Kaikki aineistot
Lisää
Tiivistelmä. Pro gradu -tutkielmassa selvitettiin Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen henkilöstön näkemyksiä päiväkotien ulkotoimintaa rajoittavista ja edistävistä tekijöistä. Lisäksi nostan esille henkilöstön esittämiä mielipiteitä, minkälainen koulutus tukisi ulkotoiminnan lisäämistä. Tarkastelen myös ohjatun ulkoliikunnan määrää päiväkodeissa. Tutkielma on osa Oulun kaupungin Puoli päivää pihalla -hanketta, jossa pyritään vahvistamaan kestävää ja liikunnallista elämäntapaa lapsille. Hankkeen tavoitteena on lisätä lasten päiväkotipäivään ulkoilua, retkeilyä ja liikkumista. Lasten elintavat ovat muuttuneet normaalin kasvun ja kehityksen kannalta huonoon suuntaan, sillä lasten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt. Sen sijaan lasten lihavuus ja ylipaino ovat lisääntyneet. Uusien lasten liikuntasuositusten mukaan alle kahdeksanvuotiaiden lasten päivään pitäisi sisältyä liikkumista vähintään kolme tuntia päivässä. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että harva alle kahdeksanvuotias lapsi yltää suosituksiin ja enimmäkseen lapset viettävät valveillaoloaikansa passiivisissa toiminnoissa. Lasten tiedetään olevan fyysisesti aktiivisempia ulkona kuin sisällä, minkä vuoksi lasten ulkotoiminnan kehittäminen ja ulkoilun lisääminen on järkevää. Lisäksi ulkotoiminnalla tiedetään olevan lukuisia myönteisiä fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia ja kognitiivisia vaikutuksia. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Zeffi-kyselylomakkeella toukokuussa ja elokuussa 2020. Kyselylomakeaineisto (n=190) kerättiin Oulun kaupungin varhaiskasvatushenkilöstöltä siten, että kyselyyn pyydettiin vastaamaan päiväkotiryhmittäin. Lomakkeen sisältämät avoimet kysymykset analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Tutkimustulokset osoittivat, että ulkotoimintaa tukeva pedagogiikka ja toimintakulttuuri, monipuolinen ja liikkumiseen innostava oppimisympäristö ja yhteistyö huoltajien kanssa edistävät ulkotoimintaa. Ulkotoimintaa rajoittavia tekijöitä olivat taas puutteellinen oppimisympäristö, muutoshaluton toimintakulttuuri ja pedagogiikan puute. Koulutustarpeina nähtiin ulkotoimintaa tukevaa koulutusta ja eri ikäryhmille soveltuvaa koulutusta. Lisäksi valmiita uusia materiaaleja kaivattiin. Ohjatun ulkoliikunnan määrä osoittautui päiväkodeissa matalaksi. Ohjatun ulkotoiminnan kehittäminen on tarpeen, jotta Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoite saadaan täytettyä ja näin lisättyä lasten fyysisen aktiivisuuden määrää. Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman tavoitteena on, että varhaiskasvatus mahdollistaa lapsen liikkumisen vähintään kaksi tuntia päivässä.
Selvityshenkilöt kokosivat sosiaalihuollon porrasteisuuden tilannekuvaa haastattelemalla ja järjestämällä skenaariotyöpajoja, joihin osallistui neljältä yhteistyöalueelta 119 sote-johtoa edustavaa henkilöä. Näkemyksiä porrasteisuudesta pohdittiin kolmen skenaarion pohjalta: terveydenhuoltolähtöinen, sosiaalihuoltolähtöinen ja sote-integraatioon pohjautuva malli. Etelä-Suomessa työskentely tapahtui toisin, koska YTA-tasoisen porrastuksen mahdollisuudet ovat erilaiset Uudenmaan erillislain vuoksi. Hyvinvointialueilla on menossa muutos, jossa palveluja kootaan yhteen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja integroidaan ja keskitetään. Sosiaalihuollossa ei ole käytetty porrastuskäsitettä, mutta asia on tuttu ja keskustelu sen pohjalta luontevaa. Yhteistyöalue on vielä vieras ja näkemykset sen tuomasta lisäarvosta sosiaalipalveluille haparoivia. Selvityshenkilöt ehdottavat, että porrastuskäsite otetaan käyttöön, mutta sosiaalihuollon omista lähtökohdista huolehtien muun muassa asiakassuhteen jatkuvuudesta ja lähipalveluista. Jos halutaan porrastuksen etenevän, vaatii se lainsäädännön selkiyttämistä ja kansallista tukea eri tavoilla. Pääehdotus on, että sosiaalihuoltolain 33 a § pohjalta nimetään välittömästi määräaikainen toimielin kokoaman tietopohjaa ja tekemään suosituksia YTA-tasoisesti järjestettävistä sosiaalipalveluista sekä kansallisesti keskitettävistä palveluista. Muut ehdotukset koskevat yksityisiä palveluntuottajia, sote-valmiuskeskuksia, erikoistumis- ja jatkokoulutuksia sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa.
Here, the authors report on the preparation of core–shell carbon-ceramic fibrous as well as ceramic tubular catalyst supports utilizing electrospinning and atomic layer deposition (ALD). In this paper, ALD of Ti-Nb-O thin films using TiCl4, Nb(OEt)5, and H2O as precursors is demonstrated. According to the time-of-flight-elastic recoil detection analysis and Rutherford backscattering spectrometry, carbon and hydrogen impurities were relatively low, but depend on the pulsing ratio of the precursors. Optimized ALD process was used for coating of sacrificial electrospun polyvinyl alcohol (PVA) template fibers to yield tubular Ti-Nb-O structures after thermal or solution based PVA removal. Another approach utilized 200–400 nm thick carbon fibers prepared by electrospinning from polyacrylonitrile and subsequent thermal treatment.