Kaikki aineistot
Lisää
Selvityksessä estimoidaan yksinkertainen työvoiman kysynnälle yksinkertainen osittaisen sopeutuksen malli. Aineistona käytetään yrityskohtaisia tietoja vuosilta 1976-82. Erityistä huomiota pyritään kiinnittämään kertoimien estimointiin. Kun käytetään yhdistettyä poikkileikkaus- ja aikasarja-aineistoa, viivästetyn endogeenisen muuttujan mukanaolo yhtenä selittäjänä vaikeuttaa tulosten arvioimista, ja tavanomaiset estimaattorit johtavat helposti harhaisiin tuloksiin. Tulostemrne mukaan tuotannon jousto työvoiman kysynnän suhteen on lyhyellä aikavälillä noin 0.2 ja pitkällä aikavälillä neljä viidennestä. Palkkojen nousu vähentää tulosten mukaan työvoiman kysyntää, mutta sen vaikutus on verrattain vähäi - nen myös pitkällä aikavälillä.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Tilastokeskus 2007-2009 |
ISSN: |
1796-7724 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Opinnäytetyön tarkoituksena on täydentää kokonaiskuvaa ulkomaalaisten tilapäisestä työskentelystä ja verotuksesta Suomessa. Tutkimuksessa selvitetään kuinka tilapäisen työntekijän tuloverotus tulee erilaisissa tapauksissa toteuttaa sekä kenellä veronkanto-oikeus kulloinkin on. Lisäksi selvitetään mitä, tietoja Suomen valtiolle tulee toimittaa ulkomaisen työntekijän tapauksessa sekä mitä muuta toimintaa ulkomaisen työvoiman rekrytointi edellyttää. Oikeaoppisen verotuksen lisäksi tutkimuksessa selvitetään tilapäistyövoiman yhteyksiä harmaan talouden ilmiöön sekä pyritään arvioimaan kuinka paljon verotuloja jää vuosittain saamatta väärän toiminnan seurauksena. Tutkimus on kvalitatiivinen ja suoritetaan kirjallisuustutkimuksena. Lähestymisnäkökulma aiheeseen on käsiteanalyyttinen, sillä tutkimus perustuu jo olemassa olevan materiaalin tutkimiseen ja analysointiin. Tutkimuksen tavoitteisiin päästäkseen on siis tutkittu muiden aiheesta tekemiä tutkimuksia. Tutkimusmenetelmä on osoittautunut hyväksi siinä mielessä, että aiheesta on vaikea saada absoluuttista totuutta. Muiden tutkimuksia tutkimalla voidaan saada kuitenkin selville jonkinasteinen keskiarvo aiheen tämänhetkisestä tilasta tai ainakin mihin ollaan menossa. Käsiteanalyyttisen tarkastelun lisäksi työtä varten suoritettiin teemahaastattelu. Haastattelulla on pyritty lisäämään työhön sellaista tietoa, mikä jää mahdollisesti käsiteanalyyttisen tutkimisen ulkopuolelle, sekä liittämään käsiteanalyysi vallitsevaan käytäntöön. Verohallinnon asiantuntijoiden ajatukset ja aikaisempien tutkimusten tulokset olivat pitkälti yhteneviä. Tutkimuksessa selvisi, että ulkomaisen tilapäistyövoiman viranomaisseuranta on osoittautunut haastavaksi. Tämä osittain siksi, että tiedot Suomessa toimivista ulkomaalaisista on jakautunut usean eri viranomaisen tietokantoihin ja taas toisaalta verotuksen sääntely on paikoittain monimutkaista. Huono viranomaisvalvonta yhdistettynä monimutkaiseen lainsäädäntöön luovat otollisen maaperän harmaan talouden harjoittamiselle.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko asetti 12.8.2021 valtiosihteeri kansliapäällikkönä Juha Majasen selvittämään nopeavaikutteisia toimenpiteitä osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi sekä avoimien työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon parantamiseksi. Selvitys luovutettiin valtiovarainministerille vuoden 2022 budjettiesitystä koskevien neuvotteluiden alla. Selvityksessä analysoidaan osaavan työvoiman saatavuusongelmien ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien syitä ja jakautumista sekä toimialoittain että alueellisesti. Lisäksi selvitykseen on koottu tietoja siitä, miten hallituksen jo linjaamat toimenpiteet auttavat osaavan työvoiman saatavuudessa sekä analysoitu keinoja, joilla jo linjattuja toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin vielä vahvistaa. Selvitykseen on nostettu myös potentiaalisia uusia toimenpiteitä, joilla työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia voitaisiin kustannustehokkaasti vähentää.
As an outcome of modelling wage setting and demand for labour in a bargaining framework, a lO-dimensional vector space is defined. This overparametrized system is reduced by means of conditioning. Structural restrictions which identify the long-run relations of interest are specified. The restrictions which characterize wage setting and labour demand schedules are imposed and tested first separately and then jointly.
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Tilastokeskus 2010-. |
ISSN: |
1799-3261 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Finanssikriisin jälkeisen taantuman pitkittyminen heikensi Suomen talouden kasvupotentiaalia ja julkisen sektorin velkaantuminen sekä väestön ikääntyminen jarruttavat edelleen kasvumahdollisuuksia. Huolimatta talouden viimeaikaisesta toipumisesta kasvun arvioidaan jäävän finanssikriisiä edeltänyttä ajanjaksoa hitaammaksi, keskimäärin 1 ½ prosenttiin vuosina 2026–2040.
This article explores the mobility pathways of temporary EU workers and the implications that transnational temporary mobility has on their labor market outcomes and access to social rights and benefits. The experiences of temporary EU migrants working in the UK show that despite the narrative of the borderlessness of the common European labor market, access to host countries’ labor market and welfare is shaped by their employment status and welfare eligibility criteria that produce worker precariousness. Temporary EU workers’ experiences are characterized by employment insecurity and unequal access to labor and social rights, effects which might increase since the UK has left the EU.
Tilastokeskuksen tammikuussa julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2013 keskimäärin 27 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Työttömien määrä puolestaan kasvoi noin 12 000 hengellä, mikä tarkoittaa, että työvoima supistui noin 15 000 hengellä ja työvoimaosuus (15-74-vuotiaat) supistui ½ prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 jälkeen yli 50-vuotiaiden osallistumisasteet ovat nousseet ja alle 44-vuotiaiden osallistumisasteet ovat laskeneet. Osallistumisasteen nousu ikäryhmässä 65-69-vuotiaat antaa viitteitä työurien hienoisesta pidentymisestä. Osallistumisesteen lasku koskettaakin selkeimmin 30-34 -vuotiaita. Tässä ikäryhmässä sekä miesten että naisten osallistumisasteet ovat laskeneet. Tämä artikkeli kerää yhteen tilastotietoja, joiden avulla voidaan arvioida ikäryhmäkohtaisissa työvoimaosuuksissa tapahtuneita muutoksia. Samalla pyritään selvittämään miksi työvoimaan ulkopuolella olevien nuorten aikuisten määrä on kasvanut.
Sisäasiainministeriö asetti 11.2.2008 hankkeen selvittämään mahdollisia yhteistyömuotoja työvoiman maahanmuuton edistämiseksi lähtömaiden kanssa ja perusti tätä tarkoitusta varten poikkihallinnollisen työryhmän. Työryhmässä olivat edustettuina sisäasiainministeriön lisäksi ulkoasiainministeriö, opetusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö. Työryhmä on järjestänyt myös asiantuntijakuulemisia. Työryhmän tehtävänä on ollut selvittää, millaista yhteistyötä viranomaiset voisivat tehdä kolmansien maiden kanssa ulkomaisen työvoiman maahanmuuton edistämiseksi ja millaisia toimenpiteitä (mukaan lukien koulutusyhteistyö ja -ohjelmat) tämä edellyttäisi viranomaisilta Suomessa ja Suomen ulkomaan edustustoissa. Työryhmän lähtökohtana on ollut vastuullinen, eettisiä periaatteita noudattava kohdennettu rekrytointi, joka hyödyttää sekä työntekijää, työnantajaa että lähtömaan yhteiskuntakehitystä. Myös Suomessa jo olevien maahanmuuttajien työllistymiseen tulee kiinnittää huomiota. Työryhmä havaitsi, että työvoiman maahanmuuttoa koskevan yhteistyön toimenpiteitä ei voi rajata vain lähtömaassa tehtäviksi. Yhtä tärkeiksi, elleivät tärkeimmiksi, koettiin myös Suomessa tehtävät toimenpiteet. Työryhmä on laatinut suosituksia, jotka koskevat julkishallinnon tehtäviä työvoiman maahanmuutossa Suomessa ja ulkomailla, tiedottamista, EU-rahoitteisia ohjelmia, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön rekrytoinnin erityiskysymyksiä, lähtömaissa järjestettävää valmennusta ja kielenopetusta, maahanmuuttajien opastusjärjestelmää ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edistämistä.