Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön aiheena oli selventää Raikka Oy:n puolustustarvikkeiden vientiin liittyvää lupakäytäntöä. Teoriaosassa esiteltiin yleisesti räjähteiden luokituskoodit, vaarallisuusluokat ja yhteensopivuusryhmät. Räjähteiden luokitus ja testaus kuuluvat myös olennaisena osana kuljettamiseen ja pakkaamiseen. Työssä tutkittiin myös yleisesti käytetyn räjähdeluokan vaatimia luokitustestejä. Tässä opinnäytetyössä käytiin läpi myös uusi kesäkuussa 2012 voimaan tullut laki puolustustarvikkeiden viennistä. Tehtiin lisäksi prosessikaavion muodossa ohjeistus maastavientiluvan hakemiselle Euroopan Unionin alueelle.
Tutkimuksessa esitellään yrityksille turvasuunnitelman laatimista varten laadittu vaarallisten aineiden kuljetusten turvasuunnitelmamalli. Turvasuunnitelman keskeistä sisältöä ovat mm. turvaorganisaation määrittäminen, riskien arviointi ja niiden hallinta, turvakoulutuksen määrittely, toiminta uhkatilanteissa ja tietoturva-asiat.
Valmisteilla olevaan vaarallisten aineiden kuljetuksia satama-alueella koskevaan valtioneuvoston asetusluonnokseen sisältyy velvoite turvallisuusselvityksen ja sisäisen pelastussuunnitelman laatimisesta. Tämä julkaisu antaa yksityiskohtaiset ohjeet turvallisuusselvityksen ja sisäisen pelastussuunnitelman sisällöstä. Lisäksi julkaisu sisältää kysymyssarjat, joiden avulla voidaan järjestelmällisesti kerätä tietoja satamasta, siellä tapahtuvasta vaarallisten aineiden kuljetustoiminasta, turvallisuuden johtamisesta sekä vaarallisiin aineisiin liittyvistä onnettomuusmahdollisuuksista sekä niihin varautumisesta
KERTTU-hankkeessa rakennettiin eri toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyönä arviointimenetelmä vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) solmukohtien VAK-suuronnettomuusriskeille. Hankkeessa tunnistettiin lisäksi joukko VAK-keskittymien suuronnettomuusriskien vähentämiseen soveltuvia riskienhallintakeinoja. Keinojen vaikuttavuus arvioitiin sekä suhteutettiin niiden vaatimiin investointeihin ja käyttökustannuksiin. Kuvaukset ja kokemukset näistä riskienhallintakeinoista koottiin Excel-työkaluun, joka on saatavilla tämän raportin sähköisenä liitteenä.
Oppaassa käsitellään jätteen luokittelua vaaralliseksi jätteeksi. Jätteiden luokittelussa sovellettavat arviointiperusteet uudistettiin EU:ssa vuoden 2014 lopulla. Samalla tehtiin joitakin muutoksia EU:n jäteluetteloon, jossa on lueteltu mitä jätteitä pidetään EU:ssa vaarallisina tai tavanomaisina jätteinä. Uudet jätteiden luokittelua koskevat EU-säädökset tulivat voimaan 1.6.2015 alkaen. Jätedirektiivin liitteessä III luetellaan 15 ominaisuutta, jotka tekevät jätteestä vaarallista, sekä säädetään ominaisuuksien arvioinnissa käytettävistä kriteereistä ja pitoisuusrajoista. Jäte voi olla esimerkiksi palo- tai räjähdysvaarallista, tartuntavaarallista, muuten terveydelle vaarallista, tai ympäristölle vaarallista. Jäte- ja ympäristönsuojelulainsäädännössä on annettu vaarallisia jätteitä koskevia erityissäännöksiä. Jätteen luokittelulla vaaralliseksi tai tavanomaiseksi voi olla vaikutusta esimerkiksi jätteen käsittelytavan valintaan, jätettä käsittelevän laitoksen ympäristölupaan, sekä jätteiden pakkaamiseen, merkintään ja kirjanpitoon. Tässä oppaassa päivitetään jätteiden luokittelua koskevat kansalliset ohjeet vastaamaan muuttunutta lainsäädäntöä ja uusia käytäntöjä. Oppaassa käsitellään ainoastaan jätteiden luokittelukysymyksiä. Siinä ei anneta ohjeita jätteiden hyötykäytöstä, käsittelystä tai käsittelymenetelmien valinnasta. Opas on tarkoitettu viranomaisille, jotka tekevät päätöksiä jätteiden vaarallisuudesta, sekä toiminnanharjoittajille, jotka luokittelevat jätteitä jäteluettelon mukaisiin luokkiin.
Vaarallisten aineiden kuljetusstrategiassa (VAK-strategia) 2006-2015 kirjatun seurantatavoitteen mukaisesti strategian vision ja toimien toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vaarallisten aineiden neuvottelukunnalle kausittain. Nyt tehdyn strategiakauden toisen seurannan tavoitteena on hahmottaa, miten VAK-strategian visio ja toimenpiteet ovat toteutuneet ajalla 1.1.2008-30.6.2010.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia vaarallisten aineiden käsittelyä Porin Mänty-luodon satamassa. Tutkimus koski toimeksiantajana toimivan satamaoperaattorin kontti- ja kappaletavaraliikennettä. Vaikka tutkimus rajattiin kontteihin ja kappaletavaraan, työssä käsiteltyjä asioita voidaan hyödyntää myös irtotavaraliikenteessä. Työn alkaessa ei ollut tarkasti tunnettuja ongelmakohtia. Työn tarkoituksena oli löytää näitä ongelmia ja mahdollisesti esittää keinoja niiden poistamiseen. Ongelmia pyrittiin löytämään käytännön toiminnasta ja tiedon kulusta. Oli tärkeää saada tietää, toimiko viestintä käytännön toiminnan tukena. Työn teoriaosassa esitellään useita lakitekstejä, koska ahtaustyö on vahvasti lakien ja asetusten säätelemää. Satama toimii monen eri kuljetusmuodon solmukohtana, joten erilaiset säädökset piti huomioida. Jokaisella kuljetusmuodolla on oma säädöskokoelmansa, vaikka ne onkin keskenään harmonisoitu. Teoriaosuudessa käsitellään myös viestintää ja yksilön halua toimia yrityksen hyväksi. Yksi tietolähde ja tutkimuksen aihe oli yrityksen oman laatukäsikirjan sisältö. Ongelmakohtien etsiminen suoritettiin vapaamuotoisilla haastatteluilla ja toimintaa havainnoimalla. Haastateltavina oli henkilöitä, jotka käsittelevät vaarallisia aineita tai niihin liittyvää tietoa. Havainnointi tapahtui pääasiassa terminaalin työnjohtajan näkökulmasta.
Suomessa on kolmetoista Liikenneviraston hallinnoimaa ns. VAK-ratapihaa, joiden kautta kulkee vuosittain merkittäviä määriä vaarallisia aineita. Sitä, miten VAK-suuronnettomuusvaara tulisi huomioida kaavoituksessa, ei ole erikseen säädelty, eikä huomioimiselle ole olemassa erityistä ohjeistusta. Suuronnettomuuksien huomioiminen on kuitenkin tarpeen ja tämän selvityksen tavoitteena onkin auttaa kaavoittajaa VAK-ratapihojen suuronnettomuusvaarojen huomioimisessa. Selvityksessä ehdotetaan, että VAK-ratapihat tulisi osoittaa kaavoissa kohdemerkinnällä ja tarpeen mukaan niiden ympärille tulisi merkitä VAK-huomiointivyöhyke. Yleiskaava- tai asemakaavatasolla tulisi tehdä myös VAK-ratapihakohtainen riskinarviointi. Raportissa on käsitelty myös sitä, miten VAK-suuronnettomuusvaara tulisi huomioida eri kaavavaiheissa sekä minkälaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tarvitaan eri toimijoiden välillä.
Polttoainevarastolle rakennettiin uusi lastaus- ja purkupaikka varmistamaan polttoaineen kiertoa sekä korvaamaan vanha putkilinja, jossa polttoainetta siirrettiin/kuljetettiin varas-toon. Työn tavoitteena oli varmistaa turvallisen työskentelyn edellytykset tuotantoalu-eella ja varmistaa ettei kuljettaja omalla toiminnallaan aiheuta polttoaineen käyttökelpoi-suuden muutosta ja että hän ottaa ympäristöön liittyvät riskit ja ehkäisee niiden toteu-tumista. Työn toteutus perustui lakien ja asetusten tulkitsemiseen sekä asiakirjojen ja oppaiden hyödyntämiseen. Työn toteutuksessa käytettiin asiantuntijoiden haastatteluja sekä tuo-tantolaitoksella vierailun yhteydessä tehtyä havainnointia. Työn tuloksena kuljettajalle laadittiin työohje, kulkukaavio ja kuljettajan toimista tuotan-tolaitoksen alueella tehtiin riskianalyysi. Kuljettajan työohje on kirjallisessa muodossa ja siihen saadaan liitettyä kulkukaavio, joka on piirretty power point -ohjelmalla. Riskiana-lyysi tehtiin Excel-pohjalle ja se on täysin oma asiakirjansa. Työohjeella alueella työskentelevien uusien kuljettajien perehdytys on helpompaa ja sillä saadaan vähennettyä työvirheiden riskejä. Riskianalyysin riskit on otettava huomioon ja niiden toteutumisen vähentämiseen tai eliminoimiseen on tehtävä toimenpiteitä. Työoh-jetta ja riskianalyysiä tullaan päivittämään asetusten ja lakien muuttuessa ja tuotantolai-toksen käyttökokemusten perusteella.
Vaarallisten aineiden kuljettaminen on päivittäistä Puolustusvoimien harjoitustoimintaan liittyen. Vaarallisten aineiden kuljetukset ovat tarkoin säädeltyjä ja niitä koskevat useat lait, asetukset sekä eri tahojen antamat määräykset, joita kaikkia kuljettajana toimivan on käytännössä mahdotonta muistaa ulkoa. Vaarallisten aineiden kuljettajille on olemassa oppaita, mutta nämä oppaat eivät sisällä erityisiä säännöksiä, jotka koskevat Puolustusvoimien valvonnassa tapahtuvaa vaarallisten aineiden kuljettamista. Tämän työn tavoitteena oli luoda käsikirja vaarallisten aineiden kuljettajille Puolustusvoimissa. Työssä perehdyttiin kuljetuksia koskeviin säädöksiin, ja keskeisimmät säännökset koottiin käsikirjaan. Käsikirjan aiherajaus toteutettiin siten, että käsikirjaa voidaan soveltaa tyypillisimmissä vaarallisten aineiden kuljetuksissa Puolustusvoimissa. Näitä kuljetuksia ovat Puolustusvoimien ajoneuvolla Suomessa suoritettavat kuljetukset, jotka liittyvät sotilaalliseen harjoitukseen, ja joissa kuljetetaan Puolustusvoimille kuuluvia räjähteitä tai palavia nesteitä. Työn lopputuloksena syntyi käsikirja, joka sisältää kattavasti tietoa vaarallisten aineiden kuljetuksiin liittyvistä säännöksistä. Käsikirjan käytettävyys edellyttää sen jatkuvaa päivittämistä tulevaisuudessa ja käsikirjaa voisi myös kehittää siten, että sitä voisi hyödyntää laajemmin erilaisissa kuljetuksissa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa ajantasainen turvasuunnitelma vaarallisten aineiden kuljetukseen ja varastointiin Auramaa-yhtiöille. Yritys kuljettaa ja varastoi merkittäviä määriä vaarallisia aineita, jolloin laki vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä vaatii turvasuunnitelman. Työssä tutkittiin turvallisuusympäristöä vaarallisten aineiden kuljetuksen ja varastoinnin ympärillä, perehdyttiin aihetta koskevaan lainsäädäntöön, asetuksiin ja määräyksiin, sekä tutkittiin riskienhallintatyökaluja. Olennaisena osana oli lainsäädäntöön perehtyminen, jotta turvasuunnitelma on valtioneuvoston asetuksen mukainen ja täyttää yrityksen tarpeet. Työssä avattiin yrityksen turvaorganisaatiota ja organisaatioon kuuluvien henkilöiden tehtäviä vaarallisten aineiden käsittelyn turvallisuuteen liittyen. Työtä varten haastateltiin yrityksen avainhenkilöitä sekä yrityksen ulkoisia sidosryhmiä luotettavan tutkimustuloksen aikaansaamiseksi. Kuljetukseen ja varastointiin liittyviä riskejä tunnistettiin ja riskien suuruuksia arvioitiin taulukossa. Raportissa kerrottiin myös, miten turvaorganisaatiota koulutetaan ja miten koulutus vastaa yrityksen tarpeita. Turvasuunnitelmassa ohjeistettiin toiminta uhkatilanteessa, huomioitiin tietoturva sekä turvasuunnitelman ylläpitäminen muuttuvassa toimintaympäristössä.
Tämän selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa työperäisiä terveysriskejä muovipaikkaustöissä ja antaa tietoa käytännön kehittämistyötä varten. Kirjallisuuskatsaukseen on koottu tietoa kemikaalien sekä tuki- ja liikuntaelimistön oireiden riskitekijöistä ja hallintakeinoista. Altistusriskiä selvitettiin työpaikkaselvityksissä mittaamalla akrylaattien altistustasoa ja ilmastoinnin toimivuutta hampaiden paikkaustoimenpiteiden aikana. Lisäksi kartoitettiin paikkaustyön ergonomiaa ja analysoitiin tuki- ja liikuntaelinten kuormitusta
Euroopan unionin vesilainsäädäntö edellyttää haitallisten aineiden pitoisuuksien seuraamista vesiympäristössä. Suomessa kyseiset velvoitteet on pääosin tuotu kansalliseen lainsäädäntöön vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetulla lailla (1299/2004) sekä sen nojalla annetuilla valtioneuvoston asetuksilla. Vesiympäristölle haitallisten aineiden ympäristölaatunormeja koskevaa EU-lainsäädäntöä tarkistettiin vuonna 2013, jolloin tarkkailtavien prioriteettiaineiden määrä kasvoi ja aineiden seurantamatriiseja muutettiin. Uusien prioriteettiaineiden tilanteen selvittämiseksi aloitettiin vuonna 2016 hanke ”UuPri - Vesien ja merenhoidon uudet prioriteettiaineet”. Hankkeessa mitattiin haitallisten aineiden pitoisuuksia ahvenista, silakoista, simpukoista ja pintavesistä, ja koottiin aiempi tieto prioriteettiaineista ympäristöhallinnon tietojärjestelmistä. Hankkeessa tehtiin kuormitusinventaario uusille prioriteettiaineille, arvioitiin raskasmetallien biosaatavuutta pintavesissä sekä selvitettiin passiivikeräimien käyttömahdollisuuksia haitallisten aineiden seurannassa. Lisäksi tarkasteltiin biomarkkerien soveltuvuutta seurantaan rinnakkain aineiden kudospitoisuuksien kanssa. Tähän raporttiin on koottu myös kuvaukset haitallisten aineiden seurannassa käytetyistä menetelmistä. Tulosten perusteella voidaan todeta, että useimmista uusista prioriteettiaineista ei tällä hetkellä näytä Suomessa olevan vesiympäristölle vaaraa. Tällaisia vähäisinä pitoisuuksina esiintyviä uusia prioriteettiaineita ovat useat torjunta-aineet sekä palonestoaineena käytetty HBCDD. Myöskään dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet eivät ylitä ympäristönlaatunormeja tutkituilla alueilla. Uusista aineista huolta aiheuttaa kuitenkin perfluorattu yhdiste PFOS, jonka pitoisuus ylittää ympäristönlaatunormin paikoitellen. Vanhoista aineista elohopean pitoisuus kalassa ylittää ympäristönlaatunormin noin puolessa vesistöistä ja PBDE-palonestoaineiden ympäristönlaatunormi ylittyy kalassa kaikkialla Suomessa. Simpukoista havaittiin vain satunnaisesti monirenkaisten PAH-yhdisteiden indikaattoriainetta bentso[a]pyreeniä, vaikka muita PAH-yhdisteitä havaittiin laajemmin. Vesifaasissa vain ajoittain, hyvin vaihtelevina, määritysrajan tuntumassa tai sen alittavina pitoisuuksina esiintyvien aineiden seurannassa olisi mielekästä käyttää passiivikeräimiä joko vesinäytteiden sijasta tai niiden rinnalla. Passiivikeräimet osoittautuivat lupaavaksi menetelmäksi torjunta-aineiden ja PAH-yhdisteiden havaitsemisessa. Biomarkkerituloksista nähdään, että merieliöt altistuvat aineille eri tavoin eri alueilla ja kudoksista mitattujen haitta-aineiden pitoisuuksilla on usein yhteys biologisiin vasteisiin. Hankkeessa on tehty haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaehdotus, joka koostuu kymmenen mereen laskevan joen vesiseurannasta, ahventen haitta-ainepitoisuuksien seurannasta 15 sisävesi- ja kymmenellä rannikkopaikalla sekä silakan haitta-aineseurannasta neljällä avomeripaikalla. Tällä hetkellä ympäristönlaatunormit on asetettu 45 aineelle, mutta lukumäärä voi tulevaisuudessa muuttua prioriteettiaineluettelon päivitysten yhteydessä. Seurattavien aineiden ja vesimuodostumien suuresta lukumäärästä johtuen kustannustehokkaasti toteutettavan seurannan on perustuttava riskiperusteiseen priorisointiin, kartoitusten käyttöön sekä ainekohtaisesti räätälöityihin näytematriiseihin (vesi, eliöstö, sedimentti).
Vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) riskiarviointi tehdään Suomessa tietunnelien suunnittelun yhteydessä. VAK-riskilaskennalla varmistetaan tunnelin soveltuvuus vaarallisten aineiden kuljetuksille, tarkistetaan suunniteltujen turvalaitteiden riittävyys sekä varmistetaan tunnelin VAK-luokitus. VAK-riskiarviointi tehdään joko asiantuntija-arviona tai VAK-riskilaskentana. VAK-riskilaskennan vaatimukset tulevat tunnelidirektiivistä ja se vaaditaan kaikista pidemmistä tai liikenteellisesti merkittävistä kohteista. VAK-riskilaskennalla lasketaan vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat kuolonuhriodottamat. Vaarallisten aineiden kuljetusten riskilaskennassa ei oteta huomioon liikenneturvallisuutta tai muita tekijöitä. Laskennan tulokset kertovat siis ainoastaan vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvista riskeistä. VAK-riskilaskentaa tehdään laskentaohjelmalla, jonka käyttöä on ohjeistettu sekä ohjelman yleisohjeella että kansallisella laskentaohjeella (Liikenneviraston ohjeita 44/2017). Tässä työssä tutkittiin kansallisen ohjeistuksen päivitys- ja täydennystarpeita. Tutkimus toteutettiin tausta-aineistojen tutkimisella sekä laajalla asiantuntijatyöpajalla. Työpajaan kutsuttiin asiantuntijoita, jotka ovat olleet jotenkin mukana vaarallisten aineiden kuljetusten tunneliturvallisuuden arvioinnissa. Työpajassa kerättiin kommentit ja näkemykset useaan tutkimuskysymykseen ja käytiin laajaa keskustelua kehitystarpeista. Työn lopputulokseksi kerättiin havaitut päivitys- ja täydennystarpeet. Päivitys- ja täydennystarpeiden taustat avattiin tarkemmin ja niille tehtiin myös korjausehdotukset. Selkeimmiksi päivitystä vaativiksi kohteiksi arvioitiin raskaan liikenteen onnettomuusasteen päivitys ja laajentaminen eri väylätyypeille, vaarallisten aineiden kuljetusten korjauskertoimen käyttämisen ohjeistaminen sekä varareittien laskennan ja käytön tarkempi ohjeistaminen. Päivitystarpeiden selvittämisen lisäksi työssä selvitettiin tehtyjen VAK-riskilaskentojen keskinäistä vertailtavuutta ja toistettavuutta. Vertailtavuus havaittiin heikoksi, sillä laskentatavat ja käytetyt lähtötiedot vaihtelivat merkittävästi. Vertailtavuuden parantamiseksi työssä toteutettiin laskentojen avuksi raportointityökalu, joka on tämän selvityksen liitteenä. Raportointityökalulla varmistetaan laskentojen toistettavuus, vähennetään käyttäjälähtöisiä virheitä sekä mahdollistetaan tulosten parempi vertailtavuus.
The aim was to determine the current situation in the transport of dangerous goods by the Finnish Defense Forces and to study how this activity could be improved. Methods of qualitative research were used as the implementation method. Information on the topic was acquired through expert interviews, which also gave data for assessing the current situation. International agreements, laws and regulations related to the topic had to be considered as they form the boundary conditions for action. The results show that development issues are constantly evolving with changes in the operating environment. The Defense Forces will only be able to respond to active development them through activities that ensure the ability of the Defense Forces to perform the obligations and tasks assigned to it in that operating environment. In conclusion, to successfully develop of this industry resources and systematic planning’s required. This must be considered from both a legal and a practical point of view to from, an overall picture that should be developed where possible. The Finnish Defense Forces have shortcomings in developing of the mater. Deficiencies are reflected in practical issues through a changing operating environment. By changing the development model, the practical challenges will be eliminated, and the operating conditions will be improved.
Opinnäytetyön aiheena oli Joroisten pappilan purkumateriaaliselvitys. Työssä selvitettiin Vatikaani-rakennuksen purettavat materiaalit ja määrät purkulupaa varten. Selvityksessä pyrittiin mahdollisimman tarkkaan purkumateriaalien tunnistamiseen, laskemiseen ja lajitteluun, ja niiden myötä EU:n tavoitteiden mukaiseen kierrätettävyyteen. Teoreettisena pohjana opinnäytetyölle toimivat viranomaissäädökset ja rakennusselitykset. Näiden lisäksi kohteeseen tutustuttiin kolmella kohdevierailulla. Rakennusselitysten, -piirustusten ja vierailujen pohjalta purettava rakennus mallinnettiin, jolloin mallin avulla saatiin kartoitettua rakennetyypit ja laskettua realistiset materiaalimäärät. Mallintaminen tehtiin rakennetyypeittäin rakennuspiirustusten pohjalta Revit®-ohjelmalla. Määrälaskenta tehtiin vielä lopuksi Solibri®-ohjelmalla, jolla purettavien materiaalien painot saatiin helposti ja luotettavasti laskettua. Lisäksi havainnoitiin vaaralliset aineet. Työn tuloksena saatiin seurakunnalle purkumateriaaliselvitys, joka helpottaa purkuprosessin aikaista materiaalivirtojen hallintaa. Tästä hyötyvät sekä työn suorittaja että purkua valvova viranomainen. EU:n vaatimus kierrätettävyydestä (70 % vaarattomasta jätteestä) on mahdollista saavuttaa purkuprosessissa, sillä laskennallisesti kierrätettävyydeksi saatiin 97 %. Todellinen kierrätettävyys jäänee todellisuudessa hieman tätä pienemmäksi, sillä maanalaisia rakenteita ei pystytä todentamaan ennen purkutyön käytännön toteuttamista. Haitallisten aineiden määrä purettavassa rakennuksessa on kokonaisuuden kannalta vähäinen, mutta huomioitava kuitenkin lajittelua tehdessä.
Tässä työssä käsitellään vaarallisten aineiden kuljettamisen lakisääteistä koulutusjärjestelmää Suomessa. Työssä käydään läpi turvallisuusneuvonantajan nimeämisvelvollisuus ja tehtävät sekä lain vaatimukset vaarallisten aineiden kuljettamisen parissa työskentelevien henkilöiden kouluttamisesta. Muiden kuin ajolupakoulutusten osalta esitellään lain vaatimukset, koulutusten sisältö sekä koulutuksille asetetut tavoitteet. Ajolupakoulutuksien osalta työssä käsitellään koulutusten lakisääteinen sisältö, koulutusoikeuksien hankintatapa, koulutuksien järjestäminen ja valvonta, ajolupatutkinnot sekä pohditaan koulutusten vastaavuutta käytännön työhön. Työmenetelminä työssä käytettiin lähinnä kirjallisia lähteitä sekä omia konkreettisia kokemuksia ADR-ajolupakouluttajana. Toissijaisina lähteinä olivat alan seminaarit sekä epäviralliset keskustelut muiden kouluttajien kanssa. Työ tehtiin vuoden mittaisen ajanjakson kuluessa päätyön ohessa. Työn tekijä toimii ADR-ajolupakoulutuksista vastaavana johtajana, ajolupakouluttajana sekä turvallisuusneuvonantajana. Työn lopputuloksena esitellään kehitysehdotuksia ja pohdintoja ajolupakoulutuksien uudistamiseksi ja kehittämiseksi, vaarallisten aineiden kuljetusten valvonnan parantamiseksi sekä turvallisuusneuvonantajan roolin kasvattamiseksi.
Tässä opinnäytetyössä tarkoituksena on tutkia vaarallisten aineiden kuljetuksia maanteitse Suomessa alkaen vuodesta 2011. Työn tarkoitus on selvittää, mikä vaarallisten aineiden kuljetusten nykytila on Suomessa tutkimalla asiasta löytyvää tilastotietoa. Työ on teoreettinen tutkimus, jossa on käytetty niin laadullisia kuin määrällisiä tutkimusmenetelmiä. Työssä käydään läpi eri lähteistä löytynyttä tilastotietoa ja sen avulla tutkitaan, löytyykö ongelmakohtia tai jonkinnäköisiä huolestuttavia ilmiöitä kuljetuksiin liittyen. Näitä tietoja käyttäen paneudutaan tarkemmin siihen, mistä nämä ongelmat tai ilmiöt voisivat johtua. Työssä käydään läpi myös kuljetuksiin liittyviä tietoja, kuten perustietoa vaarallisista aineista, maantiekuljetuksista sekä vastuualueista eri kuljetusvaiheissa. Teorian viitekehyksen avulla selvitetään, mitä eri asioita tarvitaan vaarallisten aineiden kuljetuksissa. Tämän lisäksi käydään läpi, mitä erilaisia dokumentteja, toimenpiteitä ja turvatoimia kuuluu vaarallisten aineiden kuljetuksessa eli VAK-kuljetuksissa tehdä. Näihin kuuluvat tietysti perusajoluvat, mutta lisäksi tarvitaan VAK-turvallisuusneuvonantaja sekä kalusto, joka läpäissyt kaikki eurooppalainen sopimus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista eli ADR-sopimuksessa mainitut vaatimukset. Tarvittaviin dokumentteihin kuuluvat rahtikirja, kirjalliset turvallisuusohjeet, kuljettajan ADR-ajolupa, kuvallinen henkilöllisyystodistus sekä ajoneuvon hyväksymistodistus. Tämän lisäksi kuljetusyksikössä tulee olla myös vaadittavat merkinnät. Opinnäytetyössä havaitaan, että suurimpia ongelmia ovat sääolosuhteista johtuvat onnettomuudet, kaluston ja teiden heikentynyt kunto, vaarallisten aineiden luontoon aiheuttamat vahingot, purun tai lastauksen aikana tapahtuneet säiliöiden rikkoutumiset, pelastushenkilökunnan ja siviilien tiedottaminen vaaroista onnettomuuspaikalla, kuljettajien fyysinen ja henkinen terveydentila sekä piilo-VAK-kuljetukset. Opinnäytetyössä pohditaan ratkaisuja näihin ongelmiin, kuten lisäkoulutuksen tarpeeseen niin kuljetuksissa kuin itse vaarallisten aineiden käsittelyssä, mahdollisen tietokannan kehittämisen, paremman yhteistyö VAK-kuljetuksista vastaavien tahojen, pelastushenkilökunnan ja median välillä sekä työterveysvaatimusten lisäämisen. Asiasanat: vaaralliset aineet, ongelmat, maantiekuljetus, ADR, onnettomuudet