Kaikki aineistot
Lisää
Kieli: | eng |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : University of Tampere 2009- |
ISSN: |
1798-6001 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : University of Tampere 2010. |
ISSN: |
1799-215X |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : University of Tampere 2010- |
ISSN: |
1799-2141 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : Tampereen yliopisto 2009. |
ISSN: |
1798-0992 |
Tallennettuna: |
|
Kieli: | fin eng |
---|---|
Julkaisija: | Tampere : Tampereen yliopisto 2009. |
ISSN: |
1798-0992 |
Tallennettuna: |
|
Tutkimuksessa etsittiin vastausta kysymykseen: millä tavalla 1940-1950-luvun Kirjastolehdissä suhtaudutaan lasten lukemisharrastukseen? Aineistoksi kerättiin kaikki 1940-1950-luvun Kirjastolehden artikkelit, jotka käsittelevät lasten lukemisharrastusta. Aineiston analyysissa keskityttiin neljään eri alakysymykseen: millaisia lapsilukijoita artikkeleissa esiintyy, millaisia teoksia lapsilukijan pitäisi aineiston perusteella lukea ja millaisia karttaa, millä tavalla lapsilukijan toivotaan lukevan sekä millä tavalla kirjaston pitäisi kannustaa, ohjata ja rajoittaa lasten lukemisharrastusta. Tutkimuksessa löytyi kolme eri näkökulmaa, joista lasten lukemisharrastusta tarkasteltiin. Kasvatuksellisesta näkökulmasta lapsilukija nähdään ennen kaikkea kasvatuksen kohteena ja kirjallisuus kasvatuksen välineenä. Lukemisen tarkoituksena on opettaa tai sivistää lasta ja kirjastolla on kasvattava tai sivistävä tarkoitus. Psykologisesta näkökulmasta lapsilukijaa tarkastellaan ennen kaikkea kehittyvänä vaistojen ohjaamana olentona, jonka toiminta perustuu tiedostamattomiin tarpeisiin. Kirjallisuuden tarkoitus on sosiaalistaa lapsi. Lapsen lukemisharrastus kehittyy samassa tahdissa lapsen sosiaalisen, moraalisen ja psykologisen kehityksen kanssa. Kirjaston pitää tuntea lapsen kirjallisen kehityksen vaiheet, mutta antaa kehitysprosessin edetä omalla painollaan. Omakohtaisissa kertomuksissa esiintyi lisäksi kokemuksellinen näkökulma, jossa suhde lapsuuden lukemisharrastukseen on nostalginen ja romanttinen. Lapsilukija nähdään kokevana subjektina. Kaikenlaiseen kirjallisuuteen suhtaudutaan suvaitsevasti ja jopa eskapistinen lukeminen hyväksytään. Kirjaston rooli on tarjota lukemista ja tukea lapsen lukemisharrastusta. Asiasanat:yleiset kirjastot, lapset, lukeminen
Tutkimuksen aiheena on elektronisten aineistojen käyttö Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijoiden keskuudessa. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, mikä rooli kirjaston elektronisilla aineistoilla on opiskelijoiden opintoihin liittyvässä tiedonhankinnassa. Tarkoituksena oli tutkia, mitä kanavia ja lähteitä opiskelijat käyttävät opiskeluun liittyvässä tiedonhankinnassa, mihin opiskelutehtäviin aineistoja käytetään, mitkä tekijät vaikuttavat käyttöön ja millaisia käsityksiä opiskelijoilla on kirjaston elektronisista aineistoista. Tutkimus on kvantitatiivinen kirjaston käyttäjätutkimus, jossa aineisto kerättiin Tampereen teknillisessä yliopistossa opiskeleville opiskelijoille tehdyllä kyselyllä. Tutkimustulokset analysoitiin SPSS-ohjelmaa käyttäen. Insinöörien ja tekniikan alan opiskelijoiden tiedonhankintaa koskevista aikaisemmista tutkimuksista kävi ilmi, että käytetyimmät lähteet ovat helposti saavutettavissa ja käytettävissä. Tämän vuoksi Internet kuuluu käytetyimpiin tiedonhankinnan kanaviin. Elektronisten aineistojen käyttöä koskevien tutkimusten tarkastelu osoitti, että elektronisia aineistoja käytetään vaihtelevassa määrin, mutta ne ovat kuitenkin viime vuosina kasvattaneet suosiotaan. Silti tietyillä aloilla elektronisia aineistoja käytetään enemmän kuin toisilla. Alan lisäksi elektronisten aineistojen käyttöön vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten ikä ja sukupuoli. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että Internetin suosio opiskelijoiden tiedonhankinnassa kasvaa edelleen ja sen rooli onkin huomattavasti kirjastoa suurempi. Suurin osa opiskelijoista hakee ensimmäiseksi tietoa Internetistä ja varsinkin Google on suosittu tiedonhaun väline. Kirjaston aineistoja pidetään kuitenkin luotettavampina kuin Internet-aineistoja. Varsinkin NetMot-sanakirjasto on paljon käytetty kirjaston opiskelijoiden käyttöön tarjoama aineisto. Elektronisten aineistojen käytön määrän huomattiin riippuvan sukupuolesta ja opintojen vaiheesta. Avainsanat: elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut, opiskelijat
Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mistä ja millaista asiakirjahallinnan ohjausta käyttäjät eli asiakirjoja laativat, käsittelevät ja käyttävät tarvitsevat yksityisoikeudellisissa organisaatioissa ja miten olemassa oleva julkishallinnon normiohjaus ja asiakirjahallinnan standardit vastaavat näihin tarpeisiin. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kahdessa yksityisoikeudellisessa organisaatiossa, Asumispalvelusäätiö ASPAssa ja ASPA Palvelut Oy:ssä. Aineiston keräämisessä käytettiin kyselylomaketta ja kirjallista lähdeaineistoa. Kysely toteutettiin verkkokyselynä joulukuussa 2009. Kirjallinen lähdeaineisto kerättiin syksyllä 2009 ja helmi-maaliskuussa 2010. Kirjallisen lähdeaineiston ja kyselylomakkeen avointen kysymysten analysoimisessa käytettiin sisällönanalyysia. Kyselylomakkeen suljetut kysymykset analysoitiin tilasto-ohjelmalla. Tutkimuksessa selvisi, että Asumispalvelusäätiö ASPAn ja ASPA Palvelut Oy:n olemassa olevia asiakirjahallinnan kirjallisia ohjeita ei ole koottu keskitetysti vaan ohjeita on useassa eri lähteessä. Kirjalliset asiakirjahallinnan ohjeet ovat lisäksi keskittyneet muutamaan asiaan. Suullisia ohjeita on sen sijaan kattavammin, mutta suullisten ohjeiden ongelmana on ristiriitaisuus. Asiakirjahallinnan ohjaaminen koettiin sekä Asumispalvelusäätiö ASPAssa että ASPA Palvelut Oy:ssä tarpeellisena. Tutkimuksessa kävi ilmi, että käyttäjät tarvitsivat ohjausta asiakirjojen säilyttämisestä ja hävittämisestä sekä salassa pidettävien asiakirjojen käsittelystä. Sekä säätiössä että osakeyhtiössä asiakirjahallinnan ohjaamisen tuli käyttäjien mielestä olla selkeää ja kirjallista. Ohjauksen selkeys tarkoitti käyttäjille ohjauksen käytännönläheisyyttä. Ohjauksen kirjallisuus, selkeys ja käytännöllisyys tulisikin jatkossa huomioida asiakirjahallinnan ohjeistuksessa. Käyttäjien tarpeiden ja olemassa olevan ohjauksen vertailu osoitti, että olemassa oleva ohjaus täyttää osin käyttäjien asiakirjahallinnan ohjauksen tarpeet Asumispalvelusäätiö ASPAssa ja ASPA Palvelut Oy:ssä. Parhaiten käyttäjien tarpeet täytti julkisuuslainsäädäntö, JHS 147 Salassa pidettävien tietojen ja asiakirjojen turvaluokittelu sekä ISO 15489-2. Arkistonmuodostussuunnitelman tapainen ohjeistus ei täytä yksistään käyttäjien tarpeita vaan tarvitsee tuekseen käytännöllisiä ohjeita siitä, miten asiakirjojen kanssa toimitaan, miten niitä hävitetään jne. Tämä tulisi huomioida jatkossa asiakirjahallinnan ohjeistamisessa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että monissa tapauksissa olemassa olevan ohjauksen soveltamista vaikeutti se, että ohjaus oli periaatetason ohjausta, kun käyttäjät tarvitsivat käytännöllistä ohjausta. Julkishallinnon normiohjauksen ja standardien soveltamista asiakirjahallinnan ohjaamisessa vaikeuttaa lisäksi se, että niiden ymmärtäminen edellyttää tavallisesti alan käsitteiden tuntemista. Asiakirjahallinnan käsitteiden tunteminen ei voi kuitenkaan olla edellytys asiakirjahallinnan ohjaukselle vaan ohjauksen on oltava ymmärrettävää myös niille käyttäjille, jotka eivät tunne alan käsitteitä. Asiasanat:Asiakirjahallinta, asiakirjahallinto
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia ohjelmistoagenttien mahdollisuuksia toimia tiedonhaun välittäjäjärjestelminä. Agenttiteknologiaan pohjautuvat tiedonhaun välittäjäjärjestelmät toimivat itsenäisesti ja auttavat tiedontarvitsijaa tiedonhankinnan ongelmissa. Opinnäytteessä selvitetään kuinka luoda tiedonhakuagentille mahdollisuus autonomiseen toimintaan, oppimiseen ja päättelyyn suhteessa sille annettuun tiedonhakutehtävään. Työ alkaa ohjelmistoagenttien määrittelymallien esittelyllä ja jatkuu tiedonhakuagentin suunnittelun ja tiedonhakumallien käytön kuvaamisella. Ajatuksellisena lähtökohtana työssä on tekoälytutkimus ja erityisesti John Searlen ajatusmallit tekoälytutkimuksen alueella. Agentin suunnitteluteoria pohjautuu Wooldridgen & Jenningsin ja Caglayanin & Harrisonin esittelemiin ohjelmistoagenttien suunnitteluperiaatteisiin. Työ yhdistää informaatiotutkimuksen, filosofian ja tietojenkäsittelytieteen teorioita muodostaen suunnittelumallin, jonka avulla voidaan luoda tiedonhaun tietämyspohjainen välittäjäjärjestelmä, tiedonhakuagentti. Tämä tiedonhakuagentti on autonominen ja älykäs agentti, joka toimii tiedontarvitsijan tekstinkäsittelyohjelman yhteydessä ja osaa poimia hakutermejä kirjoitettavasta tekstistä. Aika ajoin hakuagentti suorittaa hakuja tiedonlähteisiin, arvioi tuloksia, laajentaa hakua ja kommunikoi tuloksen tiedontarvitsijalle. Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Minkälaisia haasteita nousee esiin suunniteltaessa agenttiteknologialla toimivaa, tekstinkirjoittajaa avustavaa reaaliaikaista tiedonhaun välittäjäjärjestelmää? Mitä vaatimuksia tiedonhakutehtävä asettaa agenttiteknologialle? Mitä tiedonhakututkimuksessa kehitettyjä menetelmiä voidaan soveltaa agenttipohjaiseen tiedonhakuun?Tiedonhakumetodien valinnassa on pyritty yksinkertaisesti toteutettavaan, kieliriippumattomaan kokonaisuuteen. Työ esittää agentin rakenteen koko tiedonhaun prosessin osalta, alkaen käyttäjän dokumentista ja päättyen palautteen vastaan ottamiseen ja haun laajentamiseen.
The purpose of the study was to find out which attributes make messages posted on Wowhead forums (http://www.wowhead.com) receive high ratings. In the forum, users can give messages plus or minus votes thus indicating whether they like or dislike the messages. Votes are used to calculate rating, which was used in the as dependent variable. Altogether, 1000 messages on Wowhead forum were selected and classified based on their rating, length, information content, writing style and humor content. The sample was analyzed using statistical correlation and regression analysis. Information and humor were found to be the predominant kinds of content in messages. On average however, messages containing humor received better ratings and more votes. The study also suggests that it takes around 2.6 facts before an analysis of data is done. Almost similarly, it takes about 2.8 analyses before an opinion is formed. The best ratings were given to messages that were short, contain humor, written fluently, and contain correct and useful information in compact format. Messages which contained information received lower ratings, whereas humor was the biggest factor contributing to high rating and false information to low rating. In messages containing information, the importance of length was reversed and longer messages received higher ratings. This suggests that when transmitting information, message needs to be longer than otherwise. In addition, the importance of giving information in compact format (e.g. formulas, links etc) increased. Asiasanat:Online, Forum, Attributes, World of Warcraft, Rating, Message, Content
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaista on kuvataiteilijan tietokäyttäytyminen. Aiemmissa kuvataiteilijoiden tietokäyttäytymistä kuvaavissa tutkimuksissa on löydetty kuvataiteilijan tiedonhankinnasta viisi tietotyyppiä: inspiraatioon liittyvä tieto, visuaalinen informaatio, tekniikkaan tai materiaaliin liittyvä tieto, markkinointiin ja urasuunnitteluun liittyvä tieto sekä taidemaailman kehityksessä mukana pysymiseen liittyvä tieto. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Millainen on kuvataiteilijan työprosessi ja millaisia tiedontarpeita hänessä herää prosessin aikana? Mistä lähteistä kuvataiteilija saa tarvitsemansa tiedot? Millaisia tiedonlähteitä hän käyttää työprosessin eri vaiheissa? Eroavatko taiteenalat toisistaan tiedontarpeiltaan ja –hankinnaltaan? Mitä tietotyyppejä kuvataiteilijoiden tiedonhankinnassa voidaan erottaa? Tutkimus kuuluu ammatillisen tiedonhankintatutkimuksen piiriin. Siinä sovellettiin Leckien ja Pettigrewn ammatillisen tiedon hankinnan mallia. Tutkimuksen kohteena olivat perinteiset kuvataiteen lajit: taidemaalaus, kuvanveisto ja taidegrafiikka. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 12 pääkaupunkiseudulla asuvaa kuvataiteilijaa, joista 6 oli naisia ja 6 miehiä. Menetelmänä oli teemahaastattelu, johon yhdistettiin informaatiohorisontin piirtäminen. Tutkimusaineiston perusteella kuvattiin kuvataiteilijan työprosessia ja hänen prosessin eri vaiheissa käyttämiään tiedonlähteitä. Tutkimus osoitti, että kuvataiteilijan tärkein tiedonlähde on omat kokoelmat. Seuraavaksi tärkeimpiä lähteitä ovat painetut tiedonlähteet, suulliset lähteet ja elektroniset tiedonlähteet. Tiedonlähteiden käytössä ei ole suuria eroja eri taiteenalojen välillä. Kuvataiteilijoille on luonteenomaista tiedonhankinta ilman suoraa tarkoitusta. Kuvataiteilijan työprosessissa on useita rinnakkaisia tai peräkkäisiä vaiheita ja vaiheisiin liittyvä tiedonhankinta vaihtelee. Tiedonhankinta painottuu työprosessin alku- ja loppuvaiheisiin. Varsinaisen työskentelyn vaiheessa tiedonhankintaa pyritään rajoittamaan tai välttämään ja työskennellään oman tietämyksen varassa. Tutkimuksessa todettiin, ettei ammatillisen tiedon hankinnan yleismalli sovellu kovin hyvin vapaan taiteilijan ammatillisen tiedonhankinnan kuvaamiseen. Aiemmissa tutkimuksissa kuvattua kuvataiteilijan tiedonhankinnan mallia hienojakoistettiin. Tietotyyppejä löydettiin kolme lisää: kokemuksellinen tieto, tekemällä syntyvä tieto ja faktatieto. Hakutermit: tiedonhankintatutkimus, ammatillisen tiedon hankinta, tietokäyttäytyminen, kuvataiteilijat, työprosessi