Sisällysluettelo:
“…I Johdanto -- Tutkimuksen lähtökohdat -- Kertomuksen retoriikka -- II Kirjava kirjailija - Sofi Okasen tekijäkuva -- Kysymys tekijyydestä -- Tähtikirjailija mediamaailmassa -- Draaman retorinen poetiikka -- Katse ja häpeä : Puhdistus näytelmänä -- Kuvat ja kasvot : Kun kyyhkyset katosivat näytelmänä --III Minä ja maailma - identiteetti ja omaelämäkerrallisuus romaanissa Stalinin lehmät -- Kansakunta ja kieli -- Omaelämäkerrallisen kertomuksen äänet -- Ruumis ja identiteetti -- Kadonnutta Viroa etsimässä -- Hiljaisuudesta omaan ääneen -- IV Särkynyt mieli - epäluotettava kerronta ja traumakokemus romaanissa Baby Jane -- Epäluotettavan kerronnan äänet -- Esineellisen elämän performanssi -- Kenen sairaskertomus -- Trauman kirkas kuva -- Kehityskertomuksesta hajoamiskertomukseksi -- V Menneisyyden jäljet - juonellisuus ja intertekstuaalisuus romaanissa Puhdistus -- Kertomuksen kynnyksellä -- Fiktion talo ajassa ja tilassa -- Enkeleitä ja hirviöitä : naisen roolit -- Maan ääni : kertomus ja sen maailma -- "Kaikki toistuu" : intertekstuaalinen verkosto -- Lopetuksen problematiikka -- VI Historia ja kuvitelma - muoto ja merkitys romaanissa Kun kyyhkyset katosivat -- Kirjallisen muodon kollaasi -- Kokemus ja kirjoitus -- Osista koostuva Edgar Parts -- Gulag ja historian kerrostuneet jäljet -- Kyyhkyn siivet : romaanin kokonaiskuvio -- Naisen muotokuva : tarina ja kerronta -- VII Media ja melodraama - etiikka ja tunteet romaanissa Norma -- Fiktion lukeminen fiktiossa -- Kiharainen tarina ja punainen lanka -- Satu kertomusmallina -- Medioitunut maailma -- Melodraaman muotokeinot ja naisten tarinat -- Hyväksikäytön maailma -- VIII Fiktio ja politiikka - kokeminen ja kertominen romaanissa Koirapuisto -- Puisto ja hiilikaivos : paikka ja tila -- Dialogi ja dialogisuus -- Olenka ja Roman : kertoja, kuulija ja yleisö -- Tematisointi ja tulkinta -- Opettavaisia kertomuksia : romaanin didaktisuus -- Kertomisen ja lukemisen etiikka -- IX Lopuksi…”
“…<br /><br />Tukkilaisten päällysmies Turkka saapuu, majoittaa miehensä Pietolaan ja komentaa heidät korjaamaan rapistumaan päässyttä taloa. "Olen päättänyt ruveta Pietolan isännäksi", Turkka sanoo, sillä hän on jo ihastunut Katriin, Pietolan tyttäreen, jota rättärikin kosiskelee ja joka äitinsä kuoltua emännöi talossa, apunaan torpparin tytär Anni. …”