Kaikki aineistot
Lisää
Maisterintutkielman lähtökohtana on tutkia kokemuksia metsäympäristössä toteutettavasta Metsä meissä -esityksestä ja sen herättämiä ajatuksia esityksen osallistujien luontosuhteeseen ja luontoyhteyteen liittyen. Tutkimuksessa tarkastellaan luontosuhteen ja luontoyhteyden syventämistä metsäympäristössä tapahtuvan esitystaiteen kautta. Tutkimuksessa selvitetään miten teoksen yleisö kuvaa kokemuksiaan esitykseen liittyen ja miten osallistujien kertoman perusteella esitys vaikutti heidän luontosuhteeseensa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan millä keinoilla metsäympäristössä tapahtuva esitystaide vaikuttaa luontosuhteeseen ja luontoyhteyteen. Tutkimuksessa hyödynnetään ensisijaisesti sitoutumisen ympäristöestetiikan ja syväekologisen ajattelun teoreettista viitekehystä. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jonka empiirinen aineisto koostuu haastatteluista ja havainnoinnista. Pääpaino tutkimuksen aineistossa on esityksen osallistujien yksilöhaastatteluilla. Aineistonkeruumenetelmänä hyödynnetään myös havainnointia ja projektin taiteilijoiden haastattelua. Metsä meissä on kesällä 2021 toteutettu Vaara Kollektiivin toteuttama esitystaiteen projekti yhteistyössä Kajaanin Ryhmätalon kanssa. Metsä meissä -projektissa toteutettiin metsäretken muotoon rakentunut työpaja ja esitys Ryhmätalon asiakkaille ja työntekijöille Ryhmätalon lähimetsässä Pöllyvaarassa. Tutkimuksen tuloksena on, että metsäympäristössä toteutettava esitystaiteen teos voi avata ja vahvistaa osallistujien luontoyhteyttä. Metsä meissä -esitys herätti monenlaisia tuntemuksia, tunteita ja ajatuksia. Metsäretken muotoon rakentunut esitys oli osallistujille uudenlainen ja erityinen kokemus. Tutkimuksen kautta nousi näkyviin kolme pääteemaa, millä keinoin esitys vaikuttaa osallistujien luontosuhteeseen – kokonaisvaltaisuus, yhteinen jaettu kokemus ja ajatusten herättäminen. Tutkimus osoitti, että esitystaiteen kautta voidaan mahdollistaa metsään ja jokaisen omaan luontoyhteyteen syventyminen – kokonaisvaltainen aistiminen ja kokeminen. Taiteen kautta on mahdollista luoda merkityksellisiä kohtaamisia, vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteyden kokemista niin ympäristöön kuin muihin ihmisiin ja eliölajeihin. Taide mahdollistaa myös herättelevän, ei osoittelevan tavan lähestyä haastavampiakin asioita.
Our bachelor's thesis is a functional project based on the Satupuu-project completed in Ristiina in late winter 2006. The library of Ristiina and the schools of Hangastenmaa, Kirkonkylä, Kuomio, Pellosniemi and Vitsiälä participated in the project. The bachelor's thesis was commissioned by the library in the town of Mikkeli, the provincial library of Etelä-Savo. Our bachelor's thesis deals with Finnish story crafting-method. During story crafting the child is given the possibility to tell his or her own thoughts. The child tells in his or her own words a story to an adult who records the child’s story word by word. After this the adult reads the story to the child and the child may repair the fairy tale if he or she wishes. Our work is composed of the basics of story crafting and a description of the Satupuu-project. During the project all the pupils of the 1st - 2nd classes told their own stories to us. After the story crafting, the children painted their own fairy tales. In May 2006 we collected an exhibition from the children's creations for the library of Ristiina. As a result of the project we edited a book of children’s fairy tales and paintings Laiskakatti and Faaraokissa and other fairy tales in autumn of 2007. The purpose of the Satupuu-project was to have culture produced by the children themselves seen and appreciated. With story crafting we wanted to inspire children to bring out their own ideas and thoughts and to encourage them in their own expression. Furthermore, we wanted to give ideas to schools and the library, for developing new forms of activity.
Tutkielmassa kuvataan kahden eri pääaineopiskelijan yhteistä projektia. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää eroja ja yhtäläisyyksiä informaatiotuotteen toimittamisesta, sisällöstä ja ilmiasusta silloin, kun tuote julkaistaan sekä paperille painettuna että digitaalisena internetin kautta luettavassa muodossa. Työskentely eteni askelittain tuottaen kaksi digitaalista versiota historiikista. Painetun kirjan sisältö vietiin eli niin sanotusti lapioitiin ensin sellaisenaan verkkokirjaksi. Verkkokirjan teossa syntyneiden ideoiden ja saadun palautteen pohjalta suunnittelimme seuraavan version, verkkohistoriikin ”Sairauskassa Walkia 1899-1999”. Tekemämme ratkaisut on perusteltu kuvaamalla ajatusten kehittyminen vaihe vaiheelta sekä kuvin että sanoin. Verkkohistoriikin tekemisessä on käytetty lähteenä Jacob Nielsenin näkemyksiä verkkojulkaisun ja painetun julkaisun suunnittelusta sekä verkkokirjoittamisesta. Verkkohistoriikkia on arvioitu Päivi Kuusiston ja Mika Pippurin kokoamien hyvän verkkojulkaisun tunnuspiirteiden mukaan. Tutkimuksen tuloksena on verkkohistoriikin lisäksi työprosessin kuvaus. Niin sanotusti saappaat savessa eli vailla selvää käsitystä lopputuloksesta alkanut työskentely paljasti, kuinka tiukasti ajattelumme lopulta onkaan sidoksissa paperiin ja sivuihin, joiden avulla pyrimme muodostamaan mielikuvan kokonaisuudesta ja tarinan osien välisestä järjestyksestä.
Menestyvien tuotteiden kehittäminen vaatii vuorovaikutusta asiakkaiden ja käyttäjien kanssa. Käyttäjätutkimusmenetelmiä, joilla tutkitaan käyttäjän elämää, tunteita ja toiveita, käytetään yleisimmin innovaatioprosessin alkupäässä ja tuotekehitysvaiheessa. Kaupallistamisvaiheessa hyödynnetään pääasiassa markkinatutkimusmenetelmiä, jotka tuottavat numeerista ja yleistävää tietoa käyttäjistä. Aikaisemmat tutkimukset ovat tunnistaneet joitakin hyötyjä käyttäjätutkimusmenetelmien soveltamisesta kaupallistamisvaiheessa, mutta löydökset ovat hajanaisia. Tässä tutkimuksessa otetaan selvää, mitä hyötyä yritykset kokevat saavuttavansa tehdessään käyttäjätutkimusta kaupallistamisvaiheessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia menetelmiä yrityksissä hyödynnetään ja minkälaista tietoa menetelmät tuottavat. Tutkimus toteutettiin neljässä suomalaisessa teollisuuden B2B-yrityksessä, joista yhtä tarkasteltiin lähemmin. Tämän yrityksen tuoteinnovaatiota tutkittiin toimintatutkimusosuudessa, jossa kokeiltiin erilaisia käyttäjätutkimusmenetelmiä käytännössä ja arvioitiin menetelmien soveltuvuutta kaupallistamisvaiheeseen. Tutkimus täydentää aikaisempia löydöksiä esittämällä Arvoratas-mallin, joka jaottelee tutkimuksessa tunnistetut käyttäjätutkimuksen hyödyt. Malli auttaa yrityksiä arvioimaan, millaista hyötyä he voivat saavuttaa suunnitellessaan uutta käyttäjätutkimusta kaupallistamisvaiheessa. Tutkimus kannustaa yrityksiä hyödyntämään perinteisten markkinatutkimusmenetelmien lisäksi havainnointia ja osallistavia menetelmiä. Tämä mahdollistaa kattavan ymmärryksen käyttäjistä. Lisäksi tutkimus esittää käyttäjätukimusmenetelmien jaotteluun laajennusta, joka edelleen jakaa metodit sen mukaan, osallistetaanko tutkimuksessa loppukäyttäjiä suoraan vai välillisesti.
Fyysinen, sosiaalinen, taloudellinen ja poliittinen ruokaympäristö muovaavat lasten ja nuorten ruokatottumuksia ja vaikuttavat terveyteen läpi elämän. Terveyttä edistävien ruokavalintojen tulisi olla edullisia, vaivattomia ja miellyttäviä jokaiselle. Hankkeen tavoitteina oli selvittää suomalaisten lasten ja nuorten ruokaympäristön nykytilaa sekä keinoja, joilla sitä on edistetty hallinnon eri aloilla, kehittää menetelmät lasten ja nuorten ravitsemuksen seuraamiseen ja ruokaympäristöön kohdistuvien toimenpiteiden kustannusvaikutusten arviointiin sekä laatia toimenpide-ehdotuksia ruokaympäristön kehittämiseksi. Selvitys osoitti, että ruokaympäristön edistämiseen on saatavilla suosituksia ja työvälineitä, mutta niiden jalkautumisessa on haasteita. Vahvempia ohjauskeinoja tarvitaan esimerkiksi hintojen, markkinoinnin ja hankintojen ohjaamiseen. Kattava tieto lasten ja nuorten ravitsemuksesta puuttuu. Lasten ja nuorten ravitsemuksen seuraamiseen kehitettiin digitaalinen työkalu mahdollistamaan tiedon tehokkaampaa keräämistä ja hyödyntämistä terveydenhuollossa sekä tiedolla johtamisessa. Terveystaloudellisten mallinnusten perusteella ruokaympäristöön kohdistuvilla lasten ja nuorten terveeseen painonkehitykseen tähtäävillä politiikkatoimilla voidaan saavuttaa terveyshyötyjen lisäksi merkittäviä säästöjä terveydenhuollon pitkänaikavälin kustannuksissa. Ruokaympäristön kehittämiseen esitetään 11 toimenpidekokonaisuutta: ravitsemusprofiili, lasten ja nuorten ravitsemusseuranta, hintaohjaus, markkinoinnin ohjaus, valikoiman ja esillepanon ohjaus, ravitsemuslaatu varhaiskasvatuksen ja koulujen ruokailuissa, muu ruokatarjonta kouluissa, ruokatarjonta harrastusympäristöissä ja koulujen lähiympäristöissä, ravitsemusmerkinnät, ruokakasvatus sekä poikkihallinnollisuus ja ravitsemusohjaus kunnissa.
Objective To investigate the effects of a long-term, individualized and family-based lifestyle intervention on physical activity, sedentary behavior and diet quality in children. Methods We carried out a 2-year intervention study in a population sample of 506 children aged 6–8 years in Finland in 2007–2012. We allocated the participants at baseline in the intervention and control group. We assessed physical activity and sedentary behavior by questionnaires and diet by food records. Results Total physical activity (+ 9 min/d in intervention group vs. − 5 min/d in control group, p = 0.001 for time*group interaction), unsupervised physical activity (+ 7 min/d vs. − 9 min/d, p < 0.001) and organized sports (+ 8 min/d vs. + 3 min/d, p = 0.001) increased in the intervention group but not in the control group. Using computer and playing video games increased less in the intervention group than in the control group (+ 9 min/d vs. + 19 min/d, p = 0.003). Consumption of vegetables (+ 12 g/d vs. − 12 g/d, p = 0.001), high-fat vegetable-oil based margarine (+ 10 g/d vs. + 3 g/d, p < 0.001) and low-fat milk (+ 69 g/d vs. + 11 g/d, p = 0.042) and intake of dietary fiber (+ 1.3 g/d vs. + 0.2 g/d, p = 0.023), vitamin C (+ 4.5 mg/d vs. − 7.2 mg/d, p = 0.042) and vitamin E (+ 1.4 mg/d vs. + 0.5 mg/d, p = 0.002) increased in the intervention group but not in the control group. Consumption of butter-based spreads increased in the control group but not in the intervention group (+ 2 g/d vs. − 1 g/d, p = 0.002). Conclusions Individualized and family-based lifestyle intervention increased physical activity, attenuated increase in sedentary behavior and enhanced diet quality in children.