Kaikki aineistot
Lisää
Heikkinen, Miia, Ikäihmisten puhelinneuvonta asiakkaiden kokemana. Helsinki kevät 2013, 48 s., 1 liite. Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomi (AMK). Tässä opinnäytetyössä selvitin teemahaastattelujen avulla, minkälaisia kokemuksia ikäihmisten puhelinneuvontapalveluun soittaneilla henkilöillä on ollut sekä minkälaisia toiveita ja odotuksia heillä on palvelun parantamiseksi. Teoriaa tarkastelen palvelujärjestelmän muuttuneen rakenteen, palveluohjauksen, vuorovaikutuksen sekä vanhuuden näkökulmista. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus. Opinnäytetyötäni varten haastattelin neljää henkilöä, jotka olivat soittaneet ikäihmisten neuvontapalveluun. Haastattelut tapahtuivat syksyllä 2011. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysillä. Haastatteluteemat olivat tarve palveluneuvonnalle, vuorovaikutustilanne ja toiveet. Haastatteluissa tuli esille, että haastateltavat olivat saaneet puhelinnumeron eri reittejä. Olemassa olevista puhelinajoista tietoa oli ollut vaihtelevasti. Puheluiden määrä työntekijöille vaihtelee kertaluontoisista toistuviin. Vuorovaikutustilanteet haastateltavat olivat kokeneet positiivisina. Esiin tuotiin kuitenkin se näkökulma, että keskustelu on erilaista kasvotusten kuin puhelimessa puhuttaessa. Samoin silloin jos henkilö on jo entuudestaan tuttu tai vieras. Haastatteluissa tuotiin esille toive, että eri työntekijöiden puhelinnumerot löytyisivät helpommin. Haastateltavat pohtivat, ymmärtävätkö kaikki soittajat mitä heille puhutaan ja kuulevatko he kunnolla. Varsinaisten haastattelukysymysten lisäksi haastateltavien nostamana esille nousi muita teemoja, kuten heidän sairauteensa ja toimintakykyynsä liittyvät asiat, sää, eletty elämä, sukulaiset, yhteiskunnan muutokset, eläimet, yksinäisyys sekä turvattomuus. Puhelimitse on haastavaa päästä dialogiseen keskusteluyhteyteen. Laadukkaan palvelun edellytyksenä on, että asiakas tulee kuulluksi. Ikäihmisten ollessa kyseessä puhelin ei ole paras väline tähän. Henkilökohtainen neuvontapalvelu sekä palveluohjauksen kehittäminen ikäihmisille toisivat lisää laatua palveluihin. Asiasanat: vanhukset, puhelinpalvelut, kokemukset, palveluohjaus, vuorovaikutus, vanhustenhuolto
Tämä kehittämistehtävä tehtiin JiiTee Työt Oy:lle, joka on pieni vantaalainen rakennusalan yritys. Kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää, mitä palkitseminen on. Tavoitteena oli myös selvittää mitkä olisivat kohdeyritykselle sopivimmat palkitsemisen keinot, jotta yritys saisi houkuteltua sopivimmat työntekijät sekä motivoitua ja sitoutettua heidät yritykseen. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena. Työssä käytettiin laadullisia laadullista lähestymistapaa. Aineisto muodostui koko henkilöstölle suunnatusta kyselystä, kahden yhteistyöyrityksen benchmarkkauksesta sekä opinnäytetyön tekijän omasta havainnoinnista. Kyselyn avulla selvitettiin kehitystarpeet. Becnhmarkkauksella selvitettiin, olivatko työntekijöiden toiveet palkitsemisesta samankaltaisia kuin yhteistyöyritysten käyttämät palkitsemiset. Havainnoimalla työn tekijä pyrki tarkkailemaan, nousiko työntekijöiden innokkuus ja tehokkuus työn laatu säilyttäen tämän opinnäytetyöprosessin aikana yrityksessä. Kyselyssä tärkeimmiksi kehityskohteiksi nousivat mahdollisuus rahalliseen ja reiluun palkkioon hyvästä työsuorituksesta, mahdollisuus kouluttautumiseen sekä monipuolisiin henkilöstöetuihin. Kehittämistehtävässä käytetty teoria käsittelee motivaatiota, palkitsemisen kokonaisuutta, aineellisia ja aineettomia keinoja, palkitsemista johtamisen välineenä sekä palkitsemisen haasteita ja tulevaisuuden trendejä. Olemassa olevat palkitsemisen keinot tunnistettiin ja säilytettiin sekä sopivia uusia palkitsemisenkeinoja yritykselle löydettiin. Palkitsemiseen liittyvät osapuolet sekä palkitsemisprosessit tunnistettiin. Kehittämistoimenpiteet päätettiin yrityksessä ottaa käyttöön vaiheittain: osa heti, osa myöhemmin. Näistä asioista ja tulevista muutoksista viestitettiin henkilöstölle.
Tämä opinnäytetyö on tutkimuksellinen kehittämistyö, ja se pitää sisällään tutkimuksellisen osion sekä kehittämisosion. Tutkimuksen osion tarkoituksena oli kuvata päiväkodin johtajien kokemuksia jaetun johtajuuden nykytilasta ja sen toteuttamisesta varhaiskasvatuksessa. Samalla tarkoituksena oli selvittää, miten jaettua johtajuutta tulisi kehittää päiväkodin johtajien näkemyksen mukaan. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa jaetusta johtajuuden ilmiöstä varhaiskasvatuksessa sekä tuottaa tietoa sen käytännön toteuttamistavoista, sekä mahdollisuuksista ja haasteista. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voi käyttää kehittämistyön tukena varhaiskasvatuksen johtajuuden kehittämisessä. Tutkimus toteutettiin keräämällä tutkimusaineisto sähköisen kyselyn avulla. Opinnäytetyön teoreettisena viitekehyksenä käytettiin jaetun johtajuuden teoriaa. Sähköinen kysely toteutettiin verkossa, ja sen osa-alueina olivat jaetun johtajuuden toteutuminen varhaiskasvatuksen arjessa, jaetun johtajuuden mahdollisuudet ja jaetun johtajuuden haasteet päiväkodin johtajien kokemana. Kyselyn avulla saatiin luotua kuva päiväkodin johtajien kokemuksista jaetun johtajuuden toteutumisesta, sekä jaetun johtajuuden mahdollisuuksista ja haasteista varhaiskasvatuksen johtajuuden kehittämisen näkökulmasta. Opinnäytetyön kehittämisosion tarkoituksena oli tutkimustulosten pohjalta kehittää jaettua johtajuutta tuottamalla sähköinen materiaali jaetun johtajuuden kehittämisen tueksi. Sähköistä materiaalia voi hyödyntää päiväkodin johtajien johtamisen ja jaetun johtajuuden kehittämisen tukena. Tutkimustulokset osoittivat, että jaettua johtajuutta toteutetaan varhaiskasvatuksessa jossain määrin. Jaettu johtajuus toteutuu käytännössä arjen käytännöntehtävien ja vastuiden jakamisen kautta päiväkodinjohtajan, varajohtajan ja henkilöstön välillä. Vastausten mukaan muun muassa kiire ja aikaresurssin puute haittaavat jaetun johtajuuden toteuttamista. Vastaajat kokivat, että jaetulla johtajuudella on mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa, joskin sen kehittämisen tiellä on esteitä, kuten ajan puute.
Oppimisneuvola on Kajaanin ammattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan yksikön palvelutoiminta, jonka kautta tarjotaan opiskelijoiden tuottamia terveyspalveluja erilaisille kohderyhmille, niin eri yhteisöille ja ryhmille kuin yksityisille henkilöille. Palveluja tuottaessaan opiskelijat harjoittelevat palvelujen tuottamista sekä opetussuunnitelmansa edellyttämää terveyttä edistävää hoitotyötä opettajiensa ohjauksessa. Kehittämistehtävän tarkoituksena oli kuvata Kajaanin ammattikorkeakoulun Oppimisneuvolan yhden yksilötoiminnan ja yhden ryhmätoiminnan toimintaprosessien eteneminen. Työn tavoitteena oli kehittää Oppimisneuvolan tiedotusta ja markkinointia kuvaamalla esikoululaisten terveyskoulu-ryhmän sekä terveystarkastuksen toimintaprosessit. Prosessi on sarja toisistaan riippuvia tehtäviä, jotka toteutetaan tuotteen tai tiedon jalostamiseksi, tiettyjä menetelmiä ja toimintatapoja soveltaen. Prosessi voidaan määritellä dynaamiseksi sarjaksi toimintoja eli toimintoketjuksi. Prosessit siis nivovat yhteen muutoin toisistaan irrallaan olevia asioita, jotta haluttu määritelty tulos, tuotos saadaan aikaan. Tuotokset taas ovat tietoa, tuotteita ja palveluita. Palvelulla tarkoitetaan toistuvien tai jatkuvien toimintojen ja prosessien lopputuloksena syntyvää ratkaisua, joka toimitetaan sisäiselle tai ulkoiselle asiakkaalle ennalta sovitun palvelutason mukaisesti. Tällöin asiakkaille prosessikuvaukset toimivat eräänlaisena varmistuksena laadulle palvelutason takaamisessa. Prosessikuvausten avulla myös kuvattu toiminta saadaan paremmin näkyviin. Kuvauksia voidaan näin siis myös käyttää esimerkiksi organisaation toiminnan ja periaatteiden yleisesittelyssä. Kehittämistehtävässä kuvattiin Kajaanin ammattikorkeakoulun Oppimisneuvolan esikoululaisten terveyskouluryhmän ja terveystarkastuksen toimintaprosessit. Prosessien kuvaaminen tapahtui keväällä 2007 yhteistyössä Oppimisneuvolan koordinaattorin ja terveydenhoitajan kanssa. Prosessien dokumentointi tapahtui kuvaamalla prosessit vuo-kaavioiden sekä kehittämistehtävässä tekstin avulla.
Judo on yksi maailman suosituimmista kamppailulajeista. Suomessa judon harrastajia on runsaasti, ja judotoiminta on hyvin aktiivista. Suomessa on vuosittain paljon judokilpailuja, koulutuksia ja leirejä. Joensuuhun judo saapui 1960-luvulla ja judoseura Joen Yawara ry perustettiin kesällä 1968. Vuonna 2018 Joen Yawara ry täytti 50 vuotta. Edellisten vuosikymmenten tapaan tätä 50-vuotista taivalta haluttiin juhlistaa järjestämällä tapahtuma, esimerkiksi leiri tai kilpailu. Tapahtumia järjestettiin lopulta kaksi, juhlaleiri Joensuun urheilutalolla sekä tiivishenkinen iltajuhla Joensuun Teatteriravintolassa. Tapahtumat järjestettiin lokakuussa 2018 eri viikonloppuina. Viikonlopun mittaisella leirille osallistui useita kymmeniä judon harrastajia. Leiristä tehtiin myös palautekysely, jonka tarkoituksena oli kartoittaa osallistujien mielipiteitä ja leirin onnistumista. Kaikkien kyselyyn vastanneiden odotukset ylittyivät, mutta pienemmissä yksityiskohdissa olisi voinut parantaa. Produktina leirin jälkeen syntyi leirin järjestämisopas, jonka tarkoitus on auttaa leirien järjestämisessä tulevaisuudessa. Iltajuhlaan osallistui noin 30 henkilöä. Paikalla oli henkilöitä niin Joen Yawara ry:stä kuin naapuriseuroista. Iltajuhlan ohjelmassa oli illallinen, puheita sekä diaesitys. Iltajuhla oli hyvin lämmin- ja tiivishenkinen ja onnistunut. Judo is one of the most popular martial arts in the world. There are plenty of judo enthusiasts in Finland, and judo activity is very active. Many judo competitions, training seminars and camps are organized in Finland every year. Judo arrived in Joensuu in the 1960s and the judo club Joen Yawara ry was founded in the summer of 1968. In 2018, Joen Yawara ry turned 50 years. As in previous decades, this 50-year-old journey was celebrated by organizing an event. The alternative events to be organized included a camp or a competition. Eventually two events were organized, a celebration judo camp at Joensuu Urheilutalo and an intimate evening party at Joensuu Teatteriravintola. The events were held in October 2018 on different weekends. Several dozen judo enthusiasts attended the camp during the weekend. The camp was also the subject of a feedback survey aimed at mapping the participants' opinions on and the success of the camp. The expectations of all respondents were exceeded but could have been improved in smaller details. A camp organization guidebook was created after the camp to help organize camps in the future. About 30 people attended the evening party. There were also people from Joen Yawara ry as well as from neighboring clubs. The evening program included a dinner, speeches and a slideshow. The evening party was very warm and intense and successful.
Palveluoperaatio Saappaan toiminta on osa evankelis-luterilaisen kirkon erityisnuorisotyön ensisijaisesti alle 18- vuotiaisiin nuoriin kohdistuvaa etsivää auttamis- ja sielunhoitotyötä. Työ kohdistuu lapsiin ja nuoriin, joiden voidaan olettaa olevan alttiita erilaisille vaaratilanteille ja vaikeuksille. Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ja selvittää Palveluoperaatio Saappaan osuus Kajaanin nuorisotoimen puuttuminen alaikäisen nuoren päihteiden (alkoholi) käyttöön - toimintamallissa. Työn tarkoituksena oli kehittää Huumereitiltä hoitoketjuun- hankkeessa kehitettyä Kajaanin nuorisotoimen toimintamallia, jonka avulla edistetään varhaista puuttumista nuoren päihteiden käyttöön. Opinnäytetyössä oli kolme tutkimustehtävää. Selvittää Kajaanin Seurakunnan erityisnuorisotyön yhteistyökumppaneiden tietämys Palveluoperaatio Saappaan toiminnasta etsivän työn osalta, selvittää yhteistyökumppaneiden lisätiedontarve Palveluoperaatio Saappaan toiminnasta ja kuvata Palveluoperaatio Saappaan puuttumisen toimintamalli yhteistyössä seurakunnan erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden tietämystä ja lisätiedontarvetta käsittelevä tutkimusaineisto kerättiin maalis-toukokuussa 2006 erityisnuorisotyön yhteistyökumppaneilta kyselylomakkeiden avulla. Kyselyyn osallistui 17 erityisnuorisotyön yhteistyökumppania viideltä eri toimialalta. Kysely kohdistettiin koulukuraattoreille, kouluterveydenhoitajille sekä nuorisotoimen, poliisin ja sosiaalitoimen edustajille. Kyselylomakkeiden avulla saadusta määrällisestä aineistosta laskettiin frekvenssit ja prosentit. Laadullinen aineisto käsiteltiin sisällön analyysin avulla. Palveluoperaatio Saappaan toimintamalli alaikäisen nuoren päihteiden (alkoholi) käyttöön puuttumisesta kuvattiin elokuussa 2006 Kajaanin Seurakunnan erityisnuorisotyöntekijän kanssa yhteistyössä. Kuvaamisen pohjana käytettiin Huumereitiltä hoitoketjuun- hankkeessa kehitettyä Saapas-toiminta - toimintamalliaihiota. Lopullisen toimintamallin oikeellisuus tarkistettiin ja esitestattiin mielikuvissa yhdessä Kajaanin Seurakunnan edustajien kanssa. Kuvatussa toimintamallissa Saapas-toiminnan puuttumisen toimintaketju jakautui palveluoperaatio Saappaan toiminnaksi sekä erityisnuorisotyön jatkohoidoksi Saappaan asiakkaille. Tutkimusaineiston perusteella yhteistyökumppaneiden tietämys oli kokonaisuudessaan hyvää. Kuitenkin tietämättömyys ja epävarmuus tiedon oikeellisuudesta tuli aineistossa esille. Pääosa vastaajista koki tietämyksensä Saapastoiminnasta riittämättömäksi sekä tarvitsevansa lisätietoa.
Jokainen kotihoidon työtekijä on vastuussa omasta työstään ja työntekijällä tulee olla kunnioitus toisen työntekijän työtä kohtaan. Työ on kotihoidossa itsenäistä ja siinä on paljon valtaa, jota täytyy osata käyttää oikein asiakkaan hyväksi. Vastuuhoitajan roolin lähtökohta on asiakkaan tarpeet. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada Laitilan kotihoidolle vastuuhoitajuusmalli. Tavoitteena oli saada vastuuhoitajan työtehtävät toimiviksi, jotta ne palvelisivat työntekijää arjessa ja helpottavat perehtymään asiakkaan hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli teoriatiedon, hoitotyön kokemukset ja vastuuhoitajan tehtävät yhteensovittava malli, jotta kotihoidon hoitotyön arki helpottuu. Opinnäytetyöni toteutin projektityönä ja kehittämistyön tarve tuli organisaatiosta. Opinnäytetyön idea lähti keskustelusta kotihoidon johtajan kanssa, jolloin vastuuhoitajuus nousi esille ja heillä ei ollut selkeää mallia vastuuhoitajuudesta. Vastuuhoitajuusmallista tuli projektin tuotoksena ja Learning Café -menetelmää käyttäen hoitotyön arkea tukeva ja toimiva käytäntö henkilöstölle. Malli on muuttanut henkilöstön arkipäivän tekemistä, ja tuonut työhön myös tehokkuutta, selkeyttä ja monipuolisuutta. Vastuuhoitajuusmalli tukee asiakasta toimimaan omassa arjessa omien voimavarojen mukaan. Hoitaja tukee hänen päätöksiään sekä niiden huomioimista.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella puurakenteinen paritalo Rovaniemelle. Tontti sijaitsee merkittävällä tulvariskialueella, joten rakennus- ja rakennesuunnittelussa täytyi huomioida rakentamismääräykset tulva-alueella. Työmäärän kohtuullistamiseksi rakennesuunnittelu rajattiin alapohjaan sekä perustuksiin. Suunnittelu toteutettiin yhdessä tilaajan ja rakennusvalvontaviranomaisen kanssa. Rakennussuunnittelu toteutettiin pääasissa tilaajan toiveiden perusteella. Tontti ei kuulu asemakaava-alueeseen, joten rakennukselle ei ollut erityisiä suunnitteluvaatimuksia. Opinnäytetyön tuloksena tilaaja sai itselleen rakennusluvan hakemista varten tarvittavat rakennuspiirustukset ja tarkemmat rakenneleikkaukset alapohjan ja perustusten liittymistä ulkoseinään sekä huoneistojen väliseen seinään. Suurin osa piirustuksista toteutettiin AutoCAD:llä, julkisivukuvat tehtiin ArchiCAD:llä.
Opinnäytetyömme tarkoitus oli laatia itseopiskelumateriaali autologisista kantasolusiirroista bioanalytiikan opiskelijoille. Hematologian opintojaksolle tarvitaan ajantasaista materiaalia aiheesta. Työn tilaaja oli Oulun ammattikorkeakoulun bioanalytiikan koulutusohjelma. Työn tavoitteena oli laatia autologisista kantasolusiirroista ajantasainen ja bioanalyytikon näkökulmasta käytäntöjä kuvaava itseopiskelumateriaali. Itseopiskelumateriaalin tuli olla helppolukuinen ja sähköisessä muodossa helposti käytettävä. Etsimme tietoa tieteellisistä artikkeleista, uusimmista hematologian oppikirjoista ja kaupallisista lähteistä. Haastattelimme Oulun yliopistollisessa sairaalassa NordLabin hematologian laboratoriossa työskentelevää bioanalyytikkoa, joka työssään käsittelee kantasolusiirteitä. Kävimme myös seuraamassa kantasolusiirteen käsittelyä bioanalyytikon tekemänä. Opiskelijat koekäyttivät itseopiskelumateriaalin. Saamamme palautteen perusteella materiaali oli kiinnostava ja helppokäyttöinen. Palautteen pohjalta teimme myös parannuksia materiaaliin. Hematologian laboratoriossa kantasolusiirteen käsittelyyn osallistuvat bioanalyytikot tarkistivat, että heidän kertomansa asiat oli ymmärretty itseopiskelumateriaalissa oikein. Opinnäytetyön tuloksena syntyi laadukas, ajantasainen, käyttäjäystävällinen itseopiskelumateriaali. Sähköisessä muodossa itseopiskelumateriaali on helposti jaettavissa ja päivitettävissä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella yrityksen perustamista Espanjaan toimintaympäristön, riskien ja kannattavuuden näkökulmista. Työssä esiteltiin Espanjan yleisimpiä yritysmuotoja ja käsiteltiin tarkemmin pienosakeyhtiön perustamista sekä sen vaiheita. Teorian pohjalta laadittiin liiketoimintasuunnitelma perustettavalle yritykselle. Liiketoimintasuunnitelmassa keskityimme kertomaan lähinnä yrityksen liikeideasta, markkinoista ja kilpailijoista, yrityksen perustamiseen liittyvistä riskeistä sekä kannattavuudesta. Liitteinä on myös yrityksen perustamiseen Espanjassa liittyviä lomakkeita. Toimintaympäristön teoriaosuudessa käsiteltiin markkinoita, kilpailijoita ja erilaisia sosiaalisia, poliittisia, taloudellisia, teknologisia ja ekologisia tekijöitä. Yrityksen riskit - osiossa riskit on luokiteltu kolmeen eri kategoriaan ja kerrottu riskianalyysin eri vaiheet. Liitteenä olevassa liiketoimintasuunnitelmassa on tehty teorian pohjalta perustettavan majoitusyrityksen riskianalyysi. Opinnäytetyössä tarkasteltiin kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia yrityksen toimintaan. Liitteenä olevassa liiketoimintasuunnitelmassa analysoitiin majoitusyrityksen kannattavuutta ja siihen liittyviä tärkeimpiä tunnuslukuja. Teoria on kerätty perehtymällä kirjallisuuteen, jotka käsittelevät opinnäytetyön aihepiirejä. Lähteinä on myös käytetty erilaisia internetsivustoja, ja jotain hyödyllisiä lähdelinkkejä saatiin myös sähköpostin kautta. Opinnäytetyössä päädyttiin siihen tulokseen, että majoitusyrityksen perustaminen Espanjaan on mahdollista tie-tyin resurssein. Yrittäjän täytyy tuntea toimintaympäristönsä laajasti, ottaa kaikki mahdolliset riskit huomioon jo yrityksen perustamisvaiheessa ja arvioida yrityksen kannattavuutta erilaisten laskelmien ja tunnuslukujen avulla.
Miia Heikkinen ja Anni Hemmilä Siikajokisten nuorten kokemuksia nuorisotyöttömyydestä 28 s., 3 liitettä Kevät 2021 Diakonia-ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto Sosionomi (AMK), diakoniatyö Opinnäytetyön tarkoitus oli tutkia siikajokisten nuorten kokemuksia omasta työttömyydestään, sen syistä ja vaikutuksista hyvinvointiin. Tavoitteena oli tuottaa Siikajoen alueen toimijoille tietoa nuorisotyöttömyydestä, jotta he voisivat kehittää palveluja vastaamaan paremmin kohderyhmän tarpeita. Työelämäyhteistyökumppani opinnäytetyössä oli Mitä sinulle kuuluu? – Siikajoki, välittämisen ja vuorovaikutuksen yhteisö -hanke. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin yhteistyössä Satelliitti – etsivä nuorisotyön kanssa. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina syksyllä 2020 ja ne tallennettiin digitaalisesti. Tutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että haastateltavat kokivat koulutuksen puutteen pääsyyksi työttömyyteensä. Haastatteluiden tuloksista nousivat auttaviksi tekijöiksi erityisesti kuntouttava työtoiminta sekä etsivä nuorisotyö. Taloudellisen tilanteensa kohderyhmä koki kohtuullisen hyvänä. Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että kuntouttava työtoiminta Siikajoella koettiin mielekkäänä ja merkityksellisenä sosiaalipalveluna, joka parantaa elämänlaatua monin eri tavoin. Asiasanat: kuntouttava työtoiminta, nuoret, nuoret aikuiset, nuorisotyöttömyys, Siikajoki (kunta), syrjäytyminen, teemahaastattelut
Tässä kehitystyössä tutkittiin, miten yritykset ovat varautuneet äkillisiin muutostilanteisiin sekä sitä, miten muutostilanteet ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin. Lisäksi pyrittiin löytämään keinoja muutostilanteista selviämiseen ja työhyvinvoinnin johtamiseen. Kehittämistyö oli osa FOKUS työhyvinvoinnin johtamiseen -hanketta, jossa kehitetään työhyvinvoinnin johtamiseen välineistö, jonka avulla yritykset voivat arvioida työhyvinvointinsa tilaa ja rakentaa työhyvinvoinnin johtamisjärjestelmä. Kehittämistyön tuloksista koostettiin huoneentaulu ja blogi FOKUS-työhyvinvointihankkeelle. Teoreettinen viitekehys muodostui kolmesta kokonaisuudesta: muutostilanteista, johtamisesta sekä työhyvinvoinnista. Lähdeaineistona käytettiin työelämän muutostilanteisiin, työhyvinvointiin ja johtamiseen liittyvää kirjallisuutta ja erilaisia internet-artikkeleita. Kehittämistyö toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena haastattelemalla monen eri alan mikro- ja pienyrittäjiä. Haastatteluissa selvitettiin minkälaisia muutostilanteita yritykset ovat kokeneet, onko yrityksillä toimintasuunnitelma muutosten varalle, kuinka muutostilanteet ovat vaikuttaneet yrityksen toimintaan, miten muutostilanteita on johdettu yrityksissä sekä sitä, miten muutostilanteet ovat vaikuttaneet työhyvinvointiin. Kehittämistyön haastattelun tuloksista selvisi, että muutokset ovat yleisiä yrityksissä, mutta niiden laajuus vaihtelee hyvin paljon toimialasta ja yrityksen koosta riippuen. Viimeisen kahden vuoden aikana Koronavirusepidemia on koskettanut kaikkia haastateltuja yrityksiä, ja sen myötä yritykset ovat joutuneet muokkaamaan toimintatapojaan erilaisiksi. Haastattelujen perusteella työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä muutostilanteessa olivat avoin viestintä, empatiataidot ja lisäksi Leadersihp- johtamistyylinä koettiin toimivaksi tavaksi muutoksen keskellä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että läheskään kaikilla pienillä yrityksillä ei ollut toimintasuunnitelmaa muutosten varalle, mutta yritykset ovat koronaepidemian myötä ymmärtäneet, että muutostilanteita varten olisi hyvä olla varasuunnitelma, jotta muuttuviin tilanteisiin pystyttäisiin tulevaisuudessa reagoimaan nopeammin. Teoreettinen viitekehys tuki näitä kehittämistyön havaintoja. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että erilaiset muutostilanteet vaikuttavat lähes aina yritysten toimintaan ja muutoksesta selviytymiseen olennaisesti vaikuttavia tekijöitä ovat johtamistyyli ja viestintä. Erilaiset muutostilanteet vaikuttavat selkeästi työhyvinvointiin. Asiasanat: Muutos, johtaminen, työhyvinvointi.
Päivystyshoidolla tarkoitetaan potilaan äkillisen sairauden, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen aiheuttamaa välitöntä hoitoa. Päivystyshoidolle tyypillistä on, ettei hoidon aloitusta voida siirtää ilman, että potilaan oireet tai vamma pahenisivat. Päivystyshoitotyön tavoitteena on potilaan tilan vakauttaminen, nopean työdiagnoosin tekeminen, hoidon aloittaminen ja jatkohoidon arviointi. Onnistunut päivystyshoitotyö edellyttää hyvin organisoitua potilaan hoitoa, hyvää potilasohjausta ja sujuvaa moniammatillista yhteistyötä. Akuutti24 on Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus. Se on vuodesta 2012 Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toiminut erikoissairaanhoidon yksikkö, joka keskittyy Lahden sekä ympäryskuntien päivystyspotilaiden hoitoon vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Akuutti24-yksikössä hoidetaan kuukaudessa noin 8000 päivystyspotilasta, ja se on Suomen kolmanneksi suurin yhteispäivystyskeskus. Akuutti24-yksikössä hoitoprosesseja on kuusi: operatiivinen, konservatiivinen, lasten, gynekologian, sairaanhoitajan ja psykiatrisen sairaanhoitajan hoitoprosessit. Akuutti24-yksikössä sairaanhoitajaopiskelija voi suorittaa perus- ja syventävän tason harjoitteluja eri hoitoprosesseissa. Harjoittelun aikana sairaanhoitajaopiskelija tutustuu hoitoprosesseihin ja perehtyy yksikössä toimivan sairaanhoitajan työnkuvaan. Tämä opinnäytetyö käsittelee toimeksiantajan pyynnöstä vain konservatiivista ja operatiivista hoitoprosessia. Opinnäytetyön tarkoituksena on tukea Akuutti24-yksikössä harjoitteluaan suorittavien sairaanhoitajaopiskelijoiden oppimista sekä heidän ohjaustaan nostamalla esiin harjoittelun kannalta oleellisia asioita. Opinnäytetyön tuotoksena laaditun opasvihkon avulla sairaanhoitajaopiskelija saa tietoa ja ohjeita harjoitteluaan varten. Opinnäytetyön tuotosta voidaan hyödyntää Akuutti24-yksikön opiskelijaohjauksen kehittämisessä.
ESIPUHE Julkaisun artikkelit liittyvät ajankohtaiseen teemaan: demokratian ja osallistumisen tulevaisuuden kehitys. Suomalainen hyvinvointivaltio julkisen sektorin tuottamine palveluineen tarvitsee tuekseen kansalaisten sitoutumisen yhteisen hyvän puolesta. Järjestelmän edellytyksenä on demokraattisen päätöksenteon rakenteiden ja käytännön toteuttamisen kehittäminen niin, että tällä hetkellä vielä koulussa olevat nuoret saadaan kiinnostumaan entistä voimakkaammin yhteisten asioiden hoitamisesta. Artikkelikokoelmamme liittyy saumattomasti parhaillaan meneillään olevaan tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, jossa luomme sekä sisältöjä että teknologiaa tukemaan nuorten kunnallista e-demokratiaa. Ampers -hanke (Ambient Personalised Society) eli nuoret ja mediayhteisöllisyys on ainutlaatuinen kombinaatio taiteiden, yhteiskuntatieteiden jateknologian tutkimusta. Osallistujina hankkeessamme ovat erityisesti nuoret. Käsittelemme kirjoituksissamme informaatioyhteiskunnan, virtuaaliorganisaatioiden ja tulevaisuuden osallistumisen visioita. Outi Cavén aloittaa kokoelman koko julkaisua taustoittavalla artikkelillaan. Kari Heikkinen jatkaa edellä mainittua teemaa pohtiessaan teknologian mahdollisuuksia tukea demokratian toteuttamisen arkea. Miia Kosonen on analysoinut sekä kaikenikäisille että erityisesti nuorille suunnattuja suomalaisia osallistumisen ja e-demokratian harjoittamisen sivustoja.Pelin henki -artikkelissa Cavén luo katseen virtuaalisen maailman pelisääntöihin ja uhkiin. Päätämme artikkelikokoelman menetelmälliseen katsaukseen, jossa Hanna-Kaisa Ellonen ja Outi Cavén esittelevät ryhmähaastattelun perusteita. Artikkelikokoelma on ensimmäinen hankkeemme yhteisjulkaisu. Toivomme lukijoille mielenkiintoisia hetkiä ajatustemme ja tutkimuksen lähtökohtiemme tarkastelujen parissa
Abstract Background: Artificial intelligence (AI) and machine learning are transforming the optimization of clinical and patient workflows in healthcare. There is a need for research to specify clinical requirements for AI-enhanced care pathway planning and scheduling systems to improve human–AI interaction in machine learning applications. The aim of this study was to assess content validity and prioritize the most relevant functionalities of an AI-enhanced care pathway planning and scheduling system. Methods: A prospective content validity assessment was conducted in five university hospitals in three different countries using an electronic survey. The content of the survey was formed from clinical requirements, which were formulated into generic statements of required AI functionalities. The relevancy of each statement was evaluated using a content validity index. In addition, weighted ranking points were calculated to prioritize the most relevant functionalities of an AI-enhanced care pathway planning and scheduling system. Results: A total of 50 responses were received from clinical professionals from three European countries. An item-level content validity index ranged from 0.42 to 0.96. 45% of the generic statements were considered good. The highest ranked functionalities for an AI-enhanced care pathway planning and scheduling system were related to risk assessment, patient profiling, and resources. The highest ranked functionalities for the user interface were related to the explainability of machine learning models. Conclusion: This study provided a comprehensive list of functionalities that can be used to design future AI-enhanced solutions and evaluate the designed solutions against requirements. The relevance of statements concerning the AI functionalities were considered somewhat relevant, which might be due to the low level or organizational readiness for AI in healthcare.
Abstract The modification of genes in animal models has evidently and comprehensively improved our knowledge on proteins and signaling pathways in human physiology and pathology. In this review, we discuss almost 40 monogenic rare diseases that are enriched in the Finnish population and defined as the Finnish disease heritage (FDH). We will highlight how gene-modified mouse models have greatly facilitated the understanding of the pathological manifestations of these diseases and how some of the diseases still lack proper models. We urge the establishment of subsequent international consortiums to cooperatively plan and carry out future human disease modeling strategies. Detailed information on disease mechanisms brings along broader understanding of the molecular pathways they act along both parallel and transverse to the proteins affected in rare diseases, therefore also aiding understanding of common disease pathologies.