Kaikki aineistot
Lisää
In today’s customer-centric companies, marketing cannot simply be the responsibility of the marketing department with full-time marketers. The brand experience is build throughout the organization in every interaction with customers. Therefore frontline employees have important role in marketing. This research-oriented development project aims to understand the role of customer service in B2B marketing as well as reports the design process with the goal of creating a toolbox for the customer service to enable them to implement marketing communication in their daily work. The theoretical framework explores the topic by understanding the nature of B2B marketing and brand experience and the role of part-time marketers and brand ambassadors in it. The empirical part repors the design process facilitated by the thesis writer. Based on this research-oriented development work, the organization should consider including customer service in marketing activations in order to develop their overall B2B marketing and the brand experience.
Pro gradu -tutkielma käsittelee hyvinvointia tukevan taidetoiminnan kehittämistä muistikuntoutujille ja heidän lähi-ihmisille. Tutkimus rakentuu Lapin Muistiyhdistyksen kanssa tehdyn yhteisötaideprojektin ympärille. Tutkimusstrategiana toimii taideperustainen toimintatutkimus, joka kohdistuu yhteisöllisen kuvataidekasvatuksen prosesseihin sekä taidelähtöisten menetelmien soveltamiseen käytännössä. Yhteisötaideprojektissa järjestettiin seitsemän kertaa kokoontunut Aistikas -taidetyöpaja, joiden läpileikkaavana teemana toimi ilo. Työpajojen toiminta perustui moniaistiseen ja muistia aktivoivaan taiteen tekemiseen ja tutkimiseen. Työpajojen teoksista järjestettiin yhteinen näyttely ”Ilokas”, jossa oli esillä myös yhteisöllisesti rakennettuja teoksia. Tutkimuksen aineistotriangulaatio muodostuu Aistikas -taidetyöpajojen suunnittelusta, niiden aikana kerätyistä havainnoista ja dokumenteista sekä työpajojen päätteeksi pidetystä ryhmäkeskustelusta ja lomakekyselystä. Tutkimuksessa haettiin teoriaohjaavan analyysin kautta vastauksia kysymykseen, mistä tekijöistä hyvinvointia tukeva taidetoimina muodostuu Aistikas -taidetyöpajassa. Huomiota kiinnitettiin myös minkälaisia merkityksenantoja osallistujat antavat itseilmaisulle ja onnistumisen kokemuksille sekä mitkä taideperustaiset toimintamuodot edistävät sosiaalisten suhteiden syntymistä ja osallisuuden kokemuksia. Tutkimuksessa muodostettu taidetoimintamalli tiivistää tutkimuksen tulokset. Hyvinvointia tukevan taidetoiminnan keskeisimpinä tekijöinä näyttäytyy moniaistiset taidekokemukset, yhdessä tekeminen ja yhteiset päämäärät, luova ilmaisu sekä turvallinen toimintaympäristö. Työpajat tarjosivat osallistujille uusia kokemuksia, virkistystä ja yhdessä tekemisen iloa. Toistuvien rutiinien sekä rohkaiseva ja kannustava ohjauksen myötä, työpajoihin syntyi avoin ja turvallinen ilmapiiri, joka mahdollisti hyväksytyksi tulemisen ja osallisuuden kokemusten muodostumisen.
Opinnäytetyön aiheena oli perehtyä Turun T-sairaalan T2-laajennusosan taidehankkeen työprosessiin. Millä keinoin taide integroitiin osaksi arkkitehtuuria sairaalaympäristössä? Entä mitkä ovat työprosessin vaiheet ja miten yhteistyö toimi suunnittelijaosapuolien välillä? Tavoitteena oli löytää vastaukset edellä oleviin kysymyksiin ja samalla pohtia omaa roolia suhteessa sisustusarkkitehdin työhön. Opinnäytetyöstrategiana toimi tapaustutkimus, jonka aineistonkeruumenetelminä käytettiin kvalitatiivista, eli laadullista teemahaastattelua, sekä kirjallisten dokumenttien, kuten uutisten ja sairaanhoitopiirin tiedotteiden tarkastelua. Lisäksi tutustuminen hankkeen taideteoksiin paikanpäällä pohjusti sairaalaan soveltuvan taiteen kriteereiden määrittämistä. Tutkimuksen tuloksena syntyi prosessimallinnus, josta käy ilmi taidehankkeen eri vaiheet ja toiminnassa mukana olleiden tahojen toimenkuvat ja tehtävät. Tulosten perusteella tehtiin johtopäätökset elementeistä, joilla oli vaikutusta hankkeen onnistumiseksi. Opinnäytetyö tarjoaa oivan tapausesimerkin taiteen integroimisesta osaksi arkkitehtuuria, joten sen pohjalta voisi hyvin suorittaa spesifisempiä jatkotutkimuksia esimerkiksi kvantitatiivisin menetelmin. T2-taidehankkeen kulku johdatteli pitkälti rakennushankkeen toimintasykliä. Aineistosta hankkeen kantaviksi teemoiksi nousivat esille mm. tiedotukseen panostaminen, tiedonkulun helppous ja joustava, kokeilemista rohkaiseva toimintatapa. Yhteenvetona löydetyistä elementeistä voisi päätellä, että toimivat tiiviit henkilökemiat ja yhteistyöhalukkuus ovat avainasemassa vastaavissa pitkäaikaisissa rakennushankkeissa. Työn yhteistyötahona toimi Taiteen edistämiskeskus.
Muutos tuntuu olevan ainoa asia, joka tämän päivän liike-elämässä on jatkuvaa. Yrityksen on kestettävä muutosta mikäli aikomus on pysyä ajankohtaisena, kehittää kilpailukykyä ja ylipäätään toimia kestävällä pohjalla. Työntekijät ovat yrityksen tärkein kilpailuvaltti ja voimavara myös muutoksessa. Avain onnistuneeseen muutokseen saattaakin olla se, että työntekijät motivoidaan ottamaan osa-omistajuutta muutosaloitteista ottamalla heidät mukaan muutoksen suunnitteluun aktiivisia toimijoina. Tämä opinnäytetyö tarkastelee, mahdollistaako palvelumuotoilu muutoksen, joka alkaa yrityksen työntekijöistä? Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämisprojekti, jonka toimeksiantajana toimii Pauligin kahvidivisioona. Yritys on huomannut että työtekijät pitää sitouttaa muutosprosessiin. Työn tavoitteena onkin kehittää palvelukonsepti, joka käynnistäisi muutoksen yrityksen työntekijöissä. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys tarkastelee muutosta näkökulmasta, jossa vallitsevia muutosjohtamisen teorioita vertaillaan muutokseen, joka on muotoiltu palvelumuotoilun keinoin. Palvelukonsepti on kehitetty seuraten palvelumuotoilu-prosessia ja käyttäen palvelumuotoilun menetelmiä. Työn empiirinen osuus seuraa niin kutsutun Double Diamond –prosessin ”Define” ja ”Develop” vaiheita. Laadullinen tutkimusaineisto käsittää 14 haastattelua. Haastattelut analysoitiin työpajassa käyttäen palvelumuoilun menetelmiä. Palvelukonsepti-ideat työstettiin ideointi-työpajassa. Tämä opinnäytetyö kuvaa prosessin alustavaan palvelukonseptiin saakka. Opinnäytetyön teoreettiseen osuuteen nojaten, voidaan sanoa että vallitseviin muutosjohtamisen malleihin verrattaessa, palvelumuotoilu tarjoaa vaihtoehtoisen lähestymistavan muutokseen. Muutoksessa, joka on mahdollistettu palvelumuotoilun menetelmin, työtekijät valtuutetaan johtamaan muutosta. Huomioitavaa on sekin, että palvelumuotoiltu muutosprosessi voi olla luonteva ja tekemistä painottava. Yrityksellä, joka hyödyntää palvelumuotoilua, on mahdollisuus luoda uudenlainen yhteistyön kulttuuri, jossa painotus on siinä, että toiminta on asiakaslähtöistä. Palvelumuotoilu korostaa yhdessä tekemistä ja asiakaslähtöisyyttä, tämä näkökulma saattaa muuttaa koko yrityksen tapaa nähdä asiat, ja sitä kautta vaikuttaa myös yrityksen kulttuuriin. Palvelukonsepti, joka kehitettiin tämän opinnäytetyön tuloksena, on nimeltään Bean Society. Yhteistyössä käyttäjien kanssa kehitetty palvelukonsepti luo yhteisöllisyyden tunnetta, joka käynnistää muutoksen vaikuttamalla työntekijöiden käyttäytymiseen. Käyttäytymistä muuttamalla luodaan mahdollisuus ajattelutavan muutokselle. Palvelukonsepti fasilitoi sisältäpäin tapahtuvaa muutosta. Jotta voitaisiin kertoa käynnistikö palvelukonsepti muutoksen toimeksiantajan yrityskulttuurissa, tulisi prosessia jatkaa Double Diamond –mallin ”Deliver” –vaiheeseen. Myös se tosiasia, että yrityskulttuuriin muutos ottaa aikansa, on otettava huomioon, ja sen vuoksi olisikn tarpeellista tutkia aihetta sen jälkeen kun palvelukonsepti on ollut käytössä jonkin aikaa.
Gay-friendly Helsinki: Case Helsinki Pride Tämä opinnäytetyö on tehty Helsingin kaupungin matkailu- & kongressitoimistolle. Opinnäytetyö tutkii Helsinki Pride –tapahtumaa homomatkailun näkökulmasta. Helsinki Pride on suurin Suomessa järjestettävä LHBT-tapahtuma. Tapahtuma järjestetään joka kesä. Vuoden 2011 viikon mittainen Helsinki Pride -tapahtuma keräsi yhteensä 30 000 osallistujaa. Näkyvin osa tapahtumaa ovat Gay Pride -paraati ja Puistojuhla. Helsinki Pride on ihmisoikeusjärjestö Helsingin seudun Seta ry:n (Seksuaalinen tasavertaisuus) järjestämä. Vuoden 2011 tapahtumassa kaikki työntekijät olivat vapaaehtoisia. Tämän tutkimuksen aiheena oli tutkia kuinka Helsinki Pride voisi tehdä tapahtumaa tunnetummaksi ja siten houkutella enemmän sponsoreita/yhteistyökumppaneita sekä matkailijoita osallistumaan tapahtumaan. Toinen tärkeä tutkimustavoite oli selvittää kuinka Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto ja Helsinki Pride voisivat kehittää yhteistyötään. Opinnäytetyön teoriaosuudessa esitellään Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto sekä Helsinki Pride-tapahtuma. LHBT-turismi ilmiönä sekä LHBT-yhteisö asiakaskuntana määritellään ja kuvaillaan. Markkinoinnin teoriat ovat tärkeä osa tutkimusta, etenkin LHBT- ja tapahtumamarkkinointi. Tapahtumamarkkinoinnin osalta etenkin teoriat sponsoroinnista ja yhteistyöstä, sidosryhmistä tunnettavuudesta sekä suhdetoiminnasta ovat nostettu esiin. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on tietoa myös Gay Pride-tapahtumista sekä Helsinki Pride-tapahtumasta. Tutkimus on laadullinen ja tutkimusstrategiana on käytetty syvähaastatteluja. Tekstuaalinen data analysoitiin sisällönanalyysilla, jonka pohjalta päätelmät tehtiin. Tutkija on antanut kehitysehdotuksiaan sisällönanalyysin sekä luettujen teorioiden pohjalta. Syvähaastatteluja tehtiin neljä: toiminnanjohtaja Anne-Mari Seppola (Helsinki Pride), viestintäkoordinaattori Miia Karjalainen (Helsinki Pride),yhteistyö-koordinaattori Kaija Rossi (Helsinki Pride) ja markkinoinnin suunnittelija Jenny Taipale (Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimisto). Sisällönanalyysissa nousi esiin kolme teemaa: tapahtumamarkkinointi, tapahtuman hallinto sekä tulevaisuus. Keskeinen johtopäätös oli, että tapahtuman markkinointi kärsii puutteista tapahtuman hallinnossa. Helsinki Priden suurin haaste on, että markkinointitoimille ei ole resursseja: rahaa, aikaa eikä sitoutuneita vapaaehtoisia. Toinen keskeinen päätelmä on se, ettei tapahtumaa järjestetä HLBT-matkailijoille; lähes mitään markkinointia ei kohdisteta suoraan tälle ryhmälle. Helsinki Pride kyllä näkee matkailun tärkeimpänä kehityskohteena ja haluaisi kehittää tapahtumaa kansainvälisempään suuntaan. Tulevaisuudessa yhteistyö Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston kanssa tulee olemaan Helsinki Pridelle tärkeä haaste ja mahdollisuus, mikäli se haluaa houkutella matkailijoita osallistumaan tapahtumaan. Tapahtuma tulee tarvitsemaan matkailualalta etenkin markkinointi- ja asiantuntija-apua.
1.6.2019 laki sakon ja rikesakon määräämisestä uudistettiin ja tämän lakiuudistuksen myötä on tullut mahdolliseksi käsitellä rikoslain 23:3§ mukainen rattijuopumus sakkomenettelyssä, mikäli siihen vaadittavat edellytykset täyttyvät. Sakkomenettelyn edellytykset esittelemme tässä opinnäytetyössä. Sakkolakiuudistuksen myötä rattijuopumusten hoito kentällä on herättänyt poliisimiesten keskuudessa epätietoisuutta ja kysymyksiä, millä edellytyksin ja kuinka rattijuopumustapaus voidaan käsitellä sakkomenettelyssä ja miten sakko konkreettisesti kirjataan. Tässä opinnäytetyössä olemme paneutuneet tähän ongelmaan ja pyrkineet ratkaisemaan sen. Toteutimme työn toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka lopputuotoksena, eli produktina syntyi kenttäpoliiseille suunnattu muistio, jossa käymme läpi olennaisimmat asiat liittyen rattijuopumusrikosten käsittelyyn sakkomenettelyssä. Muistioon olemme kasanneet tiiviisti ja käyttäjälähtöisesti keskeisimmät rattijuopumussakon kirjaamiseen liittyvät erityispiirteet ja lyhyesti olemme tiivistäneet myös muiden rattijuopumustapausten hoitoon liittyviä ohjeita. Muistion tarkoitus on olla tiivis opas poliisimiehelle, joka kohtaa rattijuopumusrikoksen työssään. Tähän opinnäytetyöhön olemme tehneet produktina syntyneen muistion lisäksi toiminnalliseen opinnäytetyöhön kuuluvan raportin. Raportissa on kerrottu toiminnallisesta opinnäytetyöstä, sekä olemme avanneet, miksi ja miten toteutimme opinnäytetyömme. Raporttiin olemme avanneet opinnäytetyön kannalta keskeiset käsitteet ja sakkolakiuudistuksen kokonaisuudessaan, jotta muistion ideaan on mahdollista päästä kiinni. Raportista selviää myös se, miten toteutimme produktina syntyneen muistion. Raportin lukemalla on mahdollista päästä käsiksi muistion taustaan niin tutkimuksellisesta, lakipohjaisesta, kuin tekijöiden näkökulmasta.
Ortoreksia nervosa on Steven Bratmanin esille tuoma epätyypillinen syömishäiriö, jossa terveellinen ruoka muuttuu pakkomielteeksi. Ortoreksianomaisella syömis-käyttäytymisellä pyritään puhtaiden ja terveellisten ruoka-aineiden avulla terveeseen elämään. Ortorektikon ruokavalio kaventuu, kun ruokavalioon sallitaan vain tietyt ruoka-aineet. Tämä altistaa erilaisille terveyshaitoille, kuten yleiskunnon heikkenemiseen ja aineenvaihdunnan hidastumiseen. Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena ja tehtävänä oli luoda työväline opiskelu-terveydenhuollossa työskenteleville terveydenhoitajille ortoreksian tunnistamisen ja puheeksi ottamisen avuksi asiakastilanteessa. Keskustelumalli on kahden sivun pituinen motivoivan haastattelun hengessä tehty keskustelumalli, joka sisältää pää- ja lisäkysymysten lisäksi tieto-osiota ortoreksiasta. Terveydenhoitajilta tulleen palautteen mukaan sekä toimeksiantajan mielestä luotu keskustelumalli on hyödyllinen keskustelun tuen ja tiedon antajana asiakastilanteissa. Keskustelumallin tietoperusta on peräisin opinnäytetyön kirjallisesta osiosta. Keskustelumallin kysymykset on rakennettu ORTO-15- kyselyä ja Steven Bratmanin kysymyksiä apuna käyttäen. Jatkokehitysidea opinnäytetyöhön voisi olla opas terveydenhoitajille ortoreksian ja muiden syömishäiriöiden ennaltaehkäisystä tai nuorille suunnattu luento syömishäiriöistä ja niiden ilmenemisestä. Luento sisältäisi nuorten kesken ryhmäkeskustelua syömishäiriöistä ja omaan kehoon suhtautumisesta.
Synnytys rasittaa naisen kehoa ja erityisesti lantionpohjan aluetta monella tapaa. Lantionpohjaan, johon myös väliliha kuuluu, voi syntyä monenlaisia vaurioita. Väliliha sijaitsee kliinisesti emättimen ja peräaukon välisellä alueella, josta se levenee lateraalisesti eli sivuttaissuuntaisesti. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda tietoa välilihasta, synnytyksen aiheuttamista vaurioista sekä niiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Turun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, erilaisia artikkeleita, tutkimuksia ja kirjoja tutkien. Lähteet olivat suomen-, englannin- ja ruotsinkielisiä. Lähteistä kaksikymmentäneljä kappaletta etsittiin eri hakupalveluiden kautta, kuten Cinahl complete:sta ja Pubmed:sta. Välilihan vaurioihin vaikuttavia tekijöitä on kirjallisuuskatsauksen mukaan useita. Ensisynnyttäjyys, lantionpohjan anatominen poikkeavuus sekä sikiöstä johtuvat tekijät, kuten tarjontavirhe, ovat välilihan vaurioihin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Ennaltaehkäistäkseen synnytyksen aiheuttamia välilihan vaurioita, voidaan välilihaa hieroa ja harjoittaa. Tämän lisäksi kätilö voi tarkkailla ja tukea välilihaa sekä kontrolloida sikiön pään syntymistä. Lantionpohjan ja välilihan kuntoutus on tärkeää synnytyksen jälkeen, varsinkin jos vaurioita on syntynyt. Synnytyksen jälkeen voidaan hoitaa väliliharepeämiä eri hoitomenetelmillä. Hoidoilla voidaan saada vaikutusta vaurioiden aiheuttamiin oireisiin heti synnytyksen jälkeen. Myöskin välilihavaurioiden aiheuttamat toimintahäiriöt ja kiputilat voidaan hoitaa sekä ennaltaehkäistä. Opinnäytetyön johtopäätöksenä on, että äitejä on tärkeää tiedottaa välilihaa suojaavista tekijöistä ja mahdollisista vaurioista. Välilihan vauriosta kärsivälle tulisi tiedottaa mahdollisuuksista jälkihoitoon, jotta vaurioiden aiheuttamat seuraukset pystyttäisiin välttämään. Kätilö on avainasemassa kertomaan äideille näistä. Kätilöiden ja muun henkilökunnan tulisi tietää tarpeeksi välilihan anatomiasta ja vaurioista.
Opinnäytetyössämme selvitimme Kuopion seudun päiväkotien työntekijöiden ja johtajien kokemuksia lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelmasta ammatillisena työvälineenä. Tutkimuksemme kautta Kuopion kaupungin varhaiskasvatuspalvelut saavat tietoa lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelman toimivuudesta arjessa. Toimeksiantajanamme oli LapsiKuopio -hanke. Opinnäytetyömme teimme kvalitatiivisena tutkimuksena. Opinnäytetyössämme keräsimme aineiston teemahaastatteluilla. Haastatteluihin osallistui Kuopion alueelta kolmen päiväkodin henkilökuntaa ja jokaisen yksikön johtajat. Jokaisesta haastatteluihin osallistuneista päiväkodeista haastattelimme päiväkodin tiimejä eli työryhmiä ja erikseen päiväkodin johtajia. Haastattelut toteutettiin marras-joulukuussa 2010. Jokainen haastattelu nauhoitettiin. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä analyysillä ja aineistoa kuvattiin Yrjö Engeströmin kehittävän työntutkimuksen toimintajärjestelmän rakennemallilla. Tutkimuksessamme tuli esille, että työntekijät kokivat lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelman käytön olevan vielä alussa ja sen vuoksi he kokivat haasteellisena vastata joihinkin kysymyksiin. Monet haastateltavista tiimien jäsenistä totesivat, että aikaa tietojen kirjaamiseen ei juuri ole. Käytäntöjä pohditaan kaikilla osa-alueilla perinpohjaisesti ja säännöllisesti. Haastateltavat kokivat, että lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelma kansiosta löytyy kaikki oleellinen tieto ja kansion avulla on myös helppo perehdyttää sijaisia ja opiskelijoita päiväkodin arkeen. Kehitettäviksi asioiksi haastateltavat mainitsivat koulutuksen, jota voisi olla enemmän. Useat haastateltavista kokivat, että lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelman käyttö on vielä alussa. Myöhemmin olisi mahdollista tutkia lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelman käyttöä uudelleen, kun se on ollut pidempään päiväkodeissa käytössä. Tutkimuksen tuloksilla voidaan kehittää lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelman käyttöä eteenpäin.
Tämän opinnäytetyön toimeksiantaja on K-Citymarket Kupittaa. Opinnäytetyö on koottu K-Citymarket Kupittaan asiakkaiden Google Forms -kyselytutkimuksen vastauksien pohjalta. Pohdinnan lähteenä ja tukena on käytetty kyselytutkimuksen vastauksia. Kyselyyn on vastannut 536 K-Citymarket Kupittaan nykyistä verkkokauppa-asiakasta. Tavoitteena on kartoittaa K-Citymarket Kupittaan nykyisten verkkokauppa-asiakkaiden toiveita ja ajatuksia tämänhetkisestä verkkokauppamainonnasta. Toimeksiantajan toiveena on selvittää, missä asiakkaat tavoitetaan parhaiten ja mikä on heille mielekkäin kanava vastaanottaa mainontaa. Opinnäytetyössä käydään läpi, millainen markkinointiviestintä toimii millekin kohderyhmälle ja millaisen mainostamisen he kokevat mielekkääksi. Tavoittelimme mahdollisimman yksityiskohtaista tietoa nykyisestä tilanteesta ja toiveita jatkosta. Kyselyn avulla selvisi, että K-Citymarket Kupittaan nykyiset asiakkaat ovat erittäin tyytyväisiä tämänhetkiseen mainontaan. Kyselyn vapaa-sana osioon tuli monta ehdotusta, kuinka toimintaa voisi tulevaisuudessa kehittää.
Tämän opinnäytetyön tutkimustehtävänä oli selvittää nuorten kokemuksia Joensuun Nuorisoverstaan hybridimallin toimivuudesta poikkeusaikana. Tutkimuksessa selvitettiin, miten työpajatoiminta on toiminut paikan päällä ja verkossa Discordissa tapahtuvassa toiminnassa ja mitä kehitysideoita nuorilta tuli näiden kehittämiseen. Opinnäytetyö tehtiin laadullisena tutkimuksena, ja aineisto hankittiin teemahaastattelulla haastattelemalla Nuorisoverstaan asiakkaina olevia nuoria. Haastatteluihin osallistui 4 nuorta, jotka olivat olleet kaikki hybridimallin aikana Nuorisoverstaan asiakkaana. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin käyttämällä sisällönanalyysiä. Tulokset osoittivat, että Nuorisoverstaan tarjoamat palvelut ovat todella tärkeitä sen asiakkaille ja että vaikka hybridimalli on uusi muutos vanhaan työpajatoimintaan ennen covid-19-epidemiaa, se on toimiva ratkaisu. Verkossa tapahtuva toiminta ei kuitenkaan saavuta samoja tuloksia nuorten kanssa osallisuuden, elämänhallinnan ja yhteisöllisyyden vahvistamisessa kuin läsnä tapahtuva toiminta. Nuorten kohtaamisen merkitys ja ohjaajien tärkeys korostuu kasvotusten tapahtuvassa toiminnassa ja nuoret selvästi haluavat olla mieluummin paikan päällä fyysisesti.
Tämä on toimintaterapian tutkinto-ohjelman opinnäytetyö, jonka toteutimme yhteistyössä Helsingin Diakonissalaitoksen D-aseman Kontulan kanssa. Opinnäytetyön aihe sijoittuu päihde- ja mielenterveystyön ja kansalaistoiminnan kentille Suomessa, jossa yhteistyökumppanimme järjestää osana toimintaansa Kaapeli-yhteisövalmennuksia. Opinnäytetyön tarkoituksena oli yhteistyökumppanin toiveesta tarkastella heidän järjestämänsä Kaapeli-yhteisövalmennuksen ryhmäprosessia toimintaterapian näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka tavoitteena oli teemahaastattelujen avulla selvittää, millaisena Kaapeli-valmennusryhmään osallistuneet henkilöt toiminnan kokivat. Osallistujien kokemusten toivottiin nostavan esiin sellaisia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ryhmätoiminnan terapeuttisuuteen. Terapeuttisuus ja terapeuttiset tekijät määriteltiin valitun teoriapohjan kautta, jonka muodostivat toimintaterapiassa yleisesti käytetty Doris Piercen terapeuttisen voiman malli sekä Irwin Yalomin & Molyn Leszczin teoria ryhmän terapeuttisista tekijöistä. Aineiston keruu toteutettiin haastateltavien kanssa kasvotusten Kontulan D-aseman tiloissa talven 2020–2021 aikana. Haastattelurungon laatimisessa hyödynsimme Piercen ja Yalomin teorioita ja käsitteitä. Aineisto analysoitiin teorialähtöisesti. Haastattelujen analysoinnin tuloksina syntyi viisi ryhmän toimivuuteen ja terapeuttisuuteen vaikuttavaa pääluokkaa, joita olivat; ryhmän kulttuuri, ympäristötekijät, osallistujien ominaisuudet, ohjaajan taidot sekä tavoitteellisuus. Lopuksi vertasimme näitä tuloksia teoriapohjamme luomaan käsitykseen terapeuttisesta toiminnasta ja ryhmästä. Teoriasta johdetun pohdinnan kautta muodostimme näkemyksiä siitä, miten terapeuttisuus näyttäytyi ja toteutui tässä Kaapeli-valmennusryhmässä. Havaittujen toiminnan terapeuttisuutta estävien tai edistävien tekijöiden avulla pääsimme lopuksi pohtimaan ja esittämään kehitysideoita, joiden avulla Kaapeli-valmennusryhmästä voitaisiin saada entistäkin terapeuttisempi ja vetoavampi. Kehitysehdotukset liittyivät fyysiseen ympäristöön, ryhmän muodostamiseen sekä prosessin rakenteeseen. Työn toivotaan osallistuvan yhteiskunnallisella tasolla keskusteluun vertaistoimijuuden hyödyntämisestä päihde- ja mielenterveystyössä sekä toimintaterapian mahdollisuuksista kolmannen sektorin palveluissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös auttaa Kaapeli-valmentajia luomaan osallistujilleen mahdollisimman mielekkäitä ryhmäprosesseja tulevaisuudessa. Opinnäytetyö toi ryhmäläisten äänen kuuluviin luoden mahdollisuuden heille olla mukana vaikuttamassa toiminnan toteuttamiseen jatkossa.
Lasten maksansiirron syynä on usein synnynnäinen sairaus ja siirto on parantumattoman sairauden viimeinen hoitokeino. Maksansiirto vaikuttaa merkittävästi lasten ja heidän perheidensä elämänlaatuun. Siirron tarkoituksena on parantaa lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten maksansiirto vaikuttaa lapsen elämänlaatuun. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota tutkittua tietoa lapsen elämänlaadusta maksansiirron jälkeen ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli myös, että terveydenhuollon ammattilaiset oppivat tunnistamaan lapsen elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä, jotta he osaisivat hoitaa potilaita kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto kerättiin PubMed ja CINAHL-tietokannoista sekä manuaalisella haulla. Tutkimusaineistot ovat vuosilta 2013–2022. Tutkimukseen valikoitui kahdeksan tieteellistä tutkimusta, jotka analysointiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tuloksista ilmeni, että maksansiirto vaikutti heikentävästi lapsen elämänlaatuun, kun vertailukohteena olivat terveet lapset. Elämänlaatu oli kuitenkin samankaltainen tai parempi verrattuna muihin kroonisesti sairaisiin lapsiin. Erityisesti elinikäisellä hyljinnänestolääkityksellä oli negatiivinen vaikutus lapsen elämänlaatuun, kun taas vanhemmilta saatu tuki oli yhteydessä parempaan elämänlaatuun. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että maksansiirto vaikuttaa lapsen elämänlaatuun monella hyvinvoinnin eri osa-alueella. Vanhempien läsnäololla on myös tärkeä rooli lapsen elämänlaadun kannalta. Jatkossa aihetta tulisi tutkia enemmän hoitotyön näkökulmasta sekä tehdä enemmän suomalaisia tutkimuksia tähän aiheeseen liittyen. Tämä lisäisi ymmärrystä lasten ja perheiden tarpeista ja edistäisi potilaslähtöistä hoitotyötä. Jatkossa voisi myös tutkia lapsen maksansiirron vaikutusta perheenjäsenten elämänlaatuun.
Suomalaisista äideistä keskimäärin vain 1–2 prosenttia täysimettää lapsiaan suosituksen mukaisen kuuden kuukauden ajan. Yleisimmin täysimetys kestää vain kaksi kuukautta ja usein lapsi saa lisämaitoa jo synnytyssairaalassa ollessaan. Täysimetyksen saavuttamista pidetäänkin Suomessa haasteena, jonka vuoksi jo imetyksen varhaiseessa vaiheessa tarvittaisiin tukea. Imetykseen liittyviä haasteita kuvastaa se, että Suomessa toimii imetyspoliklinikoita tällä hetkellä 12 eri kaupungissa. Kuopion yliopistolliseen sairaalaan (KYS) imetyspoliklinikka avattiin joulukuussa 2015. Asiantuntevalla imetysohjauksella tuetaan imetyksen onnistumista sekä ratkaistaan imetykseen liittyviä ongelmia. Suomalaiset äidit toivovat imetysohjaukselta konkreettisia neuvoja sekä enemmän tietoa imetyksen perusasioista. Imetysohjauksen tulisi olla yksilöllistä, vuorovaikutuksellista, tukevaa sekä kannustavaa. On tutkittu, että suomalaisäitien tyytyväisyydellä saamaansa imetysohjaukseen ja annetun ohjauksen määrällä on suora yhteys imetyksen toteutumiseen. Tämän vuoksi hoitajien tulisi saada asianmukaista imetysohjauskoulutusta sekä tukea työyksiköstään imetyksen edistämiseen. Opinnäytetyö toteutettiin kehittämistyönä, jonka tilaajana oli KYS:n imetyspoliklinikka. Imetyspoliklinikka toimii KYS:n naistenosasto 2304 yhteydessä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä yhteistyössä KYS:n imetyspoliklinikan kanssa esite sekä posteri imetyspoliklinikan toiminnasta, joiden avulla poliklinikan toimintaa mainostettiin. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että imetyspoliklinikan alueeseen kuuluvat, imetyksessä tukea tarvitsevat perheet löytäisivät imetyspoliklinikan palvelut. Lisäksi tavoitteena oli tuoda imetyspoliklinikan toiminta sen yhteistyökumppaneiden tietoon. Opinnäytetyöntekijöiden tavoitteena oli oppia imetyksestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Kehittämistyön tuotoksia jaettiin imetyspoliklinikan yhteistyötahojen eli Kuopion alueen neuvoloiden sekä KYS:n naisten akuuttikeskuksen ja äitiyspoliklinikan käyttöön. Lisäksi esite julkaistiin sähköisesti KYS:n internetsivuilla.
Objective Emotional well-being may predict future health and vice versa. We examined the reciprocal associations between emotional well-being and subjective health from age 36 to 61. Methods and Measures The data were drawn from the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development and included information from 36-, 42-, 50- and 61-year-olds (N = 336). The emotional well-being indicators included life satisfaction and negative and positive mood. The subjective health indicators were self-rated health and psychosomatic symptoms. The analyses were conducted with random intercept cross-lagged panel models. Results Within-person cross-lagged associations were found between emotional well-being and subjective health. Fewer psychosomatic symptoms at ages 36 and 50 predicted higher life satisfaction at ages 42 and 61, respectively. A lower negative mood at age 42 and a higher positive mood at age 50 predicted fewer psychosomatic symptoms at 50 and 61, respectively. Conversely, a higher negative mood at ages 36 and 50 predicted better self-rated health at ages 42 and 61, respectively. Conclusion The relationship between emotional well-being and subjective health appears to be reciprocal. Both emotional well-being and subjective health predicted each other even 6–11 years later. However, associations may depend on the variables and age periods investigated.
The T-cell receptor (TCR) repertoire is generated in a semistochastic process of gene recombination and pairing of TCRα to TCRβ chains with the estimated total TCR diversity of >108. Despite this high diversity, similar or identical TCR chains are found to recur in immune responses. Here, we analyzed the thymic generation of TCR sequences previously associated with recognition of self- and nonself-antigens, represented by sequences associated with autoimmune diabetes and HIV, respectively. Unexpectedly, in the CD4+ compartment TCRα chains associated with the recognition of self-antigens were generated in significantly higher numbers than TCRα chains associated with the recognition of nonself-antigens. The analysis of the circulating repertoire further showed that these chains are not lost in negative selection nor predominantly converted to the regulatory T-cell lineage. The high abundance of self-reactive TCRα chains in multiple individuals suggests that the human thymus has a predilection to generate self-reactive TCRα chains independently of the HLA-type and that the individual risk of autoimmunity may be modulated by the TCRβ repertoire associated with these chains.
At around age 60, people are approaching late adulthood and are typically going through or anticipating life transitions such as grandparenthood, retirement, or changes in health and functioning. The timing and perception of transitions are individual and based on current circumstances and earlier life history and may link to well-being. The TRAILS (Developmental Psychological Perspectives on Transitions at Age 60: Individuals Navigating Across the Lifespan) study, which is presented in the current article, examines the diversity and underlying factors of different transitions at around age 60 and how they associate with mental well-being. It also investigates whether these transitions link to personality characteristics, contextual resources, and/or societal challenges. The role of earlier life history in the studied associations requires a prospective multiwave design where the same participants are followed over time. Only a few longitudinal studies have examined the developmental pathways from childhood to the beginning of late adulthood. The TRAILS study continues the Jyväskylä Longitudinal Study of Personality and Social Development (JYLS). The JYLS was initiated in 1968 and includes earlier data collected from ages 8 to 50. At age 61, in 2020–21, 206 of the JYLS participants (of the initial 369 children) took part in TRAILS. The data collection included a Life Situation Questionnaire, a psychological interview, self-report inventories, a health examination and physical activity surveillance covering major areas of adult life. TRAILS extends the JYLS study to over 52 years of follow-up time and provides unique opportunities for studying individual development throughout the lifespan.
Abstract Aims/hypothesis: Type 1 diabetes is preceded by a period of asymptomatic autoimmunity characterised by positivity for islet autoantibodies. Therefore, T helper cell responses that induce B cell activation are likely to play a critical role in the disease process. Here, we aimed to evaluate the role of a recently described subset, C-X-C motif chemokine receptor type 5-negative, programmed cell death protein 1-positive (CXCR5−PD-1hi) peripheral T helper (Tph) cells, in human type 1 diabetes. Methods: The phenotype of blood CXCR5−PD-1hi CD4+ T cells was analysed by multicolour flow cytometry. The frequencies of circulating CXCR5−PD-1hi T cells were analysed in a cohort of 44 children with newly diagnosed type 1 diabetes, 40 autoantibody-positive (AAb+) at-risk children and 84 autoantibody-negative healthy control children, and the findings were replicated in a separate cohort of 15 children with newly diagnosed type 1 diabetes and 15 healthy control children. Results: Circulating CXCR5−PD-1hi Tph cells share several features associated with B cell helper function with circulating CXCR5+PD-1hi follicular T helper (Tfh) cells. Moreover, the frequency of circulating Tph cells was increased in children with newly diagnosed type 1 diabetes, especially in those who are positive for multiple autoantibodies. Importantly, circulating Tph cells were also increased in autoantibody-positive at-risk children who later progressed to type 1 diabetes. Conclusions/interpretation: Our results demonstrate that circulating CXCR5−PD-1hi Tph cells are associated with progression to clinical type 1 diabetes. Consequently, Tph cells could have potential both as a biomarker of disease progression and as a target for immunotherapy in type 1 diabetes.
Abstract The dysfunction of FOXP3-positive regulatory T cells (Tregs) plays a key role in the pathogenesis of autoimmune diseases, including type 1 diabetes (T1D). However, previous studies analyzing the peripheral blood Treg compartment in patients with T1D have yielded partially conflicting results. Moreover, the phenotypic complexity of peripheral blood Tregs during the development of human T1D has not been comprehensively analyzed. Here, we used multi-color flow cytometry to analyze the frequency of distinct Treg subsets in blood samples from a large cohort comprising of 74 children with newly diagnosed T1D, 76 autoantibody-positive children at-risk for T1D and 180 age- and HLA-matched control children. The frequency of CD4+CD25+CD127lowFOXP3+ Tregs was higher in children with T1D compared to control children, and this change was attributable to a higher proportion of naïve Tregs in these subjects. Further longitudinal analyses demonstrated that the increase in Treg frequency correlated with disease onset. The frequencies of the minor subsets of CD25+FOXP3low memory Tregs as well as CD25lowCD127lowFOXP3+ Tregs were also increased in children with T1D. Moreover, the ratio of CCR6-CXCR3+ and CCR6+CXCR3- memory Tregs was altered and the frequency of proliferating Ki67-positive and IFN-γ producing memory Tregs was decreased in children with T1D. The frequency of CXCR5+FOXP3+ circulating follicular T regulatory cells was not altered in children with T1D. Importantly, none of the alterations observed in children with T1D were observed in autoantibody-positive at-risk children. In conclusion, our study reveals multiple alterations in the peripheral blood Treg compartment at the diagnosis of T1D that appear not to be features of early islet autoimmunity.
Abstract Dysfunction of FOXP3‐positive regulatory T cells (Tregs) likely plays a major role in the pathogenesis of multiple autoimmune diseases including type 1 diabetes (T1D). Whether genetic polymorphisms associated with the risk of autoimmune diseases affect Treg frequency or function is currently unclear. Here, we analysed the effect of T1D‐associated major HLA class II haplotypes and seven single nucleotide polymorphisms in six non‐HLA genes [INS (rs689), PTPN22 (rs2476601), IL2RA (rs12722495 and rs2104286), PTPN2 (rs45450798), CTLA4 (rs3087243), and ERBB3 (rs2292239)] on peripheral blood Treg frequencies. These were determined by flow cytometry in 65 subjects who had progressed to T1D, 86 islet autoantibody‐positive at‐risk subjects, and 215 islet autoantibody‐negative healthy controls. The PTPN22 rs2476601 risk allele A was associated with an increase in total (p = 6 × 10−6) and naïve (p = 4 × 10−5) CD4+CD25+CD127lowFOXP3+ Treg frequencies. These findings were validated in a separate cohort comprising ten trios of healthy islet autoantibody‐negative children carrying each of the three PTPN22 rs2476601 genotypes AA, AG, and GG (p = 0.005 for total and p = 0.03 for naïve Tregs, respectively). In conclusion, our analysis implicates the autoimmune PTPN22 rs2476601 risk allele A in controlling the frequency of Tregs in human peripheral blood.
CopaGloba-hankkeessa tutkittiin vanhempien välisen yhteistyön eli yhteisvanhemmuuden kehittymistä ja päivittäisiä muutoksia ja selvitettiin, millä tavalla perhe- ja työpolitiikka, perhepalvelut sekä vallitsevat kulttuuriset odotukset heijastuvat yhteisvanhemmuuden kehittymiseen. Tutkimuksessa yhteisvanhemmuutta tarkasteltiin perheen, lähiyhteisön ja laajemman kulttuurin näkökulmista. Tutkimuksen aineistonkeruu alkoi 1.4.2020 ja päättyi 30.6.2022. Tutkimuksessa kerättiin a) vanhempien yksilöhaastatteluaineisto (myöhäisraskaus N=92; ja lapsi 1,5v N=91), b) vanhempien mobiilipäiväkirja-aineisto (lapsi 4-6kk N=276; ja lapsi 1,5v N=268), c) vanhempien kyselyaineisto (myöhäisraskaus N=306; lapsi 4-6kk N=273; ja lapsi 1,5v N=267), d) vanhempien ryhmähaastatteluaineisto pelillisessä verkkovalmennuksessa (N=26) sekä e) perhepalvelujen ammattilaisten ryhmähaastatteluaineisto (N=21). Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin vanhempia Japanista ja Portugalista, mutta tämä tutkimusaineisto sisältää vain Suomessa kerätyt aineistot. Suomen Akatemian rahoittama pitkittäistutkimus toteutettiin vuosien 2019–2023 aikana. Tutkimuksen toteuttivat Jyväskylän yliopisto ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu yhteistyössä THL:n ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.