Kaikki aineistot
Lisää
Tämän produktityyppisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä Helsingin Haagassa sijaitsevaan HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun opetuskeittiöön kehittämissuunnitelma. Koulussa koulutetaan liike-elämän ja palveluelinkeinojen asiantuntijoita ja lisäksi se tutkii ja kehittää näihin aloihin liittyvää osaamista ja toimintaa. Kehittämissuunnitelman lähtökohtana oli opettajakunnan esittämä toive. Kehittämissuunnitelma toteutettiin siten, että se soveltuu opetuskeittiön käyttäjäkunnalle ja voisi toimia apuna jokapäiväisessä työskentelyssä. Työn tarkoituksena on saada keittiötyöskentelyä tehokkaammaksi, sujuvammaksi ja turvallisemmaksi. Teoriaosuudessa käsitellään yleisesti opetuskeittiön historiaa ja suunnittelua. Tämän lisäksi opinnäytetyössä käydään läpi elintarvikelainsäädäntöä. Työn empiriassa keskitytään teoriaosuuden pohjalta siihen, miten opetuskeittöön suunniteltiin toimiva kehittämissuunnitelma. HACCP-järjestelmä toimii osana kehittämissuunnitelmaa, jonka avulla pyritään luomaan keittiötoiminnalle hyväksyttävä elintarviketurvallisuus. Havainnoinnin ja haastattelujen perusteella löytyivät ne opetuskeittiön kohteet, jotka päätettiin ottaa mukaan kehittämissuunnitelmaan. Nämä kohteet liittyivät puhtaanapitoon, keittiötoimintaan sekä mahdollisten ongelma- ja vaaratilanteiden ennakointiin. Opinnäytetyö perustuu Matkailu-ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n omavalvontasuunnitelman malliin, jonka pohjalta laadittiin kehittämissuunnitelma HAAGA-HELIA:n ammattikorkeakoulun opetuskeittiöön. Työ sisältää yksilöidyt seurantalomakkeet sekä toimintaohjeet opetuskeittiössä työskentelylle.
Fyysinen ympäristö vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Rakennukset, niiden tilat ja sisustukset muodostavat valtaosan nykyihmisen toimintaympäristöstä: vietämme keskimäärin 90 % kaikesta ajastamme sisätiloissa. Suurin osa näistä ympäristöistä ja tiloista on kuitenkin varsin kuormittavia. Ne eivät ole välttämättä lainkaan linjassa tutkitun tiedon kanssa siitä, millainen ympäristö aidosti tukee ja edistää hyvinvointia. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä hyvinvointia tukevien tilojen suunnittelua. Useilla käsitteillä ja teorioilla kuvataan hyvinvointia tukevia tiloja, mutta niitä ei ole tarkkaan määritelty. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää, mitä yleisimmin käytetyillä käsitteillä tarkoitetaan ja mikä on niiden suhde toisiinsa eli ovatko käsitteet osin päällekkäisiä vai toisiaan poissulkevia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli myös koota hyvinvointia tukeva ja edistävä sisustussuunnittelukonsepti. Työssä hyödynnettiin sisällönanalyysiä. Hyvinvointia tukevia tiloja kuvaavat käsitteet ovat osin päällekkäisiä ja osin toisiaan poissulkevia. Käsitteitä on useita eikä niitä ole tarkasti määritetty. Käsitteiden olemassaolo kuitenkin kertoo ymmärryksestä ja kiinnostuksesta, että tilat vaikuttavat hyvinvointiin. Sisustussuunnittelukonsepti on kattava työkalu hyvinvointia tukevien ja edistävien tilojen suunnitteluun. Sen avulla voidaan edistää tavoitetta hyvinvointia tukevien tilojen suunnittelusta.
Tämän opinnäytetyön aiheena oli millaisina Linnankosken lukion opiskelijat näkevät Porvoossa tarjolla olevat ammattikorkeakoulut jatko-opintojen kannalta. Tutkielma toteutettiin HAAGA-HELIAn toimeksiantona ja työ oli osa liiketalouden koulutusohjelman suoritusta. Tutkielman tavoitteena oli saada selville millaisina Linnankosken lukiolaiset näkevät Porvoossa toimivat ammattikorkeakoulut HAAGA-HELIAn ja Laurean. HAAGA-HELIA voi tulevaisuudessa hyödyntää tutkimusta oman toimintansa kehittämiseen. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvantitatiivinen menetelmä ja tutkimus suoritettiin kyselylomakkein. Otannaksi valittiin satunnaisotanta ja otanta suoritettiin lukion ohjausryhmistä. Vastauksia saatiin noin 260. Työn konteksti muodostui Itä-Uudenmaan maakunnan kuvailusta sekä HAAGA-HELIAn ja Laurean esittelyistä. Teoriaosuudessa perehdyttiin hieman Y-sukupolveen, jonka edustajia tämän hetken lukiolaiset ovat. Tämän sukupolven sanotaan olevan sosiaalinen, verkostoituva, kansainvälinen sekä työhön aiempia sukupolvia vapaammin suhtautuva. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös hieman päätöksentekoa ja asioita jotka vaikuttavat ammattikorkeakoulun valintaan. Päätöksenteko on monivaiheinen prosessi, johon vaikuttaa ympäristö, päättäjän omat mielikuvat sekä sen hetkinen tilanne. Ammattikorkeakouluun hakeutuu tänä päivänä yhä enemmän opiskelijoita, ja pääpaino ensisijaisissa hakijoissa on yhä enemmän ammattikoulupohjaisissa opiskelijoissa. Tulokset eivät olleet HAAGA-HELIAn kannalta mairittelevia, vaan koululla on paljon panostettavaa kiinnostaakseen porvoolaisia lukiolaisia tulevaisuudessa enemmän. HAAGA-HELIAn koulutusohjelmat olivat huonosti tunnettuja ja tunnettavuus oli muutenkin heikkoa. Vastaajilla oli kuitenkin positiivinen kuva HAAGA-HELIAsta työllistymiseen sekä koulun työelämälähtöisyyteen. Laurealla ei juuri paremmin mennyt, myös sen tunnettavuus ja kiinnostavuus jatko-opiskelupaikkana oli huonoa. Molemmilla porvoolaisilla ammattikorkeakouluilla on siis paljon tehtävänä mikäli haluavat kiinnostaa porvoolaisia lukiolaisia tulevaisuudessa.
Julkisuudessa on jo pidemmän aikaa keskusteltu pelastajien liian korkeasta eläkeiästä ja työturvallisuudesta. Pelastajien keski-ikä on tällä hetkellä yli 40 vuotta ja nousee jatkuvasti. Tämä on johtanut siihen, että pelastajilla on yhä enemmän pitkäaikaissairauksia ja työrajoitteita. Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat pelastajan ammatissa tavallisia, ja niiden suurimpia aiheuttajia ovat fyysisesti kuormittava työ sekä vapaa-ajan liikuntaharrastukset. Raskas työ ja lihasharjoittelu sekä puutteellinen alkuverryttely ja lihashuolto muodostavat yhdistelmän, joka altistaa pelastajat tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Opinnäytetyömme on toiminnallinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli tuottaa Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen liikunnanohjaajien työn tueksi ohjekansio, joka sisältää tietoa neljän tuki- ja liikuntaelimistön osa-alueen (niska-hartia, olkapää, selkä, polvi) anatomisesta rakenteesta ja toiminnasta, tyypillisimmistä vaivoista sekä niiden ennaltaehkäisystä ja toipumisen edistämisestä omatoimisen harjoittelun keinoin. Kartoitimme Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastajilla yleisimmin esiintyviä tuki- ja liikuntaelinvaivoja kyselylomakkeen ja työterveyslääkärin haastattelun keinoin. Tyypillisimmiksi tuki- ja liikuntaelimistön ongelma-alueiksi osoittautuivat olkapää, niska-hartiaseutu, alaselkä sekä polvi ja siksi olemme tuotoksena laatimassamme kansiossa keskittyneet näihin. Opinnäytetyössämme käsittelemme pelastajan ammattia, pelastajan työssä jaksamista ja työterveyttä sekä niiden yhteyttä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmiin. Merkittävä osa opinnäytetyötämme on kansion laatimista kuvaava prosessikuvaus, jossa selvitämme prosessimme etenemisen vaiheita ja haasteita.
Tämän tutkielman tausta nojaa lisääntyneeseen keskusteluun elinikäisestä oppimisesta. Työelämä on muuttunut merkittävästi useiden viime vuosikymmenien aikana ja yli kansallisten rajojen on herätty elinikäisen oppimisen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa. Ajan mukana pysyminen edellyttää työntekijöiltä jatkuvaa uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. Lisä- ja täydennyskoulutuksen avulla ihmiset voivat vastata omalta osaltaan elinikäisen oppimisen vaatimukseen. Tässä tutkielmassa lisä- ja täydennyskoulutusta tarkastellaan kasvatustieteilijöiden näkökulmasta. Kasvatustieteen koulutus ei tarjoa opiskelijalle tiettyä ammattipätevyyttä, vaan ennemminkin yleisiä akateemisia valmiuksia työelämään. Tästä johtuen tuleva työura aiheuttaa erityisesti opiskelijoiden keskuudessa epävarmuutta. Tutkielmani tarkoituksena on selvittää, millaisia uratarinoita kasvatustieteilijät kertovat tutkinnon valmistumisesta tähän hetkeen. Lisäksi tutkielmani erityinen painopiste on kasvatustieteilijöiden lisä- ja täydennyskoulutuksessa sekä sen merkityksessä heidän työuriensa muotoutumiseen. Teoreettisessa viitekehyksessä tuon esille, mitä kasvatustieteen maisterin tutkinto-ohjelma pitää sisällään ja mihin koulutuksesta valmistuneet ovat tyypillisesti työllistyneet. Lisäksi tarkastelen työelämän muutoksen mukana tuomia ilmiöitä, elinikäistä oppimista sekä lisä- ja täydennyskoulutusta. Tutkimusaineisto on tuotettu ja analysoitu kerronnallisen haastattelun ja analyysin keinoin. Tässä tutkielmassa kerronnallisuus näkyy mahdollisuutena tavoittaa kasvatustieteilijöiden uratarinoita sekä kokemuksia lisä- ja täydennyskoulutuksesta. Tutkimustulosten perusteella kasvatustieteilijöiden uratarinat näyttäytyvät hyvin moninaisina. Lisäksi jokaisella on erilaisia kokemuksia lisä- ja täydennyskoulutuksesta, vaikka yhtäläisyyksiäkin on. Lisä- ja täydennyskoulutus mahdollistaa uralla etenemisen ja uudet työtehtävät, tuo välitöntä hyötyä työllistymiseen, ylläpitää ja kehittää osaamista sekä muuttaa työntekijän henkilökohtaisia ominaisuuksia. Kaikin puolin kasvatustieteilijät suhtautuvat positiivisesti lisä- ja täydennyskoulutukseen myös tulevaisuudessa.
Lääketieteellisessä säteilynkäytössä on toteuduttava oikeutus-, optimointi- ja yksilönsuojaperiaatteet, jotta säteilytoiminta on turvallista ja hyväksyttävää. Leikkaussaleissa tehtävien läpivalaisuohjattujen tutkimusten ja toimenpiteiden määrät ovat viime vuosina merkittävästi lisääntyneet. Tutkimusmäärien myötä on lisääntynyt myös huoli leikkaussalien säteilyturvallisuudesta ja leikkaussalihenkilökunnan säteilynkäytön osaamisesta. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten leikkaussalien toimintatapoja säteilynkäytön eri osa-alueilla. Aihetta ei ole aikaisemmin Suomessa tutkittu. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Säteilyturvakeskuksen (STUK) kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin keväällä 2012 sähköisellä kyselylomakkeella, joka luotiin tätä tutkimusta varten. Kysely muodostui yhteensä seitsemästä osa-alueesta: Säteilynkäyttöorganisaatio, Säteilynkäyttö, Laitetekniikka, Henkilöannosten tarkkailu, Säteilysuojainten käyttö, Potilaan tai henkilökuntaan kuuluvan raskaus ja Säteilynkäytön turvallisuus. Vastaus saatiin 31 leikkaussaliyksiköstä (n=31). Mukana oli sekä julkisen että yksityisen sektorin yksiköitä. Vastausprosentti voitiin määrittää julkisen sektorin leikkaussaliyksiköiden osalta, koska niiden kokonaislukumäärä voitiin arvioida. Vastausprosentiksi saatiin näin ollen 35 %. Määrällinen aineisto analysoitiin määrittämällä muuttujien frekvenssit ja prosenttiosuudet. Avoimet kysymykset analysoitiin sisällönerittelyllä. Leikkaussaliyksiköissä tehtävien läpivalaisuohjattujen toimenpiteiden lukumäärät osoittavat säteilynkäytön olevan olennainen osa leikkaussalitoimintaa. Leikkaussalihenkilökunnan säteilysuojelukoulutuksessa ja säteilynkäytön osaamisessa näyttäisi kuitenkin olevan puutteita. Läpivalaisulaitetta ei käytetä niin optimoidusti kuin olisi mahdollista. Henkilöannostarkkailun epäkohtana ovat ryhmä- ja henkilöannosmittareiden puutteelliset käyttötavat. Potilaan tai henkilökuntaan kuuluvan raskaus huomioidaan melko hyvin leikkaussalin säteilytoiminnan yhteydessä. Tämän tutkimuksen perusteella leikkaussalihenkilökunnan tiedot ja taidot optimoida omaa tai potilaan säteilyaltistusta ovat puutteelliset. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää leikkaussalien säteilyturvallisuuden parantamisessa.
Mindfulness training is enjoying growing popularity in workplaces. In the current study, the effects of workplace mindfulness training were evaluated using quantitative and qualitative methods. The study’s novelty value arises from the implementation of workplace training among factory employees and the mixed-methods approach to evaluation. The quasi-experimental design with training and control groups included pre- and postmeasurements and four focus group interviews. The results of the pre-post-test indicated that, compared with the participants in the control group, the participants in the mindfulness-based training group displayed significantly greater increases in mindfulness, positive emotions and hope pathways after training. The findings from the focus group interviews also indicated positive effects associated with relaxation, creativity at work, quality of social interactions and quality of sleep. The participants also perceived challenges in the training, such as inexperience, odd and difficult mindfulness practices, difficulties with home practice, a lack of social support and the demanding features of the environment. These results were discussed in light of the added value of the mixed-methods evaluation approach.
TIIVISTELMÄ KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja (AMK) TEIJA HEIKKILÄ & EMMA HOOLI & PIIA MÄKELÄ: ENSIAPUOPAS Kalotti-Automaatio Ky:lle. Opinnäytetyö, 50 sivua ja 2 liitettä sekä ensiapuopas Ohjaajat: Anne Luoma & Marianne Sliden 13.4.2011 Asiasanat: työturvallisuus, sähkö, ensiapu Opinnäytetyön lähtökohtana oli tehdä projektityö, jonka tuotos on ensiapuopas. Tulevi-na sairaanhoitajina kiinnostuimme tekemään työelämälähtöisen projektityön ja samalla parantamaan omaa ensiaputietoa ja – valmiutta toimia ensiaputilanteissa. Opinnäytetyö tehtiin paikalliselle teollisuusautomaatio yritykselle Kalotti-Automaatio Ky:lle. Yritys on sähköalan yritys, joka tekee alihankkijana töitä Kemi-Tornion alueen paperi- ja metallitehtaille. Yritys tarvitsi ensiapuopasta, joka on suunnattu ennen kaikkea sähköalalla tapahtuviin ensiaputilanteisiin. Tämän projektin tarkoituksena oli tehdä ensiapuopas sähköalan yritykselle. Projektin tavoitteena oli, että yrityksen työntekijät pystyvät suoriutumaan ensiapua vaativista tilanteista ensiapuoppaan ohjeiden avulla. Syksyllä 2010 kerättiin avoimen kyselylomakkeen avulla tietoa sähköalan yrityksen työntekijöiltä siitä, minkälaisia ensiapua vaativia tilanteita he ovat työssään kohdanneet. Tämän kyselyn ja yrityksen yhdyshenkilön kanssa tehdyn yhteistyön perusteella haettiin tietoa ensiaputilanteista. Yrityksen tarpeita vastaava ensiapuopas valmistui keväällä 2011. Projektityö sisältää tietoa sähköalan työturvallisuudesta, kemiallisista aineista, työtapa-turmista sekä niiden ennaltaehkäisystä ja ensiavusta. Ensiaputilanteita käsiteltiin yrityk-sen toiveiden mukaisesti, joita oli sähköiskun-, palovammojen-, verenvuodon-, nyrjäh-dysten-, murtumien- ja silmävammojen ensiapu sekä elvytys.
The utilization of open data has many hidden business possibilities. Services created with open operating models may be the next success story of Finland. The utilization of open data in company-level operations is, however, still in its beginning phase. With the help of universities’ innovation potential, companies can reach the next level of open data use. At the same time, students from all fields of study can gain valuable knowledge and skills related to open data by working in open data projects. Open data does not only change how future business is done but also how universities need to prepare their students for working life.
Digitalisaatio on globaali megatrendi, joka muuttaa ammatteja ja tapaa tehdä työtä. Teknologia on kiinteä osa myös suomalaisen opettajan arkea. Työn digitalisoituminen voi olla työhyvinvoinnin kannalta uhka tai mahdollisuus. Jos opetusteknologian käyttö koetaan työntekoa vaikeuttavaksi ja kuormittavaksi, voi opettaja kokea teknostressiä. Jos taas teknologian käytön koetaan helpottavan työtä ja jopa innostavan, se voi johtaa teknoimuun. Tutkimuksessa selvitettiin, miten opetusteknologian käyttö liittyy opettajien työhyvinvointiin ja miten opettajat voivat yhdessä kehittämällä edistää koulujen digitalisoitumista ja työhyvinvointia. Tulosten mukaan opettajat kokevat opetusteknologian käytön ennemminkin innostavana kuin kuormittavana. Jotta opettajat eivät kuormittuisi opetusteknologian käytön vuoksi, on huolehdittava mm. siitä, että he voivat osallistua teknologiavalintoihin. Edelleen on tarjottava mahdollisuus käyttää opetusteknologiaa, joka sopii heidän opetustyyliinsä. Lisäksi on annettava sosiaalista ja teknistä tukea. Opettajia kannattaa kannustaa analysoimaan opetusteknologian hyviä puolia, kehittämään osaamistaan ja uskomaan itseensä. Tulokset viittaavat myös siihen, että opettajat pystyvät itsenäisesti kehittämään työtään ja luomaan käytäntöjä, jotka tukevat koulujen kestävämpää digitalisoitumista. Hyödylliseksi koetut käytännöt liittyvät opettajien väliseen yhteistyöhön, kuten toisten opettamiseen ja neuvomiseen.
Tämän selvityksen tavoitteena oli kuvata, millaista tutkimusta Suomessa on tehty työhyvinvointiin liittyen vuosina 2010 2013. Pääsääntöisesti keskityttiin psykososiaalisiin kuormitus- ja voimavaratekijöihin liittyvään tutkimukseen. Selvitys perustuu systemaattiseen tiedonhankintaan. Selvityksessä paikannettiin yhteensä 22 teemaa, joita tällä hetkellä tutkitaan työhyvinvointiin liittyen. Teemat olivat työolot; työ eri aloilla; työn uudemmat muodot; työn epävarmuus ja määräaikaisuus; työn ja muun elämän suhde; temperamentti ja persoonallisuus; ikä ja elämänkulku; sukupuoli, sosioekonominen asema ja etninen tausta; esimiestyö; oikeudenmukainen kohtelu; organisaatiomuutokset; tuloksellisuus; työstressi; työuupumus; varhainen eläköityminen; työn imu; palautuminen; hyvinvointiteknologiat; kuntoutus; työterveyshuolto; ja kehittäminen.
This person-oriented study aimed to identify adolescents’ hierarchical attachment profiles with parents and peers, and to analyze associations between the profiles and adolescent psychosocial adjustment. Participants were 449 Finnish 17–19-year-olds reporting their attachments to mother, father, best friend, and romantic partner and details on mental health (internalizing symptoms, inattention/hyperactivity, and anger control problems) and risk-taking behavior (substance use and sexual risk-taking). Attachment was measured with Experiences in Close Relationships – Relationship Structures (ECR-RS); internalizing, inattention/hyperactivity, and anger control problems with Self-Report of Personality — Adolescent (SRP—A) of the Behavior Assessment System for Children, third edition (BASC-3); substance use with the Consumption scale of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT-C) and items from the Finnish School Health Promotion Study; and sexual risk-taking behavior with the Cognitive Appraisal of Risky Events (CARE). Latent profile analysis identified five attachment profiles: “All secure” (39%), “All insecure” (11%), “Parents insecure – Peers secure” (21%), “Parents secure – Friend insecure” (10%), and “Parents secure – Partner insecure” (19%). “All insecure” adolescents showed the highest and “All secure” adolescents the lowest levels of mental health problems and substance use. Further, parental attachment security seemed to specifically prevent substance use and anger control problems, while peer attachment security prevented internalizing problems. Our findings help both understand the organization of attachment hierarchies in adolescence and refine the role of specific attachment relationships in psychosocial adjustment, which can be important for clinical interventions in adolescence.
Tämä julkaisu on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa toiminnan kehittäminen digitalisoituvassa ympäristössä. Uskomme julkaisun hyödyttävän erityisesti erilaisten rajapintojen kohtauttamisesta kiinnostuneita kehittäjiä, jotka toimivat esimerkiksi liiketoiminnan, digitalisaation, tutkimuksen tai henkilöstöjohtamisen parissa. Kuten julkaisun nimikin jo vihjaa, tulokulmamme digitalisaatiomuutokseen liittyy ihmisten toimintaan - ja erityisesti yhteistoimintaan. Toivomme, että lukija löytäisi julkaisusta ideoita ja esimerkkejä siihen, miten rakentaa työpaikoille avointa, kestävää muutosta tukevaa toimintakulttuuria, miten ottaa kaikki mukaan kehittämiseen ja miten huomioida ja tukea ihmisten hyvinvointia toiminnan muuttuessa. USCO-projektin aikana yhteiskehitettiin käytännön innovaatioprosessin rakentamista tukeva BOOST+INNO -peli, joka auttaa organisaatioita ymmärtämään, mistä on kyse, kun innovatiivisia ideoita lähdetään kehittämään ja kaupallistamaan. Uskomme BOOST+INNO -pelin ja tämän julkaisun täydentävän toisiaan ja toimivan joko yhdessä tai erikseen tutkimustulostemme hyödyntämisen välineinä käytännön työelämässä.
Julkaisun sisältö perustuu vuosina 2016–2019 toteutetun USCO – Using digital co-creation for business development -tutkimushankkeen toimintaan ja tuloksiin. Hankkeen toteuttivat Laurea-ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto sekä kansainvälisenä yhteistyökumppanina Cambridgen yliopisto. Hanketta rahoitti Business Finland. Keskeisessä roolissa olivat myös hankkeeseen tutkimuskohteina ja kehittäjäkumppaneina osallistuneet organisaatiot, jotka olivat myös hankkeen osarahoittajia: Danske Bank, Fennia, Humap Consultation, Isännöintiverkko, Keva, K-ryhmä, Silta ja Verohallinto. USCO-hankkeen tutkimustavoitteena oli tuottaa tietoa digitaalisten, osallistavien työvälineiden ja menetelmien käytöstä työorganisaatioissa, palveluiden digitaalisesta kehittämisestä sekä digitalisaatiota tukevasta johtamisesta, organisaatiokulttuurista ja työhyvinvoinnin roolista digimuutoksessa. Tähän julkaisuun on koottu poimintoja tutkimustuloksista ja esimerkkejä hankkeen aikana tehdystä kehittämisestä. Julkaisu on tarkoitettu kaikille, joita kiinnostaa toiminnan kehittäminen digitalisoituvassa ympäristössä. Uskomme julkaisun hyödyttävän erityisesti erilaisten rajapintojen kohtauttamisesta kiinnostuneita kehittäjiä, jotka toimivat esimerkiksi liiketoiminnan, digitalisaation, tutkimuksen tai henkilöstöjohtamisen parissa. Kuten julkaisun nimikin jo vihjaa, tulokulmamme digitalisaatiomuutokseen liittyy ihmisten toimintaan - ja erityisesti yhteistoimintaan.
The Product as a Service model can offer many sustainability benefits as well as several business opportunities to companies. This guide will provide information, examples and practical tools for companies to develop and implement Product as a Service business models. By reading this guide, you can gain more understanding of what the Product as a Service model is, how it contributes to circular economy and how to create profitable business from the model. The guide provides useful tips and tools for companies in general, regardless of the operative domain. Additionally, the information provided by this guide can be applied for both consumer and business to business markets. This guide was created in the PaaS Pilots research project during 10/2021–05/2022, funded by the Finnish Innovation Fund Sitra. The research project was implemented by Turku University of Applied Sciences in cooperation with VTT Technical Research Centre of Finland and LAB University of Applied Sciences. In addition to the research organizations, two Finnish companies were involved in the project, Pure Waste and Image Wear.
Tuote palveluna -malli (englanniksi Product as a Service, PaaS) voi tuoda yrityksille monia kestävyyshyötyjä ja liiketoimintamahdollisuuksia. Tässä oppaassa annetaan yrityksille tietoa, esimerkkejä ja käytännön työkaluja tuote palveluna -liiketoimintamallien kehittämistä ja toteuttamista varten. Opas auttaa ymmärtämään paremmin, mitä tuote palveluna -mallilla tarkoitetaan, miten se edistää kiertotaloutta ja miten sen avulla voi luoda kannattavaa liiketoimintaa. Yritykset toimialoista riippumatta hyötyvät oppaassa esitetyistä vinkeistä ja työkaluista, ja oppaassa annettu tieto on sovellettavissa sekä kuluttaja- että yritysmarkkinoihin. Opaskirja on laadittu osana Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran rahoittamaa PaaS Pilots – Product as a Service pilots -tutkimushanketta. Hankkeen toteutti Turun ammattikorkeakoulu yhteistyössä Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa ajalla 10/2021–05/2022. Tutkimusorganisaatioiden lisäksi hankkeessa oli mukana myös kaksi suomalaista yritystä.
The quality of parenting shapes the development of children’s emotion regulation. However, the relative importance of parenting in different developmental stages, indicative of sensitive periods, has rarely been studied. Therefore, we formulated four hypothetical developmental timing models to test the stage-specific effects of mothering and fathering in terms of parental autonomy and intimacy in infancy, middle childhood, and late adolescence on adolescents’ emotion regulation. The emotion regulation included reappraisal, suppression, and rumination. We hypothesized that both mothering and fathering in each developmental stage contribute unique effects to adolescents’ emotion regulation patterns. The participants were 885 families followed from pregnancy to late adolescence. This preregistered study used data at the children’s ages of 1 year, 7 to 8 years, and 18 years. At each measurement point, maternal and paternal autonomy and intimacy were assessed with self- and partner reports using the Subjective Family Picture Test. At the age of 18 years, adolescents’ reappraisal and suppression were assessed using the Emotion Regulation Questionnaire and rumination using the Cognitive Emotion Regulation Questionnaire. Stage-specific effects were tested comparing structural equation models. Against our hypotheses, the results showed no effects of mothering or fathering in infancy, middle childhood, or late adolescence on adolescents’ emotion regulation patterns. The results were consistent irrespective of both the reporter (i.e., self or partner) and the parental dimension (i.e., autonomy or intimacy). In addition to our main results, there were relatively low agreement between the parents in each other’s parenting and descriptive discontinuity of parenting across time (i.e., configural measurement invariance). Overall, we found no support for the stage-specific effects of parent-reported parenting in infancy, middle childhood, or late adolescence on adolescents’ emotion regulation. Instead, our findings might reflect the high developmental plasticity of emotion regulation from infancy to late adolescence.
Even though entrepreneurial work is stressful, health promotion interventions are seldom targeted at entrepreneurs, and we know little about how to reach and recruit this hard-to-reach group to such studies. We described and evaluated the recruitment process of a mobile health application intervention study aimed at enhancing work ability and recovery. Finnish microentrepreneurs (N = 1243) were registered for the intervention. We analyzed surveys, interviews, and registration data. Most participants registered through email invitations. The registered microentrepreneurs were not representative of all Finnish microentrepreneurs; females and highly educated individuals were overrepresented, and those working in agriculture were underrepresented. Differences be- tween registration routes were observed: females registered more often through the self-enrollment route, whereas males and older entrepreneurs registered more often through email invitations. The findings indicate that recruitment strategies are associated with participant characteristics. To increase participation rates, persuasive recruitment approaches are needed.
Abstract Even though entrepreneurial work is stressful, health promotion interventions are seldom targeted at entrepreneurs, and we know little about how to reach and recruit this hard-to-reach group to such studies. We described and evaluated the recruitment process of a mobile health application intervention study aimed at enhancing work ability and recovery. Finnish microentrepreneurs (N = 1243) were registered for the intervention. We analyzed surveys, interviews, and registration data. Most participants registered through email invitations. The registered microentrepreneurs were not representative of all Finnish microentrepreneurs; females and highly educated individuals were overrepresented, and those working in agriculture were underrepresented. Differences be- tween registration routes were observed: females registered more often through the self-enrollment route, whereas males and older entrepreneurs registered more often through email invitations. The findings indicate that recruitment strategies are associated with participant characteristics. To increase participation rates, persuasive recruitment approaches are needed.