Kaikki aineistot
Lisää
Kotitalouksien velkataakka on kasvanut yhtäjaksoisesti jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Velkaantuneisuus, jota mitataan usein kotitalouksien velan suhteella käytettävissä oleviin tuloihin, on kasvanut ennätyssuureksi. Velkataakkaa ovat kasvattaneet viime vuosina asuntolainojen lisäksi taloyhtiölainat ja kulutusluotot.
Muodin markkinointi on siirtynyt yhä enemmän sosiaaliseen mediaan, ja tämän seurauksena Instagram on noussut yhdeksi merkittävimmistä muodin markkinointikanavista. Y-sukupolvi on muotialalla hyvin merkittävä kuluttajaryhmä, jonka vuoksi heidän ostokäyttäytymisensä ymmärtäminen on olennaista. Instagramissa yritykset käyttävät etenkin vaikuttajamarkkinointia paljon muodin markkinoinnissa. Instagramilla on suuri merkitystä kuluttajien ostopäätöksiin. Instagram tarjoaa kuluttajille paitsi paljon uutta tietoa tuotteista ja palveluista, se mahdollistaa myös helpon tavan tehdä ostoksia. Instagram tarjoaa mahdollisuuden lisätä tietoisuutta yrityksen tuotteista ja palveluista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia Instagram-markkinoinnin merkitystä Y-sukupolven muodin ostopäätöksiin ostopolun eri vaiheissa. Tutkimus jaettiin kahteen osaongelmaan, joiden avulla pyrittiin selvittämään, miten Instagram-markkinointi ohjaa Y-sukupolvea muodin tarpeen tunnistamisessa, tiedon hankinnassa, vertailussa ja ostopäätöksen teossa, sekä miten Y-sukupolvi hyödyntää Instagram-markkinointia tehdessään muodin ostopäätöksiä. Instagramia voidaan pitää yhtenä suurimmista sosiaalisen median kanavista, ja Instagram-mainonnan merkitystä muodin ostopäätöksissä on kartoitettu aiemmin Y-sukupolven näkökulmasta, mutta tällä tutkimuksella halutaan tuoda ajantasaista tietoa aiheesta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa aineistoa kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastateltavaksi valikoitui yhdeksän Y-sukupolven edustajaa, jotka olivat syntyneet 1990–1998 ja ostaneet muotia Instagramin kautta. Saatujen tulosten perusteella voidaan todeta, että Instagram-mainoksissa näkyvien muotituotteiden ulkomuodolla oli suuri merkitys. Jos tuotteen koettiin miellyttävän silmää ulkoisesti, se oli merkittävä tekijä kiinnostuksen heräämisessä. Myös muotituotteiden alennuskoodeilla, kuvilla, joissa tuote nähtiin oikeiden ihmisten päällä, ja muiden käyttäjien arvosteluilla oli suuri merkitys tuotteesta kiinnostumiseen sekä mahdollisen ostopäätöksen tekemiseen Instagramissa. Tutkimuksen tuloksissa kävi ilmi, että Instagram-markkinoinnilla on merkittävä merkitys Y-sukupolven muodin ostopäätöksiin. Instagram-mainosten avulla Y-sukupolvi on tullut tietoisemmaksi useista tuotteista sekä brändeistä. Y-sukupolven ostopäätöksiin muiden käyttäjien arvosteluilla oli suuri merkitys, erityisesti arvokkaiden muotituotteiden ostopäätöksien kohdalla. Yritysten Instagram-tilien sisällöllä oli suuri merkitys myös ostopäätöksessä, kun arvioitiin yrityksen luotettavuutta. Aiemmista tutkimuksista poiketen vaikuttajamarkkinoinnilla ei ollut tämän tutkimuksen mukaan niin suurta merkitystä ostopäätökseen. Vaikuttajamarkkinointi toimi herättäjänä ja inspiraationa, mutta ostopäätöksiin vaikuttajien esittelemät tuotteet eivät usein johtaneet. Vaikuttajien jakamat alennuskoodit koettiin kuitenkin ostopäätöstä vauhdittavana tekijänä, etenkin kun tuotteen ostoa oli harkittu aiemmin. Aitojen käyttäjien antamille arvosteluille annettiin enemmän painoarvoa ostopäätöksessä kuin vaikuttajien.
Tämän opinnäytetyö tarkoituksena oli tutkia erilaisia tapoja markkinoida ilmaiseksi sosiaalisessa mediassa ja perehtyä Instagramin algoritmiin. Toimeksiantajayrityksenä toimii Hoitola Lämmin tupa, joka kauneudenhoitoalan yritys Rauman Lappissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada Instagramissa enemmän näkyvyyttä toimeksiantajan yritykselle lisäämällä aktiivisuutta ja tavoitteellisella sisällöntuotolla. Toimeksiantajalla oli tarkoituksena käyttää Instagramia tulevaisuudessa enemmän markkinointikanavana. Teoriaosassa lukijalle kerrotaan enemmän sosiaalisesta mediasta, markkinoinnista Instagramissa ja Instagramin hyödyistä yritykselle. Teoriatiedot kerättiin kirjoista, aiheeseen liittyvistä artikkeleista, sekä verkkolähteistä. Tutkimuksen toiminnallisessa osassa tehtiin taustatutkimusta ja selvitettiin toimeksiantajan Instagram-seuraajilta heidän mielenkiinnonkohteitaan ja mitä he haluaisivat tilillä nähdä. Taustatutkimuksessa benchmarkattiin muutamia kauneudenhoitoalan Instagram-tilejä, jonka pohjalta saatiin paljon erilaisia ajatuksia tulevasta sisällöstä. Kaiken tämän perusteella tehtiin julkaisusuunnitelma, joka toteutettiin toimeksiantajan tilillä kuukauden aikana. Opinnäytetyölle asetetut tavoitteet saavutettiin ja toimeksiantajan Instagram tilin seuraajat kasvoivat roimasti, sekä sisällöntuotannon avulla saatiin myytyä tuotteita ja toimeksiantaja sai uusia asiakkaita. Instagram markkinoinnista ja Instagramista opittiin niin teoriassa kuin käytännössä. Instagram analytiikkaa seuraamalla toimeksiantaja saa myös paljon kallisarvoista tietoa julkaisuistaan ja tulevaisuutta varten.
Suomen varjopankkitoiminnan suuruudesta voidaan saada hyvinkin erilaisia arvioita sen mukaan, mitä yksiköitä ja toimintoja siihen luetaan. Tämä johtuu siitä, ettei varjopankkisektorille ole olemassa yksiselitteistä vakiintunutta määritelmää. Yleisesti ottaen varjopankkitoiminnalla kuitenkin tarkoitetaan sellaista rahoituksen välitystä, jota harjoitetaan perinteisen pankkisektorin sääntelyn ulkopuolella. Varjopankkisektori on tarpeellinen osa rahoitusjärjestelmää: se täydentää luotonantoa vaihtoehtoisena rahoituslähteenä ja monipuolistaa rahoituskanavia. Toisaalta toimintaan saattaa liittyä haavoittuvuuksia, jotka liian suuriksi kasvaessaan voivat olla riski rahoitusjärjestelmän vakaudelle.
Finanssivalvonnan johtokunta antoi kesäkuussa 2022 suosituksen, jonka mukaan asuntolainanottajien kaikkien lainanhoitokulujen tulisi pääsääntöisesti olla enintään 60 % lainanhakijan nettotuloista. Kyseessä on ns. kuormitetun lainanhoitorasitteen yläraja, jonka tarkoituksena on hillitä kotitalouksien liiallista velkaantuneisuutta. Laskelmien mukaan suositus on lähes neutraali, eli se pääosin sallii viime aikoina tyypilliset asuntolainanottajien velkamäärät. Kuormitetun lainanhoitorasitteen yläraja kohdistuu suhteellisesti eniten asuntosijoittajiin ja vähiten ensiasunnonostajiin. Muista ryhmistä raja puree suhteellisesti voimakkaimmin opiskelijoihin, yrittäjiin ja suurituloisten tuloluokassa oleviin lainanottajiin. Suosituksen vaikutukset riippuvat kuitenkin siitä, miten pankit päättävät suositusta soveltaa ja käyttää tähän sisältyvää harkintavaraa.
Suomessa asuntovelalliset ovat hyötyneet alhaisista koroista vähentyneinä kuukausittaisina velanhoitomenoina tai asuntolainan lyhentyneenä takaisinmaksuaikana. Matalan korkotason ansiosta kotitalouksien asuntolainat ovat lyhentyneet aiempaa nopeammin, vaikka vuoden 2015 osalta lyhennysvapaakampanjat vähensivätkin lyhennysten määrää. Matala korkotaso on myös tukenut asuntolainanostojen piristymistä.
Kotitalouksien pitkään jatkunut velkaantuneisuuden kasvu pysähtyi vuoden 2022 lopulla. Korko- ja elinkustannusten nopea nousu ja epävarmuus talouden näkymistä vähensivät kotitalouksien lainanottoa. Kotitalouksien velkaantuneisuus on silti edelleen erittäin suurta. Valtaosa uusista asuntolainoista on vaihtuvakorkoisia, ja näille otetaan korkosuojauksia maltillisesti. Korkosuojausta käyttävät vähiten runsaasti velkaantuneet. Kotitalouksien lainanhoitomenojen ja elinkustannusten kasvun vuoksi yhä useampi kotitalous joutuu pohtimaan keinoja taloutensa tasapainottamiseksi.
The long-continued growth in household indebtedness came to a halt at the end of 2022. Households were borrowing less as a result of the rapid rise in interest expenses and the cost of living, together with uncertainty about the economic outlook. Household debt is nevertheless still at a very high level. The majority of new mortgages are variable rate loans, and a modest amount of these are taken out with interest rate hedging. Interest rate hedging is used least by the highly indebted. The increase in households' debt servicing expenditure and the higher cost of living has meant that more and more households are having to think carefully about ways to balance their finances.
Pankkitoiminnan rakennemuutos on avannut rahoitusmarkkinoilla tilaa uusille toimijoille. Heikko talouskasvu, sääntely, tuottohakuisuus sekä tekniset innovaatiot ovat edesauttaneet varjopankkitoiminnan kasvua. Vaikka rahoituskanavien monipuolistuminen on toivottavaa, varjopankkitoiminnan kasvuun liittyy riskejä, joita tulee seurata. Suomessa varjopankkitoiminta on kansainvälisesti verrattuna pientä.
Viime vuosien aikana on pyritty monin tavoin, suoraan ja epäsuorasti, parantamaan ja vauhdittamaan pankkien luotonantoa yrityssektorille. Heikon taloustilanteen vuoksi yritystoiminnan kasvu on Suomessa kuitenkin edelleen hidasta ja lainarahan kysyntä vähäistä. Yrityslainojen luottotappiot ovat sen sijaan pysyneet vähäisinä, ja matalat korot antavat hyvät edellytykset investointien kasvulle.
Structural changes in banking have created space for new players on the financial markets. Weak economic growth, regulation, search for yield and technical innovations have facilitated growth in shadow banking. Even though the diversification of funding channels is to be welcomed, the growth of shadow banking entails risks that must be monitored. In Finland, the volume of shadow banking is small by international comparison.
The purpose of this thesis was to determine the contentment of nursing staff in assisted living units for hospital at home’s services. Aim was to produce information to improve hospital at home’s operation in assisted living units. The survey aims to answer the two research questions “What kind of support do nursing staff in assisted living units get from hospital at home regarding hospital at home’s patients?” and “What kind of support do nursing staff at assisted living units need from hospital at home?” In the survey there were 21 structured questions and one open question to research assisted living units nursing staff’s experience about hospital at home. In addition, the survey maps out responder’s background with three questions. The survey was executed anonymously in an online survey during October 2020 in three weeks. Target group for the survey was nursing staff in three different assisted living units (N=90). The response rate was 22.5 %. Respondents (n = 25) were from two different assisted living units. 80 % of the responders were practical nurses and 20 % registered nurses. Nursing staff’s answers about hospital at home’s operation were rather divided regarding different types of hospital at home’s patient’s care. Communication between hospital at home’s and assisted living unit’s nursing staff was experienced to be insufficient. About half (46 %) of responders were content with hospital at home’s operation, while 28 % of the nurses were not content. In answers to the open question “What kind of support would you like in the care of a hospital at home’s patient?”, assisted living unit’s nursing staffs need for more information and guidance from the nurses of hospital at home, was highlighted. In addition, the wish was to increase on-site presence and visits from the hospital at home’s staff. More fluency was also needed for information flow and communication. Challenge for future research could be further clarification about insufficient communication. If the home hospital develops their operation based on the results of this research, the research could be repeated, and the results compared.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä toimeksiantajan Akselin perusturvakuntayhtymän omaishoidon kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää COPE-indeksi arviointityökalulla muistisairaiden ikääntyneiden omaishoitajien kuormitusta ennen voimavararyhmään osallistumista ja sen jälkeen. Akselissa on suunnattu omaishoitajille voimavararyhmä, johon valikoitiin 9 ikääntyvän muistisairaan omaishoitajaa. Valinnassa otettiin huomioon haastava ja kuormittava kotihoidontilanne. Tavoite oli tuottaa tuloksia, joiden perusteella Perusturvakuntayhtymä Akselin omaishoito voi arvioida vertaistukiryhmän tarvetta ja mahdollista jatkototeutusta. Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että omaishoitajat kokevat kuormittuvansa ja kokevansa stressiä työssään omaishoitajana. Omaishoitajia voidaan tukea koulutuksilla, kotiin tarvittavilla tukipalveluilla, kuten kotihoito ja taloudellisesti omaishoidon tuella, jos omaishoidon kriteerit täyttyvät. Tukipalveluilla tarkoitetaan mm. ateriapalvelua, turvapuhelinta tai kauppapalvelua. Vertaistuella on tutkittu olevan myönteinen merkitys omaishoitajien jaksamisen kannalla. Omaishoidon kuormittavuuden arviointiin on vuonna 2011 Kela julkaissut suomeksi COPE-indeksi mittarin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden käyttöön (Juntunen, & Salminen 2011). Mittaria käytettiin aineiston keruun menetelmänä tässä opinnäytetyössä ennen ja jälkeen voimavararyhmään osallistumisen. COPE-indeksi koostuu kolmesta osa-alueesta, kielteinen osa-alue ja myönteinen osa-alue ja tuen laatu. Alkumittaukseen ja loppumittaukseen saimme yhteensä 7 lomaketta. Vastaukset koottiin yhteen ja tuloksia analysoitiin vertaamalla mittauksia toisiinsa. Aineistoa kuvaillaan määrällisesti ja tulokset havainnollistettiin pylväskuvioilla ja taulukoilla. Kaikilla osa-alueilla vastaajien yhteenlasketut kokonaispisteet olivat lisääntyneet mittausten välillä, mutta tämä selittyy suurimmaksi osaksi sillä, että loppumittauksessa oli enemmän vastaajia, jotka täyttivät kyselylomakkeen kokonaan. Kielteisen osa-alueen keskiarvo ja mediaani olivat nousseet, joten omaishoitajien kuormitus saattaa olla lisääntynyt. Myönteisellä osa-alueella vastaajat olivat saaneet loppumittauksessa myös keskimäärin enemmän pisteitä kuin alkumittauksessa. Tämä voi tarkoittaa, että omaishoitajat saavat enemmän tyydytystä omaishoitajana kuin ennen voimavararyhmää. Tuen laatu osa-alueella keskiarvo ja mediaani olivat laskeneet, mutta eivät lähestyneet vielä raja-arvona pidettyä kahdeksaa. Saattaa olla, että omaishoitajien tietoisuus lisääntyi voimavararyhmässä ja he saivat tietoa saatavilla olevasta avusta. Aineiston pienuudesta ja osin puutteellisesti täytetyistä lomakkeista johtuen tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niiden perusteella voida tehdä johtopäätöksiä voimavararyhmän todellisista vaikutuksista omaishoitajien kuormittumiseen.
Eu-rahoitteisen Kestävyyttä Itä-Suomen ruokapalveluihin eli KestITÄ -hankkeen tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristövastuullisia elintarvikehankintoja oppilaitoksissa ja julkisen sektorin ammattikeittiöissä. Kyseisen koulutushankkeen kohderyhminä ovat Itä-Suomen ruokapal-veluiden tuotantoprosessien eri osapuolet. Osana KestITÄ -hanketta toteutetaan Lautaslaatuselvitys, jonka tarkoituksena on selvittää labora-torioanalyysien avulla, vaikuttaako ruoan matka sen ravitsemukselliseen laatuun. Analyysit teh-dään asiakkaille menevistä ruokaeristä otetuista näytteistä ja niiden tarkoitus on vastata mahdolli-simman aidosti sitä ruokaa, jota asiakas oikeasti lautaselleen saa. Selvityksen tilaajana toimii Kes-tITÄ -hankkeessa mukana oleva EkoCentria Savon koulutuskuntayhtymästä. Tämän työn tavoitteena oli aistinvaraisen arvioinnin toteutus osana Lautaslaatuselvitystä. Sen tar-koituksena oli selvittää samoista ruokaeristä, vaikuttaako ruoan matka myös sen aistittavaan laa-tuun. Aistittavaa laatua arvioiva tutkimus toteutettiin kuluttajaraadin avulla. Tutkimuksen perus-joukkona olivat Savon koulutuskuntayhtymän Presidentinkatu 3:n ravintolapalveluita käyttävät asi-akkaat, joista ryväsotannalla raatiin poimittiin 70 henkilöä. Tutkimusaineisto kerättiin puolistruktu-roiduilla kyselylomakkeilla, joissa oli sekä valmiita miellyttävyyttä mittaavia asteikkoja että avoimia kysymyksiä. Kvantitatiivinen tutkimusaineisto analysoitiin PASW 18 Statistics -ohjelmaa hyödyntä-en. Arvioitavia tuotteita olivat itse kuutioitu lähiporkkana, ulkomainen pakasteporkkanakuutio, kypsä vakuumiporkkanakuutio, kotimaisista mansikoista valmistettu kiisseli, ulkomaisista mansikoista valmistettu kiisseli, kuorimaton lähiperuna, kuorittu lähiperuna, kypsä, kuorittu vakuumiperuna, lähiporkkanaraaste ja tukkupakattu lähiporkkanaraaste. Tuloksista käy ilmi, että arvioijat pitivät porkkanakuutiovaihtoehdoista kypsää vakuumikuutiota miellyttävimpänä väriltään, ulkonäöltään, suutuntumaltaan ja kokonaismiellyttävyydeltään. Mansik-kakiisseleistä kotimaisista marjoista valmistettu kiisseli oli arvioijien mielestä väriltään ja ulkonäöl-tään miellyttävämpi kuin ulkomaisista mansikoista valmistettu kiisseli. Perunoista vakuumiperuna arvioitiin ulkonäöltään parhaimmaksi, mutta sitä pidettiin kuitenkin maultaan, suutuntumaltaan ja kokonaismiellyttävyydeltään huonoimpana. Se oli arvioijien mielestä myös kaikkein kuorettunein perunavaihtoehto. Tummentumia arvioitiin olevan eniten kuorimattomassa lähiperunassa, mutta maultaan se kuitenkin arvioitiin parhaimmaksi. Arvioitavina olleet porkkanaraasteet eivät eronneet toisistaan yhdenkään arvioitavan ominaisuuden osalta.
Terveydenhoitajakoulutus on vastikään täyttänyt 90 vuotta. Terveydenhoitajien osaamisvaatimuksia on päivitetty ja samanaikaisesti on arvioitu koulutuksen vastaamista työelämän tarpeisiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli kerätä tietoa terveydenhoitajaopiskelijoiden tekemistä ja julkaisemista opinnäytetöistä. Tutkimalla Oulun ammattikorkeakoulussa julkaistuja opinnäytetöitä selvitettiin, miten opinnäytetyöt kehittävät ja tukevat terveydenhoitajien ydinosaamista. Lisäksi selvitettiin terveydenhoitajatyön haasteita, joita olivat muun muassa terveydenhoitajan kokemus omasta osaamisesta, vähäiseksi koetut resurssit sekä yhteiskunnalliset rakennemuutokset. Kiistatonta on, että opinnäytetyö tukee terveydenhoitajan ydinosaamista tuottamalla ajantasaista tietoa ja materiaalia. Huolenaiheena on, että opinnäytetöiden kautta hankittu tieto ei päädy työelämän jatkokäyttöön. Tutkimusta varten analysoitiin 48 opinnäytetyötä, jotka on julkaistu Oulun ammattikorkeakoulussa vuosien 2012-2014 aikana. Tutkimus toteutettiin laadullisen ja osittain määrällisen tutkimuksen keinoin.