Kaikki aineistot
Lisää
Tutkielmassa analysoin isän vaikutusta tyttären identiteettiin Sandra Cisneroksen romaaneissa The House on Mango Street ja Caramelo. Yhdysvaltalainen Cisneros, jonka juuret ovat Meksikossa, kuvaa naisten asemaa Yhdysvaltain meksikolaistaustaisessa kulttuurissa. Aiemmissa Cisneros-tutkimuksissa on usein todettu Cisneroksen isä-kuvausten olevan positiivisempia kuin isät yleensä yhdysvaltalaisten naisten kirjoissa. Ensimmäinen tutkimuskysymyksistäni onkin analysoida mitkä tekijät vaikuttavat siihen, että Cisneroksen kuvaamat isät näyttäisivät olevan positiivempia hahmoja kuin isät yleensä tämän genren kirjallisuudessa. Lisäksi yksi tutkimuskysymyksistä on: mitä voimme päätellä isien merkitystä tyttäriensä identiteetille näissä kirjoissa. Kolmas ja viimeinen tutkimuskysymus on: miten Burken teoria on hyödyllinen fiktion tulkinnassa ja missä kohdissa on ongelmia. Analyysissa käytän materiaalina kirjojen kohtauksia, joissa isä ja tytär kommunikoivat keskenään tai joissa tytär pohtii isäsuhdettaan. Materiaalin tulkitsen Burken identiteettiteorian pohjalta tavoitteena selvittää kuinka kyseisen teorian pohjalta voimme syvemmin ymmärtää isän vaikutusta tyttärensä identiteettiin. Isät eivät Cisneroksen kirjoissa ole pelkästään hyviä hahmoja, jotka vaikuttavat tyttäriensä identiteettiin positiivisesti. Esimerkiksi Caramelossa isä yrittää kovin sanallisin keinoin muokata tytärtä haluamaansa suuntaan. Toisaalta The House Mango Street –kirjassa päähenkilön isä näyttäisi olevan empaattisempi ja sallivampi kuin muut latinalaisamerikkalaiset isät, joita kirjassa on kuvattu. Cisneroksen kuvaus isistä on siis moniulotteinen, joten mustavalkoisia tulkintoja ei voi tehdä. Sekä Burken teoria että Cisneroksen kirjat käsittelevät omilla erityistavoillaan samoja asioita: ihmisiä ja heidän identiteettiään. Näiden kahden lähestymistavan yhdistäminen ja vertailu auttaa asioiden nimeämisessä ja identiteettiprosessien ymmärtämisessä. Lisäksi teoria auttaa ymmärtämään Cisneroksen romaanien päähenkilöitä syvemmin, kun tarkastelun alla on nimeomaan isän vaikutus tyttäriin. Tutkielmassani tulen siihen tulokseen, että isät ovat yksi keskeisimmistä henkilöistä, jotka vaikuttavat tyttärien identiteettiin. Siksi isien merkitystä kannattaisi tutkia lisää sekä Cisneroksen kirjoissa että Yhdysvaltain meksikolaistaustaisten naisten kirjoittamassa tuotannossa ylipäätään. Cisneroksen kirjat osoittavat, ettäi isiä ei voida kategorisoida stereotypioiden pohjalta.
Tämän työn tarkoituksena on tarkastella tytärten narratiiveja hoivasta. Tutkimus perustuu Omaishoito, palkkatyö ja identiteetit -tutkimushankkeessa kerättyihin kerronnallisiin haastatteluihin, joista on valittu neljäntoista äitiään päivittäin hoivaavan tyttären kertomukset. Työn tarkoituksena on tarkastella sitä, millaisten tarinatyyppien kautta kokemus hoivasta tulkkiutuu äitiään hoivaavilla tyttärillä ja toisaalta millainen merkitys konstruoidulla tarinatyypillä on tulkinnan kautta elämän jäsennyksissä. Narratiivit nähdään merkityksellisen rakennelman muodostamisena sellaisesta, joka muutoin olisi sattumanvarainen. Yhdessä ne muodostavat sosiaalisen tarinavarannon: nämä kulttuuriset tarinamallit tarjoavat tietyn kulttuurin jäsenille yhteisen merkitysperustan, jonka pohjalta voidaan luoda omaa tarinaa, tulkita itseä ja toisia sekä myös ennakoida toisten tulkintoja. Työn analyysimenetelmänä on käytetty narratiivista metodia sosiaalisen konstruktionismin viitekehyksessä. Tytärten tarinoissa voitiin tunnistaa romanssin, tragedian ja ironian tarinatyyppejä, jotka kertoivat siitä, miten tyttäret hahmottivat kokemustaan äitinsä hoivasta ja millaisiin kulttuurisiin tarinamalleihin he nojautuivat. Romanssille tyypillinen käsitys hoivatilanteesta oli harmonian tilaa tavoitteleva kamppailu, tragedialle häviöön tuomittu taistelu elämää suurempia voimia vastaan ja ironialle etäännyttäminen ja sen hyväksyminen, että asiat voisivat olla toisinkin. Kulttuuriset mallit liittyivät käsityksiin perheestä ja sen vastuusta, vastuiden oikeudenmukaisesta jakautumisesta sekä elämän eri aspektien nivoutumisesta yhteen arjessa. Tutkimus osoittaa, miten tyttäret käyttävät erilaisia tarinallisia malleja elämäntilanteensa jäsentämiseen ja hahmottamiseen. Se tuo esille hoivan kokemuksen moninaisuuden tytärtenkin osalta, mutta viittaa myös niihin tapoihin, joilla elämäntilanteen jäsennykset ja tulkinnat hoivasta yleisemminkin hahmottuvat. Hoivan eri ulottuvuuksien, myös kokemuksellisuuden, moninaisuuden ymmärtäminen on olennaista, jotta hoiva- ja hyvinvointipolitiikassa olisi mahdollista huomioida eri osapuolten yksilöllisesti rakentuvia jäsennyksiä. Tämän kautta voidaan mahdollistaa soveltuvien ja joustavien palveluiden järjestäminen tukemaan niitä, jotka huolehtivat läheistensä hyvinvoinnista.
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Statistics Finland 2008- |
ISSN: |
1797-9579 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Tilastokeskus 2008- |
ISSN: |
1797-9552 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Statistics Finland 2009- |
ISSN: |
1798-4882 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Tilastokeskus 2009- |
ISSN: |
1798-4866 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | swe |
---|---|
Julkaisija: | Helsingfors : Statistikcentralen 2008- |
ISSN: |
1797-9560 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | swe |
---|---|
Julkaisija: | Helsingfors : Statistikcentralen 2009- |
ISSN: |
1798-4874 |
Aiheet: | |
Tallennettuna: |
|
Suomenvuohien pääjalostustavoitteena on rodun säilyttäminen ja parantaminen. Maitotuotosten kehittäminen jalostustavoitteena kuuluu tärkeimpiin jalostettaviin ominaisuuksiin mutta sen toteutus on tilakohtaista. Materiaalia suomenvuohien maitotuotoksista on vaikeaa löytää ja tuotosseurannan puuttuminen aiheuttaa omat vaikeutensa tuotosten seurannassa sekä siihen liittyvässä raportoinnissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää suomenvuohipukkien tyttärien maitotuotoksia ja analysoida niihin vaikuttavia tekijöitä. Maitotuotoksia tutkittiin tytärryhmittäin isäpukkien mukaan. Työ on toteutettu yhteistyössä opinnäytetyön toimeksiantajan Halmelan vuohitilan kanssa. Työhön kerättiin 148 kutun tuotostiedot tilan lypsykarusellin ohjelmasta, joka kerryttää kuttukohtaista dataa lypsytiedoista päivittäin. Tutkimustuloksista selvisi keskimääräisten päivätuotosten olevan tytärryhmillä noin 2 kg. Pukkilinjoittain vaihtelut tuotostiedoissa olivat pieniä. Kuttujen Days in Milk vaihteli eikä selkeitä eroja ensimmäisen tai toisen lypsykauden tuotoksien välillä ilmennyt. Suurimmat erot olivat maidon virtausnopeuksien, lypsyaikojen ja elopainojen välillä. Keskimääräiset lypsyajat olivat noin 2 minuuttia ja maidon virtausnopeus 0,6 kg/min. Keskiarvoiltaan herumishuiput olivat 2–3,08 kg välillä. Tuotosseurannan toteutus vuohille Suomessa olisi tärkeää elinkeinon taloudellisen kehittämisen sekä eläinaineksen jalostamisen kannalta.
Tämä opinnäytetyö on toiminnallinen kehittämistyö, jonka tilaajana on toiminut Perhekoti Vipusentupa Oy Hämeenkoskelta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut selvittää, miten perhekoti voi vahvistaa sijoitetun nuoren ja hänen äitinsä välistä suhdetta sijoituksen aikana. Lähtökohtana on ollut tuoda vanhempien ja heidän lastensa ääni kuuluviin sekä tuoda esiin heidän omia kokemuksiaan perhekodista. Opinnäytetyössä käytettyjä aineistonkeruumenetelmiä olivat postitse lähetetyt kyselyt sekä yön yli kestäneellä retkellä järjestetyt ryhmäkeskustelut. Kerätyllä aineistolla haluttiin selvittää opinnäytetyössä esitetty kysymys eli miten perhekoti voi vahvistaa sijoitetun nuoren ja hänen äitinsä välistä suhdetta sijoituksen aikana. Opinnäytetyön tekemiseen pyydettiin mukaan viittä äitiä tyttärineen, joista tekemiseen osallistui neljä äiti–tytär-paria. Opinnäytetyön tuloksena sekä äidit että tyttäret toivoivat jatkossa enemmän yhteistä aikaa, sillä sen koettiin vahvistavan heidän välistä suhdettaan eniten. Perhekoti Vipusentuvan suunnitelmissa on toteuttaa tulevaisuudessa vastaavia retkiä tai tapahtumia osana työyhteisön perustehtävää. Ryhmäkeskusteluissa ja retken jälkeen lähetetyn kyselyn vastauksissa nousi vanhempien osalta esiin myös vertaistuen merkitys. Tätä asiaa ei perhekodissa osattu aiemmin pitää niin tärkeässä roolissa. Tulevaisuudessa vastaavanlaisilla retkillä vanhemmat saisivat myös tavata lastensa lisäksi toisia, samassa tilanteessa olevia vanhempia.