Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyömme oli osa vuonna 2007 käynnistynyttä ”Painehaavojen ehkäisy ja varhainen tunnistaminen – Interventiotutkimus Laakson sairaalassa” -tutkimusprojektia. Tutkimukseen osallistui ajalla 5.5.2008 - 31.12.2008 Laakson sairaalasta kaksi osastoa: interventio-osasto ja vertailuosasto. Tutkimusprojektin tarkoituksena on kehittää kustannustehokas hoitotyön interventio painehaavojen ehkäisyyn, toimeenpanna se ja arvioida kehitettyä interventiota ja sen vaikutuksia. Tavoitteena on tutkimuksen tuoman tiedon avulla painehaavojen varhainen tunnistaminen ja ehkäisyn kehittyminen. Opinnäytetyömme tarkoituksena on analysoida potilasdokumenteista sitä, miten intervention osa-alueet ilmenevät hoitotyön kirjaamisessa vertailuosastolla.Tutkimusaineisto sisältää vertailuosaston hoitosuunnitelmat, päivittäisen hoitosuunnitelman sekä hoitotyön yhteenvedon 34 potilaasta. Tutkimusaineiston luokittelu tapahtui valmiin luokittelurungon avulla. Luokittelurungot oli jaettu intervention osa-alueiden mukaisesti seuraaviin sisältöluokkiin: painehaavariskin kartoittaminen, kudoseheyden säilyminen, ravitsemustilan korjaantuminen, henkinen vireys/orientoituminen ja vuorovaikutus. Tulokset osoittivat, että kirjaaminen painottui selvästi muutamaan intervention osa-alueen sisältöluokkaan ja valtaosin se oli puutteellista. Hoitosuunnitelmissa kirjaaminen oli puutteellista, vain liikkumista kirjattiin melko usein. Päivittäisessä hoitosuunnitelmassa kirjauksia oli eniten koskien liikkumista, virtsaamista, peseytymistä, ruokavaliota, henkisestä vireyttä/orientaatiota sekä vuorovaikutusta hoitoon osallistuvan henkilökunnan kanssa. Hoitotyön yhteenvedossa osa-alueiden mukaiset kirjaukset olivat osin puutteellisia tai ne puuttuivat kokonaan. Melko usein kirjattiin vain liikkumisesta, ruokavaliosta ja henkisestä vireydestä/orientaatiosta. Hoitosuunitelmissa, päivittäisissä hoitosuunnitelimissa ja hoitotyön yhteenvedoissa painehaavariskin kartoittaminen laskemalla Braden-pisteet ei tapahtunut säännöllisesti. Omaisten ohjauksesta, asentohoidosta, puhtaudesta, hikoilemisesta, painon seurannasta ja ravintovalmisteista ei valtaosin kirjattu. Potilaan vuorovaikutuksesta omaisten ja toisten potilaiden kanssa oli myös vähän kirjauksia. Jatkokehitysehdotuksena kirjaamiskäytäntöä olisi kehitettävä koulutuksen ja jatkuvan arvioinnin kautta yhtenäisemmäksi ja arvioivammaksi. Huomiota tulisi kiinnittää kirjaamisen ammatilliseen ilmaisuun. Painehaavariskin kartoittaminen tulisi olla rutiininomainen tehtävä potilaan tullessa hoitoon. Ravitsemustilan kartoittamiseen ja asentohoitoihin voidaan kiinnittää enemmän huomioita, ovathan ne hyvin kustannustehokkaita painehaavojen ehkäisykeinoja.