Kaikki aineistot
Lisää
Koulutus on osa Digivisio 2030 -hankkeen digipedagogiikan koulutuksia, joiden tavoitteena on korkeakoulujen opetus- ja tukihenkilöstön osaamisen kehittäminen opin.fi –tarjottimen laadukkaan sisällön tukemiseksi. Koulutus on toteutettu mikro-oppimisen periaatteella eli se koostuu yhdestä tai useammasta jaksosta, joihin liittyy yksi tai useampia tehtäviä. Koulutuksien videot ja podcastit ovat katsottavissa Digivisio 2030 –hankkeen YouTube-kanavalla ja näihin liittyvät tehtävät ladattavissa aoe.fi- palvelusta ko. koulutuksen sivulta. Jaksoja voi käyttää itsenäisen oppimisen tukena tai näihin voi yhdistää korkeakoulun tai korkeakouluverkoston järjestämää ohjausta ja koulutustarjonnan yhteiskehittämistä. Jaksojen hyödyntäminen oman opetuksen kehittämisen tukena on opettajien mielekkääksi kokema oppimisen muoto. Korkeakoulut voivat lokalisoida koulutusten toteutuksia omiin tarpeisiin sopiviksi mm. muokkaamalla työskentelytapoja, sisältöihin liittyviä tehtäviä ja rajaamalla tai lisäämällä koulutuksiin sisältöjä. Eri teemojen jaksoista voi koostaa uudenlaisia kokonaisuuksia ja esimerkiksi modulaarisuuden jaksoja voi hyödyntää johdantona muihin teemoihin.
Koulutus on osa Digivisio 2030 -hankkeen digipedagogiikan koulutuksia, joiden tavoitteena on korkeakoulujen opetus- ja tukihenkilöstön osaamisen kehittäminen opin.fi –tarjottimen laadukkaan sisällön tukemiseksi. Koulutus on toteutettu mikro-oppimisen periaatteella eli se koostuu yhdestä tai useammasta jaksosta, joihin liittyy yksi tai useampia tehtäviä. Koulutuksien videot ja podcastit ovat katsottavissa Digivisio 2030 –hankkeen YouTube-kanavalla ja näihin liittyvät tehtävät ladattavissa aoe.fi- palvelusta ko. koulutuksen sivulta. Jaksoja voi käyttää itsenäisen oppimisen tukena tai näihin voi yhdistää korkeakoulun tai korkeakouluverkoston järjestämää ohjausta ja koulutustarjonnan yhteiskehittämistä. Jaksojen hyödyntäminen oman opetuksen kehittämisen tukena on opettajien mielekkääksi kokema oppimisen muoto. Korkeakoulut voivat lokalisoida koulutusten toteutuksia omiin tarpeisiin sopiviksi mm. muokkaamalla työskentelytapoja, sisältöihin liittyviä tehtäviä ja rajaamalla tai lisäämällä koulutuksiin sisältöjä. Eri teemojen jaksoista voi koostaa myös uudenlaisia kokonaisuuksia.
Universities of Applied Sciences (UAS) in Finland have invested extensively on providing online courses and digitalisation will continue to expand. Students are required to be increasingly self-directed. Development of learning analytics (LA) provides opportunities to support students study progress, however the starting point of implementing learning analytics (LA) has not traditionally originated from learning but from organisational or teacher perspectives. This case study applies LA in an online course aiming to boost students’ self-directed learning (SDL) while completing learning tasks, within the Moodle environment. The effect of student progress visualisation and automated process-oriented feedback was explored. In addition, the changes in students' satisfaction towards the course (NPS) was explored. The preliminary results suggest that LA significantly enhances timely returns of learning tasks and might even increase course satisfaction. The results were emphasized among those students who had problems in timely returns of the tasks. The present results indicate that even easily applied LA can have a positive effect on task returns and possibly even on increased self-direction.
Recently, there has been a rapid global increase in the provision of massive open online courses (MOOCs). Renowned universities are now providing content in this way, and thousands of people complete these freely available courses. The aim of this ongoing project is to create a MOOC entitled “Steps Towards Responsible Tourism” in which students study individually without a facilitator or peers, and this paper describes the development of the educational model and the digital solutions to be utilized in the learning management system. Typically, MOOCs are designed by one university, but this course is a collaborative project between five universities with many teachers working together, and this has understandably affected the process.
Abstract Recent research has suggested that in learning analytics research and development, students as the users of learning analytics have been left in the periphery. There is a need to engage students as the users of learning analytics. This paper presents common findings from two national level projects in higher education in Finland that focus on developing learning analytics especially for the students. Both have conducted a student-centered needs analysis in order to understand the students’ learning and study experience, and their attitudes, expectations, and concerns of learning analytics, privacy and the use of their data. Data was collected with focus group workshops which combined interviews and co-creation methods. In both of the projects, data from these workshops were analyzed using thematic analysis. The results show that learning analytics development and high-quality pedagogical design should proceed in parallel. Results from these studies will be used to design pedagogically meaningful learning analytics pilots, and recommendations for the use of learning analytics in higher education.
Oppimisanalytiikka on yksi koulutuksen kentän uusista tutkimuskohteista. Kansainvälisessä tutkimuksessa oppimisanalytiikkaa on usein lähestytty datalähtöisesti ja hallinnon tarpeita kuunnellen. Oppimisen kannalta merkityksellisten toimijoiden, opiskelijoiden ja opettajien ääni on yllättäenkin jäänyt vähälle huomiolle. Oppimisanalytiikka voidaan nähdä yhtenä ratkaisuna tulevaisuuden korkeakouluille esitettyihin oppimisen yksilöllisyyden ja joustavuuden vaatimuksiin. Tässä julkaisussa tarkastelemme ammattikorkeakouluissa tehtyä oppimisanalytiikan kehittämistyötä. Tarkastelunäkökulmamme on pedagoginen ja keskittyy oppimisanalytiikan mikrokerrokseen, opiskelijan, opettajan ja opintojakson tasolle. Julkaisun näkökulmat ja tutkimustulokset pohjautuvat Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa projektissa toteutettuun kirjallisuuskatsaukseen, nykytilan kartoitukseen sekä käyttäjätarpeita kartoittaneisiin työpajoihin. APOA-projektin ensimmäisen vaiheen tulokset auttavat meitä määrittelemään kehittämistyön tulevaisuuden suuntia. Oppimisanalytiikkaa on perusteltua kehittää rinta rinnan pedagogisten prosessien kanssa. Vaikuttavuuden kannalta näyttää olevan tarpeellista kytkeä oppimisanalytiikkaa osaksi oppimisen suunnittelua.