Kaikki aineistot
Lisää
Tiedolla johtaminen on 2000-luvun johtamissuuntaus, jonka tarkoituksena on hyödyntää organisaatioiden hallussa olevaa tietoa. Tiedolla johtamisen oppeja otetaan käyttöön myös julkisen sektorin organisaatioissa, mutta niiden toimeenpano on ollut hitaampaa kuin yritysmaailmassa. Maa- ja metsätalousministeriön alaisuuteen kuuluvan Ruokaviraston strategian toteuttamisen mahdollistamisen yhdeksi kehittämisteemaksi on määritelty tiedolla johtaminen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää elintarvikevalvonnan johtavissa rooleissa toimivien viranhaltijoiden mielipiteitä ja kokemuksia tiedolla johtamisesta ja sen käytänteistä arkisessa työssä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa tiedolla johtamisen tilanteesta Lounais-Suomen aluehallintoviraston tekemän elintarvikevalvonnan ohjauksen kehittämisen tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluiden avulla, haastattelujen lukumäärä oli seitsemän kappaletta. Haastattelut toteutettiin helmikuussa vuonna 2023. Opinnäytetyön tuloksena selvisi, että Lounais-Suomen kunnallisissa elintarvike-valvontayksiköissä tiedolla johtamisen teema tunnistetaan hyvin, mutta käytännön toimenpiteet vaihtelevat suuresti valvontayksiköittäin. Tutkimuksen perusteella valvontayksiköissä hyödynnetään kerättyä tietoa ja mittareita, mutta esille tuli myös epäluottamus tällä hetkellä kerättävään tietoon ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksiin ylipäänsä. Tutkimuksessa saatiin runsaasti tietoa tiedolla johtamisen käytänteistä, mahdollisuuksista ja esteistä. Saatua tutkimustietoa voidaan käyttää Lounais-Suomen aluehallintoviraston tekemässä kunnallisten valvontayksiköiden ohjaamistyössä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 17.1.2017 selvitysmiehen, jonka tehtävänä oli tehdä esitys, miten ammatillinen koulutus, korkeakoulutus, täydennys- ja muuntokoulutukset, aikuiskoulutusohjelmat sekä työvoimapoliittiset toimenpiteet voidaan saada tukemaan talouden ja yritystoiminnan kasvua nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja miten työntekijöiden liikkuvuutta kotimaassa voidaan edistää jo opintojen aikana ja työelämässä. Lisäksi selvityksessä tuli alueellisena esimerkkinä arvioida, miten Varsinais-Suomen tekniikan alan koulutettujen tarvetta voitaisiin helpottaa. Selvityksessä esitetään 10 toimenpidettä, joilla voitaisiin kansallisesti, mutta myös Lounais-Suomessa, helpottaa positiivisen rakennemuutoksen osaajatarvetta: 1. Ammatillisen koulutuksen reformin kasvupilotit 2. Muuntokoulutuksen jatkaminen, laajentaminen ja joustavoittaminen 3. Ammattikorkeakoulutuksen vahvistaminen positiivisen rakennemuutoksen alueilla 4. Tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteinen alusta Turkuun 5. FIT – Teknillinen yhteistyöyliopisto 6. Vastavalmistuneiden tekniikan korkeakoulutettujen liikkuvuuden lisääminen 7. Ei-suomalaisten vastavalmistuneiden tekniikan korkeakoulutettujen rekrytointi 8. Ohjelmisto-osaajien tarve 9. Kasvuhaluisten pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja tutkimuksen hyödyntäminen 10. Mahdollisuus kehittää osaamistaan työttömänä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää seutulogistiikan kilpailutekijöitä. Työn tilaajana toimii Hämeen ammattikorkeakoulun Velog – vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle – hankeryhmä ja Velogin aluekehityspäällikkö Kirsi Sippola. Työssä kartoitettiin kehitysmahdollisuuksia Forssan seudulle. Työ toteutettiin internetpohjaisena kyselynä ja vastaajat valittiin tiukoin kriteerein eri aloilta. Työn teoriaosuus pohjautuu olemassa oleviin tutkimuksiin logistiikasta, Forssan seutukunnasta, yrittäjyydestä ja benchmarkingista. Kyselyyn valikoitiin vastaajia seitsemästä eri kaupungista, neljästä kunnasta, viidestä maakunnasta sekä kuudesta kehityskeskuksesta. Kyselyn kohdealueesta, Kanta-Hämeestä mukana olivat kaikki kaupungit sekä Forssan seudun neljä kuntaa. Kaikkiaan kyselykutsuja lähetettiin 83. Vastauksia saatiin 21, mikä tarkoittaa 25,3 vastausprosenttia. Tutkimustulosten perusteella havaittiin logistiikan olevan tärkeässä asemassa jokaisella paikkakunnalla ja alan ongelmat koettiin samankaltaisina. Tieverkostoon kaivattiin parannusta, mutta lähitulevaisuudessa rautateille annettiin yhä enemmän painoarvoa. Forssan seudulla keskeisenä ongelmana pidettiin huonoja yhteyksiä, eikä alueen logistiikkahankkeita tunnettu Kanta-Hämeen ulkopuolella kovin hyvin. Omaa seutua pidettiin kuitenkin poikkeuksetta naapurialueita kilpailukykyisempänä. Tulevaisuuden uhkina kunnat ja kaupungit näkivät kustannusten nousun, yritysten siirtymisen ulkomaille, kilpailun kiristymisen sekä tietotaidon puutteen. Tärkeimmäksi logistiikan kehittämisessä koettiin tehokkaan, toimivan ja hyvin keskitetyn logistiikan luominen ammattitaidon sekä hyvien liikenneyhteyksien ympärille.