Kaikki aineistot
Lisää
Tämä opinnäytetyö on tehty Outokumpu Oyj:n tehdaspalvelu organisaatiolle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää tuotannon- ja kunnossapidon organisointimuutoksen tuloksena perustettujen mekaanisten korjaamoiden toiminta nykypäivänä. Tavoitteena oli luoda kuvaus toiminnasta ja tuoda esiin ne epäkohdat, jotka hankaloittavat korjaamotoiminnan mittaamista. Opinnäytetyö jakautuu kahteen osaan, jossa teoreettisessa osassa selvitetään korjaamotoiminnan perusedellytyksiä tilojen, laitteiden ja organisoinnin näkökulmasta. Tutkivassa osuudessa korjaamotoimintaa pyrittiin mittaamaan olemassa olevan kunnossapitojärjestelmän keräämän historiatiedon perusteella. Havaittiin, ettei toimintaa pystytä mittaamaan riittävän tarkasti nykyisellä menettelytavalla. Lisäksi esiin tuli kunnossapitojärjestelmän ominaisuuksien riittämättömyys aikataulutuksen suunnittelussa. Työssä on otettu kantaa niihin toimintoihin, joiden on parannuttava jotta toimintaa pystytään mittaamaan ja siten myös kehittämään. Opinnäytetyössä on sovellettu useita tutkimusmenetelmiä. Aiheeseen soveltuvasta kirjallisuudesta luotiin peruskäsitys kunnossapidon perustermistöstä ja toiminnasta. Toiminnan monimuotoisuutta ja henkiöiden toimintaa tulkittiin tieto-järjestelmien historiatietojen perusteella sekä henkilöhaastatteluilla. Kehityskohteita kartoitettiin kyselylomakkeella, joiden tuloksia arvioitiin ristiin. Tämän kaltaisessa työssä, jossa tutkitaan henkilöiden toimintaa, on henkilöhaastatteluilla suuri merkitys. Haasteena henkilöhaastatteluissa oli yhteisen ajan löytäminen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi selkeä kuva korjaamotoiminnasta ja niiden toiminnoista. Nykytoiminnasta esiin tuli useita epäkohtia, joista moneen pystytään vaikuttamaan parantamalla yksilötason toimintaa ja kehittämällä tietojärjestelmää tukemaan omantyön tekemistä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli viive-eron demonstrointi ohjauslaitteen ja kauko-ohjattavan objektin välillä 4G- ja 5G-matkapuhelinverkoissa. Työn yhteydessä luotiin käyttöliittymä, jolla voitiin lähettää TCP-yhteyden välityksellä komennot kauko-ohjattavalle objektille. Työn toimeksiantajana toimi Nokia Oyj. Toteutus alkoi kokoamalla yleistietoa 4G- ja 5G-matkapuhelinverkoista sekä viiveen minimoimisesta. Näiden tietojen pohjalta päätettiin rakentaa demolaitteisto, jonka tavoitteena oli luoda yhteys ohjauslaitteen ja kauko-ohjattavan objektin välille sekä ohjata sitä ohjauslaitteelta. Lisäksi kauko-ohjattavaan objektiin kytkettiin etäisyysmittari, jota käyttämällä pyrittiin estämään törmääminen erilaisiin esineisiin. Lopputuloksena saatiin rakennettua laite- ja ohjelmistoympäristö ja sen puitteissa testattua kokoonpanon toimivuus. Viive-ero 4G- ja 5G-tilojen välillä oli selvästi havaittava. 4G-tilassa kauko-ohjattava objekti liikkui katkonaisesti, liikekomentojen suorittaminen tapahtui selvästi viiveellä ja ohjaaminen oli jokseenkin epämiellyttävää. 5G-tilassa liikekomennot toteutuivat lähes viiveettä ja ohjattavuus oli miellyttävää.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli Konepajatyön vaikutus teräsrakenteen kuumasinkitykseen. Lujien teräksien käytöllä saavutetaan säästöjä materiaalikustannuksissa ja valmistuksessa. Lopputuotteiden kapasiteettia käyttötarkoituksessa saadaan joissain tapauksissa nostettua. Uusimman sukupolven lujia teräksiä käyttämällä on mahdollista muotoilla yhä lujempia ja kevyempiä rakenteita. Muovattavien ja hitsattavien rakenneterästen myötölujuusluokka on saatu nostettua jo suuruusluokkaan 1000MPa. Kuumasinkitsemällä pinnoitetuissa hitsaamalla ja kylmämuovaamalla valmistetuissa teräsrakenteissa on tapahtunut valmiiden tuotteiden vaurioitumisia halkeamalla kuumasinkitysprosessin aikana. Vaurioiden syitä ei ole pystytty täysin selvittämään. Osana tätä insinöörityötä valmistettiin Rautaruukin Optim 900 QC -teräksestä 54 kappaleen koesarja puutavaran maantiekuljetuksissa käytettäviä puutavarapankkoja, jotka pinnoitettiin kuumasinkitsemällä. Kaikki konepajatyön eri vaiheiden parametrit ja yleinen laatutaso asetettiin vastaamaan teräksenvalmistajan ja Suomen Kuumasinkitysyhdistyksen suosituksia. Prosessin vaiheita valvottiin koko ketjussa suunnittelusta valmiiden lopputuotteiden pakkaamiseen. Puutavarapankkojen valmistuksessa käytettiin laserleikkausta, kylmämuovausta särmäyspuristimilla ja robotisoitua MAG-hitsausta. PSK 2702 standardin mukaisen terästyön laatuasteeksi saavutettiin kautta koesarjan luokka 04. Rakenteissa esiintyneet terävät huiput, lovet ja virheet laserleikatuissa reunoissa poistettiin erityistoimenpiteenä mekaanisesti hiomalla. Saavutettiin ennalta asetetun vaatimustason mukaisia valmiita lopputuotteita, joiden laatutaso täytti vaatimukset. Aiemmin valmistetuissa vastaavissa tuotteissa oli tapahtunut halkeamia kuumasinkityksessä. Koesarjassa ei havaittu yhtään halkeamaa. Kerätyn kirjallisuustiedon ja kokeiden perusteella arvioitiin todennäköiseksi halkeamien aiheuttajaksi kappaleissa vallitsevien jäännösjännityksien, leikkuureunoissa olevien virheiden sekä sinkkipadan seosaineiden yhteisvaikutus, joka johtaa sulan metallin aiheuttamaan jännityskorroosioon, sulametallihaurastumiseen (liquid metal embrittlement). Riski korostuu vääränlaisen suunnittelun vuoksi ja konepajatyön laatuasteen ollessa huono. Lopputuloksena laadittiin suunnittelijoiden, konepajojen ja kuumasinkityslaitosten käyttöön lujista teräksistä valmistettavia kuumasinkittäviä teräsrakenteita koskeva ohjeisto joka kattaa koko valmistusketjun.
Nykyisin suurin osa suomalaisista lapsista voi hyvin. Tutkimukset osoittavat kuitenkin, että lasten fyysinen kunto on heikentynyt. Lasten ilo liikuntaa kohtaan näyttää silti säilyneen ja he nauttivat liikkumisesta. Lapsille on tarjolla paljon erilaista harrastetoimintaa, mutta ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että kaikilla on tasapuoliset mahdollisuudet osallistua harrastuksiin. Matalan kynnyksen harrastetoiminnalla pyritään tarjoamaan mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle suunnattua ohjattua liikuntaa. Erityisesti toimintaan halutaan mukaan sellaisia lapsia, joilla liikunnan määrä on vähäistä tai he eivät ole jo valmiiksi mukana seuratoiminnassa. Työn tarkoituksena on ollut löytää kehitysideoita perusteilla olevan Dynamo Juniorit Ry:n matalan kynnyksen harrastetoiminnalle. Toiminta tullaan suuntaamaan lapsille ja nuorille. Perustettava seura tulee olemaan voittoa tavoittelematon eli non-profit organisaatio. Dynamo Juniorit Ry haluaa tarjota toimintaa, johon mahdollisimman moni lapsi ja nuori voi osallistua helposti. Tutkimusmenetelmänä on käytetty toimintatutkimusta kehittämistyön lähestymistapana. Tiedonkeruumenetelmänä toimi ensisijaisesti palvelumuotoilun Business Model Canvas -työkalu. Sen avulla oli tarkoitus löytää kehitysideoita uuden perustettavan seuran toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Tietoa kerättiin toimeksiantajan edustajien kanssa järjestetyissä tapaamisissa. Toisena tiedonkeruumenetelmänä käytettiin Benchmarkingia. Sen avulla pyrittiin löytämään kahdesta samankaltaisesta projektista käytännössä hyviksi havaittuja toimintatapoja Dynamo Juniorit Ry:n toiminnan kehittämiseen. Lähdekirjallisuudesta haettiin tietoa molempien tiedonkeruumenetelmien lisäksi non-profit organisaatiosta sekä perehdyttiin Benchmarkingissa käytettyihin kahteen matalan kynnyksen harrastetoiminnan projektiin. Työn tuotoksena saatiin toimeksiantajan edustajien kanssa yhdessä ideoitu Business Model Canvas -malli. Kehitysideoita täydennettiin kahdesta työhön valitusta matalan kynnyksen harrastetoiminnan projektista. Tuloksissa korostuivat erityisesti hyvien yhteistyökumppanien ja valmentajaresurssien tärkeys Dynamo Juniorit Ry:n toiminnan kannalta. Business Model Canvas -työkalun avulla määriteltiin toiminnalle kaksi erillistä asiakasryhmää, jotka vaativat omat lähestymistapansa. Selkeiden toiminta- ja markkinointistrategioiden luominen korostuivat myös tärkeinä asioina ennen uuden harrastetoiminnan pilotointivaihetta. Toimeksiantaja voi halutessaan jatkaa Dynamo Juniorit Ry:n toiminnankehittämistä Business Model Canvas -työkalua hyödyntäen.
Fault location in power networks is important as accurate information about the faulted line section expedites system restoration following a fault occurrence. A number of fault location methods have been proposed. Methods based on injecting a signal into the network and tracking it along the feeder appear to have received limited attention. In this study, fault location methods based on network signalling are examined. Two different types of approaches are presented. The first one is based on injection on a very low-frequency band, whereas the second one is based on utilising modern modulation technologies on low-frequency band, under 500 kHz, implemented on software-defined radios. The simulation results indicate the capability of the proposed methods in determining the location of a single phase-to-earth fault in medium-voltage distribution networks.