Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Eplan Electric P8 -sähkösuunnitteluohjelmiston käyttöönottoa, sekä integrointirajapinnan määrittelyä prosessina suunnitteluohjelmiston ja ENOVIA SmarTeam PLM -järjestelmän välille. Lisäksi sähkösuunnitteluohjelmiston käytöstä luotiin perusohje yrityksen sähkösuunnittelijoiden käyttöön. Opinnäytetyö toteutettiin ’Case Study’ -periaatteella lähtien liikkeelle PLM-järjestelmien kuvauksesta. Yrityksen sähkösuunnittelun nykytilanteesta luotiin pohja mahdollisille suunnittelukäytäntöjen parannusehdotuksille, joita uudella sähkösuunnitteluohjelmistolla, sekä integraatiolla pyritään poistamaan. Eplan Electric P8 -ohjelmiston toimintaperiaatteista esitettiin yleinen kuvaus, sekä annettiin ehdotuksia aiemmin mainittujen ongelmakohtien korjaamiseen. Integraatiorajapinnan määrittelyyn pureuduttiin hiukan tarkemmin ja prosessin toteuttamisesta käytiin läpi esiin tulleita ongelmakohtia, sekä ehdotettiin niihin ratkaisutapoja. Järjestelmien väliset integraatiot ovat lähes poikkeuksetta pitkän aikavälin projekteja, joten opinnäytetyöhön varattu aika ei riittänyt koko integrointiprosessin läpikäymiseen. Tästäkin huolimatta uuden suunnitteluohjelmiston potentiaali tunnistettiin opinnäytetyön tilanneessa yrityksessä.
Kokotilanvalvonnassa valvotaan pinta-alaperustaiset maataloustuet. Valvottavien tilojen otannan tekee Maaseutuvirasto, mutta käytännön valvontatyö on delegoitu Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille. Tilakäynnillä tarkistetaan, että tilalla todetut viljelykasvit ja pinta-alat ovat yhteneväisiä viljelijän tukihakemuksen tietojen kanssa. Tilakäynti etenee usein siten, että aluksi tarkistetaan viljelijän lohkot, jonka jälkeen tehdään vaadittavat asiakirjatarkistukset. Opinnäytetyö on tehty Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontayksikölle. Työssä käsitellään kokotilavalvonnassa käytettävää seurantatyökalua, jolla seurataan valvonnan edistymistä valvontakauden aikana. Seurantatyökalua käytetään valvontojen seurannan lisäksi valvonnan organisointiin. Ongelmana seurantavälineessä oli tietojen syöttäminen: seuranta ei pysynyt reaaliaikaisena. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää seurantatyökalua siten, että se palvelisi valvontaprosessia paremmin. Suurempana tavoitteena seurantatyökalun kehittämisessä oli ELY-keskuksen valvontaresurssien mahdollisimman tehokas käyttö ja edelleen Maaseutuviraston asettamissa tavoitteissa pysyminen. Opinnäytetyössä kartoitettiin seurantaan liittyviä ongelmia ja kehitettiin uutta seurantamenetelmää sekä käytännön työkalua. Suurimmat epäkohdat seurannassa olivat käytettävyyden puutteet sekä kerättävien tietojen suuri määrä; seurannalla kerättiin myös tilastotietoja. Ongelmien ratkaisemiseksi oli tärkeää tunnistaa ja poistaa seurantaan sisälletyt, valvonnan etenemisen kannalta epäolennaiset tiedot. Seurantatyökalun kehittäminen tarkoitti käytännössä myös kokotilavalvonnan valvontaprosessin pohtimista. Valvontaprosessiin tehtiin parannusehdotuksia. Opinnäytetyössä haastateltiin eräiden Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksien maaseutuyksiköiden valvontapäälliköitä ja Uudenmaan ELY-keskuksessa lisäksi valvontayksikön päällikköä ja tarkastajia. Myös Maaseutuviraston valvontayksikön johtajaan oltiin yhteydessä.