Kaikki aineistot
Lisää
Tässä tutkielmassa käsittelen Helene Schjerfbeckin ja Åke Mattaksen omakuvia Julia Kristevan abjekti-käsitteestä muodostamani tulkinnan kautta. Abjekti liittyy yksilön psyyken kehityksessä primäärinarsismiksi nimettyyn vaiheeseen, jossa subjekti ei vielä ole täysin eriytynyt itsenäiseksi. Abjekti on elementti, joka säilyy psyyken rakenteessa toisaalta ylläpitäen sen rajoja, toisaalta häiriten niitä. Abjektin läsnäolosta kertoo esimerkiksi se sanaton kauhu, jota koemme kohdatessamme jotakin mädäntynyttä. Postmoderni käsitys minuudesta siis korostaa sen ikuista liikettä. Kristeva esittää, että abjekti on tuon liikkeen taustalla. Tässä tutkielmassa muodostan oman tulkintani Kristevan monitulkintaisesta teoriasta ja käsitteestä. Tavoitteeni on selvittää, soveltuuko muodostamani tulkinta Schjerfbeckin ja Mattaksen omakuvien tarkasteluun. Abjekti pakenee aina sanallistamista. Se ottaa eri kulttuureissa erilaisia ilmenemismuotoja. Yksi näistä ilmenemismuodoista on sairaus. Susan Sontag on kartoittanut esseissään Sairaus metaforana ja AIDS ja sen vertauskuvat (Illness as Metaphor & AIDS and its metaphors, suomennettu 2010) potilaisiin ja sairastamiseen liittyvää vertauskuvallista puhetta, jolla on juurensa jo varhaisella 1700-luvulla. Sontagin mukaan kielen metaforilla on dramaattisia vaikutuksia sairastuneiden minäkäsityksen kannalta. Marja Lahelma puolestaan erittelee väitöskirjassaan Ideal and distintegration: Dynamics of the self and art at the fin-de-siécle (2014) vuosituhannen vaihteessa tapahtunutta minäkäsityksen muutosta, joka näkyi myös taiteessa. Tuon ajan minuuteen, taiteeseen ja terveyteen liittyvät käsitteet liittyvät tiiviisti tässä Helene Schjerfbeckin ja Åke Mattaksen omakuvista tekemiini tulkintoihin.
Tässä tekstissä käsittelen suhteita taiteessa Nicholas Bourriaudin hänen Relational Aesthetics (2002) teoksensa pohjalta. Esittelen myös Art and its Messages: Meaning, Morality and Society (1997)- kokoelmassa julkaistujen tekstien pohjalta taiteen sanomaa ja sen tulkitsemista. Täydennän tekstiäni omaan työskentelyyni liittyvillä teosesimerkeillä. Avainsanat: sosiaalisuus, suhteet, valta, Nicholas Bourriaud, relationistinen estetiikka, sanoma, viesti, kommunikaatio, maalaustaide
Opinnäytetyön aiheena oli tehdä asiakastyytyväisyystutkimus Ståhlberg Home Bakery & Cafélle, työn toimeksiantajana toimii kahvilan kahvilapäällikkö. Asiakastyytyväisyystutkimuksen tavoitteena oli selvittää asiakkaiden tyytyväisyys kahvilan tuotteisiin, palveluun ja keväällä 2015 tehtyyn lounaspuolen laajennukseen. Tarkoituksena on tutkimuksen avulla parantaa kahvilan asiakastyytyväisyyttä tuomalla esille mahdollisia kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön taustatietona on kahvilakulttuurin historiaa ja tietoa Ståhlbergistä. Teoriana on käytetty asiakastyytyväisyyteen, palvelun laatuun, markkinoinnin kilpailukeinoihin ja asiakastyytyväisyyden tutkimiseen liittyvää kirjallisuutta. Tämän lisäksi kerrotaan tutkimusprosessin kulusta. Asiakastyytyväisyystutkimus rakentui kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen varaan ja tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta, joka oli kahvilassa vastattavissa kolmen viikon ajan syksyllä 2015. Kyselylomakkeen tueksi kahvilassa suoritettiin havainnointia, jonka avulla pyrittiin saamaan vahvistusta ja lisätietoa kyselylomakkeessa ilmi tulleille asioille. Asiakastyytyväisyystutkimuksen avulla selvisi, että kahvilan asiakkaat ovat pääasiassa tyytyväisiä Ståhlberg Home Bakery & Cafén toimintaan. Suurin tutkimuksen pohjalta esille noussut kehityskohde on lounassalaattien epätasalaatuisuus ja lounasajan ruuhkaisuus ja palvelun hitaus. Näiden asioiden lisäksi Ståhlberg Home Bakery & Cafella tulisi panostaa asiakaspalvelun ystävällisyyteen, ripeyteen, asiakkaan huomiointiin ja asiantuntevuuteen. Myös markkinointiin ja yleisen viihtyvyyden ylläpitoon tulisi kahvilassa kiinnittää huomiota.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä käyttöönottokvalifiointi uudelle ÄKTA oligopilot plus DNA-syntetisaattorille. Kvalifiointi, joka perustui Wallac Oy:n laadunhallintajärjestelmään, sisälsi synteesilaitteiston asennuksen kvalifioinnin (IQ) ja toiminnan kvalifioinnin (OQ). Toimeksiantajalla oli ennestään käytössä tuotannossa Applied Biosystems 3400 DNA-syntetisaattori, joka haluttiin vaihtaa uudempaan toimintavarmuuden takaamiseksi. Syntetisoituja DNA-oligonukleotideja käytetään koettimina vastasyntyneiden seulontatuotteessa, jolla seulotaan SCID-oireyhtymää (Severe Combined Immunodeficiency Disorder). Osana toiminnan kvalifiointia testattiin DNA-synteesimenetelmiä. Testien avulla selvitettiin millaisilla parametreilla synteesimenetelmistä saataisiin mahdollisimman tehokkaita. Samalla testattiin toimeksiantajan aiemmin käyttämän kantajamateriaalin soveltuvuus uudelle synteesilaitteistolle. Synteesilaitteistolle suunnitellulla kantajalla testattiin sille sopivat synteesiparametrit. Synteesimenetelmien testauksen yhteydessä haluttiin myös osoittaa, että toimeksiantajan oman modifioidun fosforamidiitin on oltava kuivattua ennen oligonukleotidisynteesiä. Synteesin jälkeisessä käsittelyssä testattiin kahta eri menetelmää irrottaa oligonukleotidi kantajasta ja poistaa oligonukleotidissa olevat suojaryhmät. Synteesimenetelmien testauksesta saatujen tulosten perusteella voitiin todeta molempien kantajamateriaalien toimivan uudella synteesilaitteistolla, mutta synteesimenetelmät eroavat toisistaan. Sekä toimeksiantajan oma että yleisesti käytössä oleva synteesin jälkeinen käsittelymenetelmä osoittautuivat toimiviksi molemmilla kantajamateriaaleilla. Lopullinen oligonukleotidin sekvenssin oikeellisuus ja puhtaus määritettiin analyyttisella UPLC-MS ajolla. Tuloksena saatiin yksi selkeä tuotepiikki, jossa ei näkynyt sivutuotteita. Sekvenssin oikeellisuus selvitettiin antamalla käytetty sekvenssi Mongo Oligo –ohjelmaan, ja saatua ionisaatiosarjaa verrattiin oman oligonukleotidispektrin ionisaatiosarjaan.