Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielmassa tarkastellaan yliopistollisen toimittajakoulutuksen käyneiden nuorten naistoimittajien urapolkuja ja kokemuksia sen alkutaipaleelta. Tutkimuksen tavoitteena oli teemahaastatteluiden avulla selvittää, miten nuori naistoimittaja sopeutuu työelämään. Tämän lisäksi tutkimus etsii vastauksia siihen, miten nuoren naistoimittajan ammatti-identitetti rakentuu ja millainen on hänen asemansa toimituksessa. Nuorten naistoimittajien asemaa toimituksissa kartoitetaan myös rekrytoinnista vastaavien esimiesten teemahaastatteluilla, joiden tavoitteena oli selvittää ennen kaikkea se, minkälaisia taitoja ja arvoja rekrytoijat talon palkatuissa työntekijöissä näkevät. Uutispuolella työskentelevien naistoimittajien urapolut ovat uran alkuvaiheilla vielä varsin yhteneväiset. Nuoren naistoimittajan ammatti-identeetti rakentuu jo opiskeluaikana, mihin vaikuttaa se, että ovat työelämään avautuvat usein varhain. Asema toimituksessa on pääosin tasa-arvoinen, joskin alan pitkään jatkuneella naisistumisella on vaikutuksensa.
Oikeusministeriö käynnisti julkisuus- ja salassapitolainsäädännön uudistusta koskevan seurannan syksyllä 2001. Osana seurantaa pyritään kartoittamaan myös tiedontarvitsijoiden mielipiteitä lain toimivuudesta. Tässä tutkimuksessa selvitetään suomalaisten joukkoviestinten edustajien mielipiteitä, käsityksiä ja kokemuksia uuden julkisuuslain toimivuudesta ja viranomaiskäytännöistä sen soveltamisessa. Selvitys on tehty kirjekyselynä maalis - toukokuussa 2003. Kyselyyn vastasi 76 suomalaisten tiedotusvälineiden edustajaa. Vastaajien joukossa oli sekä valtakunnallisten että alueellisten tiedotusvälineiden toimittajia niin lehdistöstä, tietotoimistoista kuin sähköisistä medioista. Kyselyn vastausprosentti jäi suhteellisen alhaiseksi (25 %). Uudesta laista koettu hyöty jakoi toimittajia. Noin puolet katsoi sen helpottaneen työtään, puolet taas katsoi, että käytännöt ovat säilyneet ennallaan. Uuden lain hyväksi puoleksi koettiin se, että se luo pelisäännöt, joihin voi tarvittaessa vedota. Tiedonhankinta helpottuu, kun on laki, jonka perusteella tietoja voi vaatia. Monien vastaajien mielestä jo pelkkä julkisuuslain olemassaolo on saanut viranomaiset muuttamaan asenteita ja samalla helpottanut tiedon saantia. Uuden julkisuuslain ongelmaksi koettiin ennen kaikkea salassapitosäädökset, joita tulkitaan toimittajien mielestä liian laajasti. Toimittajat suhtautuivat myös epäillen väittämään siitä, että viranomaisten aktiivinen tiedottaminen olisi uuden lain myötä lisääntynyt.
Journalismin murros on ollut puheenaiheena jo vuosia. Mediatalojen taloudellinen tilanne on kiristynyt teknologian kehityksen myötä, mikä väistämättä vaikuttaa alalla olevien työnkuvaan. Kirjallisuuskatsaukseni tarkoitus on tutkia, mitä toimittajan vallasta ja vapaudesta on tutkittu aiemmin. Kartoitan tieteellisten tutkimusten ja artikkeleiden avulla, mikä on tilanne journalismin alalla. Kuvailevan kirjallisuuskatsaukseni tutkimuskysymykseni ovat: Onko toimittajalla vapaus kirjoittaa, mistä hän itse haluaa? Onko toimittajalla valta valita oma näkökulmansa juttuun? Miten toimittaja voi käyttää valtaa? Keskeisiä käsitteitä ovat journalismi, vapaus, valta ja totuudenmukaisuus. Kirjallisuuskatsauksessani kartoitettavat tutkimukset ja artikkelit ovat vuosilta 2009–2019, joista neljä päälähdettä vuosilta 2013–2016. Muodostin aineiston pohjalta kaksi pääteemaa: valta ja vapaus. Näiden kahden pohjalta kartoitin aiheita yksityiskohtaisemmin ja sain alateemoja tutkielmaani. Tutkielma osoittaa, että osalla journalisteista on mahdollista käyttää valtaa ja kirjoittaa omista juttuideoistaan. Osa journalisteista kokee tilanteen täysin päinvastaisesti. He kokevat, että kiristyneiden aikataulujen takia aikaa ei ole omille ideoille. Myös lisääntyneet juttuformaatit vähentävät journalistin mahdollisuuksia ideoida omia juttujaan. Kirjallisuuskatsauksessani kartoitan myös tapoja, joilla journalistilla on mahdollisuus käyttää valtaa ja vapautta omiin juttuihinsa, vaikka hän ei saisikaan valita itse jutun aihetta. Journalisti voi valitsemillaan sanoilla ja käsitteillä vaikuttaa jutun tekemiseen. Myös valitsemalla lähteet ja haastateltavat hän voi käyttää vapauttaan. Journalismin ala jatkaa muutostaan, niin kuin useammat muutkin alat, teknologian kehityksen myötä. Sain lisävahvistusta, että pysyäkseen mukana työelämässä kiihtyvässä vauhdissa muuttuvassa maailmassa on päivitettävä tietojaan ja taitojaan säännöllisesti.
Oulun ammattikorkeakoulusta valmistuneille medianomeille tehtiin työllisyyskysely vuodenvaihteessa 2018–2019. Vastausten perusteella medianomien työllisyystilanne on todella hyvä. Vastaajista 83 % on työllisiä ja vain 4 % työttömiä. Työsuhteista tyypillisin on vakituinen työsuhde. Merkittävää oman urakehityksen kannalta on valmistuneiden mielestä omien ominaisuuksien lisäksi opiskeluaikainen harjoittelu, opintojen aikana tehdyt projektit sekä opiskelun aikana luodut verkostot. Vastaajien mielestä työelämässä tarvittavia taitoja oppii parhaiten käytännön työtä tekemällä, mutta toisaalta opinnoilta toivotaan myös teoreettisuutta.