Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää, kuvailla ja selittää särkikalojen (lahna, särki ja säyne) arvoketjua Pohjois-Savossa. Tämä opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, joka sisälsi kaksi prosessia: 1. tehtävä kehittämistyö, jonka tavoitteena oli kehittää särkikalojen (lahna, särki ja säyne) arvoketjua Pohjois-Savossa. 2. tutkimus, jonka tavoitteena oli kuvailla ja selittää lahnan, särjen ja säyneen kalastamista ja jatkojalostamista julkisen ruokahuollon käyttöön Pohjois-Savossa. Opinnäytetyötyö sisälsi kehittämistyön valmistelun, toteuttamisen, tiedottamisen, raportoinnin ja arvioinnin. Kehittämistyön taustalla oli julkisen ruokahuollon tahtotila käyttää särkikalatuotteita, kalastajien halu kehittää toimintaansa sekä kuntien kiinnostus kehittää alueellista kalastuselinkeinoa. Kehittämistyössä arvoketjua varten koottiin kalastajaverkosto lahnan, särjen ja säyneen kalastukseen, kehitettiin raakapakastettu järvikalapihvi ja luotiin uusi toimintatapa Vesannon irtopakastuslaitokselle. Raakapakastetun järvikalapihvin kehit-tämistä kuvaan innovaatioprosessin avulla. Opinnäytetyöni tutkimuksellisena lähestymistapana käytin soveltavaa tutkimusta ja toteutuksessa kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus sisälsi teemahaastatteluja ja kaksi benchmarkin-matkaa.
At the beginning of the 21st century, humanity faces multiple unprecedented global dilemmas that defy easy solutions and call into question the ability of the liberal democracies to rise to answer them. At the same time, advancements in sciences and technology have made it possible for humans to shape their own biology like never before, sparking a discussion on the ethical permissibility of humans seeking to enhance themselves or their descendants. Set against this background, the purpose of this thesis is twofold. First, to give a general overview of the so-called human enhancement debate, analyzing arguments for and against enhancement interventions and weighing their merits and weaknesses. Second, to advance an argument that the introduction of a particular type of enhancement, moral enhancement, is desirable from the point of view of generating morally more responsible political decisions.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia videoiden tuottamista ja tehdä pieni videosarja, joita pystytään hyödyntämään B2B-markkinoinnissa. Videoita on tarkoitus käyttää osana B2B-mainontaa sosiaalisessa mediassa. Vide-oiden tavoitteena oli olla hyvin lyhyitä, mutta niillä olisi viihdearvoa. Teoriaosuudessa käsitellään yleistä asiaa videokuvauksesta ja sitä, mitä kaikkea videokuvaus vaatii. Teoriaosuus käsittelee myös videokuvauksen eri työvälineitä ja vaiheita. Videokuvauksen lisäksi teoriaosuudessa on paneuduttu markkinointiin ja erityisesti B2B-markkinointikeinoihin. Opinnäytetyön case-osuus toteutettiin Näkemystehdas MBE:lle. Se koostui videosarjasta, joka muodostui neljästä lyhyestä videosta. Videot sisälsivät kuvattua materiaalia sekä lyhyen loppuanimaation. Videoista pyrittiin tekemään hyvin samantyylisiä ja huumoripainotteisia. Jokainen video suunniteltiin ja toteutettiin alusta loppuun. Videosarjan tavoitteena oli saada uusia B2B-asiakkaita ja herättää asiakkaiden ostopäätös halukkuutta.
Finland's health and social services are under significant pressure for change, and digitalization has been emphasized in closing the sustainability gap. Challenges have been identified in health information systems and their development that are hampering change. The development of decision support systems has been identified as one of the most important future trends and possible solutions to the identified problems. There is a need to find out how the principle of an open platform and openEHR technology could help develop information management and decision support systems in Finland. The need was addressed through qualitative research using the Grounded Theory analysis method. Thematic interviews and a qualitative survey were used as data collection methods. The data collection was carried out using two different data collection methods and targeted two different target groups to implement two-level triangulation. Through the study, it was possible to understand what open platform-based clinical decision support means and how openEHR is related to it, and the reform of health information systems in Finland. Decision support systems can be implemented in stages in an open platform, involving professionals in development and leveraging extensive knowledge capital in a vendor and technology-neutral environment. The utilization of openEHR technology would enable the implementation of a multi-level modeling environment and the development of data persistence at the national level. However, the application of openEHR in the Finnish information management environment is not entirely problem-free. Further research would be needed in the practical application of the technology, for example, through a pilot project and its positioning to Finland's current information management guidance.
Datasta keskustellaan entistä enemmän sekä akateemisissa että liiketoiminnallisissa yhteyksissä; jopa perinteisinä nähdyt toimialat ovat joutuneet omaksuneen digitalisaation ja sen myötä tulleet muutokset liiketoimintaan viimeisten vuosikymmenien aikana. Millaisia tehokkuuksia yritykset voisivat saavuttaa, mikäli ne hyödyntäisivät dataa parhaimmalla mahdollisella tavalla liiketoiminnassaan? Informaatioteknologioiden sekä digitalisaation kehitys ovat luoneet mahdollisuuden laajentaa tuotteiden ja palveluiden modulaarisuuden käsitettä fyysisistä tuotteista ohjelmistoihin ja alustoihin; nykypäivänä monet menestyneet teknologiayritykset kehittävät tuotteita jotka kehittyvät entisestään, kun ulkopuoliset kehittäjät luovat niille uusia tuotteita ja ominaisuuksia jotka voidaan jakaa käyttäjille mitättömin kustannuksin. Tämä tutkimus yhdistää kirjallisuuden informaatioteknologioiden tarjoamista mahdollisuuksista datan hyödyntämisen taloudellisiin seuraamuksiin muodostaen kattavan mallin siitä, kuinka datan vaikutusta yritysten suorituskykyyn voidaan tarkastella. Kehitetty teoreettinen viitekehys validoidaan yhdistämällä tilastollista dataa Suomalaisista yrityksistä asiantuntijoiden haastatteluihin. Datan mahdollistamat hyödyt voidaan jakaa operatiivisiin tehokkuuksiin sekä strategisiin mahdollisuuksiin---kulujen vähennyksiin sekä uusiin tuote- ja palvelumahdollisuuksiin---ja sisäisiin sekä ulkoisiin ulottuvuuksiin. Jotta ulkoisia hyötyjä voitaisiin saavuttaa, dataa täytyy jakaa ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Datan jakamisen teknologioiden kehitys EDI-järjestelmistä API-ratkaisuihin on merkittävästi madaltanut kynnystä näiden tehokkuuksien sekä mahdollisuuksien saavuttamiselle. Tämä tutkimus antaa yritysten johtohenkilöille tavan arvioida millaisia datan hyötyjä yritys on jo saavuttanut sekä millaisia hyötyjä olisi vielä saavutettavissa, mikäli yrityksen datastrategiaa muokattaisiin hyödyntämään uusimpien teknologian tarjoamia mahdollisuuksia.
Abstract The possibility of employing human enhancement interventions to aid in future space missions has been gaining attention lately. These possibilities have included one of the more controversial kinds of enhancements: biomedical moral enhancement. However, the discussion has thus far remained on a rather abstract level. In this paper we further this conversation by looking more closely at what type of interventions with what sort of effects we should expect when we are talking about biomedical moral enhancements. We suggest that a more grounded way to picture moral enhancement, at least in the near term, is to envision a form of cognitive enhancement that also provides some moral benefits by heightening the enhanced person’s capability for acting according to their own subjective moral code. While this concept of moral adherence enhancement also has relevance for the moral enhancement discussion more widely, in this paper we apply it specifically in the context of space missions. We argue that there are weighty reasons to consider making biomedical enhancements of the proposed kind a mandatory feature of early-phase long-distance space travel because these missions are high-stakes in nature and take place in an environment where the enhancement could be seen as conferring important advantages while negating many of the traditional arguments weighed against it.
Kainate type of glutamate receptors (KARs) are highly expressed during early brain development and may influence refinement of the circuitry, via modulating synaptic transmission and plasticity. KARs are also localized to axons, however, their exact roles in regulating presynaptic processes remain controversial. Here, we have used a microfluidic chamber system allowing specific manipulation of KARs in presynaptic neurons to study their functions in synaptic development and function in vitro. Silencing expression of endogenous KARs resulted in lower density of synaptophysin immunopositive puncta in microfluidically isolated axons. Various recombinant KAR subunits and pharmacological compounds were used to dissect the mechanisms behind this effect. The calcium permeable (Q) variants of the low-affinity (GluK1-3) subunits robustly increased synaptophysin puncta in axons in a manner that was dependent on receptor activity and PKA and PKC dependent signaling. Further, an associated increase in the mean active zone length was observed in electron micrographs. Selective presynaptic expression of these subunits resulted in higher success rate of evoked EPSCs consistent with higher probability of glutamate release. In contrast, the calcium-impermeable (R) variant of GluK1 or the high-affinity subunits (GluK4,5) had no effect on synaptic density or transmission efficacy. These data suggest that calcium permeable axonal KARs promote efferent connectivity by increasing the density of functional presynaptic release sites.
Tässä kandidaatintyössä pohditaan hyvän kävelykadun ominaisuuksia ja arvioidaan niiden perusteella Helsingin keskustan kävelykatuja. Tavoitteena on selvittää, miten hyvät ominaisuudet näissä kaduissa toteutuvat ja missä asioissa katutiloja voidaan kehittää. Hyvien kävelykatujen ominaisuuksien määrittäminen perustuu alan kirjallisuuteen ja arviot Helsingin kävelykaduista perustuvat paikan päällä tehtyihin havaintoihin. Määriteltyjä ominaisuuksia on yhteensä kahdeksan ja ne on jaettu kolmeen ryhmään. Käyttöön vaikuttaviin ominaisuuksiin kuuluvat toiminnallisuus, nähtävyys ja saavutettavuus. Hyvällä kävelykadulla tulee olla riittävästi monipuolista nähtävää, erilaisia palveluita ja istumapaikkoja. Sinne tulee myös olla helppo saapua kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä. Tilallisiin ominaisuuksiin kuuluvat mittakaava, avoimuus ja rajaus. Kävelykatujen mittakaava tulee suunnitella jalankulkijalle sopivaksi ja hyvän rajauksen ansiosta kävelykadun rajautuu selkeästi paikaksi, joka on tarkoitettu jalankulkijoille. Avoimuudella tarkoitetaan kadun julkisen tilan ja katua rajaavien yksityisten tai puolijulkisten tilojen suhdetta. Avoimuus houkuttelee kävelykaduille lisää käyttäjiä. Viihtyvyyttä parantaviin ominaisuuksiin kuuluvat pienilmasto ja kunnossapito. Hyvällä kävelykadulla on mahdollisuus nauttia hyvästä säästä ja se antaa suojaa kun sääolosuhteet ovat huonot. Suurimmat pienilmastoon vaikuttavat tekijät ovat auringonvalon ja tuulen määrä. Hyvä kävelykatu on siisti ja sitä kunnostetaan säännöllisesti. Kadulla on käytetty myös kävelykaduille sopivia materiaaleja. Helsingin keskustan kävelykatujen arvioiden perusteella kaikki kadut ovat melko lyhyitä ja ne ovat käyttötarkoitukseltaan kauppakatuja. Katujen hyviin puoliin kuuluvat, hyvä sijainti keskustassa ja helppo saavutettavuus julkisella liikenteellä. Helpoiten toteutettavat kehityskohteet ovat istumapaikkojen ja pyöräpaikkojen määrän lisääminen. Kaduilla ei myöskään sijainnut puita tai taideteoksia, joilla on mahdollista parantaa kävelykadun tunnelmaa ja erottaa se muista kaduista. Suurin ongelma on kuitenkin kävelykaduilla ajavat autot, sillä tutkituilla kaduilla vain yhtä lukuun ottamatta huoltoajo oli sallittua. Vaikka Helsingin keskustan kävelykadut sijaitsevat lähekkäin, ovat ne silti erillään toisistaan. Kävelykatujen yhdistäminen voisikin olla seuraava vaihe niiden kehittämisessä. Kävelykeskustan muodostamisen liittyy kuitenkin paljon haasteita, sillä se muuttaisi paljon Helsingin keskustan liikennejärjestelyitä ja mukaan kehittämiseen täytyy saada sekä kaduilla sijaitsevat yrittäjät että kaupungin asukkaat.
Tämän diplomityön tarkoituksena on laatia asuinkorttelisuunnitelma Pihlajamäkeen. Pihlajamäki on historiallisesti merkittävä ja laajasti arvostettu 1960-luvulla rakennettu lähiö. Työn suunnittelualueena toimii Pihlajamäen vanhan puhelinkeskusrakennuksen tontti ja sen lähiympäristö. Suunnittelualue on valittu Helsingin kaupungin ehdotuksesta, sillä puhelinkeskusrakennus tullaan purkamaan tulevaisuudessa, jolloin vapautuu tilaa täydennysrakentamiselle. Suunnittelun lähtökohtana ovat Pihlajamäen historiallisen ympäristön arvot ja ominaispiirteet. Lisäksi suunnitelmassa keskitytään rakentamisen ekologisuuteen kahden teeman kautta: ekologiset rakenneratkaisut ja joustavat tilaratkaisut. Kasvavien ympäristöongelmien ja rakentamisen suurten ympäristövaikutusten vuoksi tulisi nykyrakentamisessa pyrkiä ekologiseen kestävyyteen. Rakenneratkaisuilla voidaan vaikuttaa rakentamisessa käytettyihin materiaaleihin ja tekniikkaan. Joustavien tilaratkaisujen avulla rakennukset puolestaan voivat vastata tulevaisuuden tarpeisiin ja säilyä käytettävinä. Työn tavoitteena on laatia historiallisesti merkittävään Pihlajamäkeen ja suunnittelualueeseen sopiva asuinkorttelisuunnitelma, jossa yhdistyvät ekologisesti kestävät rakenteet ja joustavat tilaratkaisut. Lisäksi työn tavoitteena esittää vaihtoehto puhelinkeskuksen tontin ja sen lähiympäristön kehittämiselle. Diplomityö jakautuu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa perehdytään Pihlajamäen alueen nykytilaan, rooliin lähiöiden historiassa sekä alueen kehitysvaiheisiin. Osan perusteella tarkastellaan Pihlajamäen ominaispiirteitä ja pohditaan minkälaista täydennysrakentamista alueelle voisi sijoittaa. Toisessa osassa esitetään suunnittelualueen analyysi, jossa tarkastellaan suunnittelualueen ominaisuuksia. Kolmannessa osassa perehdytään ekologisiin rakenneratkaisuihin ja joustaviin tilaratkaisuihin sekä määritellään käsittelyn perusteella lähtökohdat suunnitelmalle. Neljännessä osassa esitetään diplomityön suunnitelma. Suunnitelman asuinkortteli antaa esimerkin suunnittelualueen rakentamismahdollisuuksista ja tarjoaa hyvät lähtökohdat tontin kehittämiselle kaupunkikuvallisesti. Korttelin rakennukset ottavat vaikutteita historiallisesta ympäristöstä ja muodostavat oman kerrostumansa alueelle. Rakenneratkaisuissa hyödynnetään perinteisiä ja teknisesti yksinkertaisia ratkaisuja, jotka ovat arkkitehtuurin avulla sovitettu osaksi Pihlajamäen identiteettiä. Tilaratkaisut tarjoavat mahdollisuuden suunnitelman asuntojakauman muuttamiseen sekä asuntojen joustamiseen asukkaiden koko elämänkaaren ajan. Suunnitelma osoittaa, että Pihlajamäen arvot on mahdollista yhteensovittaa ekologiseen kestävyyteen perustuvien suunnitteluratkaisujen kanssa ja toimii mallina täydennysrakentamiselle, jossa alueen identiteettiä ja historiallisia kerrostumia korostetaan.
Amblyopia is a developmental disorder associated with abnormal visual experience during early childhood commonly arising from strabismus and/or anisometropia and leading to dysfunctions in visual cortex and to various visual deficits. The different forms of neuronal activity that are attenuated in amblyopia have been only partially characterized. In electrophysiological recordings of healthy human brain, the presentation of visual stimuli is associated with event-related activity and oscillatory responses. It has remained poorly understood whether these forms of activity are reduced in amblyopia and whether possible dysfunctions would arise from lower- or higher-order visual areas. We recorded neuronal activity with magnetoencephalography (MEG) from anisometropic amblyopic patients and control participants during two visual tasks presented separately for each eye and estimated neuronal activity from source-reconstructed MEG data. We investigated whether event-related and oscillatory responses would be reducedfor amblyopia and localized their cortical sources. Oscillation amplitudes and evoked responses were reduced for stimuli presented to the amblyopic eye in higher-order visual areas and in parietal and prefrontal cortices. Importantly, the reduction of oscillation amplitudes but not that of evoked responses was correlated with decreased visual acuity in amblyopia. These results show that attenuated oscillatory responses are correlated with visual deficits in anisometric amblyopia.
Carbon-based materials have attracted much attention in biological applications like interfacing electrodes with neurons and cell growth platforms due to their natural biocompatibility and tailorable material properties. Here we have fabricated sputtered carbon thin film electrodes for bioelectrical measurements. Reactive ion etching (RIE) recipes were optimized with Taguchi method to etch the close field unbalanced magnetron sputtered carbon thin film (nanocarbon, nC) consisting of nanoscale crystalline sp2-domains in amorphous sp3-bonded backbone. Plasma etching processes used gas mixtures of Ar/O2/SF6/CHF3 for RIE and O2/SF6 for ICP-RIE. The highest achieved etch rate for nanocarbon was ≫389 nm/min and best chromium etch mask selectivity was 135:1. Biocompatibility of the material was tested with rat neuronal cultures. Next, we fabricated multielectrode arrays (MEA) with carbon recording electrodes and metal wiring. Organotypic brain slices grown on the MEAs were viable and showed characteristic spontaneous electrical network activity. The results demonstrate that interactions with nanocarbon substrate support neuronal survival and maturation of functional neuronal networks. Thus the material can have wide applications in biomedical research.
Different types of carbon materials are biocompatible with neural cells and can promote maturation. The mechanism of this effect is not clear. Here we have tested the capacity of a carbon material composed of amorphous sp3 carbon backbone, embedded with a percolating network of sp2 carbon domains to sustain neuronal cultures. We found that cortical neurons survive and develop faster on this novel carbon material. After 3 days in culture, there is a precocious increase in the frequency of neuronal activity and in the expression of maturation marker KCC2 on carbon films as compared to a commonly used glass surface. Accelerated development is accompanied by a dramatic increase in neuronal dendrite arborization. The mechanism for the precocious maturation involves the activation of intracellular calcium oscillations by the carbon material already after 1 day in culture. Carbon-induced oscillations are independent of network activity and reflect intrinsic spontaneous activation of developing neurons. Thus, these results reveal a novel mechanism for carbon material-induced neuronal survival and maturation.
Abstract Printed piezoresistive strain sensors based on stretchable roll-to-roll screen-printed silver electrodes on polydimethylsiloxane substrates and inkjet-deposited single-wall carbon nanotube micropatterns are demonstrated in this work. With the optimization of surface wetting and inkjet printing parameters, well-defined microscopic line patterns of the nanotubes with a sheet resistance of <100 Ω/□ could be deposited between stretchable Ag electrodes on the plasma-treated substrate. The developed stretchable devices are highly sensitive to tensile strain with a gauge factor of up to 400 and a pressure sensitivity of ∼0.09 Pa–1, respond to bending down to a radius of 1.5 mm, and are suitable for mounting on the skin to monitor and resolve various movements of the human body such as cardiac cycle, breathing, and finger flexing. This study indicates that inkjet deposition of nanomaterials can complement well other printing technologies to produce flexible and stretchable devices in a versatile manner.
Abstract Amblyopia is a developmental disorder associated with abnormal visual experience during early childhood commonly arising from strabismus and/or anisometropia and leading to dysfunctions in visual cortex and to various visual deficits. The different forms of neuronal activity that are attenuated in amblyopia have been only partially characterized. In electrophysiological recordings of healthy human brain, the presentation of visual stimuli is associated with event-related activity and oscillatory responses. It has remained poorly understood whether these forms of activity are reduced in amblyopia and whether possible dysfunctions would arise from lower- or higher-order visual areas. We recorded neuronal activity with magnetoencephalography (MEG) from anisometropic amblyopic patients and control participants during two visual tasks presented separately for each eye and estimated neuronal activity from source-reconstructed MEG data. We investigated whether event-related and oscillatory responses would be reduced for amblyopia and localized their cortical sources. Oscillation amplitudes and evoked responses were reduced for stimuli presented to the amblyopic eye in higher-order visual areas and in parietal and prefrontal cortices. Importantly, the reduction of oscillation amplitudes but not that of evoked responses was correlated with decreased visual acuity in amblyopia. These results show that attenuated oscillatory responses are correlated with visual deficits in anisometric amblyopia.
Ruokajärjestelmämme kärsivät monista yhteen kietoutuneista kestävyysongelmista. Ongelmia ei korjata yksittäisillä teknologisilla ratkaisuilla, vaan muutoksia tarvitaan läpi koko ruokajärjestelmän. Muutosten laajuuden vuoksi on syytä puhua järjestelmän perustavanlaatuisesta muuttamisesta eli ruokamurroksesta. Tässä julkaisussa tarkastelemme, miten ruokajärjestelmän ilmastopäästöjä voitaisiin vähentää Suomessa siten, että ruokaturva ei vaarannu. Arvioimme ilmastotoimien toteutusta eri murrospoluilla, jotka keskittyvät maankäytön, ruokavalioiden, maatalous- ja ruokateknologioiden muutoksiin. Arvioimme eri murrospolkujen vaikutuksia maatalouteen eri alueilla ja eri väestöryhmien ravitsemukseen. Esittelemme reilun ruokamurroksen periaatteet ja kriteerit, joiden avulla eri murrospolkujen oikeudenmukaisuusvaikutuksia voidaan arvioida. Tarkastelemme myös, millaisia politiikkatoimia tarvitaan ja ruokajärjestelmän toimijoiden näkemyksiä eri toimien oikeudenmukaisuudesta. Reiluuteen liittyvät kysymykset tarvitsevat huomiota kaikilla murrospoluilla, mutta hieman eri painotuksin. Maankäytön murrospolulla keskeiseen asemaan nousevat ilmastopäästöjen vähennys turvemaapelloilla ja viljelijöiden mahdollisuudet toteuttaa vaadittuja ilmastotoimia. Tämä haaste ei liity yksin jako-oikeudenmukaisuuteen, vaan vaatii myös tilojen erilaisten tilanteiden huomioimista sekä muutoskyvykkyyden kehittämistä. Tällä hetkellä viljelijät suhtautuvat vastentahtoisesti turvemaiden viljelystä luopumiseen. Vaatimukset turvepeltojen käytön muutoksista osuvat tuottajien toimeentuloon ja omanarvontuntoon. Koetun oikeudenmukaisuuden parantaminen vaatii huomiota menettelytapojen oikeudenmukaisuuteen politiikkatoimien suunnittelussa niin, että viljelijät otetaan tasavertaisemmin mukaan päästövähennys- ja politiikkakeinojen suunnitteluun. Ristiriitaiset kannustimet on poistettava. Ympäristöoikeudenmukaisuuden kannalta on tärkeää, että maataloudelle asetetuista ympäristötavoitteista pidetään kiinni. Ruokavaliomuutoksen murrospolku koskettaa koko väestöä. Ravitsemussuositusten ja energiatarpeen mukainen syöminen jo itsessään vähentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia. Sosioekonomiset tarkastelut osoittavat, että koulutetut, kaupunkilaiset naiset ovat etumatkalla kohti kestävämpää ruokavaliota. Heidän on helpompi seurata ison ruokavaliomuutoksen polkua, kun taas joillekin muille väestöryhmille pienemmän ruokavaliomuutospolun seuraaminen voi olla helpompaa. Ruokavaliomuutoksiin tarvittavia kyvykkyyksiä, tietoa, ruoanlaittotapoja ja kulttuurisia merkityksiä on tärkeää kehittää koko väestön tasolla. Samaan aikaan eri väestöryhmien ravitsemusta ja haavoittuvuutta ruoan ja muiden välttämättömyyshyödykkeiden hinnan muutoksille on tärkeää seurata, jotta sosiaalipolitiikalla pystytään reagoimaan muutoksiin. Ruokapuheen monipuolistaminen on tärkeää ruokavaliomuutokseen liittyvien vastakkainasettelujen purkamiseksi. Teknologiamuutoksessa eri toimijoiden resurssit ja tietotaito eivät jakaudu tällä hetkellä tasaisesti. Pienet startup-yritykset ja elintarviketeollisuuden vahvat toimijat ovat hyvin eri asemassa ruokateknologian kehityksessä. Kannattavuusongelmat vaikuttavat keskeisesti maatilojen mahdollisuuksiin ottaa uutta teknologiaa käyttöön tai vaihtaa tuotantosuuntaa. Eri toimijoiden yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua innovointiin on kehitettävä osana reilua innovaatiopolitiikkaa. Ruokajärjestelmän muutosvaatimukset nostavat koetut epäoikeudenmukaisuudet pintaan, ja riskinä on kokemusten kärjistyminen. Reilun ruokamurroksen periaatteet ja kriteerit auttavat tarkentamaan kestävyystoimien oikeudenmukaisuusvaikutuksia ja suhteuttamaan eri toimijaryhmien kokemuksia ja vaateita toisiinsa. Epäoikeudenmukaisuuksiin on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja, siten, että samalla tarkennetaan eri politiikkalohkojen välistä työnjakoa ilmasto-, maatalous- ja sosiaalipolitiikan välillä. Muutoskyvykkyyksien tukeminen on vaikuttavinta oikeudenmukaisuuspolitiikkaa.