Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyössä tarkastellaan tietomallipohjaisten infrahankkeiden tilaamisen ja johtamisen nykytilannetta Uudenmaan ELY-keskuksen Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen suunnitteluyksikössä. Infrasuunnittelun toimintatavat ovat muuttuneet jatkuvasti enemmän mallipohjaisiksi. Mallinnus tulisi nähdä toimintatapana ja lopputuotteen määrittelyissä tulisi olla jokin saavutettavissa oleva tavoite. Mallipohjaisen suunnittelun perusteiden tietämys on osa infratilaajan laajaa osaamiskenttää. Riittävällä tilaajan osaamisella varmistetaan toiminta muuttuvassa suunnitteluprosessissa ja varmistetaan kehityksen perustuvan oikeisiin lähtökohtiin ja tähtäävän lopputuotteen laadun parantamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on raportoida yksikön nykytilanne, kasvattaa osaamista ja esittää toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiselle. Työ on laadittu päiväkirjamuotoisena. Päiväkirja muodostaa työn pääasiallisen tietopohjan. Päiväkirjan lisäksi nykytilannetta on kartoitettu myös haastatteluiden ja kyselyiden muodossa. Työn tuloksena laadittiin strateginen suunnitelma yksikön inframallinnusosaamisen kasvattamiseksi. Suunnitelmassa esitetään konkreettiset toimenpiteet toiminnan ja osaamisen kehittämiselle.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä ohje Metropolia Ammattikorkeakoululle Particle Photon -mikrokontrollerin käyttöön Microsoftin Azure IoT Hubissa. Työn tavoitteena oli luoda ohje opiskelijakäyttöön, joka mahdollistaa mikrokontrollerin helpon yhdistämisen IoT-ympäristöön. Työ on toteutettu Particle Photon -mikrokontrollerilla, mutta antaa valmiudet myös muiden mikrokontrollerien yhdistämiseen sekä käyttöön Azuren IoT Hubissa. Ohjeessa näytetään vaihe vaiheelta, miten yhdistäminen tapahtuu. Työ suoritettiin Metropolia Ammattikorkeakoulun kylmiöiden lämpötila-antureiden mittaustietojen tallennusta silmällä pitäen. Ohje on luotu helppolukuiseksi ja vaihe vaiheelta seurattavaksi, jotta aikaisempien vaiheiden toisto olisi tarvittaessa helpompaa. Työvaiheet on ohjeessa selostettu kuvia apuna käyttäen. Kuvissa esiintyvät vaiheet on kirjoitettu tekstinä, jossa tarkennetaan, mitä kuvissa tapahtuu. Tuloksena valmistui ohje, jossa esitetään mikrokontrollerin yhdistäminen Azure IoT Hubiin sekä mittaustietojen visualisointi Power BI -verkkosovelluksessa. Työssä käydään myös läpi käsitteitä, joita ohjeen aikana esiintyy.
Rinovirukset ovat yleisimpiä ympärivuotisia lievien hengitystieinfektioiden aiheuttajia. Rinovirusten aiheuttamiin hengitystiesairauksiin liittyvät lääkärikäynnit ja sairauspoissaolot ovat suuri ekonominen taakka yhteiskunnalle. Kliinisten näytteiden diagnostiikkaan käytetään herkkää ja luotettavaa PCR-testiä, eikä rinovirusten diagnostiikkaan ole tällä hetkellä käytössä vieritestiratkaisuja. Jotta kliinisistä näytteistä voidaan testata mahdollisen virusgenomin läsnäolo, on niistä ensin eristettävä RNA jollakin nukleiinihappojen puhdistusmenetelmällä. Tämän insinöörityön kokeellinen osuus toteutettiin Orion Diagnostica Oy:n tuotekehityslaboratoriossa. Työn tavoitteena oli pystyttää yrityksessä kehitetty uusi näytteenkäsittelymenetelmä rinovirukselle. Kehitettävä näytteenkäsittelymenetelmä pohjautuu paramagneettisten silikananopartikkeleiden käyttöön nukleiinihappojen puhdistuksessa. Näytteenkäsittelymenetelmä oli tarkoitus optimoida mahdollisimman tehokkaaksi RNA-saannon suhteen sekä yhteensopivaksi Orion Diagnostica Oy:n isotermaalisen geenimonistusmenetelmän, SIBA®:n (Strand Invasion Based Amplification), kanssa. Näytteenkäsittelymenetelmän kehittämiseen käytettiin pääasiallisena tutkimustyökaluna kvantitatiivista käänteiskopiointi-PCR-protokollaa. Näytteenkäsittelymenetelmän parametreja optimoitiin siten, että eristyksen RNA-saanto oli kvantitatiivisten tulosten perusteella konsentraatioltaan mahdollisimman suuri. Lopuksi kehitettävän näytteenkäsittelymenetelmän RNA-saantoa verrattiin vertailumenetelmällä saavutettuun RNA-saantoon vastaavasta rinoviruspartikkelimäärästä. RNA:n puhdistaminen rinoviruspartikkeleista onnistui kehitettävällä menetelmällä hyvin: vertailumenetelmän tehokkuudesta jäätiin parhaimmillaan vain 9,4 % jälkeen. Menetelmän todellista tehokkuutta RNA-saannon suhteen ei kuitenkaan voitu määrittää, sillä käytettävissä ei ollut kliinisiä rinoviruspositiivisia näytteitä tai kliinistä virusmäärää vastaavaa tunnettua viruspartikkelipitoisuutta. Jatkossa näytteenkäsittelymenetelmää kehitettäessä on kiinnitettävä huomiota etenkin sen soveltuvuuteen käytettäväksi oikean näytematriisin sekä SIBA®-teknologian ja kylmäkuivattujen reagenssien kanssa.
Keväällä 2020 maailmanlaajuisen koronapandemian leviämisen vuoksi koulut suljettiin ja lähiopetus keskeytettiin kaikissa oppilaitoksissa. Opetus järjestettiin poikkeuksellisesti etäopetuksena myös pienten, vielä lukemaan oppivien ensimmäisen luokan oppilaiden osalta. Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on muodostaa kuvaus lukemaan opettamisesta etäopetuksena luokanopettajien kokemana. Tutkimuksessani tarkastelen myös etäopetuksen onnistumisia sekä opetuksessa ilmenneitä haasteita. Tutkielmani aineisto koostuu seitsemän luokanopettajan kuvauksista, jotka on kerätty kyselylomakkeella. Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä tarkastelen etäopetusta ja sen toteutusta peruskoulussa. Lukutaitoa käsittelen lukemaan opettamisen ja oppimisen näkökulmasta. Lisäksi tarkastelen opettajan toimintaa ja sen merkitystä lukemaan opettamisessa ja oppimisessa. Tutkielmani on laadullinen tutkimus, joka on toteutettu fenomenografista tutkimusotetta käyttäen. Fenomenografisen tutkimuksen kohteena ovat arkipäivän ilmiöitä koskevat erilaiset käsitykset. Tutkielmani kuvaa luokanopettajien kokemuksia siitä, millaista lukemaan opettaminen oli etäopetuksena haasteineen ja onnistumisineen. Tulokset jakautuvat kolmeen kuvauskategoriaan: lukemaan opettaminen etäopetusaikana, lukemaan opettamiseen vaikuttavat tekijät etäopetuksessa ja lukemaan opettamisen onnistumiset ja haasteet etäopetuksessa. Keskeisimmät tulokset olivat seuraavat: Lukemaan opettamisen etäopetus järjestettiin joko reaaliaikaisena, ei-reaaliaikaisena tai hybridiopetuksena. Tärkeäksi koettiin kahdenkeskiset hetket oppilaan kanssa. Huoltajat olivat tärkeä tekijä etäopetuksen onnistumisessa. Myös vuorovaikutus opettajien, oppilaiden ja huoltajien välillä koki muutoksia. Pääosin luokanopettajat kokivat lukemaan opettamisen ja käytetyn opetusmenetelmän (KÄTS) soveltuneen lukemaan opetukseen, sekä etäopetuksen toimineen pääasiassa hyvin. Onnistumisista huolimatta oppilailla oli havaittu syntyneen lukuvajetta.