Kaikki aineistot
Lisää
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2015 Jyväskylän ammattikorkeakouluun (Jamk) hakeneiden opiskelijoiden mielikuvia Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Vastaava tutkimus toteutettiin myös vuosina 2013 ja 2014, mikä mahdollistaa tulosten vertailun aikaisempiin vuosiin ja mahdollisten muutostrendien arvioinnin. Tutkimuksessa selvitettiin spontaaneja mielikuvia JAMKista avoimilla ja strukturoiduilla kysymyksillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Jyväskylän kaupungin vaikutusta hakijoiden mielikuviin sekä koulutusohjelmien roolia ja mielikuvaa. Lisäksi tarkasteltiin eri tiedonhankintakanavien roolia sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvuuksia ja heikkouksia. Pitkittäistutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että mielikuvissa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ei ole tapahtunut juuri mitään muutoksia kolmen tutkimuskerran aikana. Vuonna 2015 tutkimukseen vastasi noin 1210 hakijaa, mikä tarkoittaa 19 %:n vastausprosenttia (6341).
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2016 Jyväskylän ammattikorkeakouluun (Jamk) hakeneiden opiskelijoiden mielikuvia Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Vastaava tutkimus toteutettiin myös vuosina 2013, 2014 ja 2015, mikä mahdollistaa tulosten vertailun aikaisempiin vuosiin ja mahdollisten muutostrendien arvioinnin. Tutkimuksessa selvitettiin spontaaneja mielikuvia Jamkista avoimilla ja strukturoiduilla kysymyksillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Jyväskylän kaupungin vaikutusta hakijoiden mielikuviin sekä tutkinto-ohjelmien roolia ja mielikuvaa. Lisäksi tarkasteltiin eri tiedonhankintakanavien roolia sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvuuksia ja heikkouksia. Pitkittäistutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että mielikuvissa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ei ole tapahtunut juuri mitään muutoksia kolmen tutkimuskerran aikana. Vuonna 2016 tutkimukseen vastasi 1167 hakijaa, mikä tarkoittaa 20 %:n vastausprosenttia (5955).
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuonna 2018 Jyväskylän ammattikorkeakouluun (JAMK) hakeneiden opiskelijoiden mielikuvia Jyväskylän ammattikorkeakoulusta. Vastaava tutkimus toteutettiin myös vuosina 2013, 2014,2015, 2016 ja 2017, mikä mahdollistaa tulosten vertailun aikaisempiin vuosiin ja mahdollisten muutostrendien arvioinnin. Tutkimuksessa selvitettiin spontaaneja mielikuvia JAMKista avoimilla ja strukturoiduilla kysymyksillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Jyväskylän kaupungin vaikutusta hakijoiden mielikuviin sekä tutkinto-ohjelmien roolia ja mielikuvaa. Lisäksi tarkasteltiin eri tiedonhankintakanavien roolia sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun vahvuuksia ja heikkouksia. Pitkittäistutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että mielikuvissa Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ei ole tapahtunut kovinkaan suuria muutoksia kolmen tutkimuskerran aikana. Vuonna 2018 tutkimukseen vastasi 1133 hakijaa, mikä tarkoittaa 19,3 %:n vastausprosenttia (5883).
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) julkaisutoiminnan markkinointiviestinnän ja jakelukanavien nykytila sekä niiden kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Tehty tutkimus on keskeisessä osassa JAMKin julkaisutoiminnan kehittämisessä. Tutkimuksen tulokset toimivat tärkeänä ohjenuorana julkaisukoordinaattorin työssä ja resurssien suunnitelmallisessa kohdentamisessa. Toimivamman markkinointiviestinnän ja parempien jakelukanavien avulla julkaisumyyntiä ja julkaisujen levittämistä voidaan edistää toivotusti. Markkinointiviestinnän ja jakelukanavien nykytilaa ja kehittämistarpeita kartoitettiin kvalitatiivisella tutkimuksella, joka koostui erilaisista haastatteluista sekä empiirisestä vertailevasta havainnoinnista. Tutkimuksen aineisto kerättiin teemahaastattelemalla henkilökohtaisesti neljää JAMKin julkaisu-toiminnassa työskennellyttä henkilöä sekä viittä Tähtijulkaisut -markkinointiyhteistyöverkostoon kuuluvien ammattikorkeakoulujen edustajaa. Kustannusalan markkinointiviestintäkäytänteitä selvitettiin vertailemalla kolmen kustantajan markkinointiviestintää internetissä. Lisäksi asiakkaille sopivien markkinointiviestinnän työkalujen sekä jakelukanavien löytämiseksi selvitettiin julkaisumyynnin asiakasnäkökulmaa tekemällä puhelinhaastattelu JAMKin julkaisutoiminnan 7 organisaatioasiakkaalle sekä 47 yksityiselle asiakkaalle. Tutkimustulosten ja käytetyn teoriapohjan avulla etsittiin JAMKin julkaistutoiminnalle sopivat markkinointiviestinnän työkalut ja jakelukanavat sekä tehtiin ehdotuksia markkinointiviestinnän kehittä-miseksi. Tutkimustyön aikana esiin nousseiden asioiden pohjalta on jakelukanaviin ja julkaisujen löydettävyyteen jo tehty merkittäviä parannuksia ja verkkokaupan uudistaminen on käynnistetty. Opinnäytetyön tuloksista johdetut kehittämisehdotukset ovat tärkeä julkaisukoordinaattorin työtä ohjaava työkalu ja ne antavat perustellut suunnat markkinointiviestintäresurssien kohdentamiseen. Työssä esitettyjen kehittämiskohtien mukaisesti JAMKin julkaisutoiminnassa hyödynnetään tehok-kaammin JAMKin markkinointi- ja viestintäpalveluja, mitä kautta JAMKin julkaisut integroituvat paremmin myös koko JAMKin markkinointiviestintään. Tutkimuksen tuloksista voidaan katsoa olevan hyötyä kaikille ammattikorkeakouluille niiden julkaisutoiminnan markkinointiviestinnän kehittämisessä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia sisäinen ympäristöviestinnän suunnitelma Jyväskylän ammattikorkeakoulun IT-Dynamo-kampukselle. Jyväskylän ammattikorkeakoulu liittyi WWF:n Green Office -hankkeeseen vuonna 2012, ja Green Officen lisenssin saavuttamiseksi yksi kriteereistä on tiedottaa ja valistaa henkilöstöä Green Officen toimintatavoista. Toiminnallinen opinnäytetyö koostui ohjeistuksista toimistoille kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi, sisäisen ympäristöviestinnän teoriasta, kvalitatiivisesta ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta sekä tulosten analysoinnista. Työn tutkimusongelmana oli, kuinka toteutetaan toimiva sisäisen ympäristöviestinnän suunnitelma. Kvalitatiivisena tutkimusmenetelmänä käytettiin havainnointia työn tekijöiden toimesta. Ongelmakohtia tarkkailtiin Green Officen ohjeita ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun ympäristötavoitteita apuna käyttäen. Tutkimuksen pääpaino oli kvalitatiivisessa tutkimusmenetelmässä. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä otettiin mukaan laajentamaan tutkimustuloksia. Kvantitatiivisena tutkimusmenetelmänä laadittiin strukturoitu kyselylomake, jonka tarkoituksena oli selvittää IT-Dynamon opiskelijoiden ja henkilöstön suhtautumista sekä mielenkiintoa ympäristöohjelmia kohtaan. Lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin vastaajien mielestä parhaat ympäristöviestinnän kanavat. Otanta oli pieni ottaen huomioon kampuksen lähes 1 500 henkilön käyttäjämäärän. Kyselyyn vastasi 104 henkilöä. Havainnoinnin avulla selvitettiin konkreettiset ongelmakohdat IT-Dynamo-kampuksen ympäristövastuullisuuden toteuttamisessa. Strukturoidun kyselyn tuloksia ei voitu yleistää, mutta niitä pidettiin suuntaa antavina, sillä vastaukset olivat melko yhdenmukaisia. Vastaajien asenne ympäristöohjelmia kohtaan oli yleisesti hyvä. Sähköiset viestintäkanavat koettiin selkeästi suosituimpina. Tutkimusten ja teoriatiedon pohjalta laadittiin sisäisen ympäristöviestinnän suunnitelma vuoden ajaksi. Suunnitelma sisältää viestinnän aikataulun, viestinnän kohderyhmät, parhaat viestintäkanavat sekä kehityskohteet, joihin ympäristöviestinnällä halutaan puuttua. Suunnitelma tulee käyttöön lukuvuodelle 2014–2015, minkä jälkeen sitä kehitetään Jyväskylän ammattikorkeakoulun Green Office-tiimin toimesta vuosittain.
Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on opetustoiminnan piirissä toimiva yhtiö, joka tarjoaa ensisijaisesti korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta, avoimia ammattikor-keakouluopintoja, täydennyskoulutusta ja ammatillista opettajakoulutusta. JAMK:n taloushallinnossa koettiin tarpeelliseksi selvittää yhtiön sisäistä tilaus-toimitusprosessia, josta ei ollut tarpeeksi tietoa saatavilla. Ongelmia on aiheutunut han-kintaan liittyvässä tilaus-toimitusprosessissa. Prosessista itsessään ei ollut olemassa tietoa eikä siitä, ketkä toimivat tilausrajapinnassa. Nykyiset toimintatavat rikkovat hankintaso-pimuksia ja sekavasti hoidettu tilaaminen lisää kustannuksia. Tarkoituksena oli selvittää, miten tilausprosessia hoidettiin organisaation eri tulosalueilla ja voidaanko tilausprosessia kehittää. Tutkimuksessa hyödynnettiin empiiristä tutkimusta sekä kvantitatiivisia ja kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Tietopohjana käytettiin aiemmin tehtyjä tutkimuksia, yhtiön sisäis-tä ohjeistusta ja hankintalainsäädäntöä sekä alan kirjallisuutta. Nykytilan kartoittamiseksi muodostettiin kokonaiskuva haastatteluiden avulla. Haastatteluista saatu tieto analysoi-tiin ja kartoitettiin ongelmia aiheuttavat tekijät. Analysoinnin perusteella todettiin, että samaa prosessia toteutetaan eri tulosalueilla eri tavoin. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa prosessista ei saada tietoa ja koulutuksen kohdentaminen on haastavaa. Ongelmien ratkaisemiseksi nostettiin esille kaksi vaihtoehtoa tilausprosessin toteutta-miseksi. Tilausprosessin mallit pyrkivät tarjoamaan toimeksiantajalle tehokkaamman ja yhdenmukaisemman toimintatavan, jolla tulevaisuudessa voitaisiin välttää tilaus-toimitusprosessin aiheuttamia ongelmia. Uuden mallin tarkoitus on auttaa organisaatiota jäsentelemään toimintojaan siten, että liiallisesta toimittajamäärästä päästäisiin eroon sekä helpottaa sisäisen informaation liikkuvuutta.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) hallintoyksikön ja ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa. Työn tavoitteena oli selvittää, mistä elementeistä syntyy palveluprosessi ja mitkä tekijät vaikuttavat palvelujen kehittämiseen ammattikorkeakoulussa. Työssä selvitettiin myös, miten palveluliiketoiminta näyttäytyy ammattikorkeakoulun sisäisissä tukiprosesseissa ja mitä vaatimuksia se asettaa sihteerin työlle ja osaamiselle. Lisäksi etsittiin keinoja, joilla voidaan tukea JAMK:n sihteereitä palveluliiketoiminnan prosesseissa vaadittavan osaamisen kehittämisessä. Tietoperustassa määriteltiin palvelu, palveluprosessi ja palveluliiketoiminta käsitteet. Lisäksi tarkasteltiin osaamisen ja ammattitaidon käsitteitä sekä sihteeri ja sihteerin työ käsitteitä. Teoriaperustassa esiteltiin myös palvelujen tuottamisen malli, joka kuvaa kokonaisvaltaisesti palvelujen kehittämiseen liittyvät osa-alueet. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla keväällä 2010. Kyselyissä JAMK:n sihteerit ja heidän esimiehensä kertoivat näkemyksiään työn, palvelujen ja osaamisen kehittämisestä. Kvantitatiivista aineistoa täydennettiin tulosyksiköiden johtajien haastatteluilla. Opinnäytetyön tuloksissa kuvattiin sihteerin työn profiilia, työn ja osaamisen kehittämisen haasteita, vuorovaikutussuhteita eri asiakasryhmiin sekä palveluliiketoimintaosaamisen kehittämistarpeita. Tulokset osoittavat, että sihteerin työ on muuttunut vaativammaksi niin tehtäväsisältöjen kuin osaamisvaatimustenkin suhteen. Oman osaamisen kehittäminen on kiinteä osa työtä. Sihteerin työssä edellytetään yhä enemmän sisäisissä verkostoissa ja tiimeissä toimista. Perehdyttäminen, kouluttautuminen ja työssä oppiminen koettiin tärkeinä kehittämismuotoina. Palkitsevana koettiin luottamus, työn arvostus ja palautteen saaminen työstä. Pohdinnassa esitellään johtopäätökset ja kehittämisehdotukset. Ehdotetut toimenpiteet koskevat sihteerin työn sisältöjen ja sisäisen verkostoitumisen kehittämistä, palvelukokonaisuuksien hallinnan kehittämistä ja tiedonkulun parantamista sekä tukipalveluhenkilöstön osaamisen johtamisen kehittämistä. Opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa sihteerin työn ja ammatillisen täydennyskoulutuksen kehittämisessä.
1.1.2017 tuli voimaan laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista. Laki perustuu Euroopan neuvoston direktiiviin julkisista hankinnoista. Sekä direktiivissä että siihen perustuvassa hankintalaissa suositellaan vahvasti elinkaarikustannusten huomioimista tarjousvertailussa osana EU:n Eurooppa 2020 -strategiaa, joka edellyttää julkisilta hankintayksiköiltä kestävän kehityksen tavoitteiden huomioon ottamista. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Jyväskylän ammattikorkeakoulussa tehtäviä julkisia hankintoja kestävämpään, taloudellisempaan ja laadukkaampaan suuntaan tutkimalla elinkaarihallintaa ja elinkaarikustannuslaskentaa. Konkreettisena tehtävänä oli laatia Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankintaohjeen liitteeksi ohjeistuspaketti elinkaarihallinnasta sekä yksinkertaisista tavoista elinkaarikustannusten selvittämiseksi. Työ toteutettiin soveltavana, kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelminä käytettiin empiiristä havainnointia, havaintoaineiston keräämistä Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojärjestelmistä ja haastatteluja. Havaintoaineistoa tulkittiin, analysoitiin ja sovellettiin suhteessa teoreettiseen aineistoon. Tutkimuksen tuloksia hyödynnettiin yksinkertaisena elinkaarihallinnan ohjeistuksen laatimisena osaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankintaohjetta. Laadittua ohjeistusta sovellettiin case-esimerkissä, joka oli sähköisen tilausjärjestelmän vaatimusmäärittely. Nyt tehdyllä tutkimuksella päästään alkuun elinkaariajattelussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkisissa hankinnoissa. Tutkimuksessa tuli ilmi elinkaarikustannusten laskentaan liittyvä problematiikka sekä mahdollinen, EU:ssa pakollinen elinkaarilaskennan työkalu. Nämä seikat ja niihin liittyvät haasteet vaativat tehdylle tutkimukselle jatkoa.
Opinnäytetyö käsittelee julkisten hankintojen tekemistä julkisessa hankintayksikössä. Tavoitteena oli selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun hankintatoimen nykytila ja löytää kehitysideoita hankintatoimen uudelleenorganisointiin. Tutkimus painottui julkiseen hankintaprosessiin, jossa pääpainona oli hankintojen julkinen kilpailuttaminen. Tutkimuksessa käsiteltiin Teknologiayksikön, Liiketoiminta ja palvelut, Hyvinvointiyksikön, Ammatillisen opettajakorkeakoulun sekä Hallintoyksikön hankintakustannuksia vuosina 2010 ja 2011. Tutkimusaineistoa kerättiin JAMKin sisäisestä taloushallinnon järjestelmästä sekä henkilökunnalle osoitetusta Digium-kyselystä. Spend-analyysin avulla saatiin ensin selville yksiköiden kustannushistoriat, minkä jälkeen ABC-analyysin avulla selvitettiin, mitkä hankinnat ovat yritykselle tärkeimpiä ja strategisimpia. Tämän jälkeen hankintakategorioita tutkittiin vielä Portfolio-analyysin avulla. Digiumkyselyllä haluttiin selvittää henkilökunnan tietoisuutta julkisen hankinnan tekemisestä. Tuloksena syntyi selkeä kuva hankintojen jakautumisesta eri koulutusyksiköihin. Analyysien avulla saatiin selkeyttä hankintayksikön toimittajamääriin ja hankintavolyymeihin. Kustannushistoriaa tutkimalla selvisi, että hankinnoissa piilee suuri kustannussäästöpotentiaali. Henkilökunnan tietoisuus hankintatoimesta osoitti, että tiedottamista tulisi lisätä organisaatiossa. Myös julkisten hankintojen tuomat hyödyt saatiin esitettyä. Tuloksien perusteella hankintayksikön organisaatiomalliin esitettiin uudistusta. Myös monien kehitysideoiden avulla hankintakustannuksia saataisiin minimoitua. Tutkimus on tukena organisaation hankintatoimen kehittämisprosessissa, ja sitä on helppo hyödyntää tulevaisuuden kehitystyössä.
Vastuullinen matkailu on trendi, joka on etenkin Euroopassa ollut jatkuvassa kasvussa. Matkailu on toimiala, jolla on merkittäviä taloudellisia, sosiokulttuurisia sekä ympäristöllisiä vaikutuksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Jyväskylän ammattikorkeakoulun kolmannen ja neljännen vuoden matkailun opiskelijat jäsentävät vastuullisuuden matkailun kontekstissa ja miten se ilmeni heidän kokemuksiensa mukaan opintorakenteissa, eli vastasiko osaaminen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin teemahaastattelemalla kolmannen ja neljännen vuoden matkailun opiskelijoita sekä tekemällä sisällönanalyysi vuoden 2017 opetussuunnitelmasta. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä viittä henkilöä. Haastattelut litteroitiin ja teemoitettiin tutkimusongelman alakysymysten mukaisesti. Opetussuunnitelmasta valittiin ne kurssit, joiden kuvauksessa tai tavoitteissa ilmeni teoriaviitekehyksestä tunnettuja, vastuullisuuteen liittyviä käsitteitä. Aineistoja analysoitiin ja vertailtiin sekä keskenään että teoriaviitekehyksessä esiintyneiden ilmiöiden ja käsitteiden kanssa. Tutkimus osoitti, että tutkinnon kursseista valtaosassa käsitellään jollakin tapaa vastuullisuuteen liittyviä ilmiöitä. Opiskelijoille vastuullisuus näkyi kuitenkin koulutuksessa vain silloin, kun siihen on viitattu kirjaimellisesti ”vastuullisuus” ja/tai ”kestävyys” -käsitteellä. Ilmiön käsittely on opiskelijoiden mielestä jäänyt pintapuoliseksi. Opetussuunnitelman tavoitteet eivät siis tässä tapauksessa vastanneet opiskelijoiden kokemaa todellisuutta aiheesta. Heidän ymmärrykseensä ja jäsentämiseensä vaikuttivat hyvin paljon myös heidän omat arvonsa sekä valveutuneisuus maailmalla tapahtuvista asioista, josta yhtenä esimerkkinä voidaan mainita ilmastonmuutos.
Työn tavoitteena oli saada kokemuksia ja tietoja videoneuvottelun ja ruutukaappausvideoiden käytön soveltuvuudesta virtuaaliopintojaksolle. Samalla saatiin kokemusta käytettyjen ohjelmien – Lotus Sametimen ja Windows Media Encoderin – käytöstä. Tämän taas toivottiin rohkaisevan muitakin toteuttamaan virtuaaliopintojaksoja, joilla käytettään näitä elävöittämiskeinoja. Työ tehtiin toteuttamalla yksi virtuaaliopintojakso, jolla käytettiin videoneuvottelua ohjaukseen ja ruutukaappausvideoita taulukkolaskentaohjelman käytön demonstroimiseen. Aluksi perehdyttiin toteuttamisen kannalta tärkeään teoriatietoon. Tutkimustietoa kerättiin olemalla mukana videoneuvotteluina järjestetyissä ohjaustilaisuuksissa ja toteuttamalla ohjevideot ruutukaappausvideoina. Molemmista kerättiin havaintoja, niin myös etukäteen suoritetuista testauksista. Opintojakson lopuksi opiskelijoiden kokemukset ja suhtautuminen selvitettiin kyselyllä. Videoneuvottelun ja ruutukaappauksien käytön vaikutukset oppimistuloksiin selvitettiin vertaamalla opintojakson arvosanoja aiemmin pidettyjen vastaavien opintojaksojen arvosanoihin. Tuloksia käsiteltiin sekä kvantitatiivisilla että kvalitatiivisilla tutkimusmenetelmillä. Tuloksista ilmenee, että oppimistulokset toteutetulla opintojaksolla olivat paremmat kuin aiemmin toteutetuilla vastaavilla opintojaksoilla. Lyhyet, ruutukaappausvideoina toteutetut ohjeet osoittautuivat toimiviksi. Opiskelijat arvioivat niistä saamansa hyödyn varsin suureksi. Myös videoitujen ohjeiden valmistaminen koettiin tarpeeksi helpoksi, jotta niitä voitaisiin käyttää vastedeskin. Lotus Sametimen käyttö oli selkeää, eikä sen pitäisi olla esteenä ohjelman käytön yleistymisessä. Videoneuvotteluohjauksiin tilaisuuksiin osallistui vain muutama opiskelija, koska suurin osa opiskelijoista katsoi, etteivät he tarvinneet ohjausta. Esiin nousseet ongelmat liittyivät suurimmaksi osaksi ääneen: sen kuuluvuuteen ja säätöihin. Työstä saaduista kokemuksista ja tuloksista on toivottavasti hyötyä muillekin, jotka haluavat havainnollistaa virtuaaliopetustaan.
Jyväskylän ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn tutkinto-ohjelmassa opetetaan ohjelmistokehitystä erityisesti web- ja pelialoille. Ohjelmistokehitys on kuitenkin hyvin haastavaa ja syvempi oppiminen tapahtuu kurssien jälkeen eikä niiden aikana. Tarkoituksena oli selvittää, miten Extreme programmingin käytäntöjä voitaisiin hyödyntää ohjelmistokehityksen opetuksessa, jotta opiskelijoiden oppiminen helpottuisi ja he voisivat toimia paremmin ohjelmistokehitysprojekteissa työelämässä. Kehittämistutkimus toteutettiin kolmessa syklissä, joiden aiheet olivat: mikä opetuksen nykytilanne on, mitä Extreme programming on ja miten sitä on käytetty ohjelmistokehityksen opetuksessa tähän mennessä. Kussakin syklissä käytiin läpi seuraavat vaiheet: selvitys, analyysi ja reflektio. Ensin käytiin läpi aineisto, sen jälkeen aineiston pohjalta tehtiin päätelmiä ja tulkintoja ja lopuksi reflektoitiin uutta tietoa ja sen pohjalta kehitettiin ongelmakuvausta ja kehitysehdotusta. Näiden syklien lopputuloksena luotiin kehitysehdotus tutkinto-ohjelmalle. Kehitysehdotuksessa nousi erityisesti esiin pariohjelmointi opetuksen apuna ja testipohjaisen kehityksen opettaminen. Lisäksi käytännön projektityöskentelyyn tuotiin mukaan mallintaminen. Työskentelyn aikana nousi esiin myös kysymys: pitäisikö ohjelmistokehityksen koulutukseen kehittää oma prosessimalli, joka antaisi hyvän yleiskuvan ja osaamisen sekä perinteisen että ketterän kehityksen työskentelytavoista ja sovellutuksista.
Tiivistelmä Työn tavoitteena oli selvittää Jyväskylän ammattikorkeakoulun esimiesten ja henkilöstöpalveluiden välisen viestinnän nykytila, mahdolliset ongelmat viestinnässä, viestintäkanavat sekä lähitulevaisuu-den näkemykset ja odotukset viestintään liittyen. Tarkoituksena oli löytää mahdollisia kehitettäviä osa-alueita sisäisessä viestinnässä näiden kahden ryhmän välillä ja antaa kehitysehdotuksia niihin. Työn teoriaosuudessa käsiteltiin viestinnän merkitys, sisäistä viestintää ja sen tehtäviä, viestintä-kanavia, kriisiviestintää ja viestinnän suunnittelua sekä viestintästrategiaa. Tarkoituksena oli selvit-tää sisäisen viestinnän merkitys organisaation toiminnassa sekä organisaatiokulttuurin luomisessa. Tutkimus toteutettiin maaliskuun 2012 aikana esimiesten ja henkilöstöpalveluiden teemahaastatte-luin (ensimmäinen yksilöhaastatteluna, loput ryhmähaastatteluina). Markkinointipäällikkö Heli Toi-volan haastattelu toteutettiin huhtikuussa. Haastatteluja oli yhteensä seitsemän. Teemahaastatte-lussa oli kuusi teemaa ja vastaukset yhdistettiin teemojen mukaan. Haastattelujen perusteella esimiehet olivat tyytyväisiä tämän hetken viestintään henkilöstöpalvelui-den ja heidän välillään. Henkilöstöpalvelut taas näkivät puutteita esimiesten vastavuoroisuudessa ja tiettyjen tietojen antamisessa. Kriisiviestintää ei kovin hyvin osattu yhdistää henkilöstöpalveluiden rooliksi. Henkilöstöön liittyvissä kriiseissä roolina olisi tuen ja jälkihoidon antaminen. Henkilöstöpal-velut kaipasivat kriisiviestinnän roolinsa enemmän opastusta. Uusi tuleva pikaviestin järjestelmä jakoi esimiesten näkemyksiä, mutta henkilöstöpalvelut näkivät järjestelmässä hyviä mahdollisuuksia viestinnän parantamiseen. Mahdollisia jatkotutkimusaiheita tämän tutkimustyön pohjalta voisivat olla esimerkiksi rekrytointi-prosessin suunnittelu, henkilöstöpalveluiden tilasuunnittelu ja henkilöstöpalveluiden asiakaspalve-lun laadun mittaaminen.
The purpose of this thesis was to study the images that upper secondary school and vocational institute students had about the university of applied sciences, tourism and hospitality branch and the School of Tourism and Services Management in Jyväskylä. The aim was also to try to understand and explain the underlying factors behind these images. The data were collected by electrical questionnaire in Digium during spring andautumn in 2005. The data were received from the following four schools: Jyväskylä Catering College, Vocational Education Institute of Northern Central Finland and the upper secondary schoolsof Vaajakoski and Cygnaeus. All the 164 respondents filled in the electrical questionnaire onthe Internet during their lessons. The data were completed with the interviews of two student counsellors. Consequently, the research consists of both quantitative and qualitative data. It is possible to divide the respondents' images into a three categories from the marketing point of view of the university of applied sciences: supporting, neutral and negative. The supporting images that came up were interesting, versatile and practical. A degree from a university of applied sciences seemed to be comparable to a degree from a university. The cooperationthe university of applied sciences had with working life did not convince the respondents and those images were categorized as neutral. Both weak visibility of the School of Tourism and Services Management and the degree title 'restonomi' got negative image rates. Accordingto the respondents, the title does not describe the branch well. Studying the images of the students is not only interesting but also important.By mapping the images it is possible to find out what aspects of marketing have been successful and where there is need for improvement. Well designed marketing serves also the needs of the young by offering them the information they need.