Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten trendeistä saatavilla olevaa tietoa voidaan soveltaa työvaatesuunnittelussa sekä suunnitella trendejä hyödyntäen uusia ajanmukaisia tuoteideoita E. Laiho Oy:lle. E. Laiho Oy on lohjalainen omaa työvaatemallistoaan valmistava yritys, jossa opinnäytetyön tekijä työskentelee piirtäjänä. Yritys on erikoistunut palvelualojen työasuihin. Työ jakautui selkeästi kolmeen osaan. Ensin haettiin taustatietoa työvaatesuunnittelusta. Tietoa kerättiin asiantuntijahaastattelulla sekä perehtymällä kirjallisuuteen ja kilpaileviin työvaatealan yrityksiin. Näin saatiin selville, miten työvaatesuunnittelu poikkeaa muusta vaatesuunnittelusta, mitä kaikkea on otettava huomioon ja minkälaista Suomen työvaatetarjonta on. Työn toisessa osassa perehdyttiin trendeihin, joita katsottiin työvaatesuunnittelusta kerätyn pohjatiedon valossa. Trendit, jotka vaikuttivat olevan sovellettavissa työvaatteisiin, otettiin ylös muistiinpanoin ja kuvin. Kuvista tehtiin suunnittelun tueksi kollaaseja ja valituista trendiväreistä värikartta. Suunnittelu olikin työn kolmas osio. Suunnittelussa ei pyritty luomaan yhtenäistä mallistoa, vaan erilasia ajanmukaisia tuoteideoita erilaisiin palvelualojen työtehtäviin. Ideoiden jatkokehitys tehtiin vuorovaikutuksessa E. Laiho Oy:n henkilökunnan kanssa. Työn tuloksena oli uusia trendeihin perustuvia tuotesuunnitelmia E. Laiho Oy:n käyttöön. Tuotteet on esitetty tasokuvina sekä ihmishahmon päälle piirrettyinä. Lisäksi pystyttiin muodostamaan käsitys siitä, minkälaisia trenditiedon lähteitä kannattaa hyödyntää työvaatesuunnittelussa sekä minkälaisiin asioihin trendeissä kannattaa kiinnittää huomiota. Hyödyllisimmiksi koettiin mahdollisimman konkreettiset vapaaajan pukeutumiseen keskittyneet ennusteet ja analyysit. Huomio kannattaa kiinnittää erityisesti vaatteiden yksityiskohtiin sekä linjoihin ja istuvuuteen.
Työvaatteella on suuri merkitys hoitajan työergonomiaan sekä hoitajan työidentiteettiin. Hoitohenkilökunta joutuu pitämään työvaatteita päällään yhtäjaksoisesti pitkiäkin aikoja, jolloin korostuu työvaatteiden toimivuus. Hoitajien työvaatteista tai hoitajien tyytyväisyydestä heidän työvaatteisiin on tutkimustietoa vähän. Tuoreimmatkin tutkimukset kyseisestä aiheesta ovat kahden vuosikymmenen takaisia. Opinnäytetyössämme teimme kyselyn Kuopion yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten operatiivisen osaston hoitohenkilökunnalle. Kyselyssä selvitimme hoitajien mielipiteitä nykyisiin työvaatteisiin sekä kehittämisehdotuksia niihin. Työvaatteiden kehittämiskohdat selvitettiin hoitajien näkökulmasta katsoen. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, jossa on käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä aineiston analyysissä. Aineisto hankittiin kyselylomakkeella avulla, jossa kysyimme avoimin kysymyksin hoitajien mielipiteitä työvaatteista. Kysely toteutettiin lasten ja nuorten operatiivisella osastolla syksyllä 2011. Työssä käymme läpi opinnäytetyön prosessin sekä siihen vaikuttaneet tekijät. Opinnäytetyömme joutui monien muuttujien vaikuttamaksi ja näin ollen muutti myös opinnäytetyötä kokonaisuudessaan. Kyselyn tulosten perusteella hoitajilla oli hyvinkin yhteneväisiä mielipiteitä nykyisestä työasusteestaan. Vastanneet olivat esimerkiksi samaa mieltä työvaatteen joustamattomuudesta ja istuvuudesta. Juurikin näihin asioihin vastanneet olivat toivoneet muutosta.
Opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella työvaatemallisto lähihoitajille. Oman ammatillisen osaamisen lisäksi tekijä keräsi suunnittelutyöhön tarvittavaa tietoperustaa kohderyhmään tutustumisella ja erilaisilla kirjallisilla lähteillä. Tekijän henkilökohtaisena tavoitteena oli vahvan asiakaslähtöisyyden huomioiminen suunnittelussa sekä oman ammatillisen osaamisen vahvistaminen. Ennen varsinaista malliston suunnittelua tekijä perehtyi kohderyhmän työolosuhteisiin ja heidän ajatuksiinsa työvaatetuksesta. Erilaisten tehtävien kautta saadun materiaalin avulla saatiin kokonaiskuva kohderyhmän haluista ja tarpeista liittyen työvaatetukseen. Kohderyhmälle teetetyt tehtävät oli laadittu mukailemalla contextmapping-menetelmää. Opinnäytetyönä suunniteltu mallisto sisältää käytännöllisiä ja rentoja vaatteita kaikkiin vuodenaikoihin. Malliston lisäksi tekijä valmisti yhden malliston vaatteen valmiiksi asti. Kohderyhmältä saadusta palautteesta käy ilmi, että valtaosa malliston vaatteista soveltuu oletettavasti hyvin työhön johon ne on suunniteltu.
Opinnäytetyön aiheena oli suunnitella Metka Vaate Oy:lle uudenaikainen kosmetologien työvaatemallisto. Työvaatemalliston suunnittelussa tehtiin yhteistyötä myös Jyväskylässä toimivan Kauneuskeskus Essin henkilökunnan kanssa. Työn tehtävänä oli tutkia työvaate-ergonomian vaikutuksia työvaatesuunniteluun. Yhtenä tarkoituksena oli saada aikaan realistinen kuva kosmetologien työstä ja selvittää, millaisia vaatteita kosmetologit käyttävät työssään. Työssä perehdyttiin työvaate-ergonomiaan, suomalaiseen työvaatesuunnitteluun, kosmetologien työnkuvaan sekä malliston suunnittelun vaiheisiin. Tutkimusmenetelminä käytettiin haastatteluja ja havainnointia. Asiantuntijakirjallisuus toimi myös apuna työn tekemisessä. Työvaatemalliston suunnittelussa huomioitiin sekä kosmetologien toiveet vaatteiden yksityiskohdista että työvaate-ergonomiaan liittyvät seikat. Työvaatesuunnitteluun vaikuttavia tekijöitä tutkittiin käyttäjähaastattelujen sekä aiheeseen liittyvien lähteiden avulla. Työssä tutustuttiin tarkasti kosmetologien työtehtäviin ja heidän toimintaympäristöönsä. Tuloksena syntyi kirjallisen raportin lisäksi kuvitteellinen, retrohenkinen työvaatemallisto, joka koostuu viidestätoista vaatekappaleesta. Mallistosta valmistettiin kaksi mallikappaletta. Tulokseksi saatiin myös selvitys työvaate-ergonomian vaikutuksista työvaatesuunnitteluun.
Opinnäytetyössä suunniteltiin ja valmistettiin asiakastyönä lastentarhanopettajalle työvaatemallisto, joka on käytännöllinen ja asiakkaan persoonan mukainen. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Lastentalon päiväkodissa työskentelevä lastentarhanopettaja Tarja Oravainen, joka halusi työvaatteita, jotka ovat toimivia ja ulkonäöltään mielenkiintoisia. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä työvaatteella tarkoitetaan ja millainen on hyvä työvaate, ja soveltaa saatuja tietoja malliston suunnittelussa. Työn tiedonhankinta tapahtui kirjallisten lähteiden ja Internetin avulla. Tiedonhankinnassa käytettiin lisäksi haastattelua. Työvaatteen käsitteestä ja sen ominaisuuksista etsittiin tietoa Työterveyslaitoksen julkaisemasta teoksesta, joka käsitteli työ- ja suojavaatetusta. Internetin avulla selvitettiin, mitä lastentarhanopettajan työ on. Haastatteluissa selvitettiin, millaisia työvaatteita lasten kanssa työskentelevät käyttävät, ja mitä ominaisuuksia he vaatteilta vaativat. Asiakastyötä käsiteltiin alan kirjallisuuden avulla, ja asiakkaan toiveiden ja vaatimusten lisäksi selvitettiin hänen väri- ja vartalotyyppinsä. Opinnäytetyön tuloksena asiakkaalle suunniteltiin ja valmistettiin työvaatemallisto, joka koostuu kolmesta asukokonaisuudesta. Mallisto on toimiva, laadukas, persoonallinen ja täyttää vaatteelle etukäteen asetetut vaatimukset ja toiveet. Asiakas oli tyytyväinen mallistoon, ja on ottanut vaatteet päivittäiseen työkäyttöön. Opinnäytetyön aihetta voidaan kehittää jatkossa, ja tämänkaltaiselle vaatetukselle olisi kysyntää kyseisen ammattiryhmän parissa.
Opinnäytetyössä suunniteltiin ja valmistettiin protoiksi businesshenkinen työvaatemallisto. Mallistoon suunniteltiin seitsemän osaa naiselle ja kolme osaa miehelle. Tämän opinnäytetyön tavoitteeksi asetettiin businessmaailmaan sopivuus, erilaisuus ja leikkisyys. Työssä tutustuttiin yleisesti erilaisiin työvaatteisiin, niiden ominaisuuksiin, sekä mitoitukseen ja malleihin. Näiden ja teemahaastattelun pohjalta suunniteltiin ja ommeltiin protoiksi asti kymmenen erilaista businesstyövaatetta. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli helsinkiläinen yhdistys nimeltä Common Love. Opinnäytetyön tiedonhankinta tapahtui kirjallisten lähteiden ja Internetin avulla. Tiedonhankintavaiheessa käytettiin myös apuna teemahaastattelua. Teemahaastattelu todettiin erityisen hyväksi, sillä työssä hyödynnettiin käyttäjälähtöistä suunnittelua ja teemahaastattelulla saatiin arvokasta tietoa yhdistyksen toiveista. Opinnäytetyön tuloksena asiakkaalle suunniteltiin ja valmistettiin protoiksi työvaatemallisto, jossa on vaatteita sekä naiselle että miehelle. Mallisto koostuu kymmenestä vaatteesta, joista seitsemän on naiselle ja kolme miehelle. Mallisto on toimiva, erilainen ja erottuva ja täyttää asiakkaan etukäteen esittämät toiveet. Asiakas oli tyytyväinen mallistoon. Lopullinen työvaatemallisto oli käyttäjiensä oloinen ja näköinen, sekä olin itse tyytyväinen lopputulokseen.
Opinnäytetyön aiheena oli kehittää hoiva-alan pesu- ja saunotustilanteissa käytettävää työasua. Kehittämisidea lähti liikkeelle tarpeesta, sekä tekijän omasta mielenkiinnosta. Työtä toteutettiin käyttäjä- sekä tilannelähtöisesti, huomioiden työolosuhteet, sekä hoitajien toiveet toimivasta työasusta. Prosessi noudatti realistisen evaluaation mallia. Yhteistyökumppanina työssä oli Esperi Care Oy:n Kuopion toimipiste. Opinnäytetyöhön haettiin tietoa havainnoimalla ja haastatteluilla. Suunnittelun tueksi tietoa etsittiin lisäksi eri kirjalähteistä sekä internetistä. Havainnointi tapahtui hoitajien työtilanteita seuraten. Haastattelut kohdennettiin Esperi Care Oy:n hoitajille sekä resurssijohtaja Tuija Antilalle. Lopputuloksena opinnäytetyössä saatiin kattavasti tietoa kehittämistarpeista. Työasussa tuli päivittää erityisesti materiaaleja ja ulkonäköä. Kerätyn tiedon avulla tekijä suunnitteli ja valmisti protoversion päivitetystä työpaidasta ja suojaessusta, joita Esperi Care Oy:n hoitajat testasivat. Testikäytöistä kerättiin tietoa kyselylomakkeella, jotta saatiin tietoa siitä kuinka asu toimi ja miten sitä voisi vielä kehittää. Näiden tietojen avulla asua voi vielä jatkokehittää tulevaisuudessa.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on kuvailla suuhygienistiopiskelijoiden ja -opettajien käyttäjäkokemuksia uusista työasuista. Tavoitteena on, että opinnäytetyössä tuotetun tiedon perusteella työasuja edelleen kehitetään Metropolian opettajille ja opiskelijoille käyttöön Myllypuron kampukselle. Opinnäytetyön aineisto kerättiin teemahaastatteluilla 2019 huhti- syyskuun välisenä aikana. Haastatteluihin osallistui Metropolian suunterveydenhuollon viisi opettajaa ja kahdeksan opiskelijaa. Uusia työasuja oli heillä käytössä Metropolian suunhoidon opetusklinikalla ja taitopajassa keväällä 2019. Tämä laadullisen tutkimusmenetelmän haastatteluaineisto analysoitiin induktiivisellä sisällön analyysilla. Suuhygienistien tai muiden terveysalan ammattilaisten käyttökokemuksia työvaatteista tai miten työvaatetus vaikuttaa työhyvinvointiin ei ole opinnäytetyön julkaisuhetkellä tehty yhtään tieteellistä tutkimusta. Aikaisempaa tutkimusta on tehty vain työvaatteiden levittämistä bakteereista ja kuinka työasun väri vaikuttaa potilaiden luottamukseen hoitohenkilökuntaa kohtaan. Käyttökokemuksista löytyi muutamia Pro Gradu -tutkimuksia. Käytimme näitä tutkimuksia verrataksemme omia tuloksiamme. Opinnäytetyömme tärkeimmäksi tulokseksi nousi työasun miellyttävyyteen vaikuttavat tekijät niin käyttömukavuudessa, kuin ulkonäössä. Käyttömukavuutta vähensi asun epämiellyttävä kangas, väri tai huono istuvuus. Pääsääntöisesti testikäyttäjät olivat tyytyväisiä testattaviin asuihin. Tyytyväisyyttä lisäsi työn liikkeiden suorittamisen helppous asussa, tyylikäs väritys ja pehmoinen, joustava kangas. Nykypäivänä työasulta vaaditaan paljon. Sen pitää olla oikea kokoinen, joustava, jossa on hyvä liikkua ja istua eri asennoissa satulatuolissa. Kangas ei saa olla hiostava, mutta toisaalta useampi testikäyttäjä oli myös viluinen. Työasun materiaali pitää olla sellainen, jota on helppo pitää puhtaana, eikä lika saisi näkyä. Materiaalin pitää kestää pesua vähintään 60 asteessa. Sitä on helppo pukea ja riisua, ilman että kasvot kontaminoituvat. Sen pitää olla edustavan näköinen ja sopiva suuhygienistin kliiniseen työhön.
Opinnäytetyön ensisijaisena tavoitteena oli suunnitella toimiva työvaatekokoelma Kotkan-Haminan seudun matkailutoimen toimeksiannosta. Matkailutoimi uudistui ”Vetovoimaa ja kestävää laatua ympärivuotiseen matkailuun Etelä-Suomessa” -hankkeen myötä. Matkailu-toimijoilla ei ennen hanketta ollut mitään yhtenäistä työvaatetusta, joten uudistuksen haluttiin näkyvän myös työvaatteissa. Toisena tavoitteena oli tutkia asiakasyritykselle työvaatteiden merkitystä uuden rakenteilla olevan brändin tukena. Tutkimuksessa on käytetty sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kyselytutkimuksen avulla selvitettiin, mitä ominaisuuksia kohderyhmä työvaatteissa arvosti. Lisää tietoa kohderyhmästä saatiin tutustumalla heidän työympäristöönsä Matkailumessuilla. Suunnitteluprosessin aikana käydyt ryhmäkeskustelut tukivat ja edistivät kokoelman valmistumista. Teoriaosuudessa aihetta lähestyttiin tutustumalla työvaatteiden tärkeimpiin ominaisuuksiin ja palvelualojen markkinointiin. Suunnitteluprosessissa kiinnitettiin taustatietojen selvittämisen lisäksi erityistä huomiota materiaalien hankintaan, jonka yleisimmät vaiheet ovat käyty läpi työssä. Valmis kokoelma on esitelty piirroksien avulla työn loppupuolella. Se koostuu kuudesta eri vaatekappaleesta. Kokoelman värit noudattelevat rakenteilla olevan brändin graafista ohjeistoa. Malleissa on otettu huomioon käyttötarkoitus ja –mukavuus. Vaatteet ilmentävät matkailutoimen asettamaa tavoitemielikuvaa toivotulla tavalla. Mikäli kohderyhmällä ei olisi suunnittelutyön valmistuessa ollut valmiutta teetättää kokoelmaa, on heille laadittu vaihtoehtoinen ratkaisu työvaateongelmaan. Yritykselle havainnollistettiin, kuinka he voisivat hyödyntää tätä tutkimusta hankkiessaan väliaikaista työvaatekokonaisuutta valmisvaatemallistoista.
Opinnäytetyössä suunniteltiin referenssimallisto työvaatetuksesta suomalaiselle rahapeliyhtiö Veikkaus Oy:lle työvaatetuottajien kilpailutusta varten. Mallisto koostui kolmelle eri henkilöstöryhmälle suunnitelluista mallistoista. Kyseiset henkilöstöryhmät olivat asiakaspalvelijanaiset, asiakaspalvelijamiehet sekä huoltohenkilöstö. Opinnäytetyössä kartoitettiin työvaatetukseen kohdistuvia vaatimuksia erilaisilla tiedonhankinta menetelmillä. Henkilöstölle teetettiin kysely, jolla selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä liittyen niin työvaatetuksen ulkonäköön kuin käytettävyyteenkin. Tietoa työtehtävien asettamista vaatimuksista hankittiin kyselyn lisäksi havainnoimalla yhtiön eri työtehtävissä toimivia työntekijöitä. Tämän lisäksi tutustuttiin yhtiöllä tällä hetkellä käytössä oleviin työvaatteisiin. Lopputuloksena opinnäytetyöstä valmistettiin tekninen katalogi, joka sisälsi työvaatemallistoon liittyvät mallistolakanat, materiaali- ja tuotekortit, värikartan sekä esityskuvat. Katalogin tarkoitus on esitellä kattavasti niitä toiveita, joita Veikkauksen edustajilla ja henkilöstöllä on yhtiön työvaatetuksesta.
Opinnäytetyö tehtiin kehittämistyönä DHL Express (Finland) Oy:lle, heidän toiveestaan parantaa työvaatteiden pesu- ja jakeluprosessia. Prosessi oli kehittämistyön alkaessa epäselvä, ja sen järjestelmällisyydessä havaittiin puutteita. Työn tavoitteeksi asetettiin toimeksiantajan työvaatteiden pesu- ja jakeluprosessin kehittäminen järjestelmälliseksi. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämisen ja ongelmanratkaisun näkökulmasta, hyödyntämällä erilaisia tutkimusmenetelmiä. Onnistuneen lopputuloksen saavuttamiseksi vaadittavaa aineistoa kerättiin haastatteluilla, kyselyllä, sekä henkilökohtaisella vierailulla toimeksiantajan tiloissa. Tietoperustassa esiteltiin kehittämistyötä tukevat teoriateemat, jotka olivat: prosessien kehittäminen, järjestelmällinen varastointi, sekä työvaatteiden pesutoiminta. Työn tuloksena saatiin kehitettyä toimeksiantajayritykselle järjestelmällinen ja selkeä työvaatteiden pesu- ja jakeluprosessi, jossa toiminta on yhdenmukaista ja henkilökohtaiset työvaatteet palautuvat pesun jälkeen omistajalleen. Lopputuloksena myös prosessin toiminta-alueen siisteys ja systemaattisuus paranivat, XYZ-analyysin ja prosessiin nimetyn vastuuhenkilön ansiosta. Johtopäätöksenä huomattiin, että parannetun prosessin toimintamallin pitäisi olla riittävä toimeksiantajayritykselle. Parannetussa prosessissa toiminta tulee olemaan yksinkertaista jokaiselle prosessiin kuuluvalle henkilölle, eikä se vaadi keneltäkään liikaa resursseja. Käyttöönotettavaa toimintamallia voidaan mahdollisesti hyödyntää jatkossa muissakin DHL-konsernin toimipisteissä.
Vaatetussuunnittelijan näkökulmasta sairaanhoitajien työvaatetukseen liittyy mielenkiintoisia suunnittelumahdollisuuksia. Aihetta on tutkittu Suomessa vähän, vaikka sairaanhoito ammattialana on vanha ja sairaanhoitajia on määrällisesti paljon. Tarkastelen tutkimuksessani sairaanhoitajien työvaatetuksen esteettisyyttä. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, kuinka sairaanhoitajat kokevat työvaatetuksensa ulkonäön, sekä millaisia työvaatteita sairaanhoitajat itselleen toivoisivat. Tutkimukseni on kvantitatiivinen. Käytin aineistonhankintamenetelmänä Webropolohjelmalla toteutettua kyselyä. Kyselyyn vastasi yhteensä 377 Suomessa työskentelevää sairaanhoitajaa. Aineiston määrällinen osuus on analysoitu SPSS-ohjelmiston avulla. Avoimien kysymyksien analyysissä käytin laadullisen tutkimuksen menetelmiä (sisällönerittelyä). Tutkimukseni teoriapohjana käytin Lamb & Kallalin (functional, expressive, aesthetic) FEA-mallia, jonka pohjalta tutkimuksessa käytetty kysymyslomake on muodostettu. Malli on suunniteltu funktionaalisen vaatetuksen suunnittelun tueksi ja se rakentuu kolmesta toisiinsa vaikuttavasta osa-alueesta: vaatetuksen funktionaalisuudesta, esteettisyydestä ja ilmaisevuudesta. Tarkastelen tutkimuksessani työvaatetuksen esteettisyyttä näiden osa-alueiden kautta. Tutkimukseni tuloksena selvisi, että työvaatetuksen toimivuus ja esteettisyys olivat yhteydessä sairaanhoitajien kokemukseen työvaatetuksensa ulkonäöstä. Esteettisyys ja toimivuus vaikuttivat toinen toisiinsa, joten työvaatetuksen suunnittelussa on huomioitava molemmat osa-alueet. Työvaatetuksen esteettisyydellä ja toimivuudella oli kummallakin vaikutusta siihen, kuinka mielellään sairaanhoitajat työvaatetustaan käyttivät. Tutkimuksessa työvaatetuksen esteettisyyteen ja toimivuuteen vaikuttavia työvaatetuksen ominaisuuksia olivat vaatetuksen malli, väri, materiaali ja istuvuus. Sairaanhoitajille mieluinen työvaatetus oli materiaaliltaan joustava ja hengittävä, malliltaan hyvin istuva ja väriltään ammattia ilmentävä.
Opinnäytetyön aiheena oli sähköasentajan vaatteiden tuotekehitys Varpuke Oy:lle. Vaatteisiin kuului takki, housut ja avohaalari, ja ne oli suunnattu pääasiassa voimavirta- asentajille. Työ noudatti Pentti Roution mallia teollisen tuotteen kehittämiseen. Työn tavoitteena oli saada uusiin vaatteisiin lisää liikkumavaraa, jota vanhoista malleista puuttui. Lisäksi mallit täytyi päivittää uudelle SFS- EN ISO 11612 standardille. Suunnittelussa täytyi huomioida standardien SFS- EN 471 ja SFS- EN ISO 11612 asettamat vaatimukset, valmistettavuus tehtaassa, tehtaan työtavat sekä tehtaan lisätarvikkeet ja materiaalit. Lisäksi suunnittelussa käytettiin apuna aikaisemmin saatuja asiakaspalautteita. Takin muutokset tehtiin vanhoja kaavoja muokkaamalla, koska pohjakaava oli pääasiassa toimiva. Suurin muutos siinä oli käden nostovaran lisääminen, joka toteutettiin kiilan lisäämisellä kainaloon. Housut kaavoitettiin alusta asti uudestaan, käyttäen apuna Mϋller & Sohn kaavajärjestelmää. Avohaalari kaavoitettiin housujen pohjalta. Vaatteista tehtiin muutosten jälkeen koeversiot, joita sovitettiin. Koeversioita tehtiin tarvittaessa useampi. Kaavoitus tehtiin alkuun käsin, mutta myöhemmin kaavat digitoitiin koneelle ja ne leikattiin yrityksen leikkurilla. Kaikki versiot ommeltiin yrityksen tehtaassa, jotta saatiin heti käyttökelpoista palautetta valmistettavuudesta tehtaassa. Uusien mallien tulisi olla tuotannossa keväällä 2012.
Tämä opinnäytetyö tehtiin Vantaalla sijaitsevalle Vanhusten Kotiapusäätiölle. Säätiön tehtävä on ikääntyvien hoito ja siihen liittyvät palvelut. Työn tavoite oli tutustua Vanhusten Kotiapusäätiön hoitohenkilökunnan nykyisiin työvaatteisiin ja pohtia henkilöstön kanssa, millainen on toimiva työvaate. Työn tietoperustassa käsiteltiin työvaatteiden kehitystä ja ominaisuuksia sekä työvaatteiden toi-mivuuteen ja valintaan vaikuttavia tekijöitä. Toimivien työvaatteiden lisäksi työssä tutkittiin työ-vaatteiden vaikutusta työviihtyvyyteen sekä siihen, millainen työvaatteen tulisi olla, jotta sitä olisi mukava käyttää. Henkilöstön näkemyksiä selvitettiin haastattelujen, havainnoinnin ja kyselyn avulla. Haastattelun ja havainnoinnin avulla selvitettiin työntekijöiden mielipiteitä nykyisistä vaatteista sekä työtehtävistä. Kyselyn avulla selvitettiin työntekijöiden mielipiteitä, toiveita ja parannusehdotuksia nykyisiin työvaatteisiin. Tutkimustuloksien pohjalta suunniteltiin henkilöstölle työvaatekokonaisuus Tulokset osoittivat, etteivät työvaatteet saa häiritä työtekijöiden työtehtäviä, eivätkä vaatteet saa hiostaa työpäivän aikana. Vaatteiden toivotaan myös kestävän kulutusta ja niiden tulisi olla helppoja huoltaa ja pitää puhtaana. Nykyisten työvaatteiden sijaan työvaatteilta toivotaan yhtenäisyyttä, kodinomaisuutta ja muunneltavuutta. Työvaatteiden yksityiskohdilla ja väreillä on myös merkitystä työntekijöiden työviihtyvyyteen.
Tämä opinnäytetyö käsittelee vanhustyöhön erikoistuneen lähihoitajan työvaatetusta. Tarkoituksena on kehittää toimiva työasukokonaisuus vanhusten parissa työskenteleville lähihoitajille. Alalla työskentelevä henkilö toimii mallikappaleen koekäyttäjänä ja testaa työasukokonaisuuden toimivuutta käytännössä. Tutkimuksen alkuvaiheessa kartoitettiin eri yritysten markkinoilla olevia työvaatemalleja ja niissä käytettyjä materiaaleja sekä tehtiin työvaatetusta koskeva kysely eri paikkakunnilla työskenteleville vanhustyötä tekeville hoitajille. Näiden perusteella suunniteltiin työvaatekokonaisuus, joka sisältää työliivin, esiliinan ja työhousut. Opinnäytetyön teoriaosuudessa kerrotaan taustaa sosiaalialan ja terveydenhuollon entisistä ammateista työasuineen, koulutusalojen yhdistymisestä sekä vanhustenhuollon kehityksestä. Opinnäytetyössä kerrotaan lähihoitajista nykyään ja hoitajien määristä viime vuosina. Vanhustenhoito lisääntyy tulevaisuudessa iäkkäiden määrän noustessa voimakkaasti. Yritysten kartoituksen yhteydessä kerrotaan työvaatteiden vuokrauksesta, pesusta ja erilaisista vaatteen käyttöön vaikuttavista ominaisuuksista. Vanhustenhoitoon erikoistuneen lähihoitajan työnkuva kerrotaan haastattelun muodossa ja kyselyä analysoidaan monipuolisesti. Opinnäytetyössä kerrotaan lisäksi hieman, mitä alihankintaa harkittaessa tulee ottaa huomioon. Työn toiminnallisessa osuudessa perehdytään tuotteiden kehitykseen ja valmistukseen. Valmistettaviin tuotteisiin kuluvien materiaalien menekit sekä työn hinnoittelu ilmoitetaan taulukon muodossa, tuotteiden rakennekuvat sekä valmistuskaaviot ovat liitteinä.
Opinnäytetyö luo pohjan Liikeliina Oy:lle suunniteltavalle hoivatyösektorin työvaatemallistolle. Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa, tuovatko työvaatteet käyttäjälleen erilaisen työidentiteetin ja mikä on värien merkitys hoiva-alan työntekijöiden vaatteissa. Tutkimuksessa kartoitetaan myös, mitkä ovat hoiva-alan erilaisten työtehtävien vaatteille asettamat rajoitukset/mahdollisuudet ja miten nämä tulee huomioida malliston funktionaalisuuden suunnittelussa. Liikeliina Oy on vuonna 1989 perustettu kotimainen yritys, joka suunnittelee muodik-kaita työvaatteita yksityisille palvelu-, ravintola- ja hoivatyösektoreille.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen kokemus Image Wearin verkkokaupan asiakkailla on ollut eSovitus-palvelusta. Onko palvelun käyttö tuottanut toivotun lopputuloksen, ovatko asiakkaat tietoisia palvelun olemassaolosta ja käyttävätkö sitä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös syitä sille, miksi palvelua ei mahdollisesti käytettäisi. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Image Wear Oy. Tutkimus on laadittu yrityksen eSovitus-kokosuosituspalvelun ympärille. Tutkimuksen rakenne muodostuu taustatutkimuksesta aihepiirin ympärillä, kuten digitaaliset sovituspalvelut, työvaateala ja verkkokauppa. Tiedonlähteenä olivat myös toimeksiantajayrityksen sekä palvelun tarjoavan yrityksen haastattelut. Tutkimus tehtiin määrällisenä tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä oli kyselytutkimus. Tutkimuksen tulos kertoo, että palvelu ei ole kovin tunnettu verkkokaupan asiakkaiden keskuudessa. Tulosten perusteella voidaan kuitenkin huomata, että palvelu kiinnostaa asiakkaita ja sitä myös käytetään. Tutkimuksen tuloksista selviää, että ne asiakkaat, jotka ovat löytäneet palvelun ja käyttäneet sitä, ovat olleet palveluun tyytyväisiä ja palvelu on tuottanut halutunlaisen lopputuloksen. Toisaalta verkkokaupan asiakkaista osa suhtautuu skeptisesti palveluun, koska kokevat, että palvelu ei hyödytä heitä ja sen käyttö vaikuttaa hankalalta. Tutkimuksen tulos ohjaa eSovitus-palvelun hyötyjen ja helppokäyttöisyyden mainostamiseen verkkosivuilla laajemmin, jotta se tavoittaisi aktiivisemmin uusia käyttäjiä.
Opinnäytetyössä suunniteltiin kolme erilaista työvaatekonseptia kurikkalaiseen Miedon päiväkotiin. Työssä tutustuttiin yleisesti siihen, mikä työvaate on, sen mitoitukseen ja malliin sekä siihen, miten erilaisia työvaatteita voidaan jaotella. Tämän pohjalta suunniteltiin konseptitasolla työvaatteita päiväkotiin. Tavoitteina oli suunnitella päiväkodin henkilökunnan päivittäisiä toimia helpottava vaatetus ja esittää lopputulos ammattimaisina plansseina. Työn tueksi tehtiin haastattelut kahdessa päiväkodissa ja havainnointi Miedon päiväkodissa. Työvaatteiden suunnittelu eteni ideoinnista luonnostelun kautta lopullisiin malleihin. Mallien valintaan vaikuttivat hankittu tieto työvaatteesta sekä päiväkodin henkilökunnan haastattelut ja havainnointi. Lopputuloksena suunniteltiin kolme erillistä konseptia. Kukin konsepti sisältää kymmenen erilaista päiväkodin työvaatetta.
Opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella vanhuspalveluissa työskenteleville lähihoitajille toiminnallinen ja kaunis työvaate. Tarkoituksena oli luoda laadukas, mutta edullinen vaate. Toimeksiantaja työlleni on suomalainen työvaateyritys Medanta Oy, joka valmistaa työvaatteita etupäässä hoiva- ja ravintola-alalle. Selvitin työssäni, millaiset vaatimukset lähihoitajan työ asettaa vaatteelle ergonomian, lämpöviihtyvyyden, suojaavuuden ja huollettavuuden puolesta, sekä minkä näköinen vaate sopisi nimenomaan vanhusten parissa työskentelevälle hoitajalle ja millaista ulkonäköä hoitajat itse arvostavat. Keräsin tietoa haastattelemalla vanhuspalveluissa työskennelleitä hoitajia sekä palveluja käyttävää vanhusta, havainnoimalla hoitajan työtä hoivakodissa ja tutustumalla niin hoiva- kuin vaatetusalankin kirjallisuuteen sekä työvaateyritysten verkkosivuihin. Suunnittelemastani toiminnallisesta essusta valmistettiin mallikappale, joka annettiin kokeiltavaksi kotihoidossa työskenteleville hoitajille. Heidän palautteensa perusteella vaatteesta hiotaan valmis tuote. Työstä hyötyvät toimeksiantajan lisäksi vaatetusalan opiskelijat, työvaatealan muut yritykset sekä hoiva-alan työntekijät.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia koekäytössä olleita suuhygienistin työvaatteita ja selvittää, minkälaisia ominaisuuksia terveydenhuoltoalan työvaatteelta vaaditaan. Syksyllä 2018 Metropolia ammattikorkeakoulun vaatetusalan 3. vuosiluokka suunnitteli ja kehitti innovaatioprojektissa uudet työvaatteet Metropolian suuhygienistiopiskelijoille ja opettajille. Työvaatteiden on tarkoitus tulla käyttöön Myllypuron uudelle kampukselle suun terveydenhuollon klinikalle. Malleista valmistettiin prototyypit koekäyttöä varten. Tavoitteena oli tutkia, miten innovaatioprojektissa kehitetyt työvaatteet toimivat suuhygienistin työssä ja miten niitä voisi vielä kehittää ennen kuin vaatteet ovat valmiita tuotantoon. Tutkimuskysymyksiksi muodostuivat: Minkälainen on hyvä terveydenhuoltoalan työvaate ja miten suun terveydenhuoltoalalla koekäytössä olleita työvaatteita tulisi kehittää? Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimii Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena designtutkimusta soveltaen. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin haastatteluja, koekäyttäjien täyttämiä päiväkirjoja ja aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Lisäksi tutkimusaineistona toimivat tutkittavat työvaatteet, artefaktit. Työssä esitellään esitutkimuksena toiminut innovaatioprojekti, projektissa toteutettu käyttäjätutkimus ja tutkimuksessa saadut tulokset. Teoriaosuudessa perehdytään terveydenhuoltoalan työvaatteita koskeviin säädöksiin ja standardeihin, työergonomiaan ja vaatetusfysiologiaan. Lisäksi perehdytään työvaatemateriaaleille asetettuihin vaatimuksiin ja työvaatteiden hoitoon ja huoltoon. Työvaateprototyypit esitellään ja kerrotaan niiden koekäytöstä. Tutkimustuloksia analysoidaan ja niiden pohjalta annetaan tuotekehitysehdotuksia mallikohtaisesti. Lopputuloksena syntyi ehdotelma tuotantoon soveltuvasta pienestä terveydenhuoltoalan työvaatemallistosta, jossa on huomioitu erityisesti Metropolian suun terveydenhuoltoalan opiskelijat ja opettajat. Opinnäytetyön tarkoituksena on toimia apuna projektin viemisessä eteenpäin. Mallistoa voidaan hyödyntää sellaisenaan tai osana Metropolian vaatetusalan ja terveydenhoitoalan yhteistyöprojektia, jossa tarkoituksena on kehittää uudet työvaatteet koko Metropolian terveydenhoitoalalle. Opinnäytetyötä voivat hyödyntää myös terveydenhuoltoalan työvaatteita valmistavat yritykset.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat yritysten työ- ja suojavaatehankintoihin. Tarkoituksena oli laatia kattava selvitys niistä vaatteiden ja vaatetoimittajien ominaisuuksista, joita pidetään tärkeänä. Lisäksi pyrittiin kartoittamaan yritysten tyytyväisyysastetta nykyisiin toimittajiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käydään läpi työ- ja suojavaatteisiin liittyvää lainsäädäntöä sekä termistöä. Lisäksi selvitetään, mitä kaikkea vaatteiden valinnassa tulee huomioida. Opinnäytetyön yhteistyöyrityksenä toimi Logonet Oy. Opinnäytetyö on kvantitatiivinen tutkimus, jonka tutkimusmenetelmäksi valittiin survey-tutkimus. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, jonka kohderyhmänä olivat suuret ja keskisuuret yritykset, joiden työntekijöiden oletettiin käyttävän suojavaatetusta. Saatu aineisto taulukoitiin ja analysointiin. Tutkimuksen tuloksista ilmenee, että yritykset pitävät ennen kaikkea tärkeinä vaatteiden käytännöllisiä ominaisuuksia, kuten toiminnollisuutta, istuvuutta sekä laatua ja kestävyyttä. Toimittajalta odotettiin ennen kaikkea luotettavuutta ja toimitusvarmuutta. Myös työ- ja suojavaatetoimittajan toiminnan eettisyys ja ekologisuus ovat yrityksille tärkeitä asioita. Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää työ- ja suojavaatetarjonnan ja asiakaspalvelun parantamiseen. Työn teoriaosuus soveltuu tietolähteeksi työ- ja suojavaatteista kiinnostuneille.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli käyttäjien kokemuksia ja tunteita hyödyntäen selvittää sosiaalialan työpukeutumista ja sen merkityksiä vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkielma on liitetty sosiaalialan toimistotyyppisiin toimipisteisiin, joissa lainsäädäntö antaa viranhaltijoille harkintaa ja henkilökohtaista päätösvaltaa. Nämä korostuvat muun muassa lastensuojelussa ja toimeentulotuessa, joista jälkimmäinen on tutkielman tarkemmin esitelty konteksti. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimi Susan Kaiserin kontekstuaalisen perspektiivin teoria yhdessä pukeutumisen ja sanattoman viestinnän käsitemaailman kanssa. Kaiserin teoria nivoo yksilön, vuorovaikutuksen ja kulttuurin kysymykset kokonaisuudeksi. Nämä yhdistämällä ja hyväksyen, että perspektiivit kulkevat limittäin, voidaan pukeutumisen ja ulkonäön merkityksiä ihmisille tarkastella laajemmin. Aineisto muodostui neljän eri-ikäisen, suomalaissyntyisen, pääkaupunkiseudulla asuvan, toimeentulotuen ja lastensuojelun toimipisteiden käyttäjien kokemuksista. Aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen metodologialle tyypillisellä tavalla, teemahaastattelulla. Haastattelun runko koostui Susan Kaiserin teoriasta operationalisoiduilla ja tutkimustehtävään nojaavilla käsitteillä. Aineisto analysointiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Työpukeutumisen monimerkityksellisyyttä avasivat analyysissä eriytyneet pääluokat tyylitietoisuus, kokemuksien ja sitoutumisen synteesi sekä kontekstiherkkyys. Tyylitietoisuus korostaa kokonaisuuden hallintaa ja siihen liittyviä tekijöitä kuten pukeutumisen värimaailmaa. Kokemuksien ja sitoutumisen synteesissä työpukeutumisen herättämät huonommuuden tunteet kiinnittyivät onnistuneeseen vuorovaikutukseen ja siten myös yhteistyöhön sitoutumiseen. Kontekstiherkkyys ilmentää työpukeutumisen merkitystä sosiaalipalvelujen konteksteissa pukeutumisen asiallisuuden, uskottavuuden ja persoonallisuuden kautta. Tulosten mukaan työpukeutuminen on osa ammattipätevyyttä ja antaa onnistuneen kokonaisuuden, värimaailman ja persoonallisuuden kautta iloa ja virkeyttä myös palvelun käyttäjälle. Onnistunut työpukeutuminen koettiin sosiaalipalveluiden imagoa kohottavana.
Smart Original Oy suunnittelee, valmistaa ja myy ammattivaatteita raskaaseen teollisuuteen, rakennuksille, kiinteistöhuoltoon ja kuljetukseen. Tämän työn tavoitteena on suunnitella raskaaseen työhön soveltuva kännykkätasku, joka sopii mahdollisimman monelle tämän hetken kännykälle. Useimmissa Smartin vaatteissa on olemassa taskut kännyköille, mutta ongelmana ovat erikokoiset ja –malliset puhelimet, jotka eivät mahdu nykyisiin taskuihin. Tuotekehitysprojektin lähtökohtana on käyttäjälähtöinen suunnittelu. Työ on aloitettu käyttäjätutkimuksella ja kyselyn suorittamisella Smartin myymälässä. Työssä perehdytään Smartin markkinointikonseptiin ja huomioidaan Smartin brändi osana suunnitteluprosessia. Oleellinen osa tuotekehitystä ovat Smartilla käydyt palaverit, joista saatujen tulosten ja päätelmien mukaisesti tuotekonseptit karsiutuvat lopulliseksi tuoteideaksi. Suunnitteluprosessi etenee muotoiluprosessin vaiheiden mukaisesti, ja lopputuloksena on uudenlainen kännykkätasku. Tasku noudattaa Smartin brändin luomia mielikuvia ja sopii ergonomisesti työvaatteeseen. Uudessa kännykkätaskussa on huomioitu monen kokoiset ja malliset kännykät yksinkertaisella tavalla.
Opinnäytetyössä käsitellään Puijon Tornin ja Puijon Majan uusia työvaatteita ja niiden hankintaprosessia. Työvaatteiden uusiminen oli osa Puijon tornin 50-vuotis juhlavuotta. Työn tavoitteena oli saada Puijon ravintoloihin toimivat ja imagoa tukevat työvaatteet. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytetään Pirkko Anttilan realistista evaluaatiota ja tiedonhankinnan muotoina ovat myös havainnointi ja haastattelu. Työssä tutustutaan Puijoon yrityksenä ja käydään läpi nykyisten työvaatteiden kehitystarpeet. Työssä tutustutaan myös tarjoilijan ammattiin ja työnkuvaan. Teoriaosuudessa kerrotaan työvaatteiden luokittelusta, työvaatteiden historiasta Suomessa 1800-luvulta eteenpäin sekä työvaatteista nykyään. Osuudessa myös käydään läpi työvaateyrityksiä, jotka tekevät yksilöllisiä muutoksia valmismallistoihinsa sekä suunnittelevat yrityksille omia työvaatemallistoja. Kappaleessa kerrotaan myös työvaatteen ominaisuuksista: Lämpöviihtyvyydestä, materiaaleista ja standardeista sekä mitoituksesta. Imagoa käsittelevässä kappaleessa käydään läpi imagoa ja sen vaikutusta yritykseen yleisesti ja kuinka imago vaikuttaa myös ravintolan toimintaan ja varsinkin työvaatteisiin. Suunnitteluprosessissa käydään läpi työnkulku alusta loppuun, avataan tutkimustekniikoita ja niiden tuloksia. Kappaleessa esitellään valituiksi tulleet työvaatteet sekä kerrotaan myös juomateollisuudesta ja heidän sponsoroinnistaan.
Tämä opinnäytetyö on tehty suomalaiselle työvaateyritykselle Lindström Oy:lle ja on osa heidän Smart Work Wear Development -hankettaan, jossa tutkitaan mahdollisuuksia yhdistää älyteknologiaa työvaatteisiin. Työn tavoitteena on selvittää, mitä tulee ottaa huomioon sensoriteknologian sijoituspaikkaa valitessa ja mihin kohtaan työvaatetta lämpötilaa mittaava sensoriteknologia kannattaa sijoittaa. Näkökulmat, joiden kannalta sijoituspaikkaa tutkitaan, ovat: käyttäjäryhmä, älyvaatteen huoltaminen, sensoriteknologia sekä suunnittelu ja tuotanto. Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä on tapaustutkimus, johon aineistoa on hankittu laadullisin menetelmin. Aineistona on käytetty kirjallisia aineistoja, kuten aihealueen kirjallisuutta, tutkimuksia, opinnäytetöitä, standardeja ja verkkojulkaisuja. Muita tutkimuksessa käytettyjä aineistonhakumenetelmiä ovat asiantuntijahaastattelut, workshopit ja benchmarking. Aineistoa työhön saatiin myös lämpötilasensoreiden testimittauksella ja siihen liittyvän demon testaamisella. Opinnäytetyössä rakennettiin teoriapohja vaatetusfysiologiasta lämpöviihtyvyyden ja lämmön mittaamisen osalta sekä määriteltiin puettavaa teknologiaa ja erilaisia älytekstiileitä. Tutkimuksessa perehdyttiin laajasti aiheisiin, jotka vaikuttavat sensorien sijoittamiseen ja kerätyn aineiston avulla päätettiin sijoituspaikat lämpötilaa mittaaville sensoreille testimittausta varten. Testimittauksen tulosten ja muun aineiston valossa saatiin vastaukset tutkimuskysymykseen ja saavutettiin tutkimuksen tavoitteet.
Tämä opinnäytetyö on tehty suomalaiselle työvaateyritykselle Ats-Ammattityökalut Oy:lle. Työn tavoitteena on selvittää, mitkä ominaisuudet tekevät työvaatteesta toimivan ja mitä suunnittelijan tulee ottaa huomioon silloin, kun kohderyhmänä on siivoojat. Työ toimii samalla mallina kohderyhmälähtöiselle suunnittelulle. Työvaatteiden toimivuuden takaamiseksi selvitetään, millaisia ovat siivoojan työnkuva ja työympäristö, siivoojan työvaatteille asetetut lait ja asetukset sekä lämpöviihtyvyyteen liittyvät tekijät. Näiden lisäksi listataan siivouksessa esiintyvät työliikkeet ja -asennot, jotka vaikuttavat tuotteiden kaavoitukseen ja väljyyksien määrittämiseen. Myös oikeanlaisilla materiaaleilla on merkitystä vaatteen toimivuuden kannalta, joten tutkimuksessa selvitetään myös siivoustyön materiaaleille asettamia vaatimuksia. Tämä opinnäytetyö on toteutettu kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Aineistonkeruumenetelminä on käytetty teemahaastatteluja, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta, standardeja, verkkojulkaisuja sekä benchmarkingia eli vertaistutkimusta. Opinnäytetyötä on mahdollista hyödyntää siivoojien työvaatteiden suunnittelussa ja kaavoituksessa. Tutkimuksen aikana nousi esiin jatkotutkimusmahdollisuuksia mm. älyteknologian ja kiertotalouden tiimoilta. Tulevaisuudessa voitaisiin selvittää, millä tavoin älyteknologiaa pystyttäisiin hyödyntämään siivoojan työergonomian parantamiseksi. Ympäristömyönteisyyden kannatuksen lisääntyessä olisi kannattavaa selvittää, millä tavoin kiertotalous on mahdollista huomioida työvaatetuksessa sekä millä tavoin se vaikuttaa suunnitteluprosessiin ja materiaalien valintaan.