Kaikki aineistot
Lisää
Tavoitteena opinnäytetyössä oli saada tietoa, mikä on F2F-varainhankinnan eli feissauksen kannalta tärkeintä ja tehokkainta sekä sitä kautta edistää Eettisen kaupan puolesta ry:n varainhankintaa. Toisaalta pyrkimyksenä oli myös edistää vastuullista kuluttajakansalaisuutta lähestymällä kansalaisia feissauksen merkeissä kadulla. Lisäksi konkreettisena tavoitteena oli saada kehittämistyöstä tuotos tilaajalle - feissarin opas. Vastuullisuus on ilmiönä hyvin ajankohtainen, sillä se koskettaa kaikkien arkipäivää. Voimme osoittaa arkisien tekojemme vaikuttavan suoraan esimerkiksi ilmastonmuutokseen. Tämän takia opinnäytetyös-sä mukana kulkeva vastuullisuuden teoria koskettaa kaikkia. Toisaalta kehittämistyössä käsitellään, miten vaikutetaan sekä mitkä asiat vaikuttavat ihmisten vaikuttumiseen. Opinnäytetyössä tulee ilmi mitä feissauksessa tulee ottaa huomioon ja miten pienen järjestön feissaus toteutuu. Kehittämistyössä tehtiin toimintatutkimuksellinen feissauspilotti, jonka havainnoinnin ja reflektoinnin perusteella koottiin feissarin opas, sekä käsiteltiin lahjoittajien saamista ja vastuullisen kansalaisuuden edistämistä. Muutkin järjestöt voivat hyödyntää näitä tietoja, erityisesti feissauksella tehtävän varainhankinnan ollessa vielä tuntematon alue. Opinnäytetyön tuotoksena on tilaajalle, Eettisen kaupan puolesta ry:lle eli Eetille, järjestön omaan käyttöön opas: ’’Pieni käsikirja feissaukseen’’. Opas on tarkoitus ottaa käyttöön feissareille. Sen avulla feissarit saavat feissauksesta tärkeimmät tiedot ja näin ollen Eetin varainhankintaa edistetään jatkossa kuukausilahjoittajien avulla.
Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Requirement NSFR) vähentää pankkien maksuvalmiuteen liittyviä riskejä kannustamalla talletusten käyttämiseen rahoituslähteenä. Talletusraha syntyy luotonannon yhteydessä, mutta vaatimus vähentää mahdollisuuksia myöntää luottoja. Tämä ristiriita voi heikentää vakautta, jos ulkomaanvelka on huomattava.
Tutkimme opinnäytetyössä ilmaistapahtumien rahoitusta erilaisissa tuotannoissa sekä vertailemme niitä keskenään. Rahoituksen saaminen on jopa suuremmassa osassa ilmaistapahtumissa kuin tapahtumissa, joihin myydään lippuja, sillä maksullisissa tapahtumissa osa kuluista katetaan lipunmyynnillä, mitä ilmaistapahtumissa puolestaan ei ole. Ilmaistapahtumat ovat siinä mielessä huomattavasti enemmän riippuvaisia avustuksista ja sponsorituloista. Tutkimuksemme tavoitteena on tarjota tapahtumajärjestäjille uusia ratkaisuja ja työkaluja sekä kannustaa kokeilemaan erikoisempiakin keinoja rahoituksen löytämiseksi. Haluamme myös selvittää, miten paljon esimerkiksi tiedonpuutteen takia jää rahaa saamatta tai hakematta. Jatkuvasti keskustellaan siitä, kuinka kulttuurin tarve ja kysyntä ovat koko ajan nousussa, mutta rahaa ei tunnu löytyvän tarpeeksi vastaamaan tarvetta ja kysyntää. Yksi merkittävä opinnäytetyömme tavoite on oman ammatillisen kasvun ja osaamisen edistäminen tutkimusprosessissa. Tutkimusmenetelmiä ovat henkilöhaastattelut ja kyselykaavakkeet. Tutkimusaineistona ovat haastattelujen ja kyselyjen avulla kootut haastateltavien omakohtaisen kokemukset. Opinnäytetyössä käytetään myös aiheeseen liittyviä artikkeleita ja muita painettuja lähteitä. Käsittelemme tutkimuksessa myös vaihtoehtoisia varainhankintakeinoja, kun kaupunkien tai säätiöiden avustukset ja yrityssponsorien tuki eivät riitä. Yleisörahoitus on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Pohdimme sitä ja muita vaihtoehtoja sekä mietimme niiden eettisyyttä suhteessa ilmaistapahtumiin. Työmme lopussa pohdimme myös, miten esimerkiksi kaupunki, rahoittajat ja poliisi voisivat auttaa tiukan budjetin kanssa toimivaa tapahtumajärjestäjää työssään ja ovatko ehdotetut ratkaisut realistisia.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana on kehitysyhteistyötä ja humanitaarista avustustyötä tekevä Kirkon Ulkomaanapu, joka on yksi Suomen suurimmista järjestöistä. Työssä perehdytään sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan varainhankintaan ja niihin keinoihin, joilla siinä voidaan onnistua. Tavoitteena on kartoittaa Kirkon Ulkomaanavun yksityisvarainhankinnan nykytilaa sosiaalisessa mediassa sekä pohtia, miten sitä voisi kehittää. Viime vuonna toimeenpannuilla kehitysyhteistyömäärärahojen leikkauksilla on ollut huomattava vaikutus avustusjärjestöjen toimintaan. Moni järjestö onkin niiden vuoksi joutunut lopettamaan avustushankkeitaan ja irtisanomaan henkilöstöään. Julkisen tuen pienentyessä myös kilpailu lahjoittajista järjestöjen kesken kiristyy. Tuloksellinen varainhankinta on siis järjestölle elinehto. Perinteiset varainhankintamuodot eivät enää riitä, vaan lisäksi on käytettävä myös sosiaalisen median markkinoinnin ja varainhankinnan tarjoamia keinoja hyväkseen. Sosiaalisen median suosio kasvaa jatkuvasti; viime vuonna jo yli puolet suomalaisista käytti sitä. Suosion myötä se on merkittävä mahdollisuus järjestöille – sen kautta ne voivat onnistuessaan tavoittaa suuren yleisön vähäisellä rahallisella panostuksella. Siksi aihe on erittäin ajankohtainen. Varainhankinta sosiaalisessa mediassa voidaan määritellä markkinoinniksi, jonka tavoitteena on saada järjestölle lahjoitus. Siksi tämän työn teoreettinen viitekehys pohjautuukin pitkälti sosiaalisen median markkinointiin. Aiheesta on jo melko hyvin kirjallisuutta saatavilla. Painetussa materiaalissa ongelmana tosin on sisällön nopea vanheneminen sosiaalisen median nopean muuttumisen myötä. Tuoretta ja ajankohtaista tietoa löytyy kuitenkin runsaasti nettilähteistä, kuten asiantuntijoiden kirjoittamista artikkeleista ja mainostoimistojen blogeista. Niitä tässä työssä hyödynnettiinkin runsaasti painetun kirjallisuuden lisäksi. Myös benchmarking-menetelmää hyödynnettiin pienimuotoisesti. Varsinaisessa tutkimusosuudessa seurattiin Ulkomaanavun sosiaalisen median kanavia kolmen kuukauden ajan. Tämän lisäksi haastateltiin Ulkomaanavun sosiaalisen median varainhankinnasta vastaavaa henkilöä sekä perehdyttiin sen sisäisiin sosiaalisen median materiaaleihin. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että Ulkomaanapu hyödyntää sosiaalista mediaa lähinnä katastrofikeräyksissään. Pääosin se keskittää varainhankintansa Facebookiin, mutta joidenkin katastrofien osalta se hyödyntää myös muita kanavia, kuten Twitteriä ja Instagramia. Maksullista mainontaa se käyttää kuitenkin ainoastaan Facebookissa, jonne se päivittää myös aktiivisimmin sisältöä muun muassa avustustyön tuloksista ja avunsaajien tarinoista pyrkien siten sitouttamaan lahjoittajiaan. Peilaamalla aineistoa teoriaan löydettiin niitä kohtia, joita kehittämällä Ulkomaanapu voi optimoida sosiaalisen median varainhankintaansa. Näistä tärkeimpinä voidaan mainita riittävien resurssien varaaminen, sosiaalisen median strategian luominen, keskusteluihin osallistuminen sekä luovemman ja omaperäisemmän sisällön tuottaminen.
Purpose of this study was to examine European banking sector performance and funding during period 2010-2015. Study consist of 3 following areas: funding structures and development, performance structures and development and connection between funding and performance. Especially this study focus on area of retail deposits. Theoretical framework of this study consist a literature related to banking sector funding and performance management. The empirical part of the study is conducted based on external financial statements information. Based on a financial statements this study examines development and differences of funding and performance. Also this study examines the connection between funding and performance by using a regression analysis. SAS-programme was used for statistical calculations in this study. Based on this study it can be concluded that there has been changes in performance and funding during the selected period. It can be also concluded that there are significant differences between the banking sectors of Euro area. Overall, this study creates a 20 different clusters based on performance and funding. Also based on this study it can be concluded that there is a connection between bank sector funding and performance.
Toimeksiantajan tavoite oli keksiä nuorisotoimintaa tukevia varainhankinnan vaihtoehtoja. Päädyttiin toteuttamaan ruoka-aiheinen julkaisu. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittyä ruokavalokuvauksessa ja toteuttaa toiminnallisena osana ruoka-aiheinen julkaisu. Lisäksi testattiin julkaisun soveltuvuutta varainhankintaan ja koottiin ruokavalokuvaukseen liittyviä työkaluja/hyviä käytänteitä. Perhoseuran jäsenet tuottivat sisällön julkaisuun. Julkaisun tavoitteena oli havainnollistaa valokuvin tekstien sanomaa. Ruokakuvausteemaan perehdyttiin niin teorian (tutkinnon opintojaksot ja kirjallisuus) kuin käytännön harjoittelun (oppimistehtävät ja ruokakuvauskurssi) kautta. Näistä syntyi työlle hyvä tietopohja sekä käytännön harjoittelu. Ruokavihko valmistui typografisten valintojen, taiton sekä koevedosten arvioinnin avulla. Tulokset osoittivat, että julkaisu tukee seuran varainhankintaa. Julkaisu myös sitoutti jäsenistöä talkootyöhön sekä saavutti lisää näkyvyyttä seuralle. Ruokakuvaukseen liittyviä havaintoja, hyviä käytänteitä, kuten kultainen leikkaus, kolmasosasääntö, sommittelu ja stailaus, sisällytettiin raporttiin. Samoin kuin aiheeseen liittyviä työkaluja, kuten oivallukset, checklist ja vinkkilista otettiin mukaan työhön.
Suomen pankkisektorin likviditeettitilanteen voidaan yleisesti katsoa olevan vahva ja vakaa. Suomalaispankkien keskimääräistä suurempi ja kasvava riippuvuus lyhytaikaisesta tukkuvarainhankinnasta kasvattaa kuitenkin pankkisektorin likviditeettiriskejä, sillä kriisitilanteessa lyhytaikainen tukkuvarainhankinta voi nopeasti vaarantua.
Tämän opinnäytetyön aiheena on vastuullinen digimarkkinointi hyväntekeväisyysjärjestössä. Työn tilaaja on suomalainen hyväntekeväisyysjärjestö Fida International ja sen tapaus on tilaajan keväällä 2023 lanseeraama kuukausilahjoitustuote MimmiKummi. Tämä tapaustutkimus pyrki löytämään vastaukset neljään tutkimuskysymykseen. Työn päätutkimuskysymyksen avulla haluttiin selvittää, mitä vastuullinen digimarkkinointi on hyväntekeväisyysjärjestössä. Alakysymysten avulla kartoitettiin puolestaan työn tilaajan vastuullista digimarkkinointia, sekä selvitettiin, mitkä ovat kuluttajien odotukset hyväntekeväisyysjärjestön vastuulliseen digimarkkinointiin liittyen. Lopuksi työn tulosten avulla pohdittiin, kuinka tilaajan vastuullista digimarkkinointia voisi kehittää. Työn tietopohjana käytettiin kirjallisia lähteitä ja tutkimustietoa, jotka liittyivät digimarkkinointiin, vastuullisuuden teemoihin, sekä hyväntekeväisyysjärjestöjen toimintaan. Aineistonhankintamenetelminä työssä käytettiin haastattelua, kyselyä, sekä benchmarkingia. Työn tuloksia tarkasteltiin eri vastuullisuuden näkökulmista, joita ovat sosiaalinen-, taloudellinen, sekä ympäristövastuullisuus. Opinnäytetyön tuloksena esittelen kahdeksan kehitysehdotusta MimmiKummin vastuullisen digimarkkinoinnin kehittämiseksi. Kehitysehdotuksia ovat muun muassa digimarkkinointi strategian laatiminen, monikanavaisuuden lisääminen, palvelulupauksen sanoittaminen, sekä konkreettisen ostotuotteen kehittäminen. Opinnäytetyön tulokset Fida sai käyttöönsä vastuullisen digimarkkinoinnin jatkokehittämistä varten. Kehitysehdotuksia voi helposti soveltaa myös muiden toimijoiden vastuulliseen digimarkkinointiin. Työn ytimessä on ajatus siitä, että vastuullisuus lähtee liikkeelle pienistä teoista, joihin kuka tahansa on kykenevä.
Opinnäytetyön tavoite on tutkia varainhankinnan kehittämistä yksityisrahoitteisessa yhdistystoi-minnassa. Työn tilaajana on Suur-Helsingin seurakunta. Osana opinnäytetyötä toteutimme kyselytutki-muksen, joka lähetettiin Suur-Helsingin seurakunnan jäsenille. Tutkimuksen laajuuden vuoksi toteutim-me opinnäytetyön parityönä. Opinnäytetyön on tarkoitus tuottaa työkaluja yhdistyksille, jotka tahtovat vahvistaa ja kehittää omaa varainhankintaansa. Tietoperusta pohjautuu kansallisiin tutkimuksiin varainhankinnasta, varainhankintaa ja sen kehittämistä käsittelevään kirjallisuuteen sekä tutkimusmenetelmäoppaisiin. Tilaajan mukaan seurakunnan varainhankinta kaipasi kehittämistä, joten opinnäytetyö pyrkii vastaamaan tilaajaorganisaation tarpeeseen. Yhdessä tilaajan kanssa katsoimme parhaaksi toteuttaa tutkimuksen määrällisenä kyselynä, jossa on myös laadullisia elementtejä. Analysoituamme kyselyn tuloksia järjes-timme tilaajalle varainhankinnan kehittämispäivän, jonka tavoitteena oli esitellä tuloksia ja suunnata katse varainhankinnan tulevaisuuteen yhteistoiminnallisten menetelmien keinoin. Menetelminä käytimme aivoriihityöskentelyä ja SWOT -analyysia. Opinnäytetyön ensisijainen hyödynsaaja on työn tilaaja. Lisäksi työstä on hyötyä koko toimialalle, va-rainhankinnan kehittämisestä kiinnostuneille sekä yhteisöpedagogiopiskelijoille.
Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää Krishna-liike ISKCON Suomessa varainhankintaa. Kehittämistyössä tutkitaan kuinka valtio tukee uskonnollisia yhteisöjä ja miten Krishna-liike voisi parantaa varainhankintaansa. Pienelle vähemmistöuskontoa edustavalle yhteisölle, joka toimii vapaaehtoisten ja lahjoitusten voimin on tärkeää saada varainhankinta monipuolisesti toimimaan. Nojautuminen vain yhteen rahoituslähteeseen, erityisesti lahjoituksiin, ei ole taloudellisesti turvallista. Tulojen määrä voi muuttua, jos lahjoittaja päättääkin lahjoittaa alkuperäistä tavoitetta vähemmän tai ei ollenkaan. Tästä syystä monipuolinen rahoituslähteiden kartoittaminen sekä kehittäminen on järkevää myös järjestöille. Suomalaisessa yhteiskunnassa taide- ja kulttuurialan rahoittajia on useita, mutta uskonnollisten yhteisöjen rahoittajina toimivat pääosin vain opetus- ja kulttuuriministeriö ja yksityisrahoittajat. Työssä on käytetty kolmea kehittämistyönmenetelmää: ideariihityöpajaa, jossa liikkeen monipuolinen osallistujajoukko on ideoinut eri varainhankintakeinoja ja valinnut niistä parhaimmat ehdotukset; kansainvälistä vertaisarviointia (benchmark) Lontoon ja Kööpenhaminan Krishnaliikkeen temppeleiden kanssa sekä teemahaastatteluja muiden uskonnollisten yhteisöjen edustajien kanssa heidän tekemäänsä varainhankintaan liittyen. Näiden menetelmien sekä toimintaympäristön soveltamisen avulla on laadittu varainhankintasuunnitelma Krishna-liikkeen varainhankinnan laajentamiseksi. Merkittävänä nostona varainhankintasuunnitelmassa esitetään Krishna-liikkeen olemassa olevien resurssien täysimääräistä hyödyntämistä. Varainhankintasuunnitelman kahdeksan kohtaa ovat toteuttavissa jo nykyisten resurssien avulla. Niitä ovat muun muassa ruoka- ja tuotemyynti, lahjoitusmahdollisuuksien mainostaminen, jäsenyyden kehittäminen sekä Krishna-liikkeen palveluiden tarjoaminen myös yhteisön ulkopuolelle. Vähemmistöuskontoja koskevaa tutkimusta tehdessä voi huomata kuinka monipuolisesti eri yhteisöt toteuttavat varainhankintaansa. Yhteneväisenä tekijänä voi huomata seurakuntalaisten antamat lahjoitukset, ja osalla uskonnollisista yhdyskunnista opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustuksen. Muina varainhankinnan keinoina nousee yhdyskunnan kansainvälisen yhteisön antamat lahjoitukset merkittäviä projekteja varten. Valtion myöntämän tuen määrä on monen vähemmistöuskonnoa edustavan yhteisön mielestä riittämätön, mutta parempi kuin ei mitään. Kiinnostusta jonkinlaiseen verotusoikeuteen löytyy laajasti pienten uskonnollisten yhdyskuntien parissa.
Valtion velanhallinnan toimintaympäristö on muuttunut 2000-luvun alusta, jolloin velanhallinnan nykyinen toimintamalli kehitettiin. Valtio on velkaantunut huomattavasti, samoin valtion ehdolliset vastuut ovat kasvaneet. Samaan aikaan valtion riskinkantokyky on heikentynyt. Harjoitettu rahapolitiikka on niin ikään muuttunut. Työryhmä on tarkastellut nykyisen velanhallintamallin toimivuutta muuttuneessa ympäristössä. Nykyinen malli on toiminut kaiken kaikkiaan hyvin, ja se on pääsääntöisesti toimiva edelleen. Samoin siinä käytettävät keskeiset käsitteet ovat suurelta osin ongelmattomia. Kustannusten ja riskin pitkän aikavälin tarkasteluhorisontti on edelleen tarkoituksenmukainen. Valtion lainanoton strategiaa ja riskienhallintapolitiikkaa työryhmä pitää yleisesti ottaen asianmukaisena. Keskeisiä kehittämiskohteita työryhmä tunnistaa erityisesti korko- ja rahoitusriskin hallinnassa. Strategista korkoriskiasemaa koskevaa tarkastelua tulisi laajentaa ottamaan huomioon talouden pitkän aikavälin kasvunäkymät ja valtion velkakestävyys. Pitkän aikavälin lainanottokyvyn turvaamiseksi valtion velalle tulisi määritellä tavoitteellinen kuoletusrakenne ja laatia tämän toteuttamiseksi tarvittavat ohjausmenettelyt. Kuoletus-rakenteen toteuttamiseksi voitaisiin määritellä tavoitteellinen velan keskimaturiteetti ja sallitut poikkeamat tästä lainojen likviditeettinäkökohdat huomioon ottaen.
The purpose of this thesis was the study of alternative funding models for Nauha ry ´s peer and volunteer activities. Nauha ry operates in Pirkanmaa, and in addition to peer and voluntary activities, it´s industries include substance abuse work, employment care, housing services and immigrant activities. The assistance center for social and health organization STEA has annually distributed the grant money consisting of Veikkaus oy´s gaming income to social and health organizations. There has already been information in the public that a change in the distribution of grants of this kind is coming. Many third sector organizations, including Nauha ry´s peer and voluntary activities, depend on this funding to run the business. The aim of the thesis is to find other forms of funding in addition to or as substitutes for STEA grants. The method used in the thesis was project- based research, which was used to study and evaluate different alternatives that would be suitable as a funding model for association activities and to meet criteria required for volunteering. The thesis evaluated and compared future options to secure funding in the event of a significant reduction or complete cessation of STEA grants. In addition, the ethics of Veikkaus oy´s income as a financier of organizational and association activities was discussed. One source of inspiration for the thesis was the Arrels Fundació in Barcelona, whose funding model was assessed as one of the options, where applicable. In addition, many other funding models for the future were found to be good in the presentation and application phase of the thesis.
Opinnäytetyö toteutettiin Suomen Raamattuopistolla Kauniaissa ja toimeksiantajana toimi Suomen Raamattuopiston Säätiö (SROS). Tavoitteena oli rakentaa uusi ja nykypäivän vaatimuksia vastaava varainhankinnan verkkokauppa. Vanha verkkokauppa koettiin monimutkaisena ja epäselvänä lukuisten tuotekategoriasivujen ja haastavan navigaation seurauksena, mikä aiheutti sokkeloisen kokemuksen käyttäjälle, elleivät he tienneet mitä etsiä verkkosivuilta. Työn teoreettinen viitekehys pohjautui verkkokaupan kehittämiseen ja käyttäjäkokemukseen liittyviin artikkeleihin ja tutkimuksiin. Laadullisia ja määrällisiä tutkimusmenetelmiä hyödynnettiin kehitystyön aineistokeruussa. Etenkin empiirinen tutkimus ja benchmarking-analyysi osoittautuivat hyödyllisiksi työkaluiksi, kun kerättiin tietoa muiden organisaatioiden ja säätiöiden verkkokauppatoiminnasta sekä Suomen Raamattuopiston Säätiön vanhan verkkokaupan kehitysmahdollisuuksista. Vanhan verkkokaupan kautta kerättyjen evästeiden avulla seurattiin eri tilastoja, kuten sivujen kävijämääriä, poistumisprosentteja sekä paljonko aikaa keskimäärin vietettiin milläkin sivulla. Työn keskeisenä tuloksena saatiin suunniteltua ja kehitettyä uudistettu varainhankinnan verkkokauppa, joka keräsi positiivista palautetta käyttäjiltä. Käyttöliittymän parantaminen ja selkeyttäminen vaikuttivat merkittävästi käyttäjäkokemukseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että Suomen Raamattuopiston Säätiö on onnistunut tavoitteissaan uuden varainhankinnan verkkokaupan kannalta. Jatkotutkimusmahdollisuuksina Suomen Raamattuopiston Säätiö voi tarkastella käyttäjien ostoskäyttäytymistä verkkokaupassa, tutkia verkkokaupan vaikutusta säätiön varainhakintaan ja kehittää uusia toiminnallisuuksia palautteen pohjalta, jotka edelleen parantavat käyttäjäkokemusta.
Osakeyhtiöt rahoittavat toimintansa hankkimalla omaa ja vierasta pääomaa. Suomalainen lainsäädäntö sallii yrityksille entistä laajemmat mahdollisuudet rahoitusinstrumenttien ehtojen muokkaamiseen, mikä mahdollistaa uudenlaisten pääomarahoitusinstrumenttien käytön. Rahoitusrakenteesta on tullut yksi yritysten kilpailutekijöistä ja pääomarahoitusinstrumenteista osa rahoitus- ja verosuunnittelua. Tutkielmassa esitellään taloustieteellinen viitekehys, jonka pohjalta pääomarahoituksen suunnittelua tarkastellaan rahoituksen kustannuksen, pääomarakenteen sekä pääomarahoitusinstrumenttien ehtojen synnyttämien oikeuksien ja velvollisuuksien osalta. Tutkielman oikeustieteellinen viitekehys perustuu yhtiö-, kirjanpito- ja verolainsäädäntöön. Tutkielmassa esitellään pääomainstrumenttien muodollinen luokittelu omaan ja vieraaseen pääomaan. Tutkielmassa rakennetaan pääomarahoitusinstrumenttien taloudellisen luonteen mukainen luokittelu omaan ja vieraaseen pääomaan sekä välipääomaan instrumenttien ominaisuuksien ja tunnusmerkkien perusteella. Taloudellinen luokittelu otetaan pohjaksi rahoitusinstrumenttien ominaisuuksien muokkaamisen tarjoamien suunnittelumahdollisuuksien tarkastelussa, kun tutkitaan rahoitusinstrumenttien ominaisuuksia ja niiden muokkaamismahdollisuuksia, käyttötilanteita sekä verokohtelua. Tutkielman perusteella voidaan todeta yritysten monipuoliset mahdollisuudet räätälöidä rahoitusinstrumentteja. Tutkielman perusteella ongelmaksi on nousemassa osakeyhtiö-, kirjanpito- ja verolainsäädännön eriaikainen kehittyminen, mikä johtaa tulkintaongelmiin, joustavien toimintamahdollisuuksien käyttämättä jättämiseen ja tehottomuuteen ei-neutraalin verokohtelun seurauksena. Yrityksille se tarkoittaa verosuunnitteluriskejä, jotka voivat nousta suomalaisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn esteiksi. Tutkielman johtopäätöksissä onkin ennustettu mittavaa yritysverotuksen uudistusta muun lainsäädännön kehittymisen ohessa.
Opinnäytetyö toteutettiin toimeksiantona Invalidiliitto ry:n varainhankinnalle. Aiheena oli Invalidiliitto ry:n varainhankinnan puhelinmyyjien joulukuussa 2019 käyttöönottama LeadDesk-järjestelmä. Työn tarkoituksena oli selvittää millaista hyötyä LeadDesk-järjestelmä tuo varainhankinnan liiketoiminnalle ja sen käyttäjille sekä se, miten varainhankinnan liiketoimintaa voitaisiin kehittää LeadDesk-ulossoittojärjestelmän avulla. Työn tietoperustaosassa selostetaan keskeisiä käsitteitä, jotka auttavat lukijaa ymmärtämään tutkimuksen aineistosta syntyviä tuloksia. Lisäksi tietoperustassa esitellään soittojärjestelmän historiaa asiakaspalvelun ja markkinoinnin näkökulmasta. Työn empiirisessä osassa tutkitaan LeadDesk-järjestelmästä ja toimittajayhteistyöstä saatuja käyttäjäkokemuksia. Tämän jälkeen kuvataan soittojärjestelmän käyttöä telemarkkinoinnissa sekä järjestelmän merkitystä myyjälle. Lopuksi käydään läpi asioita, jotka on hyvä ottaa huomioon järjestelmähankinnan strategiassa ja hallinnassa. Työn tutkimusosuudessa lähdetään liikkeelle tilanteesta, jossa järjestelmän käyttöönotosta oli kulunut myyjien kohdalla 10 kuukautta ja pääkäyttäjien osalta 13 kuukautta. Opinnäytetyö on laadullinen (kvalitatiivinen) tutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli kerätä tietoa käytettävästä järjestelmästä sen luonnollisessa toimintaympäristössä. Tutkimuksessa käyttäjätiedon keruu toteutettiin käyttäjäryhmään sopivan kyselyn, teemahaastattelun, sekä käytettävyysarvioinnin avulla. Työn pohdintaosuudessa käydään läpi tutkimuksessa saadut tulokset. Tutkimuksessa saavutettiin sille asetetut tavoitteet ja saadut tulokset vastaavat työssä esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Tämä opinnäytetyö sisältää salaisena osiona: Liite 1. Tulokset (salainen). Salattu liite jätetään tämän työn toimeksiantajalle sekä LeadDesk Oyj:lle.
Suomessa on noin 130 000 rekisteröityä sekä lukemattomia rekisteröimättömiä yhdistyksiä. Suurin osa näistä on pieniä tai keskisuuria yhteisöjä, joiden toiminta on luottamusjohdon ja vapaaehtoistyön varassa. Yhdistykset tarvitsevat toiminnalleen rahoitusta, jotta ne voivat ajaa omia aatteellisia tavoitteitaan ja toimia yleisen hyvän puolesta. Tutkielmassani käsittelen keinoja yhdistyksen toiminnan rahoittamiseksi, painopisteenä varainhankinta sekä avustukset. Yhdistyksiin lähettämäni sähköpostikyselyn avulla selvitin, mitä varainhankinnan keinoja yhdistykset toiminnassaan käyttävät. Yhdistystoimintaa säädellään yhdistyslailla, joka määrittelee osaltaan myös yhdistyksen mahdollisuuksia toimintansa rahoittamiseen. Yhdistyslain mukaan toiminnan tarkoituksena ei saa olla taloudellisen hyödyn hankkiminen. Varainhankinnalla on usein merkittävä osuus yhdistyksen kokonaistuotosta. Varainhankintaa ovat myyjäiset, arpajaiset, talkootyöt, yritysyhteistyö, lahjoitukset ja keräykset. Lisäksi yhdistys voi rahoittaa toimintaansa avustuksilla, joita jakavat useat eri tahot. Keinoja toiminnan rahoittamiseen on siis useita, mutta yhdistykset tarvitsevat toimintaansa aktiivisia jäseniä sekä resursseja, jotta varainhankinta saataisiin toimivaksi ja kannattavaksi.
Suomalainen nykytanssi edustaa kotimaisessa taidesektorissa kapeaa segmenttiä niin tuotannollisesti kuin taloudellisesti. Nykytanssitoimijat voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään; opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudella toimiviin ryhmiin sekä Taiteen edistämiskeskuksen harkinnanvaraisella tuella toimiviin tekijöihin, eli niin sanottuun vapaaseen kenttään. Nämä toimijat nojaavat rahoituksessaan voimakkaasti valtion ja kuntasektorin tukeen, eivätkä hyödynnä toiminnassaan juurikaan muita varainhankinnan muotoja. Opinnäytetyön tutkimuksen aiheena on suomalaisen nykytanssin vapaan kentän ansaintalogiikka ja varainhankinnan nykytila. Samalla opinnäytetyö kuvaa vapaan nykytanssin kentän rakenteita sekä taltioi tuotannollista ajankuvaa. Työntilaajana toimii Kinetik Kollektiv ry ja sen ylläpitämä nykytanssiryhmä Karttunen Kollektiv. Kollektivin tulevaisuuden intressinä on kasvattaa yhdistyksen muuta varainhankintaa omassa ansaintalogiikassaan. Täten ryhmä kykenisi paremmin varautumaan kulttuurikentän tuleviin leikkauksiin, mutta ryhmä hakee myös mahdollisuuksia oman toimintansa volyymin kasvattamiseen. Työn kehittämistyö pohjaa pitkälti puolistrukturoituihin haastatteluihin, joissa haastateltiin nykytanssin vapaan kentän toimijoita. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää kentän nykyisiä ansaintalogiikan malleja, toimijoiden rakenteita sekä talouden vaikutusta itse taidetoimintaan. Haastattelujen kautta ilmeni, että nykytanssitoimijat eivät juurikaan hyödynnä varainhankintaa toiminnassaan. Tarve tunnistettiin, mutta samanaikaisesti toimijat kokivat, että aikaa ei ole riittävästi varainhankinnan laaja-alaiseen hyödyntämiseen. Haastatteluissa selvisi myös nykytanssin vapaankentän vaikea taloustilanne ja suoranainen tyytymättömyys nykyisiin rakenteisiin ja taloustilanteeseen. Opinnäytetyön tuloksena on, että keinoja varainhankintaan on myös nykytanssiyhdistyksille useita joista opinnäytetyössä käydään läpi eniten työntilaajaa kiinnostavat mahdollisuudet. Opinnäytetyö antaa työntilaajan käyttöön konkreettisia työkaluja sekä ehdotuksia varainhankintastrategian luomiseen.
Pro gradussani tutkin kuuden suomalaisen yliopiston varainhankintakampanjoiden kielellisiä valintoja. Kiinnostus aiheeseen lähti Tampereen yliopiston suomen kielen laitoksella vuonna 2008 julkaistusta Anna Hyttisen gradusta, jossa tutkittiin sitä, miten Nokian Renkaiden profiili rakentuu kielellisesti. Tärkeimpänä teoriapohjanani on M.A.K. Hallidayn systeemis-funktionaalinen kielioppi ja sen käsitys kielen transitiivisuudesta, prosesseista, merkitysten luojana. Olen poiminut aineistoni virkkeistä kolmenlaisia prosesseja: materiaalisia eli tekemisen prosesseja, mentaalisia eli ajattelun prosesseja ja suhteellisia eli olemisen prosesseja. Mukana tutkimuksessani olivat Tampereen, Helsingin, Turun, Oulun, Vaasan ja Aalto-yliopistojen varainhankinnan verkkokampanjat. Tutkimuskysymyksiä oli kaksi: 1) Kuinka paljon erilaisia prosesseja löytyy, ja mitkä ovat niiden suhteelliset määrät? 2) Mitkä tekijät selittävät määriä, ja millaisia tehtäviä milläkin prosessityypeillä on suhteessa toisiinsa? Hypoteesi ensimmäiseen kysymykseen oli, että aineistosta löytyy eniten materiaalisia prosesseja, koska niitä oli eniten myös myös Anna Hyttisen tutkimuksessa. Mentaalisia ja suhteellisia prosesseja sen sijaan uskoin löytäväni enemmän kuin verrokkitutkimuksessa, jossa niitä oli suhteessa vähän. Toiseen tutkimuskysymykseen hypoteesini oli, että yliopiston kaltainen yleishyödyllinen organisaatio korostaa markkinointiviestinnässään kaupallista rengasvalmistajayritystä enemmän mentaalisia asioita, siis tietämistä, oppimista ja niin edelleen, mistä syystä arvelin mentaalisia prosesseja löytyvän aineistosta verrokkitutkimusta enemmän. Toisaalta uskoin varainhankinnan viestinnässä olevan tärkeämpää suhteuttaa yliopiston vahvuudet muihin kuin Hyttisen tutkimissa toimitusjohtajan kirjeissä, mistä syystä uskoin löytäväni suhteellisia prosesseja enemmän kuin Hyttinen. Lisäksi oletin, että prosessijakaumat ovat keskenään suhteellisen samanlaisia yliopistojen kesken. Materiaalisia prosesseja löytyi selvästi eniten, 73 % aineistosta. Toiseksi eniten aineistossa oli suhteellisia ja kolmanneksi eniten mentaalisia prosesseja. Materiaalisten prosessien tärkein tehtävä oli suostutella ja puhutella lukijaa, suhteellisten prosessien puolestaan kertoa yliopiston toiminnasta ja mentaalisten ketoa teknisistä tai hallinnollisista asioista. Koska materiaalisia prosesseja oli aineistossa selvästi eniten, ja niiden tärkein tehtävä oli puhutella ja suostutella lukijaa, sen voi määritellä varainhankinnan tekstien tärkeimmäksi tehtäväksi. Prosesseista ei kuitenkaan voi vetää tyhjentäviä päätelmiä siitä, että yliopisto kuvailee itseään lähinnä konkreettisena toimijana: aineistossa toistuu jatkuvasti abstrakti kieli ja tarkentamattomat ilmaukset. Mentaalisiakin asioita korostettiin varainhankintakampanjoissa, mutta ei prosessien kautta. Prosessien määrässä oli selkeitä eroja Hyttisen tutkimukseen. Näitä selittää tekstilaji, jossa on tärkeää suostutella lukijaa ja suhteuttaa omat vahvuudet muihin. Mentaalisten prosessien vähyyttä puolestaan selittää se, että mentaalista toimintaa ei katsota aktiiviseksi. Suhteellisia prosesseja löytyi selvästi enemmän kuin Hyttisen tutkimuksessa, mistä voidaan päätellä, että varainhankintaviestinnässä organisaation on tärkeämpää suhteuttaa itseään muihin kuin vuosikertomuksissa.
Cryptocurrencies and Initial Coin Offerings (ICO) are some of the more prominent examples of currently used blockchain technology applications. Especially software startups have leveraged ICOs to gain funding early on in their lifecycles, going on to develop and create new blockchain based applications. Recently, larger companies such as Facebook have also begun to show interest in cryptocurrency, although thus far not for funding purposes in the form of ICOs. In this paper, we investigate factors that positively affect the abilities of companies to meet their fundraising goals via ICOs. We first identify a set of factors from extant literature and then seek to further confirm the effect of these factors while uncovering new ones by means of a multiple case study of eight firms that have carried out an ICO with varying success. Based on the data, we highlight success factors for ICOs in funding use.
Opinnäyte käsittelee tekoälyn mahdollisuuksia asiakkuudenhallintajärjestelmissä kolmannen sektorin varainhankinnan tukena. Työ on tehty toimeksiantona SOS-Lapsikylä-järjestölle, joka käyttää asiakkuudenhallintaan Salesforce-järjestelmää. Kartoittaessa SOS-Lapsikylän tekoälytarpeita kävi selväksi, että tarvetta on monin paikoin prosessien automatisoinnille, siksi opinnäyte käsittelee myös ohjelmistorobotiikkaa. Työn tavoitteena on antaa kehitysehdotuksia SOS-Lapsikylän varainhankinnan tehostamiseksi tekoälyn ja ohjelmistorobotiikan keinoin. Työ on rajattu tutkimuskysymyksellä ja sen alaongelmilla, päätutkimuskysymyksen kuuluessa: miten tekoälyä ja ohjelmistorobotiikkaa voidaan hyödyntää Salesforce CRM-järjestelmässä kolmannen sektorin varainhankinnassa? Työn keskeinen tietoperusta jaetaan kolmeen lukuun: varainhankinta, tekoäly ja CRM-järjestelmät. Näiden lisäksi tietoperustassa perehdytään ohjelmistorobotiikkaan ja dataan. Opinnäyte on toteutettu tutkimuksellisena kehittämistyönä. Tietoperusta luo katsauksen aiheen teoriaan, jonka jälkeen kyselytutkimuksen avulla perehdytään toimeksiantajan nykytilanteeseen. Näiden ja Salesforceen liittyvän dokumentaation ja materiaalien pohjalta, johdetaan SOS-Lapsikylälle kehitysehdotus. Työn on toteutettu syksyn 2023 aikana. Opinnäyte on toteutettu kvalitatiivisella tutkimuksella, jonka toteutustapana on ollut kyselytutkimus Google Forms -lomakkeella avoimin kysymyksin. Kehittämistyön osuudesta vastaa toimenpidesuositus. Kyselytutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että tällä hetkellä SOS-Lapsikylän tekoälytilanne on vielä alkutekijöissään, mutta ensimmäisiä askelia tekoälyn hyödyntämiseksi varainhankinnassa on otettu. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan todeta, että Salesforce tarjoaa lukuisia erilaisia mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä.
Opinnäytetyössä käsitellään B2B- eli business-to-business-markkinointia sosiaalisessa mediassa. Toimeksiantajana opinnäytetyössä toimii MKV Oy, joka valmistaa, tuottaa ja myy yksilöityjä varainhankitatuotteita erilaisille organisaatioille. Yrityksen kohdeasiakkaita ovat erilaiset urheiluseurat, minkä takia yrityksen toiminta on B2B-toimintaa. Sosiaalista mediaa tarkastellaan eri näkökulmista sekä yleisesti että B2B-markkinointikeinona ja –kanavana. Työssä on käytetty lähteinä sekä kirjallisia lähteitä että verkkolähteitä. Opinnäytetyössä otetaan myös huomioon varainhankitatuotteisiin ja niiden myyntiin liittyvä lainsäädäntö. Työn tavoitteena oli kehittää yrityksen B2B-markkinointia sosiaalisessa mediassa. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla yrityksen edustajia, asiakkaita sekä yhteistyökumppaneita. Haastatteluiden lisäksi työssä on hyödynnetty Mind Map – ja dokumenttianalyysi - menetelmiä tutkimusmateriaalin analysoimiseksi. Tutkimusmateriaaliin kuuluvat MKV Oy:n, sen asiakkaiden ja kilpailijoiden jakamat dokumentit ja sosiaaliseen mediaan liittyvät markkinointimateriaalit sekä aiheesta aikaisemmin tehtyjen tutkimuksien raportit. Aiheesta B2B-markkinointi sosiaalisessa mediassa on tehty aikaisemmin tutkimus, jossa tutkittiin B2B-yritysten markkinointitoimintaa sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen oli tehnyt Accenture vuonna 2011. Opinnäytetyön haastatteluissa on hyödynnetty tämän aikaisemman tutkimuksen tuloksista muodostettuja johtopäätöksiä, jotka painottavat verkostoitumisen tärkeyttä B2B-markkinoinnin onnistumiselle sosiaalisessa mediassa. Koska työn tarkoitus on muodostaa toimiva ratkaisu MKV Oy:n sosiaalisen median markkinoinnille, verkostoitumista tarkastellaan verraten sitä suorempiin ja aggressiivisempiin markkinointikeinoihin. Tutkimuksessa selvitetään näin myös, olisivatko Accenturen 2011 tekemät havainnot toimivia yrityksen markkinoidessa varainhankintatuotteitaan sosiaalisessa mediassa. Tulosten perusteella MKV Oy:n tulee hyödyntää sosiaalisen median markkinoinnissaan B2B-menetelmiä, kuten verkostoitumista ja sitä tukevan vuorovaikutteisen sisällön jakamista. Yrityksen tulee toimia aktiivisesti sosiaalisessa mediassa positiivisen yrityskuvan ja asiakastyytyväisyyden kehittämiseksi. Verkostoitumisen lisäksi yrityksen tulee ottaa ammattimaisuus sosiaalisen median markkinoinnin keskeiseksi teemaksi sisältöä jakaessa. Koska yritys pyrkii myös jakamaan asiakkailleen tietoa varainhakintaan liittyvästä lainsäädännöstä, sosiaalinen media tulee hyödyntää uutena kanavana tämän tiedon jakamiseksi. MKV Oy:llä on mahdollisuus tehdä kvantitatiivinen jatkotutkimus tulevaisuudessa.
Tämän opinnäytetyön aiheena on hyväntekeväisyystapahtuman järjestäminen Satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden lasten teho-osaston hyväksi sekä Sara Tessa Teresian ja Ilona Amelien muistoksi. Opinnäytetyö on toiminnallinen. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään tapahtuman järjestämisen eri vaiheita suunnittelusta toteutukseen sekä jälkitoimiin. Toiminnallisessa osuudessa kerrotaan, miten vuonna 11.8.2012 järjestetty hyväntekeväisyystapahtuma suunniteltiin sekä toteutettiin peilaten teoriaosuuteen. Hyväntekeväisyystapahtuman tarkoituksena oli saada hankittua Satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden lasten teho-osastolle 1-2 hyvää Stresless® tuolia, jotta vanhemmat voisivat luoda vauvoihin kiintymyssuhteenteen kenguruhoidolla. Hyväntekeväisyystapahtuma onnistui yli odotusten. Tuotolla saatiin ostettua osastolle 8 Stresless® tuolia raheineen sekä teho-osastolle että muille lasten osastoille, lisäksi kirjoja ja erilaisia pelejä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda verkkosivuille ja markkinointiin materiaaleja, joita Liikunnan Kehitysyhteistyö pystyy hyödyntämään Projekti Matwaaran toteutuksessa. Työssä tavoitteena oli luoda verkkovarainhankinta malli, joka perustuu projektin aikana hyödynnettyihin menetelmiin, päätöksiin ja tuotoksiin. Tarkoituksena on, että Liikunnan Kehitysyhteistyö voi tulevaisuudessa hyödyntää mallia eri hankkeiden parissa. Alatavoitteena opinnäytetyössä on Projekti Matwaaran avulla kerätä varoja Tansanian Mtwarassa sijaitsevan ränsistyneen Finnclub liikunta- ja vapaa- ajan keskuksen kunnostamiseen. Keskuksesta kunnostetaan liikunta- ja koulutuskeskus kaikille, mutta erityisesti kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, joilla ei muuten olisi ammatilliseen koulutukseen mahdollisuutta. Työ toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe:n kanssa toukokuusta 2020 marraskuuhun 2020. Liikunta- ja koulutuskeskukseen kerättävien lahjoitusten hankinta ei ehdi päätökseen ennen tämän opinnäytetyön valmistumista. Varainhankinta Projekti Matwaara jatkuu opinnäytetyön jälkeen. Työssä hyödynnettiin taustan tutkimiseen benchmarkkausta ja teemahaastattelua. Ideointi- ja suunnitteluvaiheessa hyödynnettiin brainstormingia ja muotoiluajattelua. Projektivaiheiden pohjalta luotiin malli, jonka tarkoituksena on tulevaisuudessa toimia työkaluna LiiKe ry:n uusien varainhankintakeinojen suunnittelussa ja toteutuksessa. Lisäksi eri menetelmiä hyödyntäen luotiin verkkosivut Projekti Matwaaralle, jossa varainhankintaa voidaan toteuttaa. Työssä on tuotu kattavasti esille, miten eri menetelmiä on hyödynnetty opinnäytetyössä. On myös esitetty, miten eri menetelmiä voidaan hyödyntää jatkossa. Projekti Matwaara jatkuu kesään 2021 asti. Tässä opinnäytetyössä luotu varainhankinnan malli on pohja, jota voidaan käyttää sellaisenaan Liike ry:n hankkeissa jatkossa. Mallia voidaan myös kehittää ja muokata myöhemmin kerättävän palautteen pohjalta. Malli syntyi kehitysyhteistyön tarpeista käsin. Parhaimmillaan malli voi pidemmällä aikavälillä edistää kehitysvammaisten lasten ja nuorten koulutuksen toteutumista Mtwaran alueella.
Valtionavustushankkeessa toimiva järjestötyöryhmä arvioi harkinnanvaraisia valtionavustuksia keinona rahoittaa järjestöjen varainhankintaa. Työryhmä ei selvittänyt muita mahdollisuuksia tukea järjestöjen varainhankinnan kehittämistä. Varainhankinnan kehittäminen ei vähennä järjestöille myönnettävän julkisen rahoituksen merkitystä. Monet järjestöt haluavat tehdä varainhankintaa, mutta kokevat, ettei niillä ole siihen tarvittavia resursseja. Järjestöillä on myös erilaiset lähtökohdat kerätä varoja varsinaista toimintaansa varten. Varainhankintaa on kehitettävä tavalla, joka ei lisää järjestöjen välistä eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Valtionapuviranomaiset myöntävät valtionavustuksia pääsääntöisesti järjestöjen varsinaiseen toimintaan. Valtionapuviranomainen voi harkintansa mukaan myöntää järjestölle valtionavustuksen myös varainhankintaan käytettäväksi. Harkinnassa on arvioitava julkisten varojen käyttöä ja otettava huomioon valtionavustusten myöntämiseen liittyviä reunaehtoja. Valtionapuviranomainen voi käyttää erilaisia keinoja myöntäessään järjestölle valtionavustusta varainhankintaa varten. Valtionavustuksen käyttöön liittyy tällöin käyttötarkoituksen mukaisia ehtoja ja rajoituksia. Kun valtionavustustoimintaa kehitetään, järjestöjen autonomiaan ja niiden toimintaedellytyksiin on tarpeen kiinnittää huomiota. Varainhankinnan tekemisen on oltava järjestön harkinnassa.
Työssä etsittiin varainhankintamenetelmiä, joita opiskelijaradio LiMu Radio voi käyttää kehittääkseen ja laajentaakseen toimintaansa. Samalla luotiin pohjaa ja näkemystä opiskelijaradion varainhankinnalle yleisesti, mistä muut opiskelijaradiot voivat ottaa tarvittaessa mallia omaan toimintaansa. Lisäksi tutkittiin digitaalisen monetisoinnin mahdollisuuksia LiMu Radion ja yleisesti opiskelijaradion varainhankinnassa. Varainhankintaan liittyvä teoria kerättiin pääosin yleishyödyllisen ja ei-kaupallisen yhdistyksen näkökulmasta, jotta pystyttiin määrittelemään opiskelijaradion rajoitukset ja säännöt varainhankinnassa. Lisäksi LiMu Radiota haastateltiin, jotta saatiin tietoa sen toiminnasta ja varainhankinnasta. Tutkimuksessa lähetettiin Google Forms -pohjainen haastattelukyselylomake sähköpostin välityksellä 15:lle Suomessa toimivalle opiskelijaradiolle. Haastatteluun vastasi 6 opiskelijaradiota. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistukturoitua haastattelua. Haastatteluvastauksien analysointiin käytettiin apuna benchmarking-prosessia. Tärkeimpinä tuloksina selvisi, että mainosten myyminen sisältöönsä oli tärkein ja suosituin opiskelijaradioiden varainhankintamenetelmä, mitä suositellaan myös LiMu Radiolle. Myös erilaisten avustuksien hakeminen tai pienkeräys todettiin kannattavaksi yleisesti sekä LiMu Radiolle. Digitaalinen monetisointi vaatii suuren seuraajakunnan, jos sillä haluaa tienata. Suurimmat opiskelijaradiot pystyisivät menetelmillä ehkä tienaamaan, mutta LiMu Radion tapauksessa niistä on toistaiseksi hyötyä vain näkyvyyden, tunnettavuuden ja lisäkuuntelijoiden saamisen kannalta. Digitaalisesta monetisoinnista kaivataan lisätutkimusta.
Kotimaanapu, user experience and development 76 p., 3 appendices Autumn 2021 Diaconia University of Applied Sciences Bachelor of Social Services Bachelor’s Degree Programme in Social Services, Diaconal Work The idea for the thesis centered around the usage of Kotimaanapu, “Charity in Finland”, web service. The research was ordered by The Church Resources Agency in Finland. The aim was to find out what strengths and weaknesses emerge in the implementation and use of Kotimaanapu. Another aim was to find out new fundraising items and practical methods that can be utilized in Kotimaanapu. The research was carried out as a semi-structured survey of employees of parishes using the Kotimaanapu or planning to implement it. The invitation to the survey was sent by e-mail. The contact information was obtained from The Church Resources Agency in Finland. The survey was made twice, first in 2017, when 19 responses were received. The survey was repeated in 2021, when 53 responses were received. Based on these, the responses were themed. They were compared between different years and conclusions. Also, development suggestions were collected. According to the results Kotimaanapu is a new kind of diaconia in which the diaconal mission is fulfilled. Its fundraising items are part of a broader social service system. It seems that those in need are not a heterogeneous group. Their issues cannot be solved quite fast with simple practices. Deacons must make personal evaluation at case by case. Clear fundraising items tend to fill up faster than loosely defined. Between 2017 and 2021 the resources allocated to Kotimaanapu appear to have improved. This is best reflected in the marketing of the service. The main reason for feeling deployment meaningful is good technical support and clear deployment. One way to improve deployment is through a clear deployment guide. The results reflected the need for information on good practices and good ideas. These could be collected in a regular newsletter.