Kaikki aineistot
Lisää
Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata omaishoitajien arkea. Havainnot perustuvat Nääsville-projektin omaishoidon vapaata koskevaan tutkimukseeni, jossa keräsin aineistoa omaishoitajan arjesta omaishoitajien itsensä kuvaamana. Tutkimuksen alkukartoitus tehtiin projektin omaishoidon lakisääteisen vapaan asiakasperheistä. Näistä valikoin erityistä mielenkiintoa herättävät perheet teemahaastatteluihin. Valikoinnin kriteerinä oli saada mahdollisimman monipuolinen aineisto, jolloin haastattelin sekä työ- että eläkeikäisiä omaishoitajia. Hoitajissa oli hoidettavan puolisoita, työikäisiä lapsia ja hoidettavan sisar. Teemahaastattelut jaettiin teema-alueisiin. Aluksi selvitettiin taustatiedot, sitten kartoitettiin omaishoivan arkea ja keskinäistä vuorovaikutusta sekä lopuksi omaishoidon vapaan toteutusta ja tuloksia projektityön kannalta. Aineiston analyysi perustuu laadulliseen metodiin eli haastatteluaineiston erittelyyn kehysanalyysin avulla. Erittelen omaishoitoa neljän eri kehyksen avulla eli käytännöllisen, psykologisen, palvelujärjestelmän käytön ja arvioinnin sekä sairaanhoidon kehysten avulla. Tutkimuksella pyrittiin vastaamaan kysymykseen: mitä käytännöllisiä seurauksia on omaishoitajan erilaisten identiteettien käyttämisellä omaishoidossa. Tuloksilla oli tärkeä käytännöllinen merkitys. Tutkimuksen tavoite oli saada monipuolinen käsitys omaishoidosta arjen eri kehyksissä ja tehdä näkyväksi omaishoitajien tärkeät roolit ja vaihtuvat identiteetit sekä tuoda esille omaishoidossa koettuja ongelmia. Yksi keskeisimmistä tutkimustuloksistani on omaishoitajan merkitys täydellisenä vastuunkantajana kotihoidon onnistumisessa, koska hoidettava on hänen varassaan ympärivuorokautisesti. Omaishoidon vaativuus ja sidonnaisuus ovat omaishoitajan kannalta arjen rakentumisen perusta. Toinen tärkeä havainto on omaishoitajien henkisen tuen tarve, joka pitäisi turvata sopivalla tavalla yhdistellen vapaaehtoistyön, virallisen palvelujärjestelmän, läheisten tuen ja vertaistuen kautta. Kolmas hyvinkin yksityiskohtainen hoitajien palaute liittyi hoidettavien kokemuksiin, kun he käyttivät eri tukipalveluita. Monien palveluiden käytön esteenä olivat omaishoitajan ennakkokäsitykset, jotka eivät aina perustuneet omiin kokemuksiin. Avainsanat: identiteetti, kehys, kehysanalyysi, omaishoito
Tämän tutkielman tarkoituksena on kuvailla luonnontieteellisesti lahjakkaan naisen omakuvaa. Tutkimuksessa ongelmakenttää käsitellään seuraavien aihepiirien näkökulmista:1. Tutkittavien naisten kasvuympäristö lapsuus- ja nuoruusvuosina.2. Vanhempien kannustus ja tuki lahjakkuuden kehittymisen kannalta varhaislapsuudessa ja nuoruusiässä.3. Naislahjakkuuden kehittymisen esteitä.4. Lahjakkaan naisen omakuva.5. Luonnontieteellisesti lahjakkaan naisen käsitys itsestä.6. Koulun merkitys luonnontieteellisesti lahjakkaille naisille.Tutkimukseen valittiin 20 naista, joiden ikä vaihteli 25 vuodesta 45 vuoteen. Kaikki tutkimukseen osallistuneet toimivat tutkijoina ja olivat suorittaneet lisensiaattitutkinnon tai väitelleet tohtoriksi. Yksi mukaan pyydetyistä kieltäytyi.Tutkimusmenetelmänä käytettiin haastattelua, johon liittyi kysely- ja itsearviontilomake. Haastattelut suoritettiin kevään 1993 aikana. Tutkimus suoritettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää käyttäen ja siinä painottui haastatteluvastausten tulkinta. Tilastollisessa käsittelyssä käytimme ainoastaan lukumääriä ja keskiarvoja.Tutkittavat olivat kasvaneet monilapsisissa perheissä ja yli puolet heistä oli perheen esikoisia. Kotien kasvatusperiaatteet olivat kahdenlaisia: perinteisiä ja vapaita.Puolet tutkittavista kokivat saaneensa tukea kotoa lahjakkuuden kehittymisen kannalta. Neljäsosa koki kodin suhtautumisen negatiivisesti. Naisten uralla etenemisen koki 16 tutkittavista vaikeammiksi kuin miesten. Sen sijaan oman alansa tiedemiesten suhtautuminen oli positiivista.Tutkittavat olivat kokeneet rooliristiriitoja syntymäkodissa, avioliitossa, itsensä kanssa ja työpaikalla. Perfektionismista tutkittavat olivat sitä mieltä, että naiset kärsivät siitä miehiä useammin. Kouluun he olivat suhtautuneet neutraalisti, mutta koulu herätti positiivisia muistoja. Luonnontieteellisesti lahjakkaan naisen oma käsitys itsestä on tutkimuksemme perusteella positiivinen. Hän on mielestään määrätietoinen, sinnikäs, älyllinen, seurallinen ja huumorintajuinen.Lahjakkaiden lasten opetukseen pitäisi mielestämme kiinnittää enemmän erityistä huomiota tässä teknologisesti eteenpäin kehittyvässä maassa.Asiasanat: lahjakkuus, naiset, luonnontieteet
This master’s thesis is a qualitative study of the safe discharge of older patients from the emergency department (ED). The thesis is associated with the collaborative development project between the City of Oulu and the Oulu University Hospital. The purpose of this thesis was to develop a safe discharge process for older patients in the emergency department. In addition, the purpose was to enhance multidisciplinary collaboration of nurses. The objective of the research was to improve the knowledge that is useful for developing a safe discharge and collaboration between nurses who work in the emergency department. The subject of the thesis is important and current because older patients are a major patient group in the emergency settings in Finland. The data was collected by using a Webropol-questionnaire, which was targeted to all nurses who worked in the emergency department of the Oulu University Hospital. The questionnaire was answered by 33 nurses. The acquired data was analysed by using qualitative inductive content analysis. The results showed that the main issues in older patients` safe discharge from the emergency department were chaotic nature of the ED environment, importance holistic assessment of the functional capacity of elderly people, and the quality of patient education. The results also showed that multidisciplinary collaboration is needed and should be improved.
Tutkimuksen tarkoituksena on muodostaa kuva poliitikkojen lahjakkuuden moni-ilmeisestä kentästä sekä selvittää, miten ympäristötekijät vaikuttavat poliittisen lahjakkuuden kehittymiseen. Haluamme myös kartoittaa niitä syitä, jotka motivoivat poliitikkoja osallistumaan politiikkaan. Tutkimus on tyypiltään kvalitatiivinen.Tutkimuksen kohderyhmänä ovat nuoret suomalaiset "huippupoliitikot", eli henkilöt, jotka poliittisesti korkeassa asemassa hoitavat yhteiskunnallisia asioita valtakunnallisella tasolla. Tutkimuksen näyte on 15 poliitikkoa: 9 naista ja 6 miestä. Iältään tutkittavat ovat 25-38 vuotiaita. Aineiston keruu suoritettiin käyttäen teemahaastattelua, analyysimenetelminä käytettiin aineiston luokitusta, pelkistämistä ja tyypittelyä, esittelemme lisäksi sekä nuoren nais- että miespoliitikon muotokuvat. Eri analyysimenetelmiä käyttäen pyrimme selvittämään eri piirteiden yleisyyttä aineistossa sekä niiden keskinäistä yhteyttä.Kodin vaikutuksista poliittisen lahjakkuuden kehittymiseen tärkeimmäksi muodostui kodin tunneilmaston vapaus ja kannustavat kasvatusperiaatteet. Nämä loivat pohjaa lapsen itsetunnon terveelle kehittymiselle: idearikkaus, oma tahto ja aktiivisuus pääsivät näin ilmenemään. Kodin sosio-ekonomisella asemalla ei ollut yhtä suurta merkitystä lahjakkuuden optimaaliselle kehitykselle. Koulun vaikutus ilmeni lähinnä emotionaalisella alueella, koulu myös sosiaalisti eri viiteryhmiin. Poliitikkojen lapsuus ja murrosikä olivat hyvin vaihtelevia: yhteistä niissä oli harrastuksien runsaus.Poliitikkojen itsearviointien sekä tutkimustulosten mukaan politiikassa menestyminen edellyttää ainakin seuraavia ominaisuuksia: älykkyys, sosiaalisuus, verbaalinen kyvykkyys, itseluottamus, motivaatio sekä voimakas tahto toteuttaa tavoitteensa. Voimakas halu vaikuttaa yhteiskunnan asioihin motivoi politiikkaan, onnistumisen ja edistymisen kokemukset antavat poliitikolle sisäisiä palkkioita motivoiden jatkamaan työtään.Asiasanat: lahjakkuus, poliitikot
Julkaisuun on koottu MTT:n Etelä-Pohjanmaan tutkimusasemalla 7.-8.8.2002 järjestetyn Suurenevien tilojen haasteet -tapahtuman esitelmät. Ensimmäisen päivän teemana oli talous ja esitelmien aiheet olivat seuraavat: Yrityskoon kasvu on haaste tutkimukselle, Suomen suurimmat tilat talousvertailussa, Edullista siemenperunaa sopimustuotannolla, Tilusrakenteen taloudelliset vaikutukset, Franchising-sopimusten vaikutus sianlihatuotannossa, Sopimustuotanto tiivistä ä yhteistyötä. Toisen päivän teemana oli ympäristö ja esitelmien aiheet olivat seuraavat: Tutkimus katsoo tulevaisuuteen, Karjanlanta nautakarjatilojen viljelykierrossa, Suuren pihaton toiminnallisuus ja ympäristönäkökohdat, Lannan levitystekniikka, logistiikka ja talous, Maan rakenteen ylläpito yksikkökoon kasvaessa, Suorakylvö ja kasvin suojelu.