Kaikki aineistot
Lisää
<em>Tapio</em>-lehdessä 1886 ilmestynyt, oletettavasti Minna Canthin laatima nimetön lehtikirjoitus allekirjoituksella "Syrjäinen". Elämäkerroissa kirjoitus on esitetty Minna Canthin laatimaksi, samoin teoksessa Päivälehden historia (Rytkönen, s. 182).<br />Keskustelu jatkui esimerkiksi Uudessa Suomettaressa 1.7.1886.<br /><br />
<span class="st"><span class="st">Joensuun seutukirjastolle on päätynyt aineistoa <strong>Emilia Hällströmiin</strong> (1860—1941) liittyen. Oheinen kirjanmerkki on löytynyt Emilialle kuuluneen kirjan välistä. Ei ole täyttä varmuutta, onko se Emilian itse valmistama. <br /><br />Emilia oli yksi piirilääkäri <strong>Henrik Hällströmin</strong> neljästä tyttärestä: Emilia, <strong>Sofia Julia</strong> (1851—1917), <strong>Elin Carolina</strong> (1857—1894) ja <strong>Hilja Lovisa </strong>(1861—1900). <br /><br />Sisaruksista Emilia ja Julia olivat vahvasti mukana monenlaisessa hyväntekeväisyystyössä. Emilian kerrotaan olleen syvästi uskonnollinen, hieman jäykkä ja varautunut mutta herkkä. <br /><br />Sisarukset mm. ylläpitivät yksityiskoulua useaan otteeseen vuosien 1876—1893 aikana. Emilia toimi valmistavan koulun ja tyttökoulun käsityönopettaja.<br /><br />Julia ja Emilia toimivat vahvasti myös vuonna 1903 perustetussa NNKY:n paikallisyhdistyksessä sekä paikallisessa lähetysyhdistyksessä.</span></span>
Vuonna 1918 sodan jälkeen Suomessa oli paljon sodasta kärsineitä lapsia, joille tarvittiin lastenkoteja. Suureksi ongelmaksi tuli lastenkotien henkilökunnan ja johtajattarien puute. Kirkon Sisälähetysseura asetti toimikunnan, joka alkoi suunnitella Sortavalaan lastenkotien johtajatarkoulutusta. Sortavalaan perustettiin Kasvattajaopisto vuonna 1918. Se sijoitettiin Sortavalan Diakonissalaitokseen. Siitä tuli Suomen ensimmäinen sosiaalialan oppilaitos, ja se on toiminut Kirkon Sisälähetysseuran omistuksessa. <br /><br />Lähde: Karppinen, Leena: Ruusun askelin 1. Kasvattajaopiston eilisestä. 2003.<br /><br />Matti Elomaa kirjoitti historiikin Kasvattajaopiston 20-vuotisesta toiminnasta 1918-1938. Julkaisuun on painettu virheellisesti 1928-1938.
Oscar Petersenin ja puolisonsa sähke Hanna Cederbergille Pariisiin. <br /><br />Joensuulainen kauppias ja sahanomistaja <strong>Carl Johan </strong>(Janne)<strong> Cederberg</strong> kuoli äkillisesti matkallaan Pariisissa 1908. Loma Hanna-puolison (<strong>Johanna Selina Parviainen</strong>) kanssa keskeytyi. Ruumis kuljetettiin takaisin Suomeen ja Joensuuhun.
Liikekalenteri sisältää Joensuun ja Pohjois-Karjalan yritysten, teollisuuslaitosten ja kauppaliikkeiden ilmoituksia vuodelta 1927. Siinä on tietoja Joensuun palveluista ja niiden osoitteet sekä huomattavimmat Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa toimivat ja seurat ja yhdistykset tuohon aikaan. Kirja sisältää myös luvun: Lyhyt silmäys Pohjois-Karjalan historiaan sekä teollisuuden kehitykseen. Pohjois-Karjalan pitäjät: pinta-ala ja väkiluku 31.12.1926, on lueteltu ja tietoja on mm. kuntien teollisuudesta. Erikseen on tietoja Värtsilän teollisuudesta sekä Outokummun kaivoksesta.<br /><br />Sisältää runon Pohjois-Karjala, jonka on kirjoittanut Terttu Orpana.<br /><br />Mukana on kuvasivuja Joensuusta ja Pohjois-Karjalasta: teollisuuslaitoksista ja muista rakennuksista ja maisemakuvia. <br />Valokuvat kuvateksteineen:<br />Koli ( s. 5)<br />Joensuun kaupunki lentokoneesta 300 metrin korkeudesta kuvattuna ( s. 7)<br />Sankarivainajien hautapatsas Joensuun luterilaisella hautausmaalla (s. 9)<br />Pohjois-Karjalan vapaudenpatsas - taustalla Joensuun kaupungintalo (s. 11)<br />Penttilän saha 250 m. korkeudelta kuvattuna (s. 13)<br />Joensuun luterilainen kirkko (s. 15)<br />Ilosaari (s. 17)<br />Joensuun yhteiskoulu ja Joensuun lyseo (s. 19)<br />Joensuun tyttökoulu ja Joensuun kansakoulu (s. 21)<br />Rauta-aitan liiketalo (s. 23)<br />Joensuun kreikka.-katol. kirkko (s. 25)<br />Itä-Suomen faneeritehdas o.y. Joensuussa (s. 27)<br />Joensuun kaupungintalo (s. 29)<br />Yleiskuvia Joensuusta (s. 31)<br />Joensuun Linnunniemi (s. 33)<br />Pankakosken tehdasalue lentokoneesta kuvattuna (s. 35)<br />Pankakosken tehdas vesisulkulaitoksineen (s. 37)<br />Ilomantsi : näköala Möhkön tehdasalueelta (s. 39)<br />Ilomantsi : näköala Kuolismaan vaaralta itäänpäin (s. 41)<br />Maisema Ilomantsin kirkonkylästä (s. 43)<br />Megrin kuulu kenttävartio : entinen luoistari (s. 45)<br />Kaunis Koitajoki Ilomantsissa (s. 47)<br />Möhkönkoski Ilomantsissa ja Järvimaisema Ilomantsissa (s. 49)<br />Kesäinen karhunpesäryteikkö Ilomantsissa (s. 51)<br />Valtakunnan itäraja talvella ja Tukinuittoa kesäisin rajaseudulla (s. 53)<br />Linnunniemen hovi Pälkjärven Pälksaaressa (s. 55)<br />Värtsilä lentokoneesta kuvattuna (s. 57)<br />A. B. Värtsilä Oy:n vanne-, rauta- ja naulatehdasrakennus (s. 59)<br />Osa Värtsilää talvella (s. 61)<br />Outokummun kaivos [piirros] (s. 63)<br />Outokummun kaivos (s. 65)<br />Nurmeksen kylpylaitos (s. 67)<br />Maisema Kolilta ja Matkailijayhdistyksen moottorialus "Ukko-Koli" (s. 69)<br />Puntarikoski ja Kuusankoski Koitajoessa (s. 71)<br />Höljäkän Konnanlampi ja Maanvilj. Pekka Kilpeläisen talo Nurmeksen Porokylässä : entinen Simo Hurtan hovi (s. 75)<br />Nurmeksen Kauppa Oy:n liiketalo (s. 77)<br />Pohjois-Karjalan Kirjapaino Oy:n uusi liiketalo [piirros] (s. 78)<br />Liperin kirkko ja Siikakosken tehdas (s. 79)
Digitoitu dokumentti on kirjoitettu kellertävänruskeakantiseen pieneen ruutulehtiöön. Dokumentti sisältää Haanpään päiväkirjan touko- ja kesäkuulta 1950, kolme lukua teoksesta <em>Kiinalaiset jutut</em> sekä kaksi lukua romaaniluonnoksesta <em>Puut</em>. Lehtiön lopussa lehtiö on käännetty toisin päin. Siinä on myös kaksi kolmen rivin pätkän lisäystä kertomukseen <em>Junaan</em>. Viimeisellä sivulla on lisäys <em>Kiinalaisiin juttuihin</em> "Teh'in Shih - Kiinanmuurin rakennuttaja ja tyranni Huang". <br /><br />Haanpää joutui sairaskohtauksen takia Oulun piirimielisairaalaan, kuuluisaan "Vompakkiin" lähinnä arveltujen aivoinfarktioireiden takia. Siellä hän oli ylilääkäri Konrad von Baghin potilaana. Haanpäällä ilmeni myös sisäelinvaivoja jatkuvan alkoholinkäytön takia sekä vaurioita sydämessä, maksassa ja aivoissa. Haanpää kuvaa sairaalan arkea, tutkimuksia ja muita potilaita. Oulussa asuneet lankomiehet kävivät vierailuilla, samoin Aili ja Elsa-tytär Piippolasta. Sairaalapäiväkirja jatkuu lehtiön lopussa ja se on kirjoitettu lehtiöön ylösalaisin. Sen nimeksi on annettu <em>Hullujenhuoneessa</em>.<br /><br />Laajuus kuusi + neljä sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Oulu 30.5.-5.6.1954 ja 7.-12.6.1954<br />Julkaistu koosteessa <em>Hurja. Pentti Haanpään muistiinmerkinnät 1940-1954</em> (Into 2016). <br /><br />Suomalainen kulttuurivaltuuskunta vieraili Kiinassa keväällä 1953. Lehtiössä on kuvaukset jokimatkasta Nankingissa sekä vierailusta valtion ja yksityisen yhteisyrityksessä, lannoite- ja typpitehtaassa. Lehtiön alussa on luvut <em>Meno ja</em> <em>Paluu</em> ja loppuosa <em>Jangtsea</em>. Tekstit on julkaistu teoksessa <em>Kootut teokset (Otava </em>1989) sekä teoksessa <em>Kiinan-matkan päiväkirja</em> (Otava 2001).<br /><br /><em>Meno<br /></em>Laajuus kuusi sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Oulun piirimielisairaala 6.6.1954<em>, </em>kolmen rivin lisäys myöhemmin vihkossa 12.6.1954<em><br /><br />Paluu</em> <br />Laajuus 11 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Oulun piirimielisairaala 10.6.1954<em></em><br /><br />Kertomuksessa <em>Metsänantia</em> tukkijoppari Artturi Paksupohja hiihtelee keväthankia ja kiertää tavoittelemansa metsäpalstan. Paksupohja tulee sen omistavaan Laitilan taloon, jossa keskustelee eläväisen emännän kanssa kuppia tehden, kun isäntä ei ole kotona.<br /><br />Laajuus 16 + 2 sivua lisäyksiä + 12 sivua lisäyksiä lehtiön lopussa<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 16.6.1954, Korpelainen 25.6.1954 , lisäykset 11.-15.7.1954<br />Ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br />Kertomuksessa <em>Ruoskanisku</em> Paksupohja ajelee maantietä pitkin ja muistelee esi-isälleen, ensimmäiselle Artturi Paksupohjalle, sattunutta tapausta. Esi-isä Artturi oli ajanut valiohevosellaan ja sivaltanut ruoskalla mielestään laiskasti maleksinutta maantiensälliä. Tämä oli hypännyt kyytiin ja alkanut vaatia aikanaan saamatta jääneitä palkkarahoja ja uhannut kääntyä kruununmiesten puoleen. Tällöin saita isäntä oli joutunut maksamaan vaaditun summan.<br /><br />Laajuus kaksi sivua, erillinen seitsemän rivin lisäys<br />Kirjoituspaikasta ja -ajasta ei merkintöjä<br />Ilmestynyt teoksessa <em>Kootut teokset 8</em> (Otava 1989).<br /><br /><em>Jangtsea </em><br />Laajuus 16 sivua<br />Kirjoituspaikka ja -aika Piippola 8.7.1954, lisäykset Piippola 9.7.1954 ja Korpelainen 11.7.1954