Kaikki aineistot
Lisää
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Ahlman- instituutista valmistuneiden kylätalkkareiden markkinointia ja tunnettuutta, jotta potentiaaliset eli mahdolliset asiakkaat tulisivat tietoiseksi uudenaikaisesta palveluntarjoajasta. Työn tarkoituksena oli laatia kylätalkkareille markkinointisuunnitelmaopas, jota he voivat hyödyntää omassa työelämässään. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta empiirisestä tutkimuksesta sekä teoriaviitekehyksestä. Työn empiirinen tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Tiedonkeruussa käytettiin puhelinhaastatteluja. Haastatteluihin osallistui kolme vasta valmistunutta kylätalkkaria ja kolme jo kylätalkkareiden palveluita käyttänyttä asiakasta. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin markkinointisuunnitelman eri osa-alueita yksityiskohtaisesti. Kylätalkkareiden markkinointisuunnitelmaopas laadittiin empiirisen tutkimuksen tuloksista sekä teoreettisen viitekehyksen lainauksista. Kylätalkkareiden markkinointisuunnitelmaopas on tämän opinnäytetyön liitteenä. Opasta ei julkaista, koska se sisältää luottamuksellisia tietoja. Opinnäytetyön johtopäätöksessä voitiin todeta, että kylätalkkareiden markkinointia ja tunnettuutta voidaan tehostaa ja kehittää pienin teoin. Parhaiten kylätalkkareiden tunnettuutta lisätään näkyvyydellä. Kylätalkkareiden onkin lähestyttävä potentiaalisia asiakkaitaan messujen, markkinointitapahtumien ja paikallislehtien ja -uutisten avulla. Lisäksi on otettava huomioon puskaradion toimivuus, jonka merkitys nykypäivänä on lisääntynyt huomattavasti etenkin palveluyritysten keskuudessa. Jatkotutkimusehdotuksena kylätalkkareille voitiin antaa neuvoksi teettää asiakkaillaan asiakastyytyväisyyskysely. Asiakastyytyväisyyskyselyn avulla kylätalkkarit voivat seurata markkinointiaan ja kehittää uusia palveluita. Samalla voidaan tiedustella asiakkailta, mistä he ovat löytäneet kylätalkkarin. Tämän avulla voidaan mitata markkinointivälineiden tehokkuutta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia tehtäväkohtaiset palvelukuvaukset Jyväskylän ammattikorkea-koulun vahtimestaripalveluille. Tavoitteena olivat selkeät palvelukuvaukset, joiden avulla hyvän ja laadukkaan palvelun tarjoaminen asiakkaille on mahdollista. Lisäksi tarkoituksena oli löytää ideoita vahtimestareiden tarjoaman palvelun kehittämiseen ja asiakaspalvelun parantamiseen. Opinnäyte-työn toimeksianto tuli Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimitilapalveluilta. Tutkimus toteutettiin osallistuvalla havainnoinnilla, jonka osana vahtimestareille järjestettiin työpajoja kesän ja syksyn 2013 aikana. Osallistuvan havainnoinnin lisäksi palvelun kehittämiskohteita ja mahdol-lisuuksia kartoitettiin kontrolloidun kyselyn avulla. Tutkimukseen osallistuivat kaikki Jyväskylän am-mattikorkeakoulun vahtimestarit ja heidän palveluohjaajansa. Haastattelun, havainnoinnin ja työpajatyöskentelyn tuloksena kaikki vahtimestarien tehtävät jaettiin prosesseihin. Vahtimestarit kokivat tuottamansa palvelun laadukkaiksi, mutta kehittämistä kaivattiin erityisesti viestinnässä ja tehtävien ohjeistuksessa. Palvelun kehittämisen koettiin olevan esimiesta-son tehtävä, mutta myös työntekijöiden kannustaminen kehittämistoimintaan nähtiin tarpeellisena. Havainnoinnin ja kontrolloidun kyselyn pohjalta laadittiin tehtäväkohtaiset palvelukuvaukset, työoh-jeet, vahtimestaripalveluille. Palvelukuvausten tarkoituksena on helpottaa työnohjausta ja antaa työn-tekijöille paremmat mahdollisuudet kehittää palveluprosessia. Opinnäytetyö antoi riittävästi tietoa vahtimestareiden tehtäväkohtaisten palvelukuvausten kehittämi-seen. Opinnäytetyössä esiin nousseiden kehityskohteiden avulla toimeksiantajan on mahdollista pa-rantaa palveluaan ja lisätä työntekijöiden viihtymistä tehtävissään. Opinnäytetyö oli ajankohtainen, koska osaan tehtävistä oli tullut uusia toimintamalleja ja vahtimestarit kaipasivat itsekin parempaa ohjeistusta työhönsä.
The purpose of this thesis was to develop buildings maintenance with using a geographical information. In this thesis ground plans were added to ArcGIS Online software. Janitors and other city of Pori employees can go look the ground plans and use them in their daily work. Equipment certificate were created for air supply units, where can find information about air supply units. In this thesis were made a critical analysis to find out most critical parts of air supply unit. Questionnaire study were made to find out the benefits of added ground plans and find out janitors, knowledge about different condition monitoring methods. This thesis will give a good basis to develop maintenance more into preventive maintenance.
Tässä insinöörityössä esitetään Vantaan ammattiopisto Varian lämmitysjärjestelmän oppimisympäristön suunnitelma. Lähtökohtana opinnäytetyön tekemiselle oli todellinen tarve saada aikaan suunnitelma uudelle oppimisympäristölle, joka palvelee kaikkia Variassa talotekniikkaa ja kiinteistönhoitoa opiskelevia. Tarvekartoitus tehtiin tutkimalla olemassa olevia määräyksiä ja keskustelemalla työelämän kumppanien kanssa. Työ on rajattu koskemaan vain lämmitystekniikan fyysistä oppimisympäristöä. Samaan aikaan suunnitellaan kiinteistönhoitajien ja ilmanvaihtoasentajien oppimisympäristöjä. Osin kaikki järjestelmät liittyvät toisiinsa. Insinöörityössä vertaillaan muissa oppilaitoksissa olemassa olevia järjestelmiä, joista sitten poimitaan ideoita, joita käytetään hyväksi suunnitelmaa luodessa. Tämän työn tuloksena tulee olemaan suunnitelma lämmitystekniikan oppimisympäristön puitteiksi. Suunnitelma on pohjana keväällä 2014 alkavalle rakentamisvaiheelle. Tämä työ tulee parantamaan putkiasentajien ja kiinteistönhoitajien opetusjärjestelyjä ja niiden työelämävastaavuutta. Insinöörityön ansiosta olemme käyttäneet paljon enemmän aikaa asioiden suunnitteluun ja niiden eteenpäin viemiseen, kuin se olisi normaalin työajan puitteissa ollut mahdollista.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Kokkolassa sijaitsevan Renlundin koulun puuosan kunto. Koulu on jugend-tyylinen puurakennus, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Tällä hetkellä se on Pohjoismaisen taidekoulun käytössä. Tutkimuksen tulokset perustuvat tutkijan silmämääräiseen havainnointiin, neljään rakennuksen pohjoispuolella suoritettuun rakenneavaukseen sekä alan kirjallisuuteen. Rakennuksen suurimmat vauriot, ja teknisesti epätavalliset rakenteet, jotka saattavat aiheuttaa vaurioita ovat rakennuksen pohjoispuolella, osissa joissa on hyvin loivat katot. Kaikki rakennuksen märkätilat ovat myös näissä osissa. Yhdestä avauskohdasta löytyi sienikasvustoa, mutta rakenteet olivat kuivat. Kasvusto on seinässä, joka on korjattu väärin 1990- luvulla. Koulun peltinen vesikatto on vaurioitunut, mikä vaarantaa rakennuksen säilyvyyden. Rakennukseen vahtimestarin asunnoksi 1920-luvulla rakennettu lisäosa on kovan ulkoisen vesirasituksen alaisena. Tarkempi vaurioiden kartoitus vaatii rakenteiden purkamista.
Opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella viheralueiden helppohoitoisuutta kiinteistöpihassa. Kiinteistöpihoilla tässä työssä tarkoitetaan oma-koti-, rivi-, luhti- ja kerrostalojen viheralueita sekä niissä toimivia hoiva- tai päiväkoteja. Tarkoitus on listata asioita tai menetelmiä joilla voisi helpottaa viheralueen hoitamista tai säästetään hoidon kustannuksissa. Työ on osa VTS-Kotien (Tampereen Vuokratalo Säätiö) viheralueohjelman ja asukkaiden käytössä olevan sähköisen, kodin käsikirjan taustamateriaalia. Tarkoituksena on kerätä asukkaiden, hallinnon ja kiinteistönhuolto henkilökunnan ajatuksia helppohoitoisuudesta. Näitä mielipiteitä kerättiin kyselylomakkeella keväällä 2009 ja talvella 2010. Kyselyssä oli moni valinta kysymyksiä helppohoitoisuudesta ja nelikenttäanalyysi (SWOT), jossa oli mahdollista listata asioita koskien oman pihan nykytilaa ja tulevaisuutta. Opinnäytetyön lähteinä on käytetty ammattikirjallisuutta ja kotipuutarhureille suunnattua materiaalia. Uudis- tai saneeraus kohteen helppohoitoisuus määritellään suunnitteluvaiheessa ja suunnittelusta tulisi vastata alan ammattilainen, joka tuntee käytännön hoitotyöt ja piha-alueen eri toimintojen mitoituksen. Helppohoitoisuus tarkoittaa usein, että hoitotyöt tehdään koneellisesti yhtenäisellä alueella ilman työlästä käsityövaihetta. Myös luonnonmukaisen puutarhan perusajatus on helppohoitoisuus, monilajikkeisen ja – kerroksisen istutusalueen luonnon- ja koristekasvit peittävät maanpinnan ja rikkaruohot eivät pärjää kilpailussa valosta, vedestä ja elintilasta.
Työssä suunniteltiin Finnkinolle digitaaliprojektorin seurantajärjestelmä, joka sisältää sekä lukijaettä vastaanotinyksikön. Työtä on tarkoitus soveltaa jopa kymmenelle digitaaliprojektorille samanaikaisesti. Laitteen on tarkoitus selventää ja helpottaa vahtimestarin ja koneenhoitajan digitaaliprojektorien seurantaa. Lukijayksikkö sisältää kymmenen optoerottimilla erotettua sisääntuloa, joita luetaan Atmega8- mikrokontrollerilla. Mikrokontrolleri käsittelee tiedon ja lähettää sen vastaanotinyksikölle. Vastaanotinyksikkö käsittelee saamansa tiedon Atmega16-mikrokontrollerilla ja lähettää sen UARTlla ft-232-piirille, joka muuntaa tiedon USB-yhteensopivaksi. Tieto luetaan USB-väylästä tietokoneelta. Kummatkin yksiköt liitetään toisiinsa RJ-45-kaapelilla. Vastaanotinyksikön piirilevy on suunniteltu valmiiksi kymmenelle lukijayksikölle. Työ vastasi suunnittelultaan sitä mitä siltä tullaan odottamaan. Kesken työn tapahtuneet laitemuutokset aiheuttivat toteutukseen ongelmia, jotka saatiin kuitenkin korjattua. Työn ajankäytössä oli myös haasteita. Laitteella on paljon kehitysmahdollisuuksia. Ohjelmistoa on mahdollista kehittää tehokkaan mikroprosessorin ansiosta pidemmälle ja monipuolisemmaksi. SPI-väylä tuo mahdollisuuden lisätä kumpaankin laitteeseen erillisen lisäkortin.
Opinnäytetyön tavoitteena oli vertailla kiinteistönhoitotyön mitoitusta ja toteutuneita töiden suoritusaikoja. Työtä varten valittiin 4 kiinteistöä, jotka olivat Lännen Kiinteistö-palvelu Oy:n asiakkaita. Mitoittaminen suoritettiin ATOPkh-mitoitus-ohjelmalla, ja laskentaa varten muokattiin kiinteistöille sopiva laskentapohja. Toteutuneet arvot selvi-tettiin GPS – seurantajärjestelmien ja haastattelujen avulla. Työn edetessä havaittiin, että kiinteistönhoitotyön palveluntarjoaja joutuu tekemään organisaatioapuajan ulkopuolelle sijoittuvia työtehtäviä. Eroja aiheuttivat kiinteistöjen yleiskunto ja palvelusopimusten muutokset. Tutkimuksessa havaittiin, että organi-saatioapuajan ulkopuolelle sijoittuvia työtehtäviä ei oteta huomioon mitoitus-ohjelmistossa. Työssä kehitettiin apuvälineitä kiinteistönhoidon mitoittamiseen. Mitoituskatsel-muksella saadaan varmempaa tietoa kiinteistön alueista ja rakennuksista. Erillisen piste-järjestelmän avulla voidaan saavuttaa yhtenäinen järjestelmä, jonka avulla kiinteistön-hoidon tarjouspyynnöt yksinkertaistuvat ja selkeytyvät. Lisäksi pohdittiin sopimuksen yhteydessä kiinteistön omistajalle tehtävää kyselyä, jolla pyritään osoittamaan erityylisten sopimussisältöjen edut ja haitat. Lännen Kiinteistöpalvelu Oy on Pirkanmaalla toimiva kiinteistönhoito-organisaatio. Huoltokohteita on noin 300 kappaletta ja huoltomiehiä noin 41 henkilöä. Lännen Kiin-teistöpalvelu Oy tarjoaa myös korjaus- ja puutarhapalveluja sekä tytäryhtiöidensä kautta siivous- ja isännöintipalveluja. Yhteensä henkilöstöön kuuluu noin 105 henkilöä. Län-nen Kiinteistöpalvelu Oy konserni pyrkii toiminnallaan asiakasläheisyyteen, laatuun ja avoimeen vuorovaikutukseen, jotka vaikuttivat suuresti tämän työn syntyyn. Työn apuvälineiden tarkoitus on tarjota tietoa myös kiinteistön omistajille.
Korjausrakennustyössä ei useinkaan päästä täysin puhtaaseen pöytään toteuttamaan rakennustyötä. Korjausrakennustyömaille on tyypillistä, ettei tiloja saa täysimittaisesti pelkästään työmaan käyttöön. Tiloissa voi olla esimerkiksi henkilökuntaa, koululaisia, asiakkaita, satunnaisia kävijöitä tai huoltomiehiä. Vastaava ilmiö ei ole tuttu uudisrakennustyömailta. Ehkäpä juuri tästä syystä näiden kohteluun ei ole olemassa selkeitä ohjenuoria. Tässä työssä käydään läpi miten rakennustyön aikana tulisi suhtautua rakennustyön alaisena olevien kohteiden samanaikaisiin normaalikäyttäjiin. Erityistarkastelun kohteena ovat korjausrakennustyömaat. Työ on tehty Staralle. Työn alussa käydään läpi, mitä lainsäädäntö sanoo asiasta. Käyttäjiin suhtautumista selvitetään ensin laadullisesti Staran työnjohtajien haastatteluilla. Sitten selvitetään määrällisesti tyypillisimmät haasteet ja tilanteet Staran työnjohtajille suunnatulla kyselyllä. Lopuksi tarkastellaan ruohonjuuritasolla työmaan toteutumista, käyttäjän huomioinnin näkökulmasta. Tapaustutkimus on peruskoulun työmaa 2020. Siellä jouduttiin kohtaamaan tilojen päivittäiskäyttäjiä jatkuvasti. Työn aikana näkyy, että heidän kohtaamisessaan jouduttiin jatkuvasti soveltamaan, ja keksimään pyörää uudelleen. Työn lopussa on parannusehdotuksia tilanteen sovittamiseksi ja korjausrakennustyömaiden turvallistamiseksi.
Kotitalouksien laitemäärät kasvavat ja kodit muuttuvat vähitellen digitaalisiksi. Uusissa laitteissa on yhä useammin mahdollisuus verkkokäyttöön yhdessä muiden laitteiden kanssa. Laitteiden lukumäärän kasvaessa niiden hallinta ja yhteensovitus kuitenkin monimutkaistuu ja vain harvat suoriutuvat näistä vaativista tehtävistä. Monet joutuvat turvautumaan ulkopuoliseen apuun. Tässä diplomityössä pyritään arvioimaan keskivertokodin kautta Suomen digitaalisten kotien markkinoita sekä tietoliikenneoperaattoreiden roolia näillä markkinoilla. Kirjallisuustutkimuksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella laadittiin arviot laitteiden hankinta- ja ylläpitokustannuksista digitaalisten kotien kasvun arvioimiseksi. Tutkimuksessa käytettiin neljää erilaista jo aiemmin määriteltyä skenaariota kuvaamaan markkinoiden mahdollisia kehityssuuntia; paikallisesti keskittynyt, globaalisti keskittynyt, globaalit spesialistit ja paikalliset huoltomiehet sekä tee-se-itse-skenaario. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että mullistavaa yhtäkkistä muutosta kulutustavoissa ja sitä kautta digitaalisten kotien markkinoiden kasvussa ei ole odotettavissa seuraavan viiden vuoden aikana. Digitaalisiin laitteisiin ja palveluihin käytettävä raha puolestaan kuitenkin kasvaa, kun perinteiset hyödykkeet digitalisoituvat. Digitaalisten kotien markkinat jatkavat kasvuaan ja ne tulevat todennäköisesti olemaan kombinaatio kahdesta tai useammasta tässä työssä käytetystä skenaariosta. Tutkimuksen aikana löytyi myös puutteita käytetyistä skenaarioista, jotka piti ottaa huomioon tässä työssä.
Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Ilmajoen kunnalle aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun henkilöstön välinen moniammatillinen yhteistoimintamalli. Koulun eri ammattiryhmien välistä yhteistoimintaa syventämällä ja toimintamalleja selkeyttämällä tarkoituksena on turvata lapsen saaman palvelun laatu eri toimipisteissä. Kehittämishanke toteutettiin Engeströmin kehittävän työntutkimuksen ja ekspansiivisen oppimisen näkemyksiä soveltaen syyslukukauden 2014 aikana. Tiedonhankintamenetelminä käytettiin häiriöpäiväkirjoja ja työskentelyä kehittämisryhmissä. Häiriöpäiväkirjat lähetettiin 75 henkilölle yhteistyön toimivuuden seurantajaksoa varten. Peiliaineisto muodostui 44 palautetusta häiriöpäiväkirjasta. Kuudella koululla pidettyyn kehittämisryhmään osallistui yhteensä 41 henkilöä. Ryhmien työskentelyssä sovellettiin muutospajamenetelmää ja peiliaineiston avulla ideoitiin toimenpiteitä yhteistoiminnan parantamiseksi. Kehittämiseen osallistuivat koulujen johtajat, esiopettajat, 1. ja 2. vuosiluokkien opettajat, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, ravitsemuspalveluiden työntekijät, siivoojat, talonmiehet ja lasten huoltaja edustajat. Häiriöpäiväkirjojen ja kehittämisryhmien tuottama aineisto analysoitiin Engeströmin toimintajärjestelmän rakennemallin kautta. Tärkeimmiksi tuloksiksi joihin yhteistoimintamallin kautta tulisi vastata, nousivat neljällä koululla kuudesta tilojen yhteiskäyttöön liittyvät tarpeet. Kolmella koululla haluttiin löytää ratkaisuja yhteiseen henkilöstöön ja tiedonkulkuun liittyviin tarpeisiin. Haasteiden ratkaisemiseksi yhteistoimintamalli on rakennettu ammatillista vuoropuhelua tukevaksi. Mallissa on kehitetty olemassa olevia yhteistyön foorumeita kaikkia koululla toimivia eri ammattiryhmiä palvelevaksi. Yhteistoiminnan syventämisen ja arvioinnin työkaluiksi on otettu 1) uusi opetussuunnitelma 2) perusopetuksen laatukriteerit ja 3) joustavan koulupäivän mallin soveltaminen. Yhteistoimintamallia tullaan hyödyntämään Ilmajoen kunnassa aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun välisen yhteistyön kehittämisessä. Mallia on mahdollista hyödyntää uuden opetussuunnitelmatyön edellyttämässä koulun ja sidosryhmien yhteistyön kehittämisessä paikallisella tasolla.
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Oulaskankaan sairaalan leikkausosaston henkilökunnan kanssa ja se kohdistuu leikkaussalien vaihtoaikojen muodostumiseen sekä niiden aikahukkaan. Viime vuosina terveydenhuollossa on ollut paineita tuottaa parempaa terveyttä pienemmillä kustannuksilla. Leikkaussaliympäristö on sairaaloiden yksi tuottavin, mutta myös kallein ja resursseja sitovin yksikkö. Moniammatillisen tiimin tarpeellisuudesta johtuvat suuret menot ovat johtaneet miettimään yhä enemmän uusia keinoja kasvattaa leikkaussalien tuottavuutta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla, mitkä seikat pidentävät vaihtoaikoja Oulaskankaan sairaalan leikkaussalissa leikkaussalihenkilökunnan arvioimana. Opinnäytetyön tavoitteena on antaa lisätietoa Oulaskankaan sairaalan leikkaussalin henkilöstölle ja esimiehille, miten vaihtoaikaa olisi mahdollista lyhentää ja mitkä seikat sitä pidentävät. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys on koottu hoitotyön, lääketieteen ja kansainvälisten tutkimusten pohjalta ja sen sisältö perustuu tutkittuun tietoon. Teoreettisen viitekehyksen pohjalta on muodostettu tutkimuskysymykset, joihin leikkaussalin henkilökunta on saanut vastata anonyymisti Internetissä. Tutkimus tehtiin Oulaskankaan sairaalan leikkausosastolla syksyllä 2016. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselyn avulla, johon pyydettiin vastauksia leikkausosaston sairaanhoitajilta, leikkaavilta kirurgeilta, anestesialääkäreiltä, lääkintävahtimestareilta, välinehuoltajilta, siistijöiltä ja mahdollisesti muiltakin työntekijöiltä, jotka työskentelevät leikkaussaleissa. Aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman avulla. Ohjelma teki perusraportin aineistosta automaattisesti. Ohjelman avulla aineistoa voitiin suodattaa ja vertailla. Aineistoa käsiteltiin tilastollisin menetelmin ja näin esiin tulevista huomioista pyrittiin tekemään johtopäätöksiä. Tulosten pohjalta tehtiin kaavioita ja laskelmia tekijöiden vaikutuksista. Tulokset antavat viitteitä, että henkilökunnan arvioimana leikkaussalien vaihtoaikoihin vaikuttavat pääasiallisesti leikkaussalien siivous, henkilöstöresurssit sekä koordinoijan työskentely. Henkilöstöresurssit, koordinoijan työskentely ja aikataulutusten toteutumattomuus koettiin pidentävän vaihtoaikaa ja niihin seikkoihin otettiin kantaa avoimissa vastauksissa. Myös leikkaavien lääkärien odottelun koettiin olevan merkittävä osa vaihtoaikojen pidentymisessä puhumattakaan siivouksen valmistumisen odottelusta. Vaihtoaikaa lyhentävinä seikkoina koetaan henkilökunnan optimaalinen resurssointi, koordinoijan tarkka saliajan seuranta, hyvin suunnitellut leikkauslistat, erillisen induktiosalin käyttö ja kirurgin saapuminen leikkaussaliin anestesian aloituksen jälkeen. Oulaskankaan leikkausosasto voi käyttää tutkimustuloksia toimintansa kehittämiseen tulevaisuudessa.
Tiivistelmä Opiskelupäiväkirjalle tuli selvä tilaus Stadin ammattiopistosta. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä opetusalalla alkaa uusien opetusmallien mukainen opettaminen. Ammatillisen koulutuksen reformi pakottaa opettajia kehittämään uusia tapoja opettaa ja tehdä tutkintoja valmiiksi. Tämän kannustama olen lähtenyt työnantajani luvalla kehittämään opiskelupäiväkirjaa. Työskentelen opettajana kiinteistöalan perusopetuksessa Stadin ammattiopistossa. Minulla on tällä hetkellä ohjauksessa, jopa 60 opiskelijaa. Heistä on valtaosa maahanmuuttajia. Havaitsin jo heti opettamisen aloitettuani, että yhteys ja kommunikointi työnantajiin on heikko. Kun opiskelija menee työharjoitteluun, ei hänelle opeteta niitä asioita, mitä varten hän on sinne harjoitteluun mennyt. Heitä on käytetty esimerkiksi vain pihasiivous hommissa ja siitä ei ole ollut opiskelijalle hyötyä. Tätä varten mietin, että olisi hyvä olla jokin väline, millä saadaan työnantaja opettamaan oikeita asioita. Kun työharjoittelun sopimuksen pohjalle otetaan myös opiskelupäiväkirja, niin työnantaja tavallaan sitoutuu samalla opettamaan työpaikalla ne työt. Tämä tuo siis tasa-arvoa ja oikeudellista turvaa opiskelijalle. Samalla työnantaja tietää selkeästi ne työt mitä hänen kuuluu opettaa. Työnantajan on ollut vaikeaa lukea tutkinnon perusteita Opetushallituksen sivuilta ja sitä kautta arvata, mitä tutkintoon kuuluu. Nyt hän voi suoraan tarkistaa työtehtävät opiskelupäiväkirjasta, johon työtehtävät on eritelty selvästi. Tutkinnon perusteet, jotka mainitaan opetushallituksen sivulla ovat aivan liian vaikea selkoisia ja on osoittautunut, että niitä on myös erittäin vaikea tulkita. Tämän takia on hyvä, että nyt on selkokielellä kirjoitettu versio tutkintojen perusteista. Näin on kaikkien helpompi ymmärtää, niitä työ tehtäviä mitä tutkinto pitää sisällään. Samoin tutkintojen perusteissa on paljon yhteneväisyyksiä ja avaamalla ne työtehtäviksi, ei tehdä samoja asioita monta kertaa. Tämä helpottaa ja nopeuttaa uuden oppimista. Tässä opinnäytetyössä olen kehittänyt opiskelupäiväkirjamallin työelämän ja opiskelijan välisen kommunikoinnin helpottamiseen. Työssäni olen käyttänyt kiinteistöalan kirjallisuutta, luodakseni kehitystyölle hyvän pohjan. Työssäni käytän niitä sanoja, jotka liittyvät siihen sanastoon, mitä työelämässä käytetään. Sanastolla on suuri merkitys siinä, että työelämä ja opiskelija pystyvät keskustelemaan samasta asiasta. Kiinteistöalan kirjallisuudella oli siis iso merkitys kehitystyön kannalta. Opiskelupäiväkirja tulee helpottamaan opiskelijan opiskelua, kun hänellä on selkeästi tiedossa niitä työtehtäviä, mitä hänen tulee tehdä ja hallita eri tutkinnon osissa. Opiskelija ja opettaja voivat päiväkirjan avulla seurata oppimista reaaliajassa. Tämä helpottaa myös opiskelijan ohjaamista osa tutkintojen välillä. Opiskelijalla on opiskelun aikana monia eri opettajia ja heillä on kaikilla käytössä sama yhteinen päiväkirja. Näin he voivat suoraan havaita, mitä osia opiskelijalta puuttuu. Näin opiskelijaa on helpompi ohjata ja hänelle voidaan kohdentaa, juuri niitä opintojen osia, joita häneltä puuttuu. Opiskelupäiväkirja auttaa myös maahanmuuttajia. Heillä on sanavarasto heikko ja he voivat päiväkirjan avulla selvittää työpaikalla, mitä töitä heidän tulee tehdä. Samoin työnantajan on helpompi ohjata heitä, kun on selkeä suunnitelma siitä, mitä työtehtäviä tutkintoon kuuluu.
Abstract. This bachelor’s thesis presents a study on the effects of motion sickness, vection and nausea in the context of virtual reality environments through a developed virtual reality kick scooting game called Janitor Run VR. The main research problems to be studied were which of the many aspects of virtual reality games induce motion sickness and nausea, and how these negative effects can be mitigated or eliminated. The methods used were twofold. First, a brief literature review was conducted on the history, best practices and common problems on virtual reality. Then, a two-phased evaluation was conducted, where participants were asked to try the developed game and give feedback on the studied negative effects through an interview and a questionnaire. The results gathered from 12 different participants on each evaluation phase seem to indicate, that there is a link between the perceived discomfort and motion sickness with a more realistic motion scheme and the use of sound effects and background music.Matkapahoinvoinnin tekijät : virtuaalitodellisuuspotkulautailupelin, Janitor Runin, kehittäminen. Tiivistelmä. Tämä kandidaatintyö tuo esille tutkimuksen matkapahoinvointiin ja vektion virtuaalitodellisuudessa kehitetyn virtuaalitodellisuuspotkulautapelin, Janitor Run VR:n, kautta. Kandidaatintyön päätutkimusongelmat käsittelevät sitä, kuinka virtuaalitodellisuuspelit saavat aikaan pahoinvointia ja kuinka niiden haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää tai eliminoida. Tutkimuksessa käytettiin kahta tutkimusmenetelmää. Ensin suoritettiin lyhyt kirjallisuuskatsaus virtuaalitodellisuuden historiasta, parhaista käytäntötavoista sekä yleisistä ongelmista. Sen jälkeen toisena menetelmänä käytettiin kaksivaiheista evaluaatiota, joissa molemmissa kerättiin palautetta 12 osallistujilta tutkittuihin negatiivisiin vaikutuksiin haastattelun ja kyselyn avulla. Tutkimuksen tulokset näyttävät osoittavan linkin havaitun pahoinvoinnin, realistisen liikkumisen sekä äänitehosteiden ja taustamusiikin kanssa.