PWA-sovellus ei kuitenkaan riitä, vaan siitä halutaan versio myös sovelluskauppaan. Sovelluksen saaminen Google Play-kauppaan voi olla iso tekijä näkyvyyden ja saatavuuden kannalta varsinkin pienempien yritysten tai yksityishenkilöiden sovelluksille. Ongelmana kuitenkin on, että PWA-sovellusta ei pysty suoraan julkaisemaan sovelluskaupassa. Tästä syystä PWA-sovelluksen muuntaminen APK-paketiksi on hyödyllinen vaihtoehto, ettei sovelluskauppaan tarvitse tehdä erikseen toista natiivia Android-sovellusta. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä tutkimus, jossa selvitetään erilaisia vaihtoehtoja muuntaa PWA-sovellus APK-paketiksi, eli sovelluskauppaan julkaistavaksi Android-sovellukseksi. Tutkimuksessa selvitetään, millaisilla erilaisilla tavoilla kyseinen muunnos on mahdollista tehdä, sekä tutkitaan ja tehdään vertailua niiden välillä. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksessa luotiin yksinkertainen PWA-sovellus Angular-ohjelmistokehyksellä, jota muutettiin erilaisilla internetistä löytyvillä toimintatavoilla APK-paketiksi. Muunnoksen vaiheet ja niiden aikana ilmenneet havainnot raportointiin ja niistä nostettiin esiin menetelmien hyötyjä, haittoja ja eroavaisuuksia. Tuloksena saatiin selvitys erilaisista muuntamismenetelmistä ja selvitykset niiden hyödyistä, haitoista ja eroavuuksista. Havainnoista ja tuloksista luotiin vertailua, josta saatiin tehtyä johtopäätöksiä. Tulokset vastaavat suoraan tutkimuskysymyksiin. Muuntamismenetelmiä löytyi neljä, joilla kolmesta onnistuttiin muuntamaan PWA-sovellus APK-paketiksi. Muuntamismenetelmistä nopeimpia muunnoksessa olivat ne, jotka toimivat pilvipalveluna verkossa. Pilvipalveluna toimivat olivat myös muuntamismenetelmistä helpoimmat toteuttaa.
Web-sovellusten ja palveluiden paketointi ja käyttöönotto mullistui yhdessä yössä vuonna 2013, kun Docker julkaisi ensimmäisen helppokäyttöisen ja kokonaisvaltaisen konttialustaratkaisunsa. Tänä päivänä konttiteknologian osaajille on suuri tarve lähes kaikissa ohjelmistoalan yrityksissä. Työssä tutustuttiin konttiteknologiaan ja konttien hallinnan automatisointiin eli konttiorkestraatioon keskittyen Googlen kehittämään, markkinoiden suosituimpaan orkestraattoriin, Kubernetesiin sekä Red Hatin kehittämään, Kubernetesin päälle rakennettuun OpenShift-alustaan. Tutkimusta tehtiin tukemaan työn varsinaista toimeksiantoa. Työn toimeksiantaja, Kelan IT-palvelut, tarvitsi OpenShift-alustan ylläpitäjien ja asiakkaiden käyttöön raportointinäkymän, joka korvaisi virhealttiin manuaalisen dokumentaatioprosessin helppokäyttöisellä ja automaattisella ratkaisulla. Työn tavoitteena oli tämän raportointinäkymän datalähteenä toimivan ohjelmointirajapinnan kehittäminen. Työn tuloksena oli toimeksiantajan vaatimusmääritysten mukainen ohjelmointirajapinta, jonka avulla voidaan hakea tietoa Kubernetes-klusterin resurssien tilasta. Tätä tietoa käytetään tarkoitusta varten kehitetyssä raportointinäkymässä. Rajapinta mahdollistaa toimeksiantajalle manuaalisesta dokumentaatioprosessista luopumisen säästäen OpenShift-alustan ylläpitäjien ja asiakkaiden työaikaa.
Tämä työ on opinnäytetyö, joka on tutkimus palvelimettomien tietojenkäsittelyn yleisimmistä ongelmista ja niihin tarjotuista ratkaisuista. Palvelimeton tietojenkäsittely on uusi teknologia, jossa kehittäjät voivat keskittyä vain itse sovelluksen kehittämiseen. Teknologiaa onkin kevyttä kehittää koska palveluntarjoaja hoitaa kaiken palvelimen puolella. Palvelimettoman tietojenkäsittelyn eduissa on kääntöpuolensakin, ja teknologia on vielä kypsymätöntä. Ongelmia ovat latenssi, joka voi välillä olla isoakin, bugien korjaamisen, testauksen ja monitoroinnin vaikeus ja puutteellisuus, sekä tietoturvaongelmat. Tietoperustassa käsiteltiin neljää yleisintä ongelmaa: cold start, funktioiden tiladatattomuus, bugien korjaus, testaus ja monitorointi, sekä tietoturva, ja näihin tarjottuja ratkaisuja. Tietoperus-tan lähteenä oli käytetty tutkimuksia palvelimettomasta tietojenkäsittelystä. Työ tehtiin tutkimustyyppisenä, ja ajankohtana oli syyslukukausi 2022. Työn tavoitteena oli tutkia mitkä ovat palvelimettoman tietojenkäsittelyn yleisimmät ongelmat, minkälaisia ongelmat ovat, ja mitä ratkaisuja niihin on tarjolla. Työn rajaus oli yleisimmissä ongelmissa ja niihin tarjotuissa rat-kaisuissa. Tutkimusmenetelminä käytettiin kvantitatiivista -ja kvalitatiivista menetelmää. Kvantitatiivisella menetelmällä tutkittiin mitkä olivat yleisimmät ongelmat, ja kvalitatiivisella menetelmällä tutkittiin, minkälaisia nämä yleisimmät ongelmat olivat ja minkälaisia ratkaisuja niihin oli tarjolla. Yleisimmät ongelmat ovat olleet cold start, funktioiden tiladatattomuus, bugien korjaus, testaus ja monitorointi, sekä tietoturva. Ongelmat ovat johtuneet mm. konttien kylmettymisestä, ulkoisten datavarastojen käytöstä, kehittäjiltä suljetusta palvelinpuolesta ja tietoturvan kehittämättömyydestä. Ratkaisemalla näitä yleisimpiä ongelmia, on voitu saada paljon aikaiseksi. Yhden ongelman tai puutteen korjaaminen on voinut myös ratkaista ongelmia enemmän kuin yhdessä osa-alueessa.
Opinnäytetyön projektin tavoitteena oli luoda menetelmä, jonka avulla voidaan siirtää mahdollisimman ketterästi staattista, keinotekoista dataa järjestelmän tietokannasta toiseen. Datan tulisi olla yhteensopivaa ja yleispätevää järjestelmän testaamista varten. Jotta voidaan taata käyttäjien yksityisyys ja noudattaa tietosuoja-asetuksia, testitarkoituksiin ei voida käyttää olemassa olevaa asiakasdataa. Tämän vuoksi tarvitaan mahdollisimman kattava paketti testidataa, joka on helppo ladata esimerkiksi järjestelmän päivityksen jälkeen. Opinnäytetyön teoriaosuus kattaa synteettisen datan ominaisuudet, kuten sen hyödyt ja heikkoudet sekä sen yleisimmät käyttökohteet. Painotetaan erityisesti sitä, minkälaista synteettinen data on tietosuojan kannalta ja mitä pitää ottaa tietoturvan näkökulmasta huomioon. Tutkitaan esimerkkien valossa, minkälaisissa tapauksissa synteettistä dataa voidaan hyödyntää ja mitä sen käyttöönotto mahdollistaa yritykselle. Lopuksi esitellään opinnäytetyön projekti, joka tehty toimeksiantajalle, johon viitataan nimellä Yritys Y. Toteutusosiossa käydään tarkemmin läpi projektin vaiheet. Tähän sisältyy muun muassa vaatimusmäärittely, joka on räätälöity sopimaan yrityksen tarpeisiin. Käydään läpi toteutusmenetelmä, jossa perehdytään tarkemmin tietokantoihin ja PL/SQL-kyselykieleen, jolla projektin skriptit on toteutettu. Näiden skriptien avulla mahdollistetaan keinotekoisen, staattisen datan ketterä siirto tietokannasta toiseen. Osiossa käsitellään myös testaamista. Opinnäytetyön lopussa reflektoidaan, kuinka menetelmää voisi vielä parantaa ja miten sitä voisi soveltaa muihin käyttötarkoituksiin. Samalla pohditaan myös synteettisen datan tulevaisuutta ja miltä sen kehitys näyttää.
Opinnäytetyön aiheena on Flutter-sovelluksen tilanhallintaratkaisujen vertailu sekä tilanhallintaratkaisun toteutus Järvisuunnistus-sovellukseen. Työn tavoitteena oli ensin tutkia erilaisia Flutter-kehyksen tilanhallintaratkaisuja ja saatujen tietojen perusteella vertailla niitä keskenään, jotta lopuksi voidaan valita Järvisuunnistus-sovellukseen paras mahdollinen ratkaisu. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli HAMK Smart. Opinnäytetyön teoriaosassa käsitellään Flutter-kehykseen, tilanhallintaratkaisuihin sekä itse Järvisuunnistus-sovellukseen liittyviä käsitteitä, rakenteita ja isompia asiayhteyksiä. Tietopohja koostuu Flutter-kehyksen ja tilanhallintaratkaisujen osalta lähes täysin niiden omista dokumentaatioista sekä verkkosivuista. Opinnäytetyö on samaan aikaan sekä tutkimuksellinen että toiminnallinen. Tutkimuksessa havaittiin, että on olemassa paljon erilaisia tilanhallintaratkaisuja, joista jokainen on hieman erilainen. Järvisuunnistus-sovellusta varten Riverpod-tilanhallintaratkaisu osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi, joten kyseinen ratkaisu valittiin ja toteutettiin sovellukseen. Toimeksiantaja oli tyytyväinen tuloksiin ja opinnäytetyön alussa asetetut tavoitteet saavutettiin onnistuneesti.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa lisäarvoa informaatioteknologian opintoalalle ja kannustaa lukiolaisia hakemaan korkeakouluun opiskelemaan IT-alaa. Aihe sai inspiraation TIKO-silta hankkeeseen sisältyneistä lukiolaisille suunnatuista infoista, joissa esiteltiin IT-alaa ja IT-alan opintoja Oulun alueen korkeakouluissa. Työn tietoperustassa tuodaan esille IT-alan monipuolisuus, työelämä ja palkkaus sekä koulutusmahdollisuudet. Tavoitteena oli lisätä ja kartoittaa lukiolaisten tietämystä IT-alasta sekä saada mahdollisesti tulevaisuudessa lisää opiskelijoita sekä tekijöitä IT-alalle. Aineistoa pyrittiin keräämään laajasti ja monipuolisesti eri lähteistä. Lähteinä käytettiin muun muassa lukiolaisten mielipiteitä, IT-alasta kertovaa kirjallisuutta sekä verkkosivustoja ja Oulun alueen korkeakoulujen verkkosivuja. Opinnäytetyön toiminnallisessa osiossa luotiin kysely lukiolaisille heidän IT-alaa koskevasta tietämyksestään. Kysely pyrittiin tekemään lyhyeksi ja helppokäyttöiseksi suuren vastausmäärän saamiseksi. Kyselystä saadut tulokset analysoitiin, ja niiden perusteella luotiin kaksi prototyyppiä IT-alan koulutuksia markkinoivasta julisteesta. Prototyypit esiteltiin Limingan lukiolaisille, ja heidän ajatustensa avulla valittiin toinen prototyypeistä, josta lopullinen juliste muokattiin. Opinnäytetyöstä saatujen johtopäätöksien perusteella lukioiden ja korkeakoulujen tulisi tehdä enemmän yhteistyötä, jotta IT-alan koulutusmahdollisuudet pysyisivät monipuolisina ja jotta tulevaisuuden IT-alan tekijöitä valmistuisi riittävästi. Yhteistyömalleja tulee kehittää nykyaikaisemmiksi ja lukiolaisia innostaviksi.
The objective of this Barchelor’s thesis was to communicate to a 2D LiDAR device and use it to collect data from the environment. This thesis presents techniques for encoding and decoding the obtained LiDAR data in order to read the data and transform it in a unified coordinate system. LiDAR is a device that uses light pulses to collect data from the environment by measuring the time between the transmission and return of light pulses. LiDAR devices are used for the development of many different fields, such as robotics and surveying, where it is desired to measure distances with accurate results. A point cloud is a collection of points collected in a unified coordinate system. Point clouds are used to visualize objects and shapes in 3D using points. The points form the surfaces of objects and shapes, which can be useful information in for many different applications, such as construction, where point clouds can be used to form 3D models of the products. LiDAR was connected to VR equipment, which allowed the creation of 3D point clouds without external motors. The data can be visualized in the Unity3D engine by forming a mesh with vertices correspond to the point cloud data generated from the LiDAR device. Particle material was used for visualization, which allowed a different color value to be assigned to each vertex of the mesh object. It is possible to further develop the thesis by creating a generic LiDAR communication software, which makes it possible to change the LiDAR device more easily without changes to the software code. With the help of data structures, the outcome of the thesis can be optimized to work more efficiently with mesh objects that can be updated in real time.
Opinnäytetyön tavoitteena on perehtyä Low-Code-ohjelmointiin. Perehdyn työssäni Low-Code-ohjelmoinnissa käytettäviin alustoihin sekä siihen, kuinka laajasti ja miten sitä opetetaan Suomen Ammattikorkeakouluissa, jos lainkaan. Lisäksi luon pienimuotoisen mobiilisovelluksen yhdellä valitsemallani Low-Code-alustalla käyttämättä perinteistä koodausta ja raportoin kehitysprosessista ja kokemuksistani alustan kanssa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda tasoeditori-työkalu 2D-monialustapelin tueksi. Tasoeditorin avulla peliin luodaan uusia tasoja, joita läpäisemällä pelissä edetään. Tasot yhdistetään peliin JSON-tiedostoina, joten tasoeditorilla pitää pystyä myös tallentamaan tasosetit halutunlaisena tiedostona. Myös uusien tasojen testaamismahdollisuus peliin yhdistettynä kuului tasoeditorin tavoitteisiin. Teoriaosuudessa käydään läpi ohjelmistokehityksen vaiheita, menetelmiä ja teknologioita. Ohjelmistokehityksen vaiheet ja menetelmät vaihtelevat projektin mukaan, joten tässä työssä käyn läpi teorioita, joita itse hyödynsin projektissa. Myös erilaisia teknologioita on useita, joten niistäkin esittelen ne, joita itse käytin. Käyttämäni teknologiat ovat kuitenkin hyvin yleisesti käytettyjä. Teoriaosuuden jälkeen käyn läpi toteutuksen, jonka tein kolmen sprintin aikana. Toteutin tasoeditorin Unity-pelimoottorilla muokkaamalla sen käyttöliittymää. Tasoeditori yhdistettiin pelin projektiin, jota työstetään myös Unityllä. Ohjelmointikielenä toimi C#, joka on Unityssä yleisesti käytettävä koodikieli. Hyödynsin toteutuksessa myös muita Unityn tarjoamia ominaisuuksia, kuten ScriptableObjecteja, jotka mahdollistavat datan tallentamisen Unity-projektiin. Lopuksi vielä pohdin toteutuksen onnistumista ja omaa työskentelyäni. Projektin päätyttyä olin erityisen tyytyväinen tasoeditoriin ja sen parissa työskentelyyn, mutta projektin aikana esiintyi kuitenkin myös ongelmia ja haasteita. Suurimpana haasteena oli kirjoittamisen suunnittelu ja aikatauluttaminen. Näitä aiheita avaan vielä enemmän pohdinnassa, jatkokehitysideoiden lisäksi.
Tämä opinnäytetyö on toteutettu päiväkirjamuotoisena. Siinä käydään läpi aloittelevan ohjelmoijan kymmenen viikon työtehtävät Liana Technologiesilla. Opinnäytetyössä kuvataan työn analyysi, perustietoja työpaikasta, sidosryhmät sekä vuorovaikutus työpaikalla. Päivittäin kirjataan ylös sen päivän aikana tehty työ ja viikottain kirjoitetaan analyysi viikon teemasta ja kuluneen viikon työtehtävistä. Päiväkirjaa on kirjoitettu 10 työviikkoa eli 50 työpäivää. Opinnäytetyön tarkoituksena on seurata opiskelijan kehittymistä ohjelmoijana ja työntekijänä päivittäisten päiväkirjamerkintöjen avulla. Viikon lopuksi kirjoitetaan analyysi kuluneesta viikosta ja sen teemasta käyttäen lähteinä alan kirjallisuutta ja laadukkaita blogitekstejä. Opinnäytetyön lopussa on pohdinta, jossa tarkastellaan opiskelijan kehitystä kymmenen viikon päiväkirjan kirjoittamisen aikana.
Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Millog Oy, joka toimii Puolustusvoiminen elinkaaripalveluiden tuottajana. Tietoteknisiä palveluita Millog tarjoaa tietoturva- ja kyberratkaisuissa sekä tietoliikenteinfan ylläpitoon ja elinkaarenhallintaan. Opinnäytetyö toteutettiin ICT-palveluita tuottavassa yksikössä. Tarpeena päätelaitteiden automatisointi nousi esille, kun laitteita asennetaan isoja määriä, lisäksi asennuksia saattaa tehdä myös henkilöt riippumatta koulutustaustasta niin valmis ohjelmistorobotti tulisi tähän tarpeen. Lisäksi kun luodaan geneeriset testit laitteistojen tarkistukselle, säästetään tässä aikaa moneltakin taholta. Tässä vaiheessa toteutettava kokonaisuus on vain prototyyppi, jota tullaan jalostamaan yrityksen tarpeisiin. Käytettäväksi viitekehykseksi valikoitui Robot Framework, koska se oli ollut yrityksessä jo jollakin tapaa käytössä ja lisäksi sen mahdollistaa testien määrittelyä ilman laajempaa ohjelmointi taitoa. Ohjelmistorobotin määrittely tehtiin ennalta annetuista määrittelyistä, jotka nousivat toimeksiantajan puolelta esille. Testattavaksi laitteistoksi otettiin mini-PC tietokone, Linux käyttöjärjestelmällä. Testattavista laitteista haluttiin raportoida laitetietoja, testata verkkoyhteyttä, asentaa tarvittavia paketteja sekä lukea GPS dataa erillisen GPS vastaanottimen kautta. GPS datan käsittelyyn tehtiin Python koodilla pieni ohjelman pätkä, jotta se saatiin luettavaan muotoon ja tulostettua Robot Frameworkin avulla. Opinnäytetyön lopputuloksena muodostui Robot Frameworkia hyödyntävä testi kokonaisuus, jolla saadaan halutut tiedot laitteistoista raportoitua, sekä testattua että laitteet toimivat niin kuin on haluttu. Kaiken kaikkiaan testitapauksia muodostui 11 kappaletta. Tästä saadaan pohjaa asennettujen laitteiden dokumentoinnille, ja tarkoituksena tästä olisi jalostaa tuotantoympäristöön sopiva testikokonaisuus, jota voidaan suorittaa tarvittaessa erinäisissä olosuhteissa irrallaan laajemmasta infrastruktuurista.
Tämän opinnäytetyön aiheena on virtuaalikoneiden migraation testaus ja suunnittelu ESXi:stä Proxmox VE:hen taloushallintopalveluihin erikoistuvassa yrityksessä. Yrityksessä pohdittiin virtualisointiympäristön vaihtoa. Yritys halusi selvittää etukäteen, miten virtuaalikoneiden siirto käytännössä tapahtuisi ja miten sen voisi toteuttaa. Tässä opinnäytetyössä käsitellään virtualisoinnin periaatteita sekä esitellään Proxmox VE yleisellä tasolla. Opinnäytetyössä tarkasteltiin virtuaalikoneiden migraatiota teoriassa, tehtiin käytännön testi testiympäristössä sekä selostettiin suunnitelma migraatiolle. Testimigraatio tehtiin opinnäytetyön tekijän koneella virtualisoimalla ESXi ja Proxmox VE. ESXi:hin luotiin kaksi virtuaalikonetta, josta ne siirrettiin Proxmox VE:hen.
Opinnäytteen aiheena olivat erp- eli toiminnanohjausjärjestelmien hankkimisen hyödyt ja haasteet yrittäjälle. Erp on lyhenne sanoista Enterprise research planning. Opinnäytteen tavoitteena oli kirjoittaa kattava tietopaketti Erp-järjestelmän hankintaprosessista. Erp-järjestelmien tunteminen ja asiakaskokemukset ovat hyödyksi, kun järjestelmiä myydään ja markkinoidaan. Tutkimusongelmaksi muodostuivat Erp:n hankkiminen ja markkinointi. Opinnäytteellä vastataan seuraaviin kysymyksiin. Onko Erp:n hankkiminen kannattavaa liiketoiminnalle? ja mitä tulee ottaa huomioon Erp:n markkinoinnissa? Teoriaosassa avataan yrityksien digitaalisuusastetta eli miten paljon yrittäjät hyödyntävät digitekniikkaa omassa liiketoiminnassaan. Seuraavaksi määritellään erp-järjestelmä ja minkä tyyppisiä järjestelmiä on saatavissa, miten hankintaprosessi etenee ja mitä haasteita erp-järjestelmän hankkiminen asettaa. Tutkimusosioon on valittu tutkimus, joka tutki erp-järjestelmien hankintaprosessia. Lisäksi tutkitaan Erp-järjestelmien hyötyjä case-esimerkein. Hankintaprosessin suurimmaksi haasteeksi muodostui budjetin ja aikataulun hallinta. Suurimmat hyödyt liittyvät yrityksen päätöksentekoon. Opinnäytteen lopussa pohditaan ideoita Erp-järjestelmien markkinointiin kuten asiakkaan ostokäyttäytymistä ja esitellään muutama idea palveluntarjoajalle, joka pohtii Erp-järjestelmiensä myynti ja markkinointitoimenpiteitä. Myyminen asettaa monia haasteita palvelun tarjoajalle. Markkinointiviestinnässä tulisi korostaa helppoutta, turvallisuutta ja hyötyjä, koska maallikon silmin toiminnanohjausjärjestelmät tuntuvat melko abstrakteilta, joka asettaa omat haasteensa kauppiaalle.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla mahdollisimman monipuolisesti DevOps engineerin uran alkutaivalta Tietoevryllä, koska DevOps-toimintamalli vaikuttaa olevan varsin vaikeaselkoinen ja monipuolinen käsite. Opinnäytetyö pyrkii avaamaan lukijalle DevOps-toimintamallia, eräitä siinä käytettäviä teknologioita, sekä muutaman DevOps engineerin odotuksia ja kokemuksia uransa alkutaipaleelta. Teoriapohjana on käytetty lukuisia lähteitä, jotka kertovat DevOps-toimintamallista ja sen terminologiasta. Tekotavaksi valikoitui päiväkirjamalli, sillä se kuvaa mielestäni parhaiten työuran alkuvaiheita. Päiväkirjamallissa hyödynnän lisäksi sähköpostikyselyä, jonka olen loppusyksyn 2021 aikana lähettänyt Tietoevryllä samalla ammattinimikkeellä toimiville, alle vuoden talossa olleille työntekijöille. Kerron myös hieman Tietoevryn arvoista, historiasta ja periaatteista. Kirjoittajan oman kokemuksen ja sähköpostikyselyn perusteella voidaan todeta, että DevOps-toimintamalli saattaa olla hyvinkin outo käsite sitä ennestään tuntemattomille. Teoriapohjan perusteella voidaan myös todeta, että toimintamallin monipuolinen ymmärrys on haastavaa jopa ammattilaisille. DevOps on jatkuvassa kehitysmurroksessa oleva toimintamalli, jonka oikeaoppinen sisällyttäminen mihin tahansa organisaatioon ei suju aivan helposti.
Opinnäytetyössä tutkittiin Patentti- ja rekisterihallituksen rajapintaa toiminimen perustamiseen, kuinka toiminimen perustaminen tapahtuu ja miten se olisi mahdollista tehdä opinnäytetyön toimeksiantajan verkkopalvelussa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Talenom Software Oy. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ohjelmointirajapinta, joka helpottaa Patentti- ja rekisterihallituksen toiminimenperustamisrajapinnan käyttöä toimeksiantajan verkkopalveluissa. Mahdollistamalla toiminimen perustamisen toimeksiantajan verkkopalvelussa pyritään kasvattamaan toimeksiantajan tarjoamien kirjanpito- ja taloushallinnon palveluiden asiakasmäärää sekä lisätä toimeksiantajan Kevytyrittäjä-palvelun käyttäjien pysymistä toimeksiantajan asiakkaana, kun kevytyrittäjyydestä halutaan siirtyä yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi. Työn tuloksena syntyi prototyyppi sisäisestä rajapinnasta NodeJS-pohjaista Express-ohjelmistokehystä käyttäen. Rajapintaa voidaan käyttää hyödyksi kehitettäessä toiminimenperustamismahdollisuutta toimeksiantajan verkkopalveluun. Prototyypin avulla voidaan lähettää toiminimen perustamisilmoitus Patentti- ja rekisterihallituksen toiminimenperustamisrajapintaan, sekä noutaa toiminimen perustamisesta syntyvät asiakirjat. Prototyyppi toimii toistaiseksi Patentti- ja rekisterihallituksen testiympäristössä. Tuotantoympäristöön siirtyminen vaatii käyttöliittymän kehittämisen sekä rajapinnan jatkokehitystä. Toiminimenperustamispalvelun kehittäminen prototyypin avulla helpottuu huomattavasti: se vaatii käyttöliittymäsovelluksesta vain kaksi pyyntöä kehitettyyn rajapintaan, joka käsittelee tiedot ja tekee tarvittavat pyynnöt Patentti- ja rekisterihallituksen rajapintaan.
Tutkimuksen aiheena on saavutettavuus, johon haluttiin tutustua sen ajankohtaisuuden vuoksi tarkemmin. Työn tarkoituksena oli selvittää saavutettavuuteen liittyvät vaatimukset teoriassa ja sen jälkeen tutustua viitekehyksen puitteissa Matkahallinto-järjestelmän saavutettavuuden tilaan. Työssä oli tavoitteena myös pohtia, voiko saavutettavuuden selvittämistä varten luoda eräänlaiset raamit, joilla vertailua voisi tehdä myös muihin järjestelmiin. Toimeksiantaja oli Certia Oy. Saavutettavuuden teoriaa tarkastellaan lainsäädännön kautta tulevien standardien ja muun yleisen ohjeistuksen perusteella. Opinnäytetyö on toiminnallinen. Teoriapohja on kasattu useista saavutettavuutta edistävistä lähteistä ja teorian perusteella on suunniteltu testaus ja tämän jälkeen testattu järjestelmää omien havaintojen pohjalta sekä saatavilla olevien työkalujen avulla. Testausten perusteella selvisi, että Matkahallinto-järjestelmä ei ole saavutettava ja vaatii paljon muutoksia, mikäli saavutettavuus halutaan saavuttaa.
This thesis is a diary style report of completing IBM DevOps and Software Engineering Specialization -certification through Coursera platform and contemplating the benefits and value of Coursera certificates in Business Information Systems studies. The diary section is divided into 14 parts, each covering a different course required for the completion of the certification. The thesis also includes a section about the writer’s current situation, theory section for selected theme and a section for summary and reflection. The main point of the thesis is to support the writer’s professional development in software development and DevOps practices and to present a completion of a Coursera certificate. In addition, the benefits and value of completing a certificate during studies is evaluated. The theory section for themes is sourced from known DevOps practitioners’ writings, articles and technical documentation. The themes were chosen to cover the most important parts of DevOps practices. Last section of the thesis summarizes the diary and contemplates on the benefits of completing the certificate for your studies and what benefits and value it provides to students and school alike. Results support the use of Coursera certificate as a part of Business Information Systems studies for its added value to the degree and offering specialization in studies for students.
Tämä opinnäytetyö käsittelee yleistä Magento-kehitysprosessia sekä toimeksiantoa Kultasepänliikkeen verkkokaupan uudistamiseen. Se sisältää yleisen selostuksen kehitysympäristöstä, käytettävistä tekniikoista ja muista tarvittavista huomioista, mitkä liittyvät Magento-kehitykseen, samalla kuvaillen Kultasepänliikkeen projektissa käytettyjä toimintamalleja. Tarkoituksena on esitellä kehitysprosessi niille ohjelmistokehityksen alalla työskenteleville, sekä mahdollisesti verkkokauppamyyjille, joita Magento-kehitys ja/tai sen käyttäminen verkkokauppa-alustana mahdollisesti kiinnostaa. Kultasepänliikkeen verkkokauppauudistuksessa pääasiallinen tavoite oli siirtää verkkokauppa toiselta verkkokauppa-alustalta Magentolle, tuomalla tuotelistauksen uuteen varastoon, uudistaen annettujen mallien mukaisesti verkkokaupan ulkoasun ja lisäämällä halutut uudet ominaisuudet. Työ yritettiin toteuttaa mahdollisimman kauaskatseisesti, huomioimalla esimerkiksi muutoksia tehdessä tulevat versiopäivitykset, responsiivisuuden toiminnallisuus, sekä ominaisuuksien skaalautuvuus. Näiden kaikkien kehitysprosessin osien kautta opinnäytetyössä tulee käsitellyksi suhteellisen kattavasti kaikki ne Magenton luomat mahdollisuudet, joilla ohjelmistoalan ihminen kykenee kehittämään tarvitsemansa verkkokaupan. Loppupäätelmänä voidaan todeta, että Magenton vahvuuksia ovat sen mahdollistama joustavuus, kustomisoitavuus ja monipuoliset lisäosat. Ohjelmistokehittäjänä tulee kuitenkin huomioida, että tämän kautta se on raskas järjestelmä, jolloin lokaali kehitysprosessi voi olla jokseenkin hidasta ja vaivalloista. Oppimiskäyrä voi myös aluksi tuntua vaivalloiselta ja pitkältä, mutta palkitsee vaivannäkijän monella tavalla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten tekoäly tulee vaikuttamaan ohjelmoinnin opetukseen ja kuinka tekoälyä hyödyntävät Copilot ja ChatGPT eroavat toisistaan. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Hämeen ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn koulutusohjelma. Opinnäytetyön teoreettinen osuus koostuu yleisimmistä tekoälyn käsitteistä kuten tekoälyn määritelmästä, historiasta, kehityksestä ja eettisistä ongelmista. Tämän lisäksi tietopohjassa tarkastellaan kahta merkittävää tekoälyohjelmaa, Githubin Copilotia ja ChatGPT:tä, sekä niiden kehitystä, toimintaa, hyötyjä ja haittoja. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja tutkimusaineisto kerättiin vertailu- sekä teemahaastattelu menetelmiä hyödyntämällä. Tuloksia havainnollistetaan opinnäytetyössä lainauksien sekä kuvankaappauksien avulla. Tutkimus osoitti, että tekoälyllä on potentiaalia toimia arvokkaana apuvälineenä ohjelmistokehityksen prosessissa sekä ohjelmoinnin opetuksessa. Kuitenkin tällaisen potentiaalin toteuttamiseksi on tärkeää tunnistaa ja käsitellä tekoälyn eettisiä haasteita sekä varmistaa sen vastuullinen ja turvallinen hyödyntäminen. Näin ollen, tutkimus korostaa tarvetta kehittää ja soveltaa opetusmetodeja, jotka mahdollistavat tekoälyn tehokkaan hyödyntämisen.
Ensimmäinen yleisesti tunnettu lohkoketjuteknologiaan perustuva käytännön sovellus oli kryptovaluutta bitcoin. Lohkoketjussa tieto hajautetaan ja tietoa ylläpitävät niin kutsutut louhijat ja lohkoketjuverkon muodostaa samassa verkossa operoivat tehokkaat tietokoneet. Eräs lohkoketjuteknologian tärkeimmistä ominaisuuksista on, että ketjun lohkoihin voidaan lisätä vain uutta tietoa, eikä tietoa pysty enää jälkikäteen muuttamaan ja se on suljettu muutoksilta, jonka muuttumattomuuden varmistaa ns. tarkiste. Lohkoketjun sisältämiin lohkoihin voidaan tallentaa teoriassa mitä tahansa tietoa, joten lohkoketjuteknologialla voidaan toteuttaa esimerkiksi valtakunnallinen äänestys luotettavasti. Lohkoketjuteknologialla kyetään eliminoimaan väärinkäytösten ja väärennösten mahdollisuus. Kvanttitietokoneet kuitenkin muodostavat tulevan uhan monimutkaisemmillekin salausmenetelmille ja perinteiset salausmenetelmät, kuten RSA ja Elliptisen käyrän salausmenetelmä ovat uhattuna. Kvanttitietokoneiden laskentateho ja kvanttilaskenta kvanttialgoritmeillä kuten Shorin- tai Groverin algoritmeilla voidaan nähdä sekä turvallisuutta lisäävänä, että turvallisuutta uhkaavana mahdollisuutena. Kryptovaluutta kiinnostaa kyberrikollisia ja yleisimmät niiden suojauksiin kohdistuvat uhat ovat 51%-hyökkäys, DDOS-hyökkäys sekä BGP-hyökkäys. Kryptovaluuttojen kvanttiuhat voidaan puolestaan jakaa kahteen erilaiseen algoritmiluokkaan, joista toinen rakentuu Shorin algoritmin ja toinen Groverin algoritmin hyödyntämiseen. Riskievaluaatiossa verrataan tunnetuimpien kryptovaluuttojen suojautumispotentiaalia Shorin sekä Groverin algoritmeja hyödyntäviä kvanttihyökkäyksiä vastaan ja läpikäydään kryptovaluuttojen riskiluokitukset. Kvanttivarmoiksi kryptovaluutoiksi nostetaan Mochimo ja QRL. Mochimo suojautuu Chain Crunch TM teknologian taakse ja QRL suojautuu hajautus-salaukseen perustuviin digitaalisiin allekirjoituksiin. Pohdintaosiossa todetaan, että kvanttivarmat kryptovaluutat ovat arvokas tulevaisuuden sijoituskohde ja se karkea tosiasia, että kvanttitietokoneiden käytännön implementaatiot tulevat luomaan uusia ja ennalta tuntemattomia uhkia ja haavoittuvuuksia.
Opinnäytetyön aiheena on ohjelmoinnin harjoittelijan päivittäinen työskentely. Opinnäytteen tavoitteena oli kuvata harjoittelijan päivittäistä työtä ohjelmistoja tekevässä yrityksessä. Tavoitteena on kuvata, myös mistä ohjelmoinnin harjoittelijan työpäivät ja tehtävät koostuvat Päiväkirjaseurannan pituus oli kuusi viikkoa ja sen aikana seurattiin tarkemmin päivän tapahtumia ja jokaisen viikon jälkeen analysoitiin viikon tapahtumat ja perehdyttiin tarkemmin viikon tärkeimpiin asioihin. Työ koostui seuranta-aikana ohjelmointivirheiden korjaamisesta ja uusien ominaisuuksien luomisesta. Tarkoituksena oli arvioida ja seurata omaa kehitystä. Tärkeimpiä huomioita seurannan aikana oli dokumentoinnin tärkeys, kirjoitetun koodin ymmärtäminen ja se, kuinka tärkeää on koodin tehokas järjestäminen.
Opinnäytetyössä kerrotaan Service Desk -agentin päivittäisistä työtehtävistä. Opinnäytetyö on toteutettu portfoliomaisena päiväkirjaopinnäytetyönä aikavälillä 27.8.2018-2.11.2018. Päiväkirjaopinnäytetyössä käydään läpi lähtötilanteen kuvaus, työympäristö ja työtehtävät. Pääasiallisiin työtehtäviin kuuluu tukipyyntöjen vastaanottaminen, ratkominen ja tarvittaessa eteenpäin välittäminen puhelimen, sähköpostin ja palvelunhallintajärjestelmän avulla. Työtehtävistä raportoidaan päivittäin ja joka viikko kirjoitetussa viikkoanalyysissa pohditaan työviikon sujuvuutta sekä omaa suoriutumista tehtävistä. Päiväkirjaopinnäytetyö kertoo laajasti Service Desk -agentin työtehtävistä ja toimintatavoista. Opinnäytetyön tuloksena huomasin kehittyväni tehokkaammaksi tukipyyntöjen ratkaisemissa ja yleisesti asiakaspalvelussa.
Emotions are a significant part of life, and they have a huge impact on human interaction. Multimodal emotion recognition aims to recognize human emotions at the same time through multiple signals, such as facial expressions and speech. Artificial intelligence applications are often used to identify emotions. The techonology enables even better emotional intelligence for machines, which can improve the computer-human interaction. The thesis studied how the ethical aspects of multimodal emotion recognition are experienced in education sector. The study answers the questions what signals or technologies there is for recognizing emotions, what kind of emotional data can be collected, what kind of opportunities and challenges are seen and what kind of issues should be notice from an ethical perspective. The study is a qualitative research and it was done during the spring 2023. In the theoretical part, the topic was explored first in a generally from the perspective of affective computing. Then the study goes deeper into a multimodal emotion recognition and ethical framework. The most important sources of data to understand the topic includes recent scientific articles dealing with multimodal emotion recognition. The empirical part consisted of interviews where eight people were interviewed. All the interviewees were known in advance to have knowledge about some topic area of the research. The interviewees were experts, students and mothers. The interviewees were chosen to cover all levels of education, from early childhood education to continuous learning. All interviews were recorded and transcribed. Then they were manually analyzed. As a result is an understanding of how multimodal emotion recognitios is experienced from ethical perspectives in education sector. The main ethical themes are privacy, justice, equality and non-discrimination. All of these are connected to the data, which is also associated with the most significant challenges. Information about who processes the data, for what purpose and whether third parties use the data was considered important. It’s about very sensitive data that may reveal peronal information that you don’t want to be revealed about yourself. Multimodal emotion recognition should be of some benefit to oneself that people would agree to it. Technology has opportunities in education sector, such as enabling a more individualized learning experience and improving the effectiveness of teaching. In addition, there would be an opportunity to study what happens during in the learning process.
Opinnäytetyössä tutustuttiin Drupal-järjestelmällä toteutettuun Tampereen korkeakouluyhteisön sisältökoneen käyttöön ja ylläpitoon. Työssä tutustuttiin myös käytettävyyteen ja käytettävyystestaukseen yleisesti, sekä pohdittiin tulosten perusteella, löytyykö sisältökoneesta kehitettäviä ominaisuuksia. Lisäksi käytännön toteutuksessa luotiin toimeksiantajalle, Tampereen ammattikorkeakoululle, sivupohjat uuden opiskelijan oppaaseen ja vietiin niille teksti- ja kuvasisältöjä. Käytettävyyteen perehdyttiin sen määritelmän eri osa-alueiden sekä käyttäjäkokemuksen kautta. Opinnäytetyöraportin alussa käydään läpi näiden termien määritelmät etenkin tietoteknisten tuotteiden ja verkkosovellusten näkökulmasta. Näiden tarkkailuperusteiden pohjalta luotiin kokonaiskuva sisältökoneen käytettävyyden heikkouksista ja vahvuuksista sekä suoritettiin heuristinen käytettävyystestaus. Opinnäytetyön lopputuloksena havaittiin, että sisältökoneessa on vain neljä pienehköä käytettävyysongelmaa. Ne eivät välttämättä vaadi suuria muutoksia tai korjauksia, mutta ne voitaisiin korjata pienillä parannuksilla käyttäjäystävällisemmän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Ohjelmistotestaus on välttämätön osa ohjelmistokehitystä ja järjestelmien ylläpitoa. Tietoturvan takaaminen on tärkeä osa ohjelmistotestausta, sillä testausprosessin aikana käsitellään usein suurta määrää henkilötietoja. Lisäksi yksityisyys ja tietosuoja ovat kasvavia huolenaihe maailmalla digitalisoitumisen yleistyessä. Tämän takia on erityisen tärkeää kunnioittaa käyttäjän yksityisyyttä ja tietoturvaa, eikä arkoja tunnistetietoja saa vuotaa vääriin käsiin ohjelmistotestauksen yhteydessä. Tietoturvan takaamiseksi tunnistetiedot voidaan esimerkiksi poistaa käsiteltävästä aineistosta. Tämä opinnäytetyö käsittelee ohjelmiston tuotantodatan tunnistetietojen poistamista ja sen hyödyntämistä ohjelmistotestauksessa. Työ toteutettiin vuoden 2023 keväällä. Työn tavoitteena oli saada parempi ymmärrys tuotannonkaltaisen testausympäristön tarpeesta, hyödyistä ja ongelmista sekä lopulta rakentaa toimeksiantajayritykselle X Oy:lle tietoturvallista tuotantodataa hyödyntävä testausympäristö. Työn lopputulos on konseptitodistus, eli ohjelmiston kaikista tietokantatauluista ei poistettu tunnistetietoja, sillä tietokannan laajuuden vuoksi se olisi ollut työn puitteissa mahdotonta. Työ rajautuu datan henkilötietojen suojaamiseen ja sen hyödyntämiseen ohjelmistotestausympäristössä, eikä käsittele muita testausympäristön ongelmia, kuten ulkoisia integraatioita. Työn tulokset esitellään aina ilman oikeaa asiakasdataa ja paljastamatta toimeksiantajan ohjelmiston tietokantarakennetta. Tietoperustassa käsitellään ensin henkilötietoihin liittyvää lainsäädäntöä, keskittyen pääasiassa yleiseen tietosuoja-asetukseen (GDPR). Tämän jälkeen tarkastellaan anonymisoinnin ja pseudonymisoinnin eroja. Sitten käsitellään ohjelmistotestausta: mitä se tarkoittaa ja miksi sen optimoiminen on tärkeää. Lopuksi nämä aiheet yhdistetään ja selvitetään, kuinka tunnistetiedot poistetaan tuotantodatasta ja siirretään testausympäristöön hyödynnettäväksi. Opinnäytetyön empiirinen osuus rakennettiin neljän viikon aikana hyödyntäen ketterän kehityksen menetelmiä. Toisin sanoen, jokaisesta työvaiheesta oli mahdollista tarvittaessa siirtyä takaisin aiempaan vaiheeseen. Tässä osuudessa ensin kartoitetaan työn lähtötilanne ja avataan tarkemmin tavoitteita. Tämän jälkeen siirrytään työn etenemisen suunnitteluun ja lopulta toteutetaan suunnitelma vaihe vaiheelta. Kirjoittaja esittää, miten työ eteni, mitä mahdollisia ongelmia kohdattiin ja miten ne saatiin korjattua. Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa valittiin projektiin olennaiset tietokantataulut. Tauluista määritettiin tunnistetiedot, jonka jälkeen valittiin työkalu ja menetelmät tunnistetietojen peittämiseksi. Lopuksi tunnistetiedot poistettiin työkalun avulla ja testattiin ympäristön toimivuutta. Opinnäytetyön lopussa pohditaan työn onnistumista, jatkokehitysmahdollisuuksia sekä kirjoittajan omaa oppimista.
Tämä päiväkirjamuotoinen opinnäytetyö käy läpi helpdesk -työntekijän arkea ja eri työtehtäviä ohjelmistoyrityksessä. Kirjaan päiväkirjamerkintöjä 10 viikon ajalta, jossa kerron työpäivän aikana tekemistäni työtehtävistä, haasteista ja omista tuntemuksistani. Kerron myös hieman tietoa itse yrityksestä ja sen ohjelmistoista. Raportin tietoperustaosio on jaettu työnkuvassani näkyviin keskeisiin teemoihin, jotka ovat tiedonsiirto, ohjelmistotestaus sekä helpdesk -työskentely. Päiväkirjaosion jälkeen analysoin työntekoani kyseisiin teemoihin peilaten, sekä käyn läpi työnteon prosessia ja mahdollisia kehitystä vaativia osa-alueita. Raportin loppuun tein pohdinnan päiväkirjamuotoisen opinnäytetyön tekemisestä ja minkälaisia haasteita se minulle tuotti.
Tässä opinnäytetyössä tarkastelen kymmenen viikon ajalta ohjelmistokehittäjän työtäni pienessä IT-alan yrityksessä. Opinnäytetyö on päiväkirjamuotoinen, päiväkirjaan kirjoitan päiväkohtaisia raportteja tehdyistä töistä ja viikkokohtaiset koosteet kuluneesta viikosta. Työtehtäväni ovat vaihtelevia, ja päivän aikana työstettävät projektitkin voivat vaihtua. Viikoille on siis hankalaa asettaa yhtä selkeää teemaa, mutta viikon koosteessa tarkastelen haasteita, uuden oppimista ja ajatuksiani tehdystä työstä. Työtehtävät jakautuvat verkkosivujen ja mobiilisovelluksen ohjelmointiin. Työtehtävien toteutuksessa painotetaan dynaamisia tekniikoita ja pyritään yksinkertaisiin ratkaisuihin. Verkkosivujen luonnissa responsiivisuus on yksi käsiteltävistä aiheista. Raportissa on viimeisenä Pohdinta-luku, jossa käsittelen suoriutumistani työtehtävistä ja sitä, miten päiväkirjamuotoinen raportointi vaikutti työntekoon. Pohdinnassa tarkastelen, mitä taitoja kehitin kuluneen kymmenen viikon aikana.
Tämä opinnäytetyö toteutetaan päiväkirjamuotoisena, minkä kesto on kymmenen viikkoa. Aiheena on suunnitella käyttöliittymä, joka keskittyy koko organisaation laajuisiin järjestelmäasetuksiin ja niiden hallintaan. Käyttöliittymäuudistuksen tavoitteena on aiempaa käyttäjäystävällisempi käyttöliittymä. Uudistus on osa vanhan ylläpitosovelluksen korvaamista kokonaan uudella. Toimeksiantajana toimii asiakkailleen konsulttipalveluita myyvä tilitoimisto, jossa kirjoittaja toimii työnimikkeellä software developer. Opinnäytetyössä sovelletaan ammattisanastoa, jota tarvitaan päivittäin toimeksiantajalle tehdyssä työssä. Käyttöliittymää on suunniteltu käyttöliittymäsuunnittelijoiden kanssa, jonka jälkeen suunnitelmia on lähdetty toteuttamaan Figman avulla. Tämän aikana on myös tehty valmisteluja tulevaa toteutusvaihetta varten. Opinnäytetyön aikana saatiin suunnittelu siihen pisteeseen, että toteutusvaiheen aloittamista voidaan harkita. Suunnittelun aikana saavutettiin mielikuva siitä, mitä käyttöliittymään ja sen toteutukseen tullaan tarvitsemaan. Lisäksi suunnittelutyön aikana tehty tutkimustyö yrityksen sisällä antoi paljon tietoa käyttäjistä ja heidän tarpeistaan, jota voidaan myös hyödyntää toteutusvaiheessa. Vaikka opinnäytetyön aikana ei päästy toteuttamaan suunniteltua käyttöliittymää, Tehtyä suunnittelua tullaan hyödyntämään käyttöliittymän tulevassa toteutusvaiheessa.
Automatization is nowadays a central part of any technical system. The need for automatization will grow as the usage of cloud services grows. Cloud services are enabling the handling of ever larger amounts of data. DevOps is a set of principles aimed to make development faster and more efficient. Automatization enables for example fast deployments as a code update can trigger a new build and deploy pipeline. The goal of this thesis was to create and automate a pipeline in Azure Pipelines. The pipeline runs a script that imports files to Databricks environments hosted in the cloud. Previously this task was carried out by hand and file by file. The process was time-consuming and prone to mistakes. The pipeline was deployed successfully. The file import process became mostly automated and faster.
Tämä opinnäytetyö on päiväkirjamuotoinen tutkielma, jonka aiheena on kertoa kirjoittajan työstä teknisenä asiakaspalvelijana ja verkkosivujen sisällöntuottajana internetpalveluiden tarjoajalla. Opinnäytetyö koostuu opintojen vertailusta työelämässä suoritettaviin työtehtäviin, erilaisten työmenetelmien ja järjestelmien kuvauksesta ja päiväkirja seurannasta sekä tiivistävästä pohdinnasta. Ensimmäiseksi työssä vertaillaan kirjoittajan koulutuksesta saamia hyötyjä ja oppeja työelämässä vaadittaviin taitoihin. Tämän jälkeen perehdytään käytössä oleviin työkaluihin, jonka jälkeen näiden käytöstä kerrotaan kirjoittajan työtehtävissä. Asiakaspalvelussa esimerkiksi työtä on suoritettu niin puhelimitse, kuin tikettijärjestelmien avulla. Viimeisessä osiossa siirrytään itse työn seurantajakso-osuuteen, joka koostuu viikoittaisista kirjauksista ja tapauskohtaisesta kerronnasta, sekä viikkoanalyyseistä. Työhön asetetut tavoitteet saavutettiin ja kirjoittaja on saavuttanut ammatillista kehittymistä tutkielman valmistuessa.
Opinnäytetyössä tehtiin projektina tutkivaa kehitystyötä Helen Oy:n data ja tekoäly yksikössä. Datanhallinnassa havaittiin tiettyjä ongelmia ja niiden korjaamiseen haluttiin ryhtyä. Helen näki datan tärkeyden heidän liiketoiminnassansa ja halusivat datanhallinnan kuntoon, jotta dataa voitaisiin hyödyntää tehokkaammin tulevaisuudessa tukien heidän datastrategiansa asettamia tavoitteita. Ratkaisumenetelmäksi valittiin datakatalogi, joka tarjosi parhaat kyvyt ratkaista datanhallinnan ongelmat nyt ja tulevaisuudessa. Valintaan päästiin ennen aloittamistani, mutta resurssipulan takia, he eivät olleet päässeet aloittamaan datakatalogeihin perehtymistä. Työkseni jäi datakatalogeihin perehtyminen, kirjaaminen, esittely muulle yksikölle ja projektissa mukana oleminen sen eri vaiheissa. Työn tietoperustana toimii eri datakatalogiratkaisujen internet-sivut, konsulttihaastattelut, itsenäinen tutkimus sekä sisäiset kokoukset, joiden pohjalta pystyin rakentamaan pohjaa eri datakatalogien tarjonnasta ja luomaan paremman pohjan Helenin omille tarpeille. Työn tuloksena syntyi dokumentti, jossa on käyty läpi projektin eri vaiheita, ja valitun lopputuloksen perusteluita
Vaatimusmäärittelyn tavoitteena on määritellä täsmälliset toiminnalliset ja suoriutumisvaatimukset kehitettävälle tai hankittavalle tuotteelle. Vaatimusmäärittely auttaa määrittämään asiakkaan ongelman ja tarpeen paremmin, jolloin saadaan selkeämpi kuvan toivotusta tuotteesta. Business intelligencen eli BI:n tarkoituksena on auttaa yrityksiä tulojen kasvattamisessa ja kulujen vähentämisessä systemaattisen tiedon hankinnan, tallennuksen ja analysoinnin avulla. BI-dashboard on mittaristo, joka kokoaa yhteen näkymään käyttäjälleen keskeisiä suorituskyvyn indikaattoreita, liiketoiminnan mittareita ja datapisteiden tilaa. Mittaristot ovat usein visuaalisessa muodossa, jotka yhdistävät tärkeitä tunnuslukuja ja liiketoiminnan suuntauksia yhdeksi analyysiksi. Vaatimusmäärittely business intelligence -dashboardin hankintaan on toiminnallinen opinnäytetyö, joka kuvaa käyttäjälähtöisten vaatimusten määrittelyn BI-dashboardin hankintaan kohdistuvista tarpeista. Vaatimusmäärittely perustui käyttäjien kertomiin käyttäjätarinoihin hankittavan tuotteen toiminnallisuudesta. Prosessi alkoi käyttäjätarinoiden keräämisellä toimeksiantajan määrittelemiltä kohderyhmiltä. Prosessin aikana kerätyistä käyttäjätarinoista tunnistettiin alustavat vaatimukset, jotka analysoitiin, priorisoitiin ja täsmennettiin Snow card -taulukon avulla. Analysoidut vaatimukset mallinnettiin UML-kaavioiden avulla ja visualisoitiin näyttökuviksi. Vaatimusmäärittelyn täydennykseksi laadittiin vaatimusten alustava testaussuunnitelma, jossa kuvatiin vaatimusten hyväksytty toiminnallisuus. Syntyneiden vaatimusten jäljitettävyys käyttäjätari noihin saakka varmistettiin eri vaiheissa tunnusmerkinnöin. Opinnäytetyön toiminnallisena tuotoksena laadittiin vaatimusmäärittelyn dokumentti Lappeenrannan lukioiden business intelligence -dashboardin hankintaan. Dokumentissa kuvataan toimeksiantajan määrittelemien käyttäjäryhmien käyttäjätarinoissa esiin nostamiin vaatimuksiin perustuva BI-dashboard ratkaisu ja vaatimusten mukaiset käyttötapaukset. Lisäksi dokumentissa on kartoitettu BI:n tietotarpeet, joita se tarvitsee pystyäkseen muodostamaan vaatimuksissa määritellyt tiedot dashboardiin.
Työssä tutkittiin RFID-teknologiaan perustuvien sirujen käyttöä erilaisissa tunnistautumisen välineissä. Aluksi esiteltiin teknologian historiaa ja taustaa, sitten perinpohjaisesti teknisiä ominaisuuksia. Tämä tehtiin siksi, että lukija ymmärtäisi paremmin myöhemmissä luvuissa esiteltyjä käytännön esimerkkejä. Työssä käytiin läpi eri taajuusalueita ja eri tekniikkaa käyttäviä RFID-siruja ja niiden mahdollisia käyttökohteita. Esimerkkien avulla pyrittiin saamaan lukijalle ymmärrys siitä, että miten arkipäiväistä sirutekniikan käyttö loppujen lopuksi on. Standardointia käsiteltiin yhden alaluvun verran, jotta tietoturvalle merkittävimmät seikat selviävät, ja standardoinnin pääasiallinen syy valkenee lukijalle. Ajankohtaisimpia tunnistautumisen keinoja, kuten biometrinen passi ja mobiilivarmenne käsiteltiin tarkasti, ja selitettiin niiden toimintaa käytännössä. Tietoturvan ja yksityisyyden merkitys otettiin huomioon jokaisessa käsiteltävässä aiheessa. Myös ekologisuuden edistämistä RFID-tekniikan saralla pohdittiin. Mobiilimaksamiselle on oma osuus, jossa käytiin läpi paljon puhuttanutta lähimaksun turvallisuutta ja oiottiin mahdollisia väärinkäsityksiä NFC-sirujen avulla tehtävistä mobiilimaksuista. Työn loppupuolisko on omistettu tietoturvalle ja tulevaisuuden implementaatioille sekä ihonalaisille siruille. Asioiden Internetille on oma lukunsa.
Hus-tietohallinto vastaa Uudenmaan sairaanhoitopiirin tietotekniikasta ja niiden toimivuudesta. Tärkeimpänä tehtävänä on pitää huoli sairaaloiden verkoista sekä kaikesta niihin liittyvistä asioista, kuten tietokoneista ja IT-tuesta. Yksi oleellisimmista asioista näin kriittisissä toimintaympäristöissä on toimiva verkko, jossa sijaitsee kaikki yrityksen sisäiset laitteet sekä tärkeät potilastietojärjes-telmät. Ilman toimivia verkkoja ei niihin kytketyillä sairaalalaitteilla, sekä tietokoneilla ole mitään käyttöä. Suomen erittäin hyvä sairaanhoito taso on kriittisesti riippuvainen verkoista, jotka toimivat perustana koko sairaaloiden toimivuudelle. Tämän opinnäytetyön aiheena on langattomien verkkojen rakentaminen sairaaloihin. Kaikki siihen tarkoitettu tieto kerättiin työskentelemällä langattomien verkkojen rakennusprojekteissa tietolii-kennesuunitelijana. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda dokumentaatio, jossa käydään läpi langattoman verkon raken-tamisen kaikki vaiheet alusta loppuun. Tätä työtä hyödynnetään määriteltäessä yrityksen sisällä tietoliikennesuunittelijan työnkuvausta. Langattomien verkkojen rakennusprojektit suoritettiin HUS-tietohallinnosta käsin Uudellamaalla sijaitseviin sairaaloihin. Kaikki raportissa esitellyt asiakohdat on pääasiallisesti kerätty empiiristä tutkimusmenetelmää käyttäen. Kyseisessä tutkimusmenetel-mässä tutkija osallistuu itse työhön, josta kerää materiaalit. Työssä on otettu huomioon toimeksi-antajan tiukat säännöt koskien sairaaloiden turvajärjestelyjä. Langattomat verkot rakentuivat erinomaisesti ja niiden eri vaiheista dokumentoitiin kuvaukset tä-hän opinnäytetyöhön. Projektit pysyivät suunnitelluissa aikatauluissaan. Omaa osaamistani koskien tietoverkkojen suojaamista, olisin erittäin halukas kehittämään, ja se onkin heikkouteni verkkoja koskevissa asioissa.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda ehdotelma tavasta visualisoida Objective & Key Results-strategiamallin tavoitteita työn tilaajalle, eli Systam Oy:lle. Yrityksellä oli selkeä tarve saada jokin keino millä koko yrityksen vuositavoitteissa onnistumista pystyttäisiin seuraamaan nopealla vilkaisulla. Teoriaosuus koostui OKR-mallin teoriaan tutustumisesta sekä data-analyysiin perehtymisestä kirjallisuuden perusteella. Teoriaosuudessa avataan OKR-mallin eri osat ja käydään läpi edellytykset, joiden täytyy täyttyä, jotta dataa ylipäätään voidaan visualisoida. Toteutuksen tietoperustan kerääminen tapahtui haastatteluiden muodossa. Lopullisen visualisoinnin toteutus tapahtui prototypoinnin ja siihen liittyvien haastatteluiden avulla. Toteutus koostui yrityksen hallituksen, yrityksen johtoryhmän sekä ulkopuolisen asiantuntijan henkilöhaastatteluista. Hallitus antoi viitteitä yrityksen pidempiaikaisista tavoitteista tunnus-lukujen seurannan suhteen. Johtoporras ilmaisi toiveita ja ideoita työn konkreettista toteutusta varten. Data-visualisoinnin asiantuntijan haastattelu tarjosi arvokkaita kommentteja OKR-mallin visualisointiin ja dataan liittyen. Haastatteluita käytettiin myös vertailemaan eri-laisia koontinäyttöjä toisiinsa ja saamaan palautetta prototyypistä. Aineiston perusteella tehtiin Microsoft Power BI-sovelluksella prototyyppi OKR-mallin esittelevästä koontinäytöstä. Tutkimustyön aikana syntyneistä havainnoista ja tuloksista raportoitiin aktiivisesti työn tilaajalle. Työn lopputuloksena oli interaktiivinen prototyyppi, jonka avulla avainlukuja pystyttiin tarkastelemaan erilaisten mittareiden muodossa. Prototyypin aikana syntyneet havainnot on esitelty työn lopussa kehitysehdotuksina, joista keskeisimpänä on nykyisen datan muotoiluun ja tallentamiseen liittyvä ongelma. Opinnäytetyön aikana syntyneiden löydösten perusteella yrityksen sisällä on syntynyt rakentavaa keskustelua OKR-mallista ja datan visualisoinnista. Löydökset on myös otettu huomioon yrityksen tulevassa Business Intelligence-projektissa.
Opinnäytetyön tavoite oli selostaa Aalto-yliopiston tietotekniikan laitokselle ja The Pencil Code -projektille luodun simulaatioiden automatisointityökalun kehitysprosessi. Tarve työkalun kehitykselle syntyi parametrien manuaalisen asettamisen suuren aikavaateen vuoksi. Opinnäytetyö kuvaa miten projekti määriteltiin, suunniteltiin, toteutettiin, testattiin ja dokumentoitiin. Opinnäyte työ kuvaa myös kirjoittajan oppimisprosessia uusien teknologioiden, kehitysympäristöjen ja -menetelmien parissa. Projektissa käytettyjä teknologioita olivat mm. Linux, Python ja Pythonin lukuisat kirjastot. Lopputuote saatiin valmiiksi usean muodonmuutoksen jälkeen. Automatisointityökalu lukee käyttäjän antamasta syötetiedostosta parametrien arvot ja luo sen mukaan useita simulaatioita. Työkalu dokumentoitiin ja jaettiin The Pencil Code -projektin käyttöön onnistuneesti. Työkalun jatkokehitys alkaa kesällä 2022. Jatkokehityskohteita ovat datapostprosessointi ja diagnostiikat.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena toimeksiantajalle. Opinnäyte työntekijä on työskennellyt toimeksiantajan alaisuudessa yhteensä kahden vuoden ajan. Opinnäytetyössä seurattiin opinnäyte työntekijän vaihtelevia työtehtäviä ja -tilanteita toimeksiantajayrityksessä kymmenen viikon ajalta. Opinnäytetyössä kiinnitettiin huomiota päivittäisessä työssä käytettäviin työtapoihin, työkaluihin, ja asioihin, joista työpäivät toimeksiantajayrityksen tuki- ja tuotantotiimissä koostuvat. Opinnäytetyössä raportoidaan työtehtävistä päiväkohtaisesti ja työtehtäviä analysoidaan kahden viikon jaksoissa valittujen teemojen kautta. Opinnäytetyö päättyy pohdintaosioon, jossa opinnäyte työntekijä vetää yhteen havaintoja ja pohdintaa kymmenen viikon seurantajakson ajalta. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimi oululainen SaaS-yritys Eventilla Oy. Eventilla Oy kehittää ja ylläpitää tapahtumanhallintaan tarkoitettua digitaalista työkalua. Opinnäyte työntekijän ammattinimike yrityksessä on Front-end Developer and Support Specialist.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena ja sen tavoitteena oli todentaa ja kehittää tietojenkäsittelyn koulutuksessa hankittua osaamista yrityksen toiminnanohjausjärjestelmän parissa työskentelevän palvelukoordinaattorin roolissa. Työtehtäviä seurattiin kymmenen viikon ajan ja tarkasteltavia aiheita olivat erityisesti toiminnanohjausjärjestelmän jatkokehitys yhdessä ohjelmistotoimittajan kanssa, sekä yrityksen sisäisenä käyttäjätukena toimiminen järjestelmään liittyen. Päiväkohtaisissa merkinnöissä kuvattiin yksittäisten työpäivien sisällöt, ja viikoittaisissa analyyseissä peilattiin viikon työtehtäviä alan teoriatietoon. Opinnäytetyön tärkeimmät tulokset olivat roolin ja työtehtävien kehittäminen, sekä tietotaidon syventäminen ohjelmistomäärittelyn ja –testaamisen osa-alueilla.
Tässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä on tarkoitus käsitellä ohjelmistokehityksen kulkua ohjelmistotestaajan näkökulmasta. Pidin päiväkirjaa kymmenen viikon ajalta ja kirjasin ylös työpäivieni tapahtumia. Jokaisen viikon päätteeksi tein koosteen kyseisen viikon tapahtumista: mitä haasteita mahdollisesti kohtasin ja mitä uutta opin. Ohjelmistotestauksen lisäksi toimin myös osittain helpdesk-asiantuntijan tehtävissä, joten osa työtehtävistäni painottuu sille osa-alueelle. Jokaiselle viikolle on vaikea määritellä yhtä teemaa, sillä yhden viikon sisällä työpäivät saattavat vaihdella sisällöltään hyvinkin paljon. Tarkoituksena on kuitenkin tehdä yhteenvetoa siitä, mikä työni osa-alue ja siihen liittyvät aiheet olivat suurimmassa roolissa. Raportin loppuun tein pohdinnan siitä, millaista oli tehdä opinnäytetyö päiväkirjamuotoisena ja mitä opin sen aikana. Lisäksi pohdin, miten suoriuduin työtehtävistäni edeltävien kymmenen viikon aikana.
Tämän työn aiheena oli tutkia Google Sheets -alustan soveltuvuutta ohjelmistokehitysalustana. Työ perustuu ohjelmistokehitysprojektiin, jossa yritykselle Suomen Euromaster oy on kehitetty varastonhallintajärjestelmä. Tämän työn tavoite oli avartaa lukijan tietämystä Google Sheets alustan hyvistä ja hunoista puolista järjestelmäkehityskäytössä. Työn sisältö keskittyy tekijän kokemuksiin projektin suorittamisesta ja sen haasteista. Työssä myös kerrotaan hieman varastonhallintajärjestelmien perusrpiirteistä ja ominaisuuksista. Työn tuloksissa pohditaan suoritetun projektin onnistumista työssä käytettyjen työkalujen ja toimintatapojen osalta. Työssä pohditaan, mitä höytyjä ja haittoja käytetyissä alustoissa on ollut. Työn esittämän projektin mittaan käytetyistä alustoissa esiintyi huomattavia ennakoimattomia puutteita ja ongelmia. Projekti saatiin kuitenkin suoritettua ja lopputulos oli asiakkaan tarpeisiin toimiva järjestelmä, vaikka ei kuitenkaan täydellinen sellainen. Työn lopputuloksena Google Sheets -alustaa on vaikea suositella varsinaisen järjestelmän kehitykseen.
Opinnäytetyön aiheena oli tuotetietojen hallintasovelluksen toteuttaminen. Työ toteutettiin Kankaanpääläiselle ICT-alan yritykselle, Satakunnan Verkkotekniikka Oy:lle. Opinnäytetyön alussa kuvaan asiakasyrityksen toimintaa ja tulevan järjestelmän tarpeita ja vaatimuksia, jonka jälkeen kuvaan yleisesti järjestelmäprojektien määrittelytyötä. Tämän jälkeen kuvaan projektissa käytetyitä tekniikoita ja itse projektin kulkua. Lopuksi kuvailen projektissa syntyneen järjestelmän.