Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyömme tarkoituksena oli tarkastella jätealan EU-direktiivin muutoksesta johtuvien edellytysten aiheuttamia toimenpiteitä Suomessa. Muutos edellyttää tekstiilijätteiden erilliskeräyksen järjestämistä vuoteen 2025 mennessä. Suomessa kotitalouksien poistotekstiilien erilliskeräys aiotaan järjestää vuoteen 2023 mennessä. Työmme tavoite oli selvittää yritysten ylijäämätekstiilivirtoja sekä tuoda ratkaisuehdotuksia ylijäämätekstiilin hyödyntämiseksi ja hävikin pienentämiseksi, huomioiden liiketaloudellinen kannattavuus. Työmme eteni uudistamisperustaisena kehittämistyönä. Keräsimme kehittämisen tueksi tietoa ylijäämätekstiilistä saatavista tiedoista ja ratkaisuista. Opinnäytetyömme yhdeksi kehittämismenetelmäksi valikoitui kysely, koska tarvitsimme tietoa siitä kuinka paljon ylijäämätekstiiliä yrityksiltä jää ja mitä sillä tehdään. Kyselyn vastausten analysoinnin jälkeen kokosimme asiantuntijapaneelin muodostamaan tieto- ja tarvepohjaa ongelmanratkaisulle, jossa haettiin ratkaisuja yritysten ylijäämätekstiilien vähentämiselle ja hyödyntämiselle. Delfoi-työskentelyn tuloksia hyödynnettiin skenaariotyöskentelyn ja skenaarioiden esittämisen pohjana. Opinnäytetyömme tulokset kuvaavat yritysten ylijäämätekstiilin ja leikkuujätteiden nykytilaa sekä tulevaisuuden tahtotilaa niin kiertotalouden kuin liiketaloudenkin näkökulmasta Suomessa. Työssämme tuotimme tietoa yritysten ylijäämätekstiilivirroista. Kyselymme vastausten perusteella yrityksiltä jää enemmän leikkuujätettä kuin ylijäämätekstiiliä. Laadimme asiantuntijatyöskentelyn työkaluksi toimintamallikaavion, joka perustuu viisiportaiseen jätteiden käsittelyn etusijajärjestykseen, kyselymme vastauksiin sekä kierrätyksen ja hävikin vähentämisen olemassa oleviin kiertotalousratkaisuihin. Tekstiilialan yritysten liiketaloudellisina skenaarioina nähtiin jätelain muutokset, yritysten ylijäämätekstiilikeräyksen puute, jatkojalostuksen ja ylijäämätekstiilin hyödyntäminen. Kiertotalouden innovaatioita, yhteistyötä ja toimijoita nähdään tarvittavan niin kierrätyksessä, jatkojalostuksessa kuin ylijäämätekstiilin ja leikkuujätteiden hyödyntämisessäkin. Toimenpide-ehdotuksena näemme, että yritysten ylijäämätekstiilien keräystä ja kierrätysmahdollisuuksia tulee tutkia tarkemmin ja sen jälkeen löytää vastuutahot ja toimijat niiden järjestämiseksi, kotitalouksien poistotekstiilin erilliskeräyksen rinnalle. Se mitä yrityksiltä odotetaan tulevaisuudessa tekstiilijätteiden osalta jää vielä avoimeksi kysymykseksi.
Teimme tutkimuksen yhteistyössä Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kanssa. Tutkimuksessamme käytimme lyhennettä Soite. Soite aloitti toimintansa 1.1.2017 ja uusi chat-palvelu otettiin käyttöön Soiten palveluneuvonnassa toukokuussa 2017. Työn tavoitteena oli selvittää Soiten asiakkaiden kokemuksia chat-palvelun palveluohjauksesta. Palveluohjauksessa asiakas saa tukea ja palveluita elämäntilanteensa tarpeita vastaavasti. Soiten chat-palvelu on sähköisesti toteutettavaa matalan kynnyksen palveluohjausta. Matalan kynnyksen palvelut lisäävät palveluihin pääsyä. Chat-palvelun kautta asiakas saa yleistä ohjausta ja neuvontaa ja siihen vastaavat Soiten nettisivuilla palveluneuvojat arkisin klo 8:00-15:00. Chat-palveluun kirjoitetaan anonyymisti, sillä tunnistautumista vaativiin kysymyksiin ei voida vastata tietosuojasyistä. Tutkimus tehtiin käyttäen kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja tiedonkeruumenetelmänä käytettiin internetkyselylomaketta. Kyselylomake laitettiin esiin Soiten nettisivuille. Lähes jokaisen chat-keskustelun yhteydessä asiakkaita pyydettiin vastaamaan kyselyyn. Yhteensä vastaajia oli 14. Tutkimustulosten mukaan 50-64-vuotiaat käyttivät palvelua eniten. Enemmistö vastaajista oli naisia. Tuloksista kävi ilmi, että suurin osa vastaajista asioi mieluummin verkossa kuin paikan päällä. Koettiin, että chat-palvelusta saa palvelua nopeasti ja helposti. Saatuun palveluohjaukseen oltiin tyytyväisiä. Eniten neuvontaa ja ohjausta tarvittiin terveyspalveluja koskevissa asioissa. Tuloksista ei käynyt ilmi erityisiä kehittämistarpeita. Yllättävää oli, että nuoria 18-29-vuotiaita oli huomattavasti vähemmän kuin 50-64-vuotiaita. Sosiaalisen median palvelut eivät ole pelkästään nuorten käytössä, vaan ihan kaiken ikäisten. Verkon tarjoamat palvelut ovat tärkeitä varsinkin heille, jotka eivät esimerkiksi sairauden tai vamman takia pysty helposti hoitamaan asioitaan paikan päällä.
Tässä diplomityössä määriteltiin vaatimukset konteksti- ja käyttäjäkohtaiselle verkkopohjaiselle mobiilisovellusalustalle. Alusta-arkkitehtuuri suunniteltiin ja dokumentoitiin koottujen vaatimusten perusteella sekä arvioitiin tietojärjestelmä- ja mobiiliverkkosovellusasiantuntijoiden toimesta. Tämä työ tehtiin osana HUBI.mobi projektia Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä. Verkkopohjaisen mobiilisovellusalustan vaatimukset lueteltiin ominaisuuksien perusteella toiminnallisiin, ei-toiminnallisiin ja palvelukohtaisiin vaatimuksiin. Toiminnalliset vaatimukset. olivat paikkatietoisuus, kontekstitietoisuus, tiedon syötön käyttöliittymät, kartta, käyttäjäprofiili ja käyttäjän toimintojen seuranta. Määritellyt ei-toiminnalliset vaatimukset olivat uudelleenkäytettävyys, laiteriippumattomuus, skaalautuvuus ja monikielisen sisällön tuki. Viimeiset palvelukohtaiset vaatimukset olivat matkasuunnittelija, tapahtumat ja suositin m.HUBI alustan arkkitehtuuri suunniteltiin ja dokumentoitiin edellä esitettyjen vaatimusten perusteella. Alusta koostuu sekä serveripuolen että päätelaitepuolen komponenteista, joiden välinen yhteydenpito hoidetaan HTTP GET ja POST viesteillä. Viestit välittävät tietoa standardissa XML-muodossa. Kolme asiantuntijaa hyödynsivät heidän kokemustaan mobiilien verkkosovellusten kehityksestä ja arvioivat miten hyvin alustan arkkitehtuuri vastasi sille asetettuja vaatimuksia. Arkkitehtuurianalyysissä nousi esiin puutteita alustan kontekstitietoisuus-, tiedonsyöttökäyttöliittymä- ja skaalautuvuusvaatimuksissa. Yleisesti, asiantuntija-analyysi osoitti, että m.HUBI alusta täytti sille asetetut vaatimukset riittävästi.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keräilyn, metsästyksen ja kalastuksen merkitystä Ylä-Lapin kuntien – Enontekiön, Inarin ja Utsjoen – kotitalouksille keskimäärin vuosina 2000–2002. Erityisesti haluttiin selvittää kuntien välisiä eroja näiden luontaiselinkeinojen käyttämisessä. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä loppuvuodesta 2004. Vastausprosentiksi saatiin 36. §§ Marjojen ja sienien keräilyä harjoittavien kotitalouksien osuus oli 76 %, metsästystä harjoittavien 48 % ja kalastusta harjoittavien 69 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kaikkia kolmea luontaiselinkeinoa harjoitti 40 % Ylä-Lapin kotitalouksista. Kuntien välillä ei ollut selkeitä eroja näiden osuuksien suhteen. §§ Hilla ja puolukka olivat keräilytuotteista suosituimmat niin keräyskohteina kuin keräysmääriltään koko Ylä-Lapissa. Riekko oli puolestaan selvästi tärkein riistakohde. §§ Enontekiön kotitaloudet erottuivat muiden kuntien kotitalouksista keskimäärin suuremmilla marjamäärillä ja riekkosaaliilla sekä niiden myyntiä harjoittavien kotitalouksien suuremmalla osuudella. Inarissa myyntituloja saavien kotitalouksien osuus oli kunnista pienin niin keräilyssä, metsätyksessä kuin kalastuksessa. Inarissa myös riekkosaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli pienin. Utsjoella kalansaaliin myyntiä harjoittavien kotitalouksien osuus oli kunnista suurin. Valtaosa (86 %) Inarin kotitalouksista ilmoitti, ettei edes kaikkien luontaiselinkeinojen harjoittaminen lisännyt kotitalouden bruttotuloja. Ero Enontekiöön (68 %) ja Utsjokeen (67 %) oli selvä. Luonnontuotteilla on kuitenkin suuri merkitys kotitalouksien omassa käytössä. Kuntien väliset erot selittynevät luonnonkäyttökulttuurien ja luonnonolojen eroilla. §§ Tutkimus on osa ”Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö” -hanketta, jossa selvitetään luonnon käyttöön perustuvien elinkeinojen ja maankäyttömuotojen välisiä suhteita Ylä-Lapissa.