Kaikki aineistot
Lisää
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia vastasyntyneen lääkkeettömästä kivunhoidosta opas ja posteri Satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston hoitohenkilökunnalle. Oppaan ja posterin tarkoitus on lisätä hoitajien näyttöön perustuvaa tietoa lääkkeettömistä hoitotyön kivunhoitomenetelmistä ja lisätä niiden käyttöä. Näyttöön perustuva hoitotyö perustuu parhaaseen mahdolliseen tutkittuun tietoon, joka lisää hoidon laatua ja vaikuttavuutta. Kivunhoidon opasta voidaan käyttää myös uusien työtekijöiden sekä opiskelijoiden perehdyttämisessä. Potilaiden vanhemmat saavat myös tietoa kivunhoidossa käytössä olevista hoitotyön auttamismenetelmistä posterin välityksellä. Tavoitteena on kehittää ennenaikaisena syntyneiden ja vastasyntyneiden vauvojen kivunhoitoa. Opinnäytetyö toteutettiin projektina yhteistyössä vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston kanssa näyttöön perustuvaa tietoa käyttäen. Teoreettinen perusta kerättiin aikaisempien tutkimuksien, kirjallisuuden, alan tieteellisten artikkelien sekä aiemmin toteutettujen kivunhoito-oppaiden pohjalta. Tiedonhaussa käytettiin neljää eri tietokantaa sekä manuaalista hakua. Taskuopas sekä posteri toteutettiin näyttöön perustuen. Posteri sijoitetaan osaston seinälle. Vastasyntyneiden kivunhoito on kehittynyt valtavasti viime vuosikymmenten aikana. Nykyään tiedetään, että vastasyntynyt sekä ennenaikaisena syntynyt vauva tuntevat kipua ja sitä osataan jo hoitaa. Pienen vauvan kivun arviointi ja tulkinta on haasteellista, koska vastasyntynyt ei osaa kivustaan sanallisesti kertoa. Kipua arvioidaan pääsääntöisesti vauvan käyttäytymisen ja fysiologisten muutosten perusteella. Vastasyntyneiden kipua arvioidaan siihen kehitettyjen kipumittarien avulla. Lääkkeettömät hoitotyön kivunhoitomenetelmät ovat tutkitusti tehokkaita toimenpidekivun lievittäjiä. Näistä käsitellään tässä opinnäytetyössä hoitoympäristön huomioiminen, hoitojen keskittäminen, suuhun annettu glukoosiliuos, imetys, tutti ja imeminen, käsikapalo, asentohoito, kantapään lämmittäminen ennen näytteenottoa, hieronta ja kosketus, kenguruhoito sekä musiikki. Niitä voidaan käyttää myös lääkehoidon rinnalla. Jatkossa olisi tarpeen tutkia, lisäsikö kivunhoito-oppaan käyttöönotto vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla lääkkeettömien kivunhoitomenetelmien käyttöä ja onko kivunhoidon arviointi ja sen kirjaaminen lisääntynyt. Vanhemmille tehtävä opas vastasyntyneen lääkkeettömistä hoitotyön kivunhoitomenetelmistä voisi olla yksi kehityskohde.
Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kirjaamisen opas avuksi potilaan osastolle tulovaiheen kirjaamiseen Kuusamon terveyskeskuksen vuodeosastoille 1. ja 4. ja valmistautua sen avulla sähköisen rakenteisen kirjaamisen käyttöönottoon. Opinnäytetyön tekijät ovat samalla opinnäytetyön toimintaympäristön työntekijöitä. Työ on kehittämistyö, jossa tuloksena on tuote. Hoitotyön kirjaaminen perustuu näyttöön, se on potilaslähtöistä ja tapahtuu hoitotyön päätöksentekoprosessin mallin mukaisesti. Hoitotyön sähköinen rakenteinen kirjaaminen on vuoden 2011 yksi Kuusamon terveyskeskuksen osastojen 1 ja 4 tuloskorttien keskeinen ydinprosessi ja liittyy hoitotyön laadunhallintaan Kuusamossa. Työ on toteutettu mukaillen toiminnallisen opinnäytetyön menetelmää. Työn tuloksen pohdinnassa on käytetty kirjallisuuskatsausta, joka on tehty rakenteista kirjaamista käsittelevistä tai rakenteisen kirjaamisen malleja sisältävistä opinnäytteistä vuosilta 2003 - 2011. Kirjaamisen oppaan sivuilla havainnollistamme potilaan hoitotyön prosessia hoitotyön suunnittelusta hoitotyön toteutukseen ja arviointiin FinCC-luokituskokonaisuuden avulla. Opas on laadittu rakenteisen kirjaamisen yleispäteväksi ohjeistukseksi huomioiden osastojen laajan potilasaineksen sekä osaston henkilökuntaan kuuluvat useat hoitotyön ammattiryhmät.
Koronapandemia on aiheuttanut hoitotyössä nopean muutoksen ja työstä selviytyminen on vaatinut uusia toimintatapoja. Uusien toimintatapojen sisäistäminen ja käyttöön ottaminen voi aiheuttaa kuormittumisen kokemuksia. Opinnäytetyössä selvitetään, miten tämä muutos on vaikuttanut hoitajien kokemaan työhyvinvointiin sekä työyhteisön hyvinvointiin. Opinnäytetyön tavoitteena on saada tietoa koronapandemian vaikutuksesta hoitajien työhyvinvointiin ja työyhteisön hyvinvointiin sekä mitkä tekijät ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin. Tutkimuskysymyksinä olivat, miten hoitaja määrittelee työhyvinvoinnin sekä miten korona vaikuttaa hoitajan ja työyhteisön hyvinvointiin sekä mikä on hoitajan ja työyhteisön hyvinvoinnin tila tutkimushetkellä. Lisäksi haluttiin ottaa selvää, näkyykö muutoksen kokemuksessa kriisille tyypillisiä ilmiöitä ja näkyykö kuormittumisen kokemuksessa muutosta ajan kuluessa. Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto kerättiin kahden työyhteisön ryhmämuotoisilla teemahaastatteluilla. Hoitajien määrittelemänä työhyvinvointi koostuu ammattitaidosta, johtamisesta ja lisäksi työhyvinvointiin vaikuttavat myös työyhteisö sekä työn tekemisen puitteet. Korona oli vaikuttanut hoitajien omaan työhyvinvointiin ja työyhteisön hyvinvointiin positiivisesti ja negatiivisesti. Nämä ilmiöt näkyivät työn tekemiseen liittyvinä asioina ja kokemuksena työstä. Hoitajien tutkimusaikaisessa työhyvinvoinnissa tuli esille hyvinvointia edistäviä ja hyvinvointia kuormittavia asioita. Tutkimustulosten perusteella todettiin, että koronapandemia oli vaikuttanut työssä selviytymiseen ja työssä jaksamiseen tutkittavien organisaatioiden työyhteisöissä. Vaikutukset näyttäytyivät pääsääntöisesti lisäävän hoitajien kuormituksen tunnetta, vaikkakin myös positiivisia vaikutuksia tuloksissa tuli esille. Kriisiteorian mukaisia vaiheita tuloksista ei pystytty erottelemaan. Kuitenkin uudelleensuuntautuminen oli nähtävissä hoitajien tämänhetkisen työhyvinvoinnin kokemuksessa. Opinnäytetyön tekijät ehdottivat molempiin työyhteisöihin korona-aikaisen tunnetilojen käsittelyä. Ehdotuksena oli myös, että työyhteisöissä haettaisiin yhdessä keinoja työssä jaksamisen tukemiseksi ja lisäämiseksi.
Perheryhmätoiminnan kehittämisessä pilotoidaan The Family School -malliin pohjautuva, alakouluikäisille suunnattu kouluissa toteutettava perheryhmätoiminnan malli. Tässä artikkelissa tarkastellaan perheryhmätoimintaa erityisesti maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja heidän perheidensä kannalta. Nyt pilotoidun perheryhmätoiminnan toivotaan tuovan kouluun sopivan uudenlaisen toimintamallin, jossa kouluympäristössä suunnitelmallisesti tuetaan oppilaita ja heidän perheitään. Perheryhmätoimintamallin pilotointi toteutetaan alakoulussa.
Humppilasta pääsee Jokioisiin höyryveturin vetämässä vaunussa. Matka taittuu hitaasti, mutta samalla ennättää nauttimaan Lounais-Hämeen vehmaista maisemista ja kuulee konduktöörin kertomia tarinoita entisajan elämästä. Määränpää, Jokioisten kartano, on kävelymatkan päässä junan päätepysäkiltä.