Kaikki aineistot
Lisää
Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee William Shakespearea fiktiivisenä hahmona ja häneen liitettyjä myyttejä kolmessa nykydraamateoksessa. Tutkimuskohteet ovat Peter Whelanin "The School of Night" (1992), Timothy Findleyn "Elizabeth Rex" (2000) ja Bill Cainin "Equivocation" (2009). Kaikissa kolmessa näytelmässä Shakespeare on yksi henkilöhahmoista. Näytelmät sijoittuvat renessanssin ajan Englantiin. Näytelmässä "The School of Night" Shakespeare kohtaa aikalaiskirjailija Christopher Marlowen. Hän yrittää auttaa Marlowea pakenemaan ulkomaille ateismiin liittyvien syytösten vuoksi, mutta Marlowe murhataan. Näytelmässä "Elizabeth Rex" Shakespeare muistelee kuoliniltanaan kohtaamistaan kuningatar Elisabet I:n kanssa. Hahmot kohtaavat Elisabetin rakastetun, Essexin jaarlin, teloituksen yönä kuningattaren kaivatessa harhautusta ajatuksistaan. Näytelmässä "Equivocation" Shakespeare saa käskyn kuningas Jaakko I:ltä kirjoittaa näytelmä ruutisalaliitosta, kuninkaan henkeä uhanneesta katolisten uskovaisten salajuonesta. Shakespeare kohtaa salaliiton edustajia ja joutuu pohtimaan, miten säilyttää sekä moraalinsa että henkensä näytelmää kirjoittaessaan. Tarkastelen fiktiivisten Shakespeare-hahmojen henkilökuvaa kirjallisuusfilosofian, myyttitutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja uushistorismin keinoin. Hyödynnän analyysissäni myös intertekstuaalisuuden ja metadraaman käsitteitä. Tarkastelen sitä, miten Shakespeare-hahmot representoidaan ja miten he suhteutuvat toisaalta historialliseen Shakespeare-tutkimukseen ja toisaalta häneen liitettyihin myytteihin. Totean tutkimuksessani, että Shakespeare-hahmot sidotaan hyvin vahvasti historiallisen Shakespearen kirjoittamiin teoksiin. Erityisenä kiinnostuksen kohteena näytelmissä on, mikä innoitti Shakespearen tekstit. Innoituksen lähteitä etsitään tämän henkilökohtaisista ihmissuhteista ja yhteyksistä renessanssin ajan politiikkaan. Shakespeare-hahmot yhdistyvät neromyyttiin, mutta korostavat samalla Shakespearen inhimillisyyttä. Näytelmissä Shakespeare on väline kuvata yksilön mahdollisuuksia henkilökohtaisten halujen ja yhteiskunnan asettamien rajojen sisällä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa video motivoivan keskustelun käyttämisestä terveydenhoitajan vastaanotolla, kun asiakkaana on rokotteisiin epäröivästi suhtautuva terveydenhuollon ammattilainen. Video on tarkoitettu Vaccination Competence -verkkokurssiin osaksi opetusmateriaalia tuleville rokottajille. Tavoitteena oli hankkia tietoa rokote-epäröinnistä yleisenä ilmiönä sekä terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa, sen syistä ja seurauksista, sekä motivoivasta keskustelusta. Rokote-epäröintiin liittyy monenlaisia syitä, esimerkiksi ideologisia, kulttuurillisia, henkilökohtaisiin kokemuksiin liittyviä syitä sekä käytännön syitä. Tästä syystä rokote-epäröinnin vähentämiseen tarvitaan myös monia erilaisia keinoja. Opinnäytetyö oli menetelmältään toiminnallinen opinnäytetyö. Työ sisältää teoriaosuuden, sekä teoriaosuuden pohjalta tehdyn videon tuleville rokottajille osaksi opiskeltavaa materiaalia. Teoriaosuus sisältää tietoa rokotteista, rokottamisesta, terveydenhuollon ammattilaisten rokotteista, terveydenhoitajan rokotusosaamisesta, rokote-epäröinnistä sekä motivoivasta keskustelusta. Video havainnollistaa motivoivan keskustelun käyttöä terveydenhoitajan vastaanotolla. Englanninkielinen video tulee Eduvac-hankkeessa kehitetyn Vaccination Competence (3 op) verkkokurssin counceling- osioon opetusmateriaaliksi. Verkkokurssi tulee avoimeksi materiaaliksi Moodleen vuoden 2021 aikana. Videon on tarkoitus olla teoreettisen tiedon tukena verkkokurssin opiskelijoille. Rokote-epäröinti on tärkeä aihe, koska rokote-epäröinti on kasvava ilmiö sekä Suomessa, että maailmalla yleisesti. Etenkin rokotteista seuranneiden haittavaikutusten uutisointi, esimerkiksi sikainfluenssarokotteeseen liitetyt narkolepsiatapaukset, on selvästi lisännyt rokote-epäröintiä. Rokote-epäröinnin lisääntymisen huomaa hyvin uusien tuhkarokkotapausten ilmaantumisesta, joita on viime vuosina Suomessa ollut muutamia ja Euroopassa yli 80 000, vaikka tuhkarokko oli jo saatu hävitettyä Suomesta kansallisen rokotusohjelman rokotuksilla.
Erilaiset kriisit ja suru kuuluvat elämään ja jokainen meistä kohtaa niitä elämänsä aikana. Kriisi on tilanne, jossa aikaisemmin opitut keinot toimia ja ymmärtää tilannetta eivät enää riitä ja ihminen ajautuu tilanteeseen, josta selviytyminen voi tuntua hankalalta. Kriisi saa aikaan erilaisia tunteita ja toimintatapoja, jotka kriisin vaiheiden myötä yleensä selkeytyvät ja jossakin vaiheessa tästäkin traumaattisesta kokemuksesta tulee osa elämää. Tuki ja kuulluksi tuleminen ovat vaikeassa elämätilanteessa tärkeitä ja siksi kenenkään ei pitäisi jäädä siihen yksin. Opinnäytetyön tehtävänä oli tuottaa ajantasainen yhteystietoesite Nurmeksen kriisiryhmän toiminnasta kriisin kohdanneille henkilöille, heidän läheisilleen sekä eri alojen ammattihenkilöille. Tarkoituksena työllä oli yhtenäistää Nurmeksen alueen kriisityöhön ohjautumista. Tavoitteena opinnäytetyöllä oli lisätä tietoa yleisesti kriisistä ja Nurmeksen alueen kriisityöstä. Opinnäytetyön teoreettinen osuus painottuu traumaattiseen kriisiin ja erilaisiin tukitoimiin sen kohdatessa. Yhteystietoesitettä tuotettiin teoriapohjaan sekä toimeksiantajan toiveisiin perustuen. Esitteessä tuodaan tiivistetysti tietoa kriisissä olemisesta sekä tarvittavat välineet yhteydenottoon, jos lähipiirin tuki ei pelkästään riitä. Esitteen valmistuessa se otettiin heti käyttöön Nurmeksen alueella. Jatkotutkimusaiheena voisi konkreettiset hyödyt esitteestä selvittää, sekä arvioida sen merkitys kriisiryhmän toimintaan ohjautumisessa.
Kieli: | mul fin swe deu eng isl est |
---|---|
Julkaisija: | Helsinki : Suomen kirkkohistoriallinen seura |
Tallennettuna: |
|