Kaikki aineistot
Lisää
Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Tampereen seudun nuorisoasunnot ry:n asukasviihtyisyyden vaihtelua vuosina 2007, 2009 ja 2010. Vuonna 2008 asukasviihtyisyyskyselyä ei tehty. Tutkimuksen tarkoituksena on vertailla asukasviihtyisyydessä tapahtuneita muutoksia. Tutkimuksen teoriaosassa käsitellään nuorisoasumisen taustaa ja nuorten kotoa muuton yhteiskunnallista ilmiötä. Tuloksia vertaillaan Nuorisoasuntoliitto ry:n vuonna 2010 kokoamaan valtakunnalliseen koosteeseen. Asukasviihtyisyyden mittaaminen perustuu valtakunnallisen Nuorisoasuntoliiton laatuvaatimuksiin. Tutkimus on luonteeltaan määrällinen. Tutkimuksessa käytettiin 108 kappaletta palautettua kyselylomaketta. Kaikkiaan kyselylomakkeita jaettiin 285 kappaletta, jokaiselle asukkaalle. Tutkimuksessa analysoitiin kyselylomakkeilla saatuja vastauksia toisiinsa. Analysoinnissa käytettiin apuna Webropol Internet-palvelua ja Excel- sovellusta. Saadut vastaukset taulukoitiin saatujen tulosten havainnollistamiseksi. Tutkimustulokset osoittavat, että Tampereen seudun nuorisoasunnoissa asuvat nuoret ovat tyytyväisiä asumisviihtyisyyteen. Kuitenkin on todettava, että asunnon sijainnilla on vaikutusta viihtyisyyteen. Merkittävä huomio on asukkaiden turvallisuuden tunteen väheneminen, jota voisi tutkia myöhemmissä tutkimuksissa tarkemmin. Tampereen seudun nuorisoasunnot ry pärjäsi valtakunnallisessa vertailussa jonkin verran keskimääräistä paremmin. Tutkimustuloksia tullaan käyttämään nuorisoasumisen parantamiseksi ja asukkaiden viihtyisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Asukasviihtyisyys on osa nuorisoasumisen hyvinvointia.
Pelastuslaissa on vuodesta 2011 ollut pykälä 42, jossa muilla viranomaisilla sekä kunnan ja julkisyhteisöjen palveluksessa olevilla henkilöillä on velvollisuus tehdä ilmoitus rakennuksessa, asunnossa tai muussa kohteessa olevasta ilmeisestä palonvaarasta tai muusta onnettomuusriskistä Laajemmin Pelastuslain 42 §:stä saatiin tiedotettua eri yhteistyötahoille, kun Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto järjesti hankkeen Paloriski-ilmoitukset ja viranomaisyhteistyön kehittäminen. Hankkeen aikana järjestettyjen seminaarien tuloksena saatiin aktivoitua yhteistyöviranomaisia ja muita sidosryhmiä myös Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksen alueella. Paloriski-ilmoitusten lukumäärä kasvaa lähes vuosittain tietoisuuden lisääntyessä. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää paloriski-ilmoitusten prosessia ja käsittelyä Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitoksella. Tällä tavoin valvonta tehostuu ja sen seuranta on myös helpompaa. Tarkoituksena on luoda ja kehittää Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitokselle järjestelmä, joilla tilastointi ja seuranta tehdään Opinnäytetyön tuloksena pelastuslaitoksessa otetaan käyttöön tilastointimenetelmä, jolla paloriski-ilmoitusten määrää voidaan seurata. Alkuvaiheessa seuranta toteutetaan yksinkertaisella Excel-taulukolla. Taulukon seurannan ja käsittelyn tilan helpottamiseksi käytetään eri värejä, jolloin taulukon tulkitseminen nopeutuu. Lisäksi Merlot-palotarkastusohjelmaan luodaan 42 §:n mukaisiin ilmoituksiin liittyvät valvontatehtävät omaksi palotarkastuslajikseen.
Joint sound event localization and detection (SELD) is an integral part of developing context awareness into communication interfaces of mobile robots, smartphones, and home assistants. For example, an automatic audio focus for video capture on a mobile phone requires robust detection of relevant acoustic events around the device and their direction. Existing SELD approaches have been evaluated using material produced in controlled indoor environments, or the audio is simulated by mixing isolated sounds to different spatial locations. This paper studies SELD of speech in diverse everyday environments, where the audio corresponds to typical usage scenarios of handheld mobile devices. In order to allow weighting the relative importance of localization vs. detection, we will propose a two-stage hierarchical system, where the first stage is to detect the target events, and the second stage is to localize them. The proposed method utilizes convolutional recurrent neural network (CRNN) and is evaluated on a database of manually annotated microphone array recordings from various acoustic conditions. The array is embedded in a contemporary mobile phone form factor. The obtained results show good speech detection and localization accuracy of the proposed method in contrast to a non-hierarchical flat classification model.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, miten hyvin matemaattisella mallinnuksella voidaan arvioida maatalousvaltaisten valuma-alueiden ravinnekuormituksen vaikutusta vastaanottavan vesistön tilaan. Valuma-alueelta tulevaa kuormitusta arvioitiin SWAT-mallilla ja vesistön tilan muutoksia PROTECH-mallilla. Paikkaan sidotut tulokset esitettiin internet-pohjaisella karttapalvelulla. Tutkimuksen yhteydessä kerättiin runsaasti veden laatuun liittyvää mittaustietoa mallinnuksen tueksi ja mallitulosten vertailuaineistoksi. Molempia malleja tarkasteltiin Forssan ja Tammelan välisellä Kaukjärvellä ja SWAT-mallia lisäksi Lempäälän Mäyhäjärvellä ja Jokioisten Rehtijärvellä. SWAT-mallin todettiin soveltuvan nykyisessä muodossaan ainakin fosforikuormituksen tason arviointiin. Valumavesien virtaus sen sijaan painottui virheellisesti vuodenaikoihin nähden, mikä aiheutti vaikeuksia järvimallinnuksessa. Tarkempia laskelmia varten olisi syytä sovittaa mallin yhtälöitä Suomen oloihin paremmin sopiviksi. Maa-analyyseillä ja astiakokeilla selvitettiin järvi- ja laskeutusallassedimenttien käyttökelpoisuutta viljelyssä. Näytteitä kerättiin 18 eri järvestä tai laskeutusaltaasta. Useimpien kasviravinteiden pitoisuuksissa havaittiin suuria vaihteluita. Fosforipitoisuudet olivat yhtä näytettä lukuun ottamatta peltojen keskimääräistä pitoisuutta alhaisempia, minkä vuoksi ruoppausmassojen peltolevitystä kannattaisi harkita niillä tiloilla, joilla peltojen fosforilukemat ovat nousseet tarpeettoman korkealle.
This article reviews the decay studies of neutron-deficient nuclei within the mass region \ensuremathA=56--100 performed at the Ion-Guide Isotope Separator On-Line (IGISOL) facility in the University of Jyväskylä over last 25 years. Development from He-jet measurements to on-line mass spectrometry, and eventually to atomic mass measurements and post-trap spectroscopy at IGISOL, has yielded studies of around 100 neutron-deficient nuclei over the years. The studies form a solid foundation to astrophysical rp -process path modelling. The focus is on isomers studied either via spectroscopy or via Penning-trap mass measurements. The review is complemented with recent results on the ground and isomeric states of 90Tc . The excitation energy of the low-spin isomer in 90Tc has been measured as \ensuremathEx=144.1(17) keV with JYFLTRAP double Penning trap and the ground state of 90Tc has been confirmed to be the (8+) state with a half-life of \ensuremathT1/2=49.2(4) s. Finally, the mass-excess results for the spin-gap isomers 53Co m and 95Pd m and implications from the JYFLTRAP mass measurements for the (21+) isomer in 94Ag are discussed.
RuokaMinimi-hanke tarkasteli ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ja kuluttajan ruokahävikin vähentämisen vaikutusta ruokavalion ilmastovaikutukseen. Hanke arvioi myös, miten ilmasto- ja ravitsemushyötyjä tuottava ruokavaliomuutos vaikuttaisi suomalaiseen maa- ja elintarviketalouteen ja minkälaisilla politiikkakeinoilla ja toimenpiteillä muutosta voidaan tukea. Hankkeen tulosten mukaan ruokavalion ilmastovaikutusta voidaan vähentää 30–40 prosenttia ruokavaliota muuttamalla ja pitämällä huolta peltojen hiilivarastosta. Ilmastoystävällinen ja ravitsemussuositusten mukainen keskimääräinen ruokavalio voi pitää sisällään erilaisia yksilöllisiä ruokavalioita. Keskimääräistä lihankulutusta pitäisi kuitenkin vähentää selvästi. Peltojen hiilidioksidipäästöjen vähentäminen täydentää ruokavaliomuutoksen vaikutusta erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävissä ruokavalioissa. Ilmastohyötyjä tuottava ruokavaliomuutos mullistaisi maa- ja elintarviketalouden. Tuotannon arvo voisi kuitenkin säilyä nykytasolla elintarviketaloudessa. Maatalouden tuotannon arvon säilyminen edellyttää, ettei eläintuotanto poistu kokonaan. Muutos edellyttää uusia arvoketjuja ja investointeja kasviperäisten tuotteiden tuotantoon. Julkinen ohjaus voi tukea alan omia toimia vahvoilla strategisilla tavoitteilla ja säädöksillä sekä taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen yhdistelmillä läpi ruokajärjestelmän.